Vesiyhtiön hintakehitystä pyrittiin osin häivyttämään -kirjoituksessa (28.6.) unohtui uuden Tampereen Vesi osakeyhtiön Vesi Liikelaitoksen ostoon ottama 283 miljoonan velka. Ilman sitä ei uusi osakeyhtiö pysty ostamaan Tampereen kaupungilta vesiliiketoimintaa 361,2 miljoonalla. Liikelaitos on aikaisemmin kerännyt asiakkailtaan laitoksen ja infran kustannukset, ja se oli käytännössä velaton.
Vesi Liikelaitoksen toiminnassa olennaisen infran arvo oli taseessa 180 miljoonan arvoisena. Käytännössä jo maksettu infra maksetaan yhtiöittämisessä kaksinkertaisena Tampereen kaupungille alkuvaiheessa 4 prosentin korolla. Se tarkoittaa yli 10 miljoonaa vuodessa. Korot sekä velan lyhentäminen nostavat veden hintaa huomattavasti. Kyse on siis uuden piiloveron keräämisestä. Lisäksi tulevat vielä Sulkavuoden keskuspuhdistamon 350 miljoonan lainan korot ja lyhennykset.
Vesilaitoksen putkistoinfran vääjäämättä tulevan ison peruskorjauksen rahoitusta ei yhtiöittämisessä huomioitu. Uuden rajusti velkaisen Vesi osakeyhtiön mahdollisuudet saada halpaa lainaa markkinoilta eivät monopoliasemastaan huolimatta ole hyvät. Yhtenä keinona rahoittaa on vesilaitoksen osakkeiden myynti, yksityistäminen.
Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittäminen seurauksineen oli poliittinen päätös. Osakeyhtiön perustaminen mahdollistaa osakkeiden myymisen. Mielestäni tamperelaisten etu olisi ollut, että Tampereen Vesi olisi säilynyt liikelaitoksena. Liikelaitoksen toimintaa ohjaa julkisuuslaki, yhtiön osakeyhtiölaki. Julkisuuslaki olisi varmistanut avoimemman tiedottamisen sekä mahdollisuuden vaikuttaa toimintaan ja hinnoitteluun.
Vesi Liikelaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä tein valtuustossa ponsiesityksen, että Vesi osakeyhtiön myynnin osalta päätösvalta – myös valmistelun osalta – tulisi olla Tampereen kaupunginvaltuustolla. Eli ennen kuin viranhaltijat voivat valmistella Tampereen Vesi osakeyhtiön osakkeiden myyntiä, heidän pitää pyytää valtuustolta lupa myynnin valmisteluun. Miksi osakkeiden myyntiä pitäisi voida valmistella julkisuudelta salassa, jos sitä kaikki ilmoittavat vastustavansa. Kokoomuksen, demareiden ja vihreiden valtakoalitio äänesti ponsiesitykseni nurin.
Sähkön siirtoverkkojen ostajat ovat kansainvälisiä sijoittajia, samoin olisi veden osalta. Jo vuonna 2013 elintarvikejätti Nestlén silloinen pääjohtaja esitti, että vesi on elintarvike, joka täytyisi yksityistää ja sen hallinnointi olisi annettava liikemiehille. Olen asiasta eri mieltä.
Vesihuolto on luonnollinen monopoli ja vesiyhtiöllä on mahdollisuus halutessaan määrittää hinnat hyvinkin korkeiksi kilpailijoiden puuttuessa. Vesi on sähkön tapaan peruspalvelu, eikä niitä pidä alistaa keinotekoisen spekulaation välineeksi. Vesihuolto tulee pitää kansalaisten edun vuoksi täysin avoimessa julkisessa omistuksessa. Viime talvena sähkön ja muiden elinkustannusten raju nousu vei monet suomalaiset suuriin vaikeuksiin. Tällä tiellä ei pidä jatkaa.
Aarne Raevaara
valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (ps) Tampere
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 7.7.2023
