Tampereen malli haaksirikossa

Uuden toimintamallin kehittämiseksi kaupunginvaltuuston tulisi käydä linjaava arvokeskustelu kaupungin tehtävistä. Tampereella ei ole enää varaa nykyiseen toimintamalliin.

Tampereen malli haaksirikossa

Tampereen kaupunginvaltuustolle esiteltiin tammikuun lopulla kaupungin toimintamallin arvioinnin tuloksia. Syytön, sankari vai konna? -arviointiraportti toi esiin tilaaja-tuottajamallin eli tiltun osalta keinotekoisen tilaajahallinnon paisumisen sekä johtokuntien aseman ongelmat. Työntekijätasolla mallin vaikutukset koetaan negatiivisiksi.

Niin sanottujen tekevien käsien tasolla, pienellä palkalla tärkeää työtä tekevien on vaikea käsittää, miksi hallintovirkamieskunta kasvaa kasvamistaan.

Tampereen malli rakentuu myös pormestarijärjestelmästä.

Raportissa todetaan, että apulaispormestarin asema luottamuselimissä on epäselvä. Tilannetta on ylläpidetty tarkoituksella. Jotkut lähtivät valtuustossa 19. tammikuuta siitä olettamuksesta, ettei apulaispormestareilla ole poliittista valtaa luottamuselimissä.

Kuitenkin mallin mukaisesti lautakunnan puheenjohtajana toimivalla apulaispormestarilla on selkeästi enemmän valtaa kuin rivijäsenellä. Esimerkiksi äänestystilanteessa äänien jakautuessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Mahdollisuus osallistua myös kaupunginhallituksen kokouksiin ei suinkaan vähennä apulaispormestarien valtaa vaan vielä entisestään vääristää suhteellisuuden.

Ennen valtuuston tammikuun kokousta Aamulehdessä oli Kuntaliiton johtavan lakimiehen Heikki Harjun arvio, jossa mallin menettelytapa kyseenalaistettiin luottamuspaikkajaon osalta. Ilman toimintamallia lautakuntiin ja kaupunginhallitukseen olisi suhteellisesti arvioiden pitänyt valita yksi uusi valtakoalition ulkopuolinen henkilö.

Toimintamallien osalta on kyse etukäteen sovituista pelisäännöistä. Tampereella on liikaa väheksytty voimassaolevien lakien mukaisia toimintatapoja. Eduskunnan säätämät lait antavat myös ennustettavuutta päätöksille.

Arviointiraportissa tuodaan esiin toimintamallin vahvuutena, että isoista hankkeista on tehty päätöksiä varsin nopeasti ja voimakkaasti. Valitettavasti maankäyttöön liittyvien ratkaisujen nopeus on toteutunut vain ottamalla käyttöön maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoitusjärjestelmän tilalle konsernihallinnon tilaajaorganisaation kaupunkikehitysryhmä. Se tilaa konsulteilta suunnitelmia ja kilpailuja, joiden lähtökohdat ja tavoitteet se itse on asettanut.

Näin toteutuvat valtakoalition sopimukset, mutta ei välttämättä kaavoitusviranomaisen intressit kehittää alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä mahdollistaisi sekä kuntalaisille että luottamushenkilöille selkeät mahdollisuudet vaikuttaa eritasoisiin suunnitelmiin. Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin.

Yhtä tärkeää syytä apulaispormestarien olemassaoloon ei raportissa huomioitu. Apulaispormestareiksi ei kuntavaalien jälkeen sattumalta valittu neljää valtakoalition puolueen valtuustoryhmien puheenjohtajaa. Apulaispormestarien tehtävänä on pitää omat ryhmänsä koalitiossa mukana. Arviointiraportissa ei ole mitään mainintaa heidän roolista ryhmänjohtajina.

Tampereen toimintamallilla ei ole arviointiraportin mukaan yhteyttä investointeihin. Olettamus olisi varmastikin ollut toinen, mikäli mallin vaikutus edustukselliselle kunnallisdemokratialle olisi aukaistu.

Pormestarimalli on synnyttänyt suomalaiseen kuntahallintoon vieraan valtakoalition ja opposition asetelman. Mahdollisesti ilman kyseistä mallia ei Tampereelle rakennettaisi Rantaväylän tunnelia eikä edes suunniteltaisi ratikkaa, kansi ja keskusareenaa tai maauimalaa. Hämeenkadun kokeilu ei venyisi vuodesta toiseen.

Malli olisi näin aiheuttanut satojen miljoonien kustannukset. Yksi haluaa tunnelin, toinen ratikan, kolmas ties mitä. Valtakoalition kaikkien puolueiden on saatava jotakin. Päätökset tekee pieni ryhmä, kustannukset jakaantuvat demokraattisesti kaikkien maksettavaksi.

Valtakoalitio kokoontuu ennen kaupunginhallituksen, lautakunnan tai valtuuston kokousta päättämään omista linjauksistaan. Tosiasiallisesti luottamuselimien merkittävät ratkaisut tehdään kyseisissä kokouksissa.

On todennäköistä, että mikäli asiat päätettäisiin asianmukaisen luottamuselimen kokouksissa ilman nykyisen mallin painetta, päätökset olisivat toisenlaisia.

Pari viimeistä vuotta on osoittanut, että nykyinen Tampereen toimintamalli on ajautunut haaksirikkoon. Se on uusittava seuraavan kahden vuoden aikana. Vuonna 2017 aloittavalla valtuustolla tulee olla mahdollisuus lähteä uudelta pohjalta.

Uuden toimintamallin kehittämiseksi kaupunginvaltuuston tulisi käydä linjaava arvokeskustelu kaupungin tehtävistä. Tampereella ei ole enää varaa nykyiseen toimintamalliin.

Aarne Raevaara

Tampereen Perussuomalaisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kolumni ilmestyi 9.2.2015 Aamulehden paperi- ja nettilehdissä.