Vaihtoehto nykymenolle

Tamperelaisesta_netti_kuva_18.1.2016_918819.jpg

ISOT HANKKEET KESKINÄISEEN VERTAILUUN

Tampereelle suunnitellut monumentti-investoinnit johtavat väistämättä palveluiden heikennyksiin. Rahat ei riitä kaikkeen. Turhat ja kalliit yli-investoinnit johtavat myös velkaantumiseen, mikä tarkoittaa kustannuksien siirtämistä tuleville sukupolville.

Tämä ei ole järkevää politiikkaa. Tampereen viime vuosina suunniteltujen monumenttien lista (Rantaväylän tunneli, kansi, tavase, jätevesipuhdistamo, oikorata, ratikka jne) on vastuuton.

Isot hankkeet on vertailtava keskenään. Ne pitää asettaa yhteismitallisiksi. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Koska vertailua ei ole tehty, päätöksenteko on ollut heikolla pohjalla.


TULEEKO RATIKKA?

Tampereen kaupunginvaltuusto asetti kesäkuussa 2014 kolme ehtoa ratikalle. Toteuttamiskelpoisuuden, hintakaton sekä valtionosuuden. Yksikään ehto ei syksyn 2016 arvioinnissa täyttynyt.

En kannata ratikkaa.

Ratikka päätös ei ole lainvoimaistunut, uusi valtuusto voi
päättää asian uudestaan.

Energiatodistus nostaa asumisen hintaa Suomessa

Kallis suomalainen asuminen tulee jatkossa entistä hintavammaksi. Eduskunta hyväksyi hallituspuolueiden äänin lain kaikille pientaloille myytäessä tai vuokratessa pakollisesta
energiatodistuksesta.

Todistuksen hinnaksi arvioidaan jopa 500 - 700 euroa, eikä se ole voimassa kuin määräajan.

Koska vuosittain tehdään jopa 20 000 talokauppaa ja todistuksen voi myöntää vain luvan saanut ammattilainen, joudutaan seuraavaksi kouluttamaan konsultteja tähän uuteen byrokratiapyöritykseen.

Energiatodistus ei perustu todelliseen kulutukseen, vaan se on teoreettinen laskelma.

Miksi siitä pakotetaan maksamaan satoja euroja?

Energiatodistuksen pakollisuuden laajentaminen koskemaan myös vanhoja rakennuksia on kohtuutonta.

Jokainen pientalossa asuva maksaa jo nyt huippuhintaa lämmityksestä ja sähköstä, ja oppii siten kukkaronsa kautta hakemaan energian säästöä.

Pahimmillaan todistuksiin ja yksioikoisiin määräyksiin pohjautuvat energian säästöpyrkimykset johtavat esimerkiksi vanhan rakennuskannan purkamiseen. Parempi vaihtoehto olisi todelliseen kulutukseen pohjautuva energiatodistus.

Hinnaltaan se olisi vain murto-osa nyt suunnitellusta, mutta se sisältäisi tärkeät tiedot esimerkiksi sähkölaskusta, öljynkäytöstä ja vedenkulutuksesta yhdessä asukastietojen kanssa.

Näiden tietojen avulla olisi helppo laskea energiakustannuksia sekä suunnitella energiasäästöä.

Myönteisten vaihtoehtojen läpiviemisessä ja aikuisten ihmisten ohjaamisessa vapaaehtoisuus on tehokkaampi keino kuin pakko.

Kiinteistöjen omistajille on mahdollista jakaa energian kulutusta alentavaa korjausneuvontaa, ilman pakollista energiatodistustakin.

EU-direktiivien kansallisessa soveltamisessa olisi vähitellen ryhdyttävä miettimään myös niiden todellisia vaikutuksia.

Hallituksen olisi pyrittävä laskemaan asumiskustannuksia, ei nostamaan niitä lisäämällä byrokratiaa.

Aarne Raevaara

Julkaistu Aamulehdessä 29.12.2012

Todistus ei säästäisi energiaa

Jätevesiasetus ohjaa aivan väärille urille