Perussuomalaiset pelattiin ulos

Torstai 22.7.2021 klo 17:49

Yliopistolehtori Jouni Tilli leimasi (AL 7.7.) Tampereen Perussuomalaisen valtuustoryhmän puheenjohtajan Lassi Kalevan analyysin Tampereen tulevan valtuuston koalitioneuvotteluista oikeistopopulistiseksi retoriikaksi. Tillin kommentit olivat muutenkin asenteellisia, eikä kommentoija selvästikään tuntenut Tampereen tilannetta.

Perussuomalaiset eivät jääneet oppositioon. Olimme rakentavasti mukana neuvotteluissa. Edellytimme vastuullista taloudenpitoa ja palveluihin keskittymistä. Koalitioneuvottelut käytiin asiallisessa hengessä. Asiat on aika laittaa tärkeysjärjestykseen eli investoinnit pitää priorisoida, hankkeet suhteuttaa kantokykyyn. Tampere ei voi enää nostaa veroja ja maksuja eikä vaikeuttaa asukkaidensa arkea. Perussuomaiset hyväksyivät neuvotellun ohjelman.

Jatkoneuvotteluissa, joissa perussuomalaiset eivät olleet mukana, demokratiaa halventaen meidät pelattiin ulos.

Tilli oli siinä oikeassa, että valtakunnan tasolla oppositio muodostuu niistä eduskuntapuolueista, jotka jäävät hallituksen ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan pitäisi tapahtua kunnissa. Kaupunginhallitus ja muutkin vallankäyttöön liittyvät paikat jaetaan kuntavaalien tuloksen mukaisesti. Tampereella käytännössä kaikki puolueet pääsevät kaupunginhallitukseen sekä muihin paikkoihin.

Kuntalaisilla pitää olla vaaleissa mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Kuntavaaleissa äänestäjät antoivat selkeän tuomion aiemmin harjoitetulle politiikalle. Esimerkiksi vihreiden äänimäärä putosi lähes neljänneksellä. Perussuomalaiset nousi 4 valtuutetun pienryhmästä yhdeksi Tampereen isoista puolueista 10 valtuutetulla.

Tampereella jatkossa valtaa käyttävää koalitiota äänesti kuntavaaleissa vain reilu 43 prosenttia tamperelaisista. Lähes 57 prosenttia kaupunkilaisista ei ole sitä hyväksynyt.

Demokratian legitimiteetti kärsii, kun selkeä enemmistö pelataan vallankäytön ulkopuolelle.

Kommentoi kirjoitusta.

Demokratian halventaminen

Keskiviikko 21.7.2021 klo 11:16


Perussuomalaiset nousi kuntavaaleissa 10 valtuutetulla yhdeksi Tampereen isoista puolueista. Äänestäjät antoivat selkeän tuomion aiemmin harjoitetulle politiikalle. Esimerkiksi vihreiden äänimäärä väheni lähes neljänneksellä.

Kuntavaalien jälkeiset yhteiset neuvottelut käytiin hyvässä hengessä. Kaupunki ei voi enää nostaa veroja ja maksuja eikä vaikeuttaa asukkaidensa arkea. Investoinnit pitää priorisoida, hankkeet suhteuttaa kantokykyyn, eli on aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kalervo Kummola (kok) korosti, että hänen vastuulla olleessa kaupunkiympäristöryhmässä, johon kuului asuminen, liikenne- ja ilmastohankkeita, saatiin erimielisyyksistä huolimatta yhteistyöhenkinen ratkaisu. Neuvotteluihin osallistuneena jaan hänen arvionsa.

Valitettavasti joillakin tahoilla on halu luoda keinotekoista vastakkainasettelua. Jatkoneuvotteluissa, joissa perussuomalaiset eivät olleet mukana, demokratiaa halventaen meidät pelattiin ulos.

Vain reilu 43 prosenttia äänesti kuntavaaleissa Tampereella jatkossa valtaa käyttävää koalitiota. Lähes 57 prosenttia tamperelaisista ei ole sitä hyväksynyt. Koalitioon kuuluva kokoomus olisi hyväksynyt perussuomalaiset mukaan. Eli käytännössä puolueet, joita äänesti alle 30 prosenttia tamperelaisista, halvensivat edustuksellista demokraattista järjestelmää.

Demokratian toimivuudesta ei voida puhua, kun selkeä enemmistö pelataan vallankäytön ulkopuolelle.

Tampereen malli on synnyttänyt suomalaiseen kuntahallintoon vieraan valtakoalitio−oppositio -asetelman. Ongelma on myös, että valtakoalitio ensin päättää pienemmässä ryhmässä oman linjauksensa eli reilu 20 valtakoalition valtuutettua tekee 67 valtuutetun valtuuston päätökset.

Perustuslaissa turvataan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Jokaisen äänioikeutetun ääni pitäisi olla samanarvoinen. Perustuslaissa todetaan myös, että kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Tampereen mallissa äänet eivät ole samanarvoisia, linjaukset perustuvat kaupankäyntiin. Koalition sulle−mulle -malli on aiheuttanut Tampereelle miljardien velat.

Demokratia rapautuu, jos vallassaolijat eivät halua toimia demokratian pelisääntöjen mukaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Keinotekoista vastakkainasettelua

Keskiviikko 23.6.2021 klo 19:30

Tamperelaisen mielipidekirjoitus ”Kestävien liikennemuotojen kehitys on priorisoitava yksityisautoilun edelle” (16.6.) oli yksipuolinen. Miksi eri liikkumismuotoja asetetaan toistensa vastakohdiksi?

Eivät ihmiset käytä henkilöautoja ilkeyttään vaan siksi, että heillä on tarve liikkua ja auto on siihen heidän kohdallaan sopivin väline. Sama koskee pyöräilyä ja kävelyä. On hyvä, että ihmiset liikkuvat. Myös turvallisia kevyenliikenteen väyliä tarvitaan.

Talouden elinvoimaisuudelle on tärkeää, että autoilla pääsee esteettömästi liikkumaan ja edullisesti pysäköimään. Autot osaltaan mahdollistavat työssäkäynnin ja pyörittävät taloutta.

Erilaisissa hankkeissa pitää miettiä kustannuksia ja kuka ne maksaa. Kaupunkitilan käyttö pysäköintiin pitää suunnitella tehokkaaksi. Viistoparkit mahdollistaisivat ilmaisen pysäköinnin. Ne alentaisivat ajonopeutta, samalla kevyen liikenteen turvallisuus paranisi. Muutamilla kohtuuhintaisilla pysäköintialueilla kaupunki kattaisi kaikki kadunvarsipysäköinnin kulut. Kustannuksia ei tarvitsisi vyöryttää autottomille asukkaille, kuten kaupunkitilan tältä osin vapauttavassa Kunkun parkissa tapahtuisi. Asumisen kustannukset ovat jo muutenkin kohtuuttomia, niitä ei pidä lisätä. Maan alle louhittavissa luolissa yhden ajoneuvon paikoituspaikan rakentamiskustannukset ylittävät 100 000 euroa. Kadunvarsipaikoissa se maksaa vain muutama sata euroa. Käyttökustannuksissa on vielä isompi ero.

Ei ole mitään tarvetta asettaa myöskään yksityisautoilua ja julkista liikennettä vastakkain. Kaikkia liikkumismuotoja pitää edistää niin, että ne tukevat toisiaan. Kaavoituksessa on kyettävä suunnittelemaan alueet toimiviksi.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 23.6.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Äänestäjillä oltava mahdollisuus vaikuttaa

Torstai 10.6.2021 klo 12:43


Tampereella on perinne, että epäsuosittuja hankkeita hyväksytetään vaalien jälkeen vanhalla valtuustolla.

Kuntavaalien jälkeen seuraavana päivänä kokoontuvan valtuuston esityslistalla ovat Kunkun parkin lisäksi Näsikallion maanalainen eritasoliittymä sekä Amuritunneli eli tunnelin lisälouhinta.

Kyseisten maanalaisten asemakaavojen tarkoituksena 17.5 iltakoulussa esitettiin vähentää kadunvarsilta paikoitusta sekä jättää rakentamatta alueelle muuttaville asukkaille sekä yrittäjille jatkossa paikoitustilaa. Näin muodostuvalle noin 10 000 parkkipaikan vajauksella voidaan osaltaan nostaa paikoituksen hinta kustannusvastaavaksi.

Paikoituksen kustannukset on tarkoitus kerätä autoilijoilta maksuina sekä asukkailta velvoitepaikkojen hinnoissa. Kustannukset nousevat jatkossa täysin uudelle tasolle. Kunkun parkissa yhden ajoneuvon paikoituspaikan rakentamiskustannukset ylittävät 100 000 euroa. Kadunvarsipaikoissa se maksaa vain muutama sata euroa. Käyttökustannuksissa on vielä isompi ero. Autotonkin asukas voi jatkossa joutua maksamaan monikertaisesti sen, mitä paikoitus nykyisin maksaa. Asumisen kustannukset ovat jo muutenkin kohtuuttomia, niitä ei pidä lisätä.

Vaihtoehtona Kunkun parkille on, että Tampere muuttaa kadunvarsia maksuttomiksi viistoparkeiksi. Lisääntyvät parkkipaikat tukevat alueiden elinvoimaa sekä palveluja, yritystoimintaa ja asukkaiden tarpeita. Viistoparkit alentaisivat ajonopeutta, samalla kevyen liikenteen turvallisuus paranisi. Muutamilla kohtuuhintaisilla pysäköintialueilla kaupunki kattaisi kaikki kadunvarsipysäköinnin kulut. Kustannuksia ei tarvitsisi vyöryttää autottomille asukkaille.

On äänestäjien pilkkaamista tuoda lähes 200 miljoonan hanke vanhan valtuuston päätettäväksi vasta vaalien jälkeen. Todennäköisesti hyvin harva valtuutettu kannattaa sitä ennen vaaleja, mutta enemmistö asiasta päätettäessä vaalien jälkeen.

Vaaleja järjestetään, että äänestäjillä on mahdollisuus vaikuttaa heiltä itseään koskeviin asioihin. Tätä on kunnioitettava Tampereellakin.

Kommentoi kirjoitusta.

Sähkönsiirtoverkkoa ei pidä yksityistää

Keskiviikko 2.6.2021 klo 19:35

Heikkenevät talousnäkymät pakottavat kunnat pohtimaan energiayhtiöidensä myyntiä (Yle 30.5.). Tilannetta pahentaa, että uudessa sote-mallissa suuri osa verotuloista siirtyy pois kunnilta. Velan suhteellinen osuus tuloista moninkertaistuu myös Tampereella.

Julkisuuden paine vaikutti, että esimerkiksi Jyväskylässä energiayhtiön sähkönsiirtoverkon osittaisen yksityistämisen valmistelu lopetettiin vuosi sitten. Mikkelin osalta asia siirtyi kuntavaalien yli.

Jyväskylän keskustelussa nousi esille myös Tampere. Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä 2008 kaupunginvaltuusto päätti, että energialiiketoimintoja ei myydä eikä myyntiä ryhdytä edes valmistelemaan. Pormestarikoalition toimesta valtuusto kumosi 2015 kyseisen linjauksen. Valtuusto ei ollut yksimielinen, en voinut sitä hyväksyä.

Sähkönsiirtoverkon kaltaista luonnollista monopolia ei pidä yksityistää. Sähkönsiirto on kaupungin ydintoimintaa, se kuuluu asukkaiden ja yrittäjien perustarpeisiin. Julkinen omistus takaa sähkönsiirrolle kohtuullisen hinnan ja toimintavarmuuden.

Tein huhtikuussa uuden valtuustoaloitteen, että lupa valmistella Sähkölaitoksen myyntiä perutaan. Edellisellä kerralla 2018 asiaa käsiteltäessä valtuuston puheenjohtaja ei myöntänyt pyytämääni puheenvuoroa. Myyntiä edistävät väitteet, esimerkiksi ettei omistuspohjalla olisi mitään tekemistä hinnoittelun kanssa, jäivät pöytäkirjasta. Tampereella ei käyty julkista keskustelua.

Vaikka Tampere saisi Aamulehden kolumnissa (2.2.2020) arvioidun miljardin euron tarjouksen Sähkölaitos-konsernin siirtoverkosta, siihen ei pidä suostua. Sitä ei pidä yksityistää edes osittain, tai listata pörssiin osana isompaa kokonaisuutta. Sähkönsiirtoverkko on pidettävä kokonaan kaupungin omistuksessa.

Tamperelaisilla on mahdollisuus ratkaista kuntavaaleissa, myydäänkö Sähkölaitoksen siirtoverkko sijoittajille. Jokaisen ehdokkaan ja puolueen on linjattava asia sitovalla tavalla ennen vaalipäivää.

Aarne Raevaara
kuntavaaliehdokas (ps)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 2.6.2021.

Kommentoi kirjoitusta.

Tampereen valtuusto - Frenckellin myynti - Eriävä mielipide 17.5.2021

Maanantai 31.5.2021 klo 20:41

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 17.5.2021 § 69 Frenckellin virastorakennuksen myynti (lisäpykälä)

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksen alussa valtuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen teki § 59 Tiedoksi merkittävät asiat / Ylimääräisen asian ottaminen käsiteltäväksi / Lisäpykälä -esityksen.

Ilmoitin, ettei Frenckellin myynti ole kiireellinen lisäpykäläasia. Asian käsittely olisi pitänyt loppua siihen tai asian käsittely olisi pitänyt perustella asianmukaisella tavalla.

Näin ei tapahtunut, vaan yksinkertaisella enemmistöäänestyksellä Frenckellin virastorakennuksen myynnistä tehtiin lisäpykälä esityslistaan.

Frenckellin virastorakennuksen myyntiä ei olisi saanut voimassaolevan hallintosäännön ja kuntalain mukaan käsitellä lisäpykälänä Tampereen kaupunginvaltuustossa 17.5.2021.

Asian käsittelyn näin jatkuessa Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen ylitti toimivaltansa. Tämä ei ole hänen ensimmäinen toimivaltavirheensä hänen toimiessaan Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Frenckellin myyntihanke ei ollut kiireellinen

§ 59 Tiedoksi merkittävissä asioissa totesin yksiselitteisesti, ettei ollut mitään perusteluja, miksi Frenckellin myyntihanke olisi pitänyt käsitellä kiireellisenä lisäpykälänä.

Missään vaiheessa ennen kokousta tai kokouksen aikana valtuusto ei saanut vastausta kysymykseen, miksi Frenckellin myyntihanke pitäisi käsitellä kiireellisenä.

Kaupungilla ei asiasta pidettyjen puheenvuorojen, esityslistan tai liitteiden mukaan ollut mitään syytä kiirehtiä myyntiä, eikä myyntihankkeen siirtämisestä olisi aiheutunut kaupungille minkäänlaista haittaa.

Päinvastoin − kaupunkia ei asian käsittelyn siirtyminen haittaisi

Kauppakirjan mukaan Frenckellin rakennuksen myyntiä koskeva sopimus tulee kaupunkia sitovaksi vasta kun kaupunki on lainvoimaisella päätöksellään hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen nro 8776. Todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2023. Mikäli asemakaava ei saisi lainvoimaa ennen 1.6.2025, sopimus raukeaa.

Kauppakirjan mukaan ostajaa sopimus sitoisi allekirjoitushetkestä 4.5.2021 lähtien.

Menettelytavasta

Hallintosäännön 93 § kokouskutsusta todetaan, että kokouskutsu on toimitettava vähintään 11 päivää ennen valtuuston kokousta kullekin valtuutetulle. Hallintosäännön 94 § todetaan, että esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, sekä liitteet ja oheismateriaalin, toimitetaan kokouskutsun yhteydessä. Hallintosäännössä ei ole mitään mainintaa, että ylimääräisen asian voisi ottaa käsiteltäväksi vastoin hallintosäännön määräyksiä.

Frenckellin myynti oli lisätty kokoukseen lisäpykälänä valtuutetuille lähetetyn sähköpostin mukaan 11.5.2021 keskipäivän aikaan. Asia siis toimitettiin valtuutetuille vain 6 päivää ennen valtuuston kokousta.

Käytetyn menettelytavan jälkikäteinen laillisuusarviointi

Koska valtuuston puheenjohtaja ylitti toimivaltansa, ja huomioiden asian taloudellisen merkittävyyden ja mahdollisen houkutuksen tulevaisuudessa toistaa nyt nähtyä menettelytapaa poistaa valtuutetuilta mahdollisuus tosiasiallisesti perehtyä ratkaistaviin asioihin vaikeasti perusteltavien hankkeiden yhteydessä, on kaikkien vastuullisten toimijoiden etu toteuttaa asian eteenpäinviemisessä käytetyn menettelytavan jälkikäteinen laillisuusarviointi.

Tampereella 17.5.2021

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta.

Tampereen valtuusto - Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava - Eriävä mielipide 19.4.2021

Keskiviikko 21.4.2021 klo 17:59

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 19.4.2021 § 53 Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava yk050

Pohjois-Tampereen alueen kattavan yleiskaavan tarve nousi ainakin yhdyskuntalautakunnassa esille vuosien 2012−2017 valtuustokauden aikana. Olen tuonut sekä kaupunginvaltuustossa ja myös yhdyskuntalautakunnassa esille tarpeen laatia nimenomaan senkaltainen yleiskaava, jonka pohjalta voidaan suoraan myöntää rakennuslupia. Myös edustamani puolue on ollut asiassa johdonmukainen.

Kyläkaavojen (osayleiskaavojen) ja erityisesti asemakaavojen lisäksi rantojen ulkopuolinen Pohjois-Tampereen alue ei tarvitse rakentamista estäviä tai vaikeuttavia maankäytön keinoja. Se tarvitsee yhdenvertaisen ja tasapuolisen tavan kehittää sekä uusien kyläkaavojen ja asemakaavojen että rantojen ulkopuolisia alueita perinteisenä haja-asutusalueena. Teiskon ja perinteisen maaseutumaisen asumisen vahvuus liittyy asukkaiden omiin elämänvalintoihin.

Kaupungin tehtävänä on mahdollistaa

Pohjois-Tampere käsittää 75 prosenttia Tampereen pinta-alasta, mutta vain 2 prosenttia asukkaista. Alueella ja alueelle ei ole olemassa mitään kasvupaineita, väestömäärän kasvua ei tarvitse keinotekoisesti vähentää. Päinvastoin.

Uusien asemakaava-alueiden, joissa kaupungin pitää rakentaa infra (kadut, väylien valaistus, lumenajo, hiekoitus, vesihuolto, sähkö, puistot, viheralueet, hulevesijärjestelmä, nyt jopa saaria rakennuspaikaksi) lisäksi on tarkoituksenmukaista antaa niille henkilöille, joilla on halu itse maksaa vastaavat menot omasta kukkarostaan, siihen mahdollisuus.

Mahdollisuus johonkin ei tarkoita kenellekään pakkoa.

Haja-asutus ei aiheuta kustannuksia kaupungille

Kaupungin pitää mahdollistaa asukkailleen se mikä kuuluu maapohjan omistusoikeuden normaaliin, järkevään ja tavanomaiseen käyttöön. Etenkin mikäli se ei maksa kaupungille käytännössä mitään. Kysymys ei ole vain omaisuuden suojasta, vaan elinvoiman ja uuden omaisuuden luomisesta.

Nyt jo alueen koulumatkoista yli puolet kuljetaan julkisella kulkuvälineenä eli käytännössä valtionapua lisäävä koululaiskuljetus ei aiheuta mainittavia kustannuksia kaupungille. Terveys- ja muista vastaavista palveluista kaupungilla on vastuu asuivat asukkaat millä kaupungin alueella tahansa.

Tampereen kaupungin ja alueen asukkaiden tavoitteena ei ole uusien tehokkaiden kaupunginosien rakentaminen ajantasaisten kyläkaavojen ja asemakaavojen ulkopuoliselle alueelle Pohjois-Tampereella. Ei edes vanhan Rakennuslain mukaisten taajamien kehittämistä alueelle. Haja-asutuksen vahvistuminen alueelle ei ole kaupungin kannalta haitallista kehitystä.

Vapaa-ajan rakennuksien yhdenvertainen kohtelu

Myös vapaa-ajan rakennusten käyttötapamuutokset ympärivuoden asuttaviksi on toteutettava yhdenvertaisesti. Kannatimme asiassa valtuuston hyväksymää kokoomuksen pontta. Mielestämme ponnen ajatukset olisivat pitäneet jo olla kyseistä puoluetta edustaneen apulaispormestarin toimesta valmistellussa yleiskaavassa.

Olemassa olevan rakennuskannan muuttamisesta ympärivuotisesti asuttavaksi Näsijärven niemissä (Kolunkylä, Paavolanniemi, Kääniemi, Taulaniemi, Kuoranta ja niin edelleen) vastaisivat kiinteistöjen omistajat. Kyseessä ei siis ole, kuten valtuustossa mahdollisesti väitettiin, uusista rakennuspaikoista tai uusien rakennusten rakentamisesta rannalle vaan olemassa olevan rakennuskannan teknisistä muutoksista.

Vyöhykejako

On käsittämätöntä, miksi alueen kehittämiseksi tarkoitettu yleiskaava on prosessin aikana muuttunut aluetta jakavaksi. On täysin keinotekoista jakaa alue 25 prosentin osalta suotuisammaksi.

En voi hyväksyä, että vielä yleiskaavan 5.3.2018 selostuksessa muotoiltu ”Yhteisten pelisääntöjen määritteleminen eri toimintojen yhteensovittamiseksi ja toisaalta maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaaminen ovat edelleen tärkeitä lähtökohtia.” on muutettu 3.3.2021 selostuksessa toteamukseen ”maanomistajien tasapuolinen kohtelu vastaavanlaisilla osa-alueilla”. Perusteena ei käy, että kaavaprosessin ulkopuolelta kaupunginhallituksen kehittämiskokous on 24.8.2020 hyväksynyt kaavan sisälle pohjoisen alueen kehittämistä koskevan ponnen.

Yhdenvertaisuus

Yleiskaavan 3.3.2021 selostuksen sivulla 17 on kaupunginhallituksen kehittämiskokouksessa 24.8.2020 hyväksymä ponsi: ”Mahdollistetaan ohjeellista tiheämpi rakentaminen esimerkiksi asuntoryhmissä kylä- ja maaseutuvyöhykkeille, kun tiheämmälle rakentamiselle on kuntatekniseen, elinkeinojen edistämiseen, rakentamiseen tai ympäristöön liittyvä peruste.”

Kyseinen ponsi on monitulkintainen, epämääräinen ja kohtuuton. Rakennusmääräyksistä on yleiskaavassa oltava selkeät pelisäännöt, jotka ovat samat kaikille.

(Koska itse osallistuin kaupunginhallituksen kehittämiskokoukseen 24.8.2020, en halua että syntyy mielikuva, että ponnen syntymisestä olisi vastannut kaavan valmistelija yleiskaavapäällikkö Pia Hastio.)

On esitetty väitteitä, että ponsi olisi tarkoituksella jätetty niin epämääräiseksi, että sitä voi käyttää porsaanreikänä kun halutaan suosia jonkin korruptoivan tahon normaalista ja yhdenvertaisista määräyksistä poikkeavaa rakentamista. Tähän en ota kantaa.

Olen sitä mieltä, ettei ponsilauseen luomaa pelimahdollisuutta voi jättää yleiskaavaan.

Yleiskaavan ei tulisi mahdollistaa poikkeamisia yleiskaavamääräyksistä.

Perinteisesti alueita kaavoitetaan siksi, että pelisäännöt ovat erilaisilla toimijoilla yhtenäisiä ja hankkeet onnistuvat suoraan kaavan ohjauksella eikä henkilösuhteilla.

Osallistaminen ja vuorovaikutus ovat epäonnistuneet

Osallisten mielipiteitä ei ole yleiskaavassa huomioitu. Hyvin perusteellisten ja paikallistuntemukseen perustuvien arviointien huomioimatta jättäminen ei ole Tampereen kaupungin edun mukaista.

Vuorovaikutus on kaikissa yleiskaavan selostuksissa esitetty kaavoittajan toiminnaksi, ei MRL:n määrittämien osallisten esittämiin viesteihin ja mahdolliseen huoleen vastaamiseksi.

Päätös salata julkiselta listalta ”alkuperäiset muistutukset” oli muistutuksien antajien edun vastainen toimenpide. Kaavoituksesta vastaavista valtuutetuista hyvin todennäköisesti vain murto-osa saattoi näin lukea heille luettavaksi tarkoitettuja muistutuksia.

Esitettyjä virheitä ei korjattu

Käytännössä kaikkiin sr -muistutuksiin on vastattu täysin samalla tavalla. Vastauksissa esiintyvä väite, että yleiskaavan merkintä historiallisesti merkittävästä rakennuksesta tai kohteesta olisi muutettu luonteelta informatiiviseksi, on virheellinen.

Yleiskaavan toisessa kartassa on merkitty sr -merkinnällä useita rakennuksia. Merkinnän pohjana on Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri -kirjassa esitetty alueen rakennuskannan inventointi. Monessa muistutuksessa on yksityiskohtaisesti esitetty kyseisen 13 vuotta vanhan kirjan tietojen virheellisyys. Tästä huolimatta tietoja ei ole päivitetty.

Yleiskaava on epäonnistunut suojelumääräysten osalta

Sr -merkintä ja siihen liittyvä vuorovaikutus, sopimukset ja korvaukset (esimerkiksi lisärakennusoikeus) ovat luonteva osa asemakaavaa tai senkaltaista kaavaa, jonka pohjalta voidaan suoraan hakea rakennuslupia. Nyt tehdyssä yleiskaavassa merkinnät aiheuttavat vain turhaa sekaannusta ja pahimmillaan aiheuttavat vanhan rakennuskannan häviämistä.

Haja-asutusalueen yleiskaava-alueella suojelua ohjaa kunnan sijasta rakennusperintölaki. Rakennusperintölakiin pohjautuvat suojeluesitykset tekee ELY-keskus omistajaa kuullen.

Sr-merkinnän käyttäminen asemakaava-alueen ulkopuolella antaa harhaanjohtavan kuvan rakennusten tai rakennusryhmien suojelustatuksesta.

Yleiskaavan toiseen karttapohjaan on lähtökohtaisesti merkitty sr -merkinnällä 13 vuotta vanhasta Aitolahden ja Teiskon alueen rakennusinventoinnista kaikki rakennukset ja rakennusryhmät, joiden arvoluokitus on vähintään III. Kuitenkin on huomioitava, että vain luokan I rakennuskanta on selvityksessä merkinnällä "suojeltu lailla tai valtakunnallisesti merkittävä".

Yleiskaava antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, että kaikki inventoidut rakennukset olisi jo suojeltu tai kuvan siitä, että kaupunki esittää kyseisiä rakennuksia / rakennusryhmiä suojeltavaksi, vaikkei sillä ole tähän valtuuksia asemakaava-alueen ulkopuolella.

Rakennusperinnön säilyttäminen ja rakennuskulttuurin arvo tulisi huomioida rakentamista koskevassa päätöksenteossa, mutta ei sellaisilla kaavamerkinnöillä, jotka virheellisesti antavat ymmärtää rakennuksen olevan suojelustatuksen alainen.

Liitän osaksi eriävää mielipidettä valtuustossa asian yhteydessä käsitellyn toivomusponnen

Valtuusto edellyttää, että seuraavan valtuustokauden aikana on Pohjois-Tampereen alueelle laadittava yleiskaava, jonka pohjalta voidaan suoraan myöntää rakennuslupia.

Ranta-alueiden ulkopuolella Tampereen kaupungin pitää sekä yleiskaavassa mahdollistaa että muutenkin edistää haja-asutusalueen omakotirakentamista.

Tampereen kaupungin mahdollistavat toimenpiteet pitää ulottaa tasapuolisesti sekä yhdenvertaisesti mahdollisimman laajalle alueelle koko Pohjois-Tampereen alueella.

Tampereen kaupungin pitää jatkossa vesihuollossaan edistää ja kehittää pääsääntöisesti talousveden saatavuutta.

Tampereella 19.4.2021

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (ps)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Tampere, kaavoitus, yleiskaava, osallistuminen, vuorovaikutus, sr merkintä

Ideologia vie parkkipaikat Tampereella

Keskiviikko 14.4.2021 klo 16:21


Tampere on vähentänyt radikaalisti katujen varsilta pysäköintipaikkoja. Hiilineutraali kaupunki 2030 -hankkeen pyrkimykset rajoittaa polttomoottoriautojen käyttämistä ja mahdolliset ruuhkamaksut ovat asukkaiden kiusaamista. Lisääntyvät kustannukset vaikeuttavat asukkaiden elämää ja yritystoimintaa.

Tampereella pitää lisätä maksuttomia pysäköintipaikkoja, ei suinkaan vähentää. Muutamalla kohtuuhintaisella pysäköintialueella kaupunki kattaisi kaikki kadunvarsi pysäköinnin kustannukset. Kaupungin ei pidä kustantaa tai lainoittaa pysäköintiä.

Monin paikoin on mahdollista esimerkiksi muuttaa kadunvarsia viistoparkeiksi. Ne alentaisivat myös ajonopeuksia, samalla kevyen liikenteen turvallisuus paranisi. Lisääntyvät parkkipaikat tukevat alueiden elinvoimaa sekä palveluja, yritystoimintaa ja asukkaiden tarvetta.

On taloudellisesti järjetöntä ohjata alueita rakenteelliseen pysäköintiin, mihin nyt Tampereella pyritään. Lainanhoitokulut ja käyttömenot nostavat pysäköinnin hinnan kohtuuttomaksi. Kaupunki joutuisi myös takaamaan tai lainoittamaan sekä kantamaan riskin rakenteellisen pysäköinnin hankkeista.

Rakenteellisessa pysäköinnissä yhden henkilöauton paikoituspaikan rakentamiskustannukset ovat jopa 100 000 euroa. Kunkun parkissa mahdollisesti vielä enemmän. Kadunvarsi pysäköinnissä vain muutama sata euroa. Rakenteellisen pysäköinnin käyttökulut ovat huomattavat, kadunvarsi pysäköinnissä olemattomat.

Asumisen kustannukset ovat muutenkin kohtuuttomat, niitä ei pidä lisätä. Asukkaiden, palvelujen ja yritystoiminnan kannalta on välttämätöntä kehittää Tamperetta myös henkilöautoliikenne huomioiden.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu 
kuntavaaliehdokas (ps)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 14.4.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Aloite sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmien arvioimiseksi

Keskiviikko 24.3.2021 klo 20:29

Uudistan aikaisemmin tekemäni valtuustoaloitteen, koska asian valtuustokäsittelyn yhteydessä yksimielisesti hyväksytty ponsi on jäänyt toteuttamatta.

Vastauksena 19.3.2018 jättämääni valtuustoaloitteeseen Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti 20.8.2018 § 159 omistajaohjauksen keinoja korostava toivomusponnen.

Ikävä todeta, mutta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kilpailutuksia ei ole järjestetty riittävän pieninä aluekokonaisuuksina eikä muutenkaan senkaltaisilla ehdoilla, että paikallisilla yrittäjillä olisi ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia menestyä tarjouskilpailutuksessa.

Kyseisen valtuuston yksimielisesti hyväksymä ponsi on jäänyt toteuttamatta.

Pääkaupunkiseudulta toimiva yritys sai käytännössä monopolin alueen lietekuljetuksiin. Kuitenkin edelleen paikalliset yksityiset yritykset kuljettavat lietteitä, etenkin kun asukkaat eivät ole halumaansa palvelua saaneet. ELY-keskuksen tarkistuksissa on varmistettu, että yrittäjät toimittavat lietteet lainmukaisiin paikkoihin. Ja näin on tapahtunut.

Tilanteen selkeyttävä EU-direktiivi oli implementoitava Suomen lainsäädäntöön 5.7.2020 mennessä, mutta sen hyväksyminen on siirtynyt. Uudessa EU-direktiivissä (2018/851) sako- ja umpikaivolietteet poistuvat yhdyskuntajätteen määritelmästä. Näin poistuisi myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n oikeus hallinnoida näitä lietteitä.

Koska monopoliasemasta aina joku ulkopuolinen taho hyötyy, on hyvin todennäköistä, että monopolin aukaiseminen avoimen markkinatalouden sopimusperusteiseksi toiminnaksi yritetään jarruttaa. Todennäköisesti asian ratkaisee lopulta EU-tuomioistuin.

Kaikkien vastuullisten toimijoiden etu on selkeyttää lähtökohta

Alueellinen jätehuoltojaosto päätti 24.4.2013 äänin 7─5 muuttaa kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämäksi.

Käsitykseni mukaan tämä oli suomalaisessa kuntahistoriassa ensimmäinen kerta kun toisen kunnan luottamushenkilöt äänestivät alueellisessa luottamuselimessä nurin itsenäisten kuntien tekemät linjaukset. Käytännössä tamperelaiset jaoston jäsenet päättivät asian vastoin kuntien, yrittäjien ja asukkaiden lausuntoja ja mielipiteitä.

Ratkaisu perustui yksipuoliseen valmisteluun sekä Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivättyyn selvitykseen kuljetusjärjestelmien nykytilasta Pirkanmaalla. Selvityksen arvio, että noin 68−75 prosenttia vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin, on täysin väärä ja paikkansapitämätön.

Pöyry Finland Oy:n 28.9.2015 Kymen jätelautakunnan alueelle tekemä lieteselvitys osoittaa, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu virheellisesti liian korkeiksi.

Pirkanmaan lieteselvityksen Pöyry Finland Oy teki ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä selvityksessä käytettiin virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta. Tällä virheellisellä laskentatavalla on perusteltu siirtymistä kiinteistöhaltijan järjestelmästä jätehuoltoyhtiön järjestämään jätteenkuljetukseen. Samalla virheellisellä perusteella on myös hylätty kuntien anomukset nykyjärjestelmän jatkumisesta.

Asukkaiden, yrittäjien, kuntien sekä myös jaoston jäsenien oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että alueellisen jätehuoltojaoston päätöksiä on tehty virheellisiin tietoihin perustuen.

Virheitä tapahtuu. Olennaista on, halutaanko ne korjata.

Jätehuoltojaosto hylkäsi vuonna 2015 kuntien hakemukset säilyttää yrittäjävetoinen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteinen sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä. Vain Nokian hakemus hyväksyttiin.

Kunnat olivat arvioineet toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyvät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sopimusperusteisessa kiinteistöhaltijan järjestämässä kuljetuksessa. Paikallistuntemukseen pohjautuvat arviot oli valmisteltu virkavastuulla kuntien luottamuselimissä.

Sopimusperusteisen kiinteistöhaltijan järjestämän kuljetuksen lisäksi ei ole tarkasteltu kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämää kuljetusta. Tämä oli virhe. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä lakia muutettiin eli vaatimukset ovat yhdenmukaiset sekä kunnan että kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.

On jäänyt arvioimatta kummankin jätteenkuljetustavan hyödyt ja haitat sekä se, kumpi niistä täyttää paremmin jätelain laatuvaatimukset.

Jätehuoltoyhtiön keskitetty kilpailutus vähentää tarjontaa alueella, jolloin kattavuus ja luotettavuus kärsivät.

Toisin kuin päätöstä tehtäessä väitettiin, kilpailun katoaminen ei suinkaan ole alentanut hintoja. Päinvastoin. Mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjää eli kilpailu takasi aiemmin palvelun laadun sekä kohtuullisen hinnan. Keskitetty monopolijärjestelmä tarkoittaa myös alueen työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien vähenemistä.

Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta ja tukee sen alueellista kehittämistä. Kun lisäksi alueelliset lietteen vastaanottoasemat toimivat hyvin eikä lietteen jatkokäytössä ole ilmennyt ongelmia, ei toimivaa käytäntöä ole kyseisten kuntien käsityksen mukaan syytä muuttaa. Se, että osa lietteen ravinteista käytetään alueellisesti, vähentää turhaa ajoneuvoliikennettä.

Jätehuoltojaosto sai lausuntoja myös alalla toimivilta sekä palvelua käyttäviltä. Ne olivat suurimmalta osin yhteneväisiä kuntien lausuntojen kanssa. Toiseen suuntaan päätöksentekoa ohjasi asianosaisen eli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n aktiivinen rooli.

Jätehuoltojaoston ratkaisuissa oli kyse itsenäisten kuntien yhteistyöstä ja kuntien itsehallinnosta eli siitä, voiko muiden kuntien edustajat alueellisessa luottamuselimessä kävellä toisen kunnan ylitse, sekä päätöksenteon tasosta. Olen sitä mieltä, että mikäli päätöksiä ei pystytä lainmukaisesti, julkisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää kummankin jätteenkuljetustavan hyödyt ja haitat sekä sen, kumpi niistä täyttää paremmin jätelain laatuvaatimukset.

Tampereella 22.3.2021

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (ps)

Kommentoi kirjoitusta.

Miksi kaupunki tekee huonoja sopimuksia - tavara-asema

Sunnuntai 14.2.2021 klo 17:23

Kuntien päätöksenteko ei saa pohjautua yhden etukäteen sovitun ratkaisun mainostamiseen. Päätöksien taustana pitäisi olla eri vaihtoehtojen julkinen arviointi, ja järkevin hyväksyä. Se ei suinkaan viivästytä ratkaisua. Avoin menettely vähentää korruptiota ja säästää kustannuksia.

Tavara-asemalle esitettiin 2014 yhdyskuntalautakunnassa asemakaavan käsittelyn yhteydessä kolme vaihtoehtoa. Purkaminen oli halvin. Kalleimpana esitettiin tavara-aseman suojeleminen paikallaan. Siirtämisen kustannukset olivat kahden muun ratkaisun välissä.

Kyseenalaistin sekä tilatun konsultin että viranhaltijoiden laskelmat, joita käytettiin asemakaavaratkaisun eli tavara-aseman siirron perusteina. Jäin lautakunnassa yksin. Jo tuolloin oli vain kaksi järjellistä ratkaisua. Museoviranomaisen ja ELY:n esittämä suojelu paikallaan, tai mikäli aseman kiertävän Ratapihankadun välityskyky ei ole riittävä, purkaminen.

Tavara-aseman siirtäminen oli poliittisen kaupankäynnin tulos. Kustannukset ovat moninkertaisesti enemmän kuin asemakaavan hyväksymisen yhteydessä esitettiin.

Mielestäni viimeistään hankkeen toteuttamisen yhteydessä olisi kyseiset laskelmat pitänyt esittää päivitettynä. Noin 3 miljoonan siirtokustannukset ylittävät moninkertaisesti konsultin 2013 esittämän 550 000 euron kustannusarvion. Myös lautakunnassa päätöksenteon yhteydessä esitetty arvio, että siirretystä tavara-asemasta saisi myyntitilanteessa 3.6 miljoonaa, on kaukana nyt valtuustossa hyväksytystä 1 euron kauppasummasta.

Pyysin ennen asian käsittelyä 25.1.2021 valtuustossa apulaispormestarilta uutta arviota eri vaihtoehtojen kustannuksista. Valtuusto ei saanut vastausta.

Väitetyn taloudellisen tuoton lisäksi tavara-aseman siirtämiseksi on käytetty keppihevosena 2013 valtuustolle luovutettua 8 588 henkilön allekirjoittamaa vetoomusta. Toisin kuin Kansanliike säilyttämisen takana -kirjoituksessa (Aamulehti 27.1.2021) väitettään, vetoomuksessa toivottiin tavara-aseman suojelemista paikallaan. Ei siis suinkaan siirtämistä. Ihmettelen, miksi vastoin alan viranomaisten ja asiantuntijoiden arvioita siirtämisen perusteluissa on käytetty rakennussuojelua.

Puretun Morkun tontille oli ennen tavara-aseman siirtämistä laadittu vuonna 2017 kaavaluonnos, joka sisälsi 8-kerroksisen noin 4 500 k-m2 rakennuksen. Kortteli on mahdollista myös suhteuttaa luonnoksen jälkeen viereen rakennettuun 21-kerroksiseen Luminaryyn. Yksistään siirretyn tavara-aseman tarvitsemasta tontista kaupunki olisi saanut 4–10 miljoonaa ja ihmiset koteja aivan rautatieaseman vierestä.

Kilpailutuksessa luotu kytkös vähensi Ratapihankadun toisella puolella sijaitsevan toimitilakorttelin arvoa. Kyseisen Tampereen rautatieaseman vieressä sijaitsevan vajaan 12 000 k-m2 arvo olisi mahdollista testata vain avoimessa markkinatilanteessa. On väitetty, että rakennusoikeuden arvo ylittää 10 miljoonaa. Hyväksytty 6.5 miljoonan tarjous oli siis vain noin puolet markkinahinnasta. On vaikea arvioida nyt osana siirtohanketta konseptisuunnitelmassa annetun yksinoikeuden, Morkun puistoaukiolle esitetyn 12-kerroksisen rakennuksen, arvoa.

Tavara-aseman kustannukset Tampereen kaupungille eivät siis suinkaan jää siirron 3 miljoonaan, vaan nousevat jopa yli 20 miljoonaan. Nyt 1 eurolla myyty tavara-asema on Tampereen kallein rakennus. Miksi kaupunki tekee näin huonoja sopimuksia?

Aarne Raevaara, kaupunginvaltuutettu (PS)

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Tavoitteena lyhyt mutta surkea elämä?

Lauantai 9.1.2021 klo 14:39

Kevään kuntavaalit ovat ilmastovaalit. Hyvä niin. Tampere hiilineutraali kaupunki 2030 -hanke on esimerkki Tampereen kaupungin tämän hetken vastuuttomasta päätöksenteosta. Jäin vielä kesällä 2018 yksin, kun kyseenalaistin valtuustossa kyseisen hankkeen. Se sai vuonna 2020 tiekartassa ja ilmastobudjetissa sisältöä.

Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan päästösektoreissa on muun muassa käsittämättömän raju teollisuuden sähkönkulutuksen vähentämistavoite. Kaupungin pyrkimys on vähentää vuoteen 2030 mennessä lähes 95 % vuoden 1990 teollisuuden sähkönkulutuksen kasvihuonepäästöistä.

Tampereella päätöksenteko ohjaa tavoitteen mukaisesti teollisen toiminnan alasajoon. Yksi keino on kaavoittaa työpaikka-alueita kerrostaloiksi. Tietullit sekä maanalle louhittava rakenteellinen pysäköinti − noin 100 000 euroa pysäköintipaikka − ovat myös tehokkaita keinoja vähentää talouskasvua.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on arvioinut talouskasvusta luopumisen vaikutusta. Talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia 30 vuoden ajan hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi. Käytännössä elintaso tippuisi esiteolliseen aikaan, jolloin ihmisen ”elämä oli lyhyt mutta surkea”. Tätäkö haluamme?


On järjetöntä siirtää suomalainen teollinen tuotanto ja työpaikat maihin, joissa sama tuotanto aiheuttaa enemmän ilmastopäästöjä. Tuotannon ja päästöjen siirtäminen toiseen paikkaan ei tarkoita päästöjen leikkaamista. Globaalisti päästöt kasvavat, eivät suinkaan pienene.

Tällä hetkellä koronapandemiaa käytetään ideologisten ilmastohankkeiden edistämiseen. Suomen valtio otti viime vuonna uutta velkaa 20 miljardia. Tampereen kaupunki vuosittain 100 miljoonaa. Valtion antamasta tuesta menee kohtuuttoman paljon niin sanottuihin ilmastohankkeisiin. Ei siis esimerkiksi kaupunkilaisille välttämättömiin terveyspalveluihin, joiden tarve koronan seurauksena tulee entisestään kasvamaan.

Tampereen talous on jo aiempien hankkeiden seurauksena erittäin huono. Ydinkaupungin velka ylittää jo miljardin. Tilanne menee nykymenolla vain huonompaan suuntaan.

Tampereen pitäisi panostaa palveluihin, ei ideologisiin ja hyvinvointia vähentäviin hankkeisiin. Kuntavaalit mahdollistavat suunnanmuutoksen.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

 

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 9.1.2021

Kommentoi kirjoitusta.

TA2021 puhe 16.11.2020

Maanantai 16.11.2020 klo 10:12

Arvoisat tamperelaiset, valtuuston puheenjohtaja sekä valtuutetut

Valtuusto päättää tänään onko käsittelyssä oleva talousarvio laadittu siten, että se turvaa kunnan tehtävien hoitamiseksi tarvittavat edellytykset. Onko siihen otettu kunnan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat kuntalain edellyttämällä tavalla?

Olen saanut viestejä sekä palveluita tarvitsevilta asukkailta että kaupungin henkilökunnalta. Viestit ovat olleet hyvin samankaltaisia kuin AVI on selvityksissään nostanut esille.

Lautakunnan arvioimasta sote-palveluiden tarpeesta on vähennetty lähes 30 miljoonaa. Palveluihin on kohdistunut myös osa jo aikaisemmin hyväksytyistä 60 miljoonan säästöistä.

Talousarviossa ei ole myöskään varauduttu purkamaan koronan aiheuttamia hoitojonoja. Kyseisiä erikoissairaanhoidon menoja ei ole katettu. Talousarvio on alibudjetoitu.

Säästöjen ja alibudjetoinnin vaikutukset ovat nähtävissä kaupungin peruspalveluissa. Tämä on vastoin kaupunkilaisten etua, ja aiheuttaa epävarmuutta palvelujen saatavuudesta. Henkilökunnalle tilanne tuo lisäpaineita ja eettisiä ongelmia.

Menettely ei ole järkevä.

Kaupunki joutuu kuitenkin lisäämään rahoitusta muiden mukana raskaisiin lakisääteisiin palveluihin. Esitetty alibudjetointi vaikeuttaa kevyempien ja ennaltaehkäisevien palvelumuotojen kehittämistä. Menettely heikentää talouden tehostamista.

Tampereen pitää kyetä huolehtimaan palveluista ilman AVIn määräyksiä. Vammaisten, lasten, nuorten, perheiden sekä ikäihmisten palveluihin tarvitaan enemmän keinoja vastata tarpeeseen. Päihdehuollon keinot ja välineet sekä resurssit on arvioitava lopputuloksen kannalta.

Talousarvion pitää perustua realistisiin lukuihin, ei toiveajatteluun. Lähtökohtana pitää olla, että talousarvio on pidettävä tiukalla, mutta palvelutarpeeseen pitää vastata.

On mietittävä ennakkoluulottomasti säästökohteita. Niitä löytyy, mikäli siirrytään sulle–mulle -sopimuksista julkiseen, vastuulliseen, kaupunkilaisten etua palvelevaan päätöksentekoon.

Valtuuston tulee harkita kuinka iso osuus kuntalaisten rahoista käytetään ylimääräisiin, ei lakisääteisten hankkeiden kattamiseen.

Arvoisat valtuutetut

Talousarvion luvut näyttävät hyviltä. Valtio on käyttänyt osan tämän vuoden 20 miljardin sekä seuraavan vuoden lisäveloista laajoihin tukitoimenpiteisiin. Kaupungin omin toimin luvut olisivat katastrofaalisen huonoja.

Taloussuunnitelman osalta valtakoalition olisi hyvä miettiä jatkoa. Kaupunki on tehnyt hyvinä vuosina alijäämää ja velkaantunut Suomen ennätys nopeudella. Miten tulemme selviämään koronasta ja laskusuhdanteen haasteista? Valtio ei voi loputtomiin rahoittaa 20 miljardin vuosittaisella velanotolla kaupunkien menoja.

Arvoisat valtuutetut

Tampereen ydinkaupunki investoi lähes 120 miljoonaa enemmän ensi vuonna kuin viime vuonna. Osa investoinneista on siirretty julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle yhtiöihin, konsernihallinnon alaisuuteen. Yhteensä investoinnit lähestyvät 600 miljoonaa. On arvioitu, että konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Näin ei pidä jatkaa. On käytävä läpi koko laaja investointilistaus.

Olen huolissani valtakoalition omaksumasta tavasta siirtää ristiriitoja herättävät satojen miljoonien hankkeet julkisuuslainsäädännön ulottumattomiin yhtiöihin.

Esimerkkinä tämänkaltaisen toiminnan ongelmista on pääkaupunkiseudulla Länsimetrohankkeen voimallisesti nousseet kustannukset, jotka olivat liikesalaisuus. Kuntien ainoa mahdollisuus oli jälkeenpäin maksaa.

Vaikka kustannuksissa olisi isoja riskejä – oikeasti nimenomaisesti siksi, että koska kustannuksissa on isoja riskejä – Hiedanrannan sekä Dubain saaren sekä ratikkahankkeen todelliset ja kattavat kustannukset pitäisi hyväksyä valtuustossa vuosittain.

 

Tampereen kaupungin velkaantumiselle on vaihtoehto. Tarvitaan investointikatto ja hankkeiden karsintaa. Verojen ja maksujen korottamisista sekä säästöohjelmista on siirryttävä talouden tasapainottamiseen.

Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on hälyttävän huono. Ydinkaupungin velka nousee miljardiin, konsernin kahteen miljardiin. Muutaman vuoden kuluttua kunnallisvero on alle neljäsosa konsernin tämänhetkisestä velasta.

Arvoisat valtuutetut

Tampereen kaupungilla on meneillään samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Kaikkia hankkeita ei ole varaa toteuttaa.

Investoinnit on priorisoitava. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Nyt päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen.

Talousarviossa 2021 ei ole mitään mainintaa valtuuston yksimielisesti hyväksymästä lisäyksestä talousarvioon 2015: Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta.

Meillä on keinoja tasapainottaa kaupungin talous.

Investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, on otettava käyttöön vuoden 2021 alussa. X

Talousarviossa esitetty investointien 36 tulorahoitusprosentti on liian pieni.

Investointikatto mahdollistaisi investointien tulorahoitusprosentin nostamisen 50 prosenttiin vuonna 2021 ja 60 prosenttiin vuonna 2022. X

Arvoisat kuulijat

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. En kannata sähkölaitoksesta luopumista, en edes siirtoverkon osalta. X

Osana taloussuunnitelman arviointia on mahdollisuus päättää, jatketaanko verojen ja maksujen korottamista sekä ylivelkaantumisen ja palveluiden heikentämisen linjalla, vai haetaanko vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle.

Tampereelta on poistunut jo liian paljon teollisuutta.

Alueen ilmastotavoitteissa pitää huomioida UPM Kaipolan ratkaisu. Joku voi olla tyytyväinen ja väittää, että liikenteen päästöt vähenevät ja hiilinielu paranee, kun metsää kaadetaan vähemmän. Rohkaisen kuitenkin päinvastaiseen toimintaan – Suomessa toimiva tehdas on myönteinen ympäristöteko.

Tampereen kaupunginvaltuustossa 18.6.2018 § 129 hyväksymässä Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia -linjauksessa ei ole huomioitu riittävässä määrin esitettyjen ratkaisujen taloudellisia tai globaaleja vaikutuksia.

Toivon, että perussuomalaiset tekisivät asiassa ehdotuksen.

Määrätyn tason jälkeen tasaverona maksettava kunnallisvero kohdistuu liiaksi pieni ja keskituloisiin. Tampere on jatkuvasti nousevilla maksuilla ja heikentyvillä palveluilla jo liikaa vaikeuttanut pieni ja keskituloisten elämää. Kannatan perussuomalaisten esittämää kunnallisveron alentamista 20.

Arvoisat viranhaltijat

Viranhaltijoiden on noudatettava valtuuston hyväksymiä linjauksia. Asemakaava, jossa on kysymys hankekehittämisestä kaupungin omalle maalle, pitää asunto- ja maapolitiikan linjauksen mukaan kilpailuttaa. Julkisten palveluiden kattamiseksi kaupungin on otettava maanjalostuksessa rakennusfirmoilta maksimituotto.

Arvoisa pormestari

Kannatan kiskopohjaista joukkoliikennettä.

Kannatan ja kiitän koalition lähijunanehdotusta. Pormestarisopimus sisältää kaksi valtuustosopimusta. Lähijunasta sekä Tampere – Pietari välisestä suorasta junayhteydestä.

Kaupungin on tuettava olemassa olevan raideverkoston käyttöönottoa. Sen tuloksena saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne. Se on myös Tampereen ja tamperelaisten edun mukaista.

Valtion lähijunapilotti Nokialta Tampereelle käytännössä kumosi kaikki ne valtuustossa 2017 Tesoman asemakorttelin hyväksymisen yhteydessä esitetyt väitteet, miksi Tesomalle ei kannattaisi välittömästi rakentaa lähijunaseisaketta. Seisake ei nyt suinkaan rakenneta 2030 -luvulla vaan aikaisemmin.

Mahdollisesti Tesoman seisake olisi toteutunut erään kaupallisen liikkeen hankkeena tai maksimissaan noin 60 000 euron julkisella kustannuksella jo vuonna 2018 mikäli esittämäni toivomusponsi olisi hyväksytty ja toteutettu.

Valtuuston sekä muutenkin yleisesti hyväksyttyjä hyviä tavoitteita pitäisi myös käytännön päätöksissä toteuttaa.

Olen erittäin tyytyväinen, että pormestariohjelmaan otettiin esittämäni ajatus Pietari ─ Tampere välisestä suorasta junayhteydestä. Meillä pitäisi olla selkeimpiä askelmerkkejä hankkeen toteuttamiseksi. Itse toivoisin, että mahdollisimman nopeasti aloitetaan suoralla ratayhteydellä Tampereelta Pietariin säännöllinen henkilöjunaliikenne. Tampere tarvitsee matkailua, yrittämisen mahdollisuuksia, työpaikkoja ja näiden mukana tulevia verotuloja.

Elinvoimainen maakunta on myös Tampereen etu.

Tampere on koko Pirkanmaan veturi, siksi kaupungin pitää nykyisen sanelupolitiikan sijaan hakea aiempaa parempaa yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa.

Viranomaistoiminnassa Tampereen pitää huomioida asianosaisten yrittäjien, kuntalaisten ja kuntien toiveet. Esimerkiksi alueellisen jätehuollon lietekuljetuspäätöksen osalta ne olivat yhteneväisiä. Esitän yrittäjävetoisen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteisen lietteenkuljetusjärjestelmän säilyttämistä. X

Arvoisat valtuutetut

Vuonna 2016 allekirjoitetussa osakkaiden rahoitusta ja osakkeenomistusta koskevassa sopimuksessa sovittiin, että Tavase Oy ei suorita tai jatka sellaisia tutkimuksia, selvityksiä tai muita toimenpiteitä tekopohjavesilaitoksen suunnittelua varten, joista aiheutuu merkittäviä kustannuksia.

Tavase on kuitenkin käynnistänyt huomattavia kustannuksia aiheuttavia hankkeita.

Esitän Tavase Oy ajamista alas. X

Arvoisa puheenjohtaja

Tampere tarvitsee selkeän tahdon ja suunnan päästä eroon yhä lisääntyvästä velkaantumisesta ja yli varojen elämisestä.

Esitän talousarvion palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.

Esitän esityksen palauttamista, jotta kaikki investoinnit sisältävä investointikatto sekä hankkeiden priorisointi eli karsinta voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2021 alusta.

Aarne Raevaara

X Teen lopussa asiasta tekstilisäysehdotuksen talousarvioon

-----------------------------------------------------------------------------
Esitän Pormestarin talousarvion 19.10.2020 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen ja kaupunki voisi ottaa käyttöön kaikki investoinnit sisältävän investointikaton sekä hankkeiden priorisoinnin eli karsinnan vuoden 2021 alusta.

--------------------------------------------------------------------------------

Esitän seuraavat muutokset Pormestarin talousarvioesitykseen 19.10.2020

Sivu 85 Kestävä kaupunki  Toiminnan keskeiset muutokset -taulukkoon toiseksi uudeksi kohdaksi: "Sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä säilyy yrittäjävetoisena niiden kuntien osalta, jotka olivat arvioineet toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyvät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sopimusperusteisessa kiinteistöhaltijan järjestämässä kuljetuksessa."

Sivu 89 Talousarvion toiminnan tavoite 2021 Nro 43 "Investointien tulorahoitus-% on 36" tilalle: "Investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa. Investointien tulorahoitusprosentti on vuonna 2021 50 ja vuonna 2022 60"

Sivu 112 Investoinnit  Omaisuuden myynti ja rahoitusosuudet -otsikon alle viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Lupa ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä perutaan.

Sivu 122 Konserniyhteisöjen tavoitteet 2021 -otsikon alle viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Tavase Oy ajetaan hallitusti alas vuoden 2021 loppuun mennessä ja kaupunki sitoutuu Tavasen osalta vain tähän vaadittaviin kustannuksiin."

 

Kommentoi kirjoitusta.

Tampereen valtuusto - Keinupuisto 8668 - Eriävä mielipide 19.10.2020

Maanantai 26.10.2020 klo 16:47

Tampereen kaupunginvaltuusto 19.10.2020 § 138 Asemakaava nro 8668, Hervanta, pysäköintialue asumisen sekä liike- ja sosiaalitoimen käyttöön

Tampereen kaupungin palveluksessa olevilla viranhaltijoilla ei ole oikeutta edistää sopimuksia, jotka ovat vastoin kaupunginvaltuuston hyväksymiä linjauksia.

 

Asemakaavassa on kysymys hankekehittämisestä kaupungin omalle maalle.

Tampereen kaupunginvaltuusto on 23.4.2018 § 77 hyväksynyt ”Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 − 2021”.  Ohjelman sivuilla 48 – 51 käsitelty ”4.4 Hankekehittäminen” sisältää linjaukset sekä pääosin muualle kuin kaupungin maalle että pääosin kaupungin maalle hankkeista.

Kortteli 7125 eli käytännössä uuden asemakaavan nro 8668 alue on kokonaisuudessaan kaupungin maata. Hankekehittäjällä ei ole oikeutta luovuttaa tai nimetä kaupungin omistamalle maa-alueelle uutta tahoa. Kaupunginvaltuuston hyväksymät maapolitiikan linjaukset sisältävät myös tonttien luovutusmenettelyt.

Keinupuistokeskuksen kehittämiseksi ja korttelin 7125 täydennysrakentamiseksi ovat Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry, Tampereen Kotilinnasäätiö sr, Visura Oy ja Finnpark Oy allekirjoittaneet 23.8.2017 kehittäjäyhteenliittymän kumppanuussopimuksen. Tampereen Kotilinnasäätiö sr puolesta sopimuksen on allekirjoittanut Atanas Aleksovski. Sopimuksessa on Visura Oy mainittu kaikkien kohteiden rakentajana. Finnpark Oy:n vastuulla olisi rakenteellisen pysäköinnin hallinnointi. Keinupuistokeskuksessa sijaitsisi Vanhuspalveluyhdistyksen palveluasuntojen lisäksi myös 50 Kotilinnasäätiön hallinnoimaa eläkeläisasuntoa.

Hankekehittämisellä haetaan huomattavasti suuremman täydennysrakentamisen volyymia kuin mitä yksin kaupungin toimin syntyisi. Hankekehittäjät sitoutuvat panostamaan kustannuksellaan etupainotteisesti suunnittelun ja rakentamisen kynnysinvestointeihin (Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 – 2021, s. 49). Hankekehittäjät olisivat riskinkantajia.

Keinupuistohankkeen taloudelliseksi arvoksi on mainittu 80 miljoonaa euroa. Kaupungin tytäryhtiö Kotilinnasäätiö sr on hyväksyttävissä kyseisen alueen hankekehittäjäksi. Asemakaavoitus on käynnistynyt kehittäjäyhteenliittymän aloitteesta.

Hankkeesta ovat vetäytyneet syystä tai toisesta Kotilinnasäätiö sr ja Finnpark Oy.

Uusina osapuolina yhteenliittymään ovat ilmestyneet Jyväskylään rekisteröity Suomen Kaupunkikodit ARA Oy sekä Kempeleelle rekisteröity Lehto Asunnot Oy, aputoiminimeltään Rakennuskartio, Optimikoti. Rakennuskartio on tullut Tampereella monella tapaa julkisuudessa tutuksi, mm. Kotilinnasäätiön Muotialantien rakentamattoman tontin siirron vuoksi sekä Kalevassa olevan arvotontin vuokraoikeuden siirron vuoksi.

Muotialantie 36:n vuokraoikeudesta Rakennuskartio maksoi 1.15 miljoonaa. Keinupuistohankeen hankekehittäjän asema mahdollistaa huomattavasti isomman taloudellisen hyödyn.

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä YTJ-Yritys- ja yhteisöjärjestelmästä on luettavissa, että Suomen Kaupunkikodit ARA on rekisteröity 20.10.2019. Sitä ei ole merkitty arvonlisäverovelvolliseksi eikä ennakkoperintärekisteriin ja se on poistettu työnantajarekisteristä. Yrityksen referenssit ovat ohuet, koska niitä ei ole. Kysymys on pöytälaatikkoyhtiöstä.

Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 – 2021 eivät mahdollista pöytälaatikkoyhtiötä hankekehittäjäksi eivätkä linjaukset mahdollista sitä, että alkuperäinen hankekehittäjä (tässä ilmeisesti Kotilinnasäätiö) voisi nimetä (tai myydä, siirtää tai luovuttaa) uudelle taholle hankekehitystä, joka kohdistuu kaupungin maa-alueelle.

Hanke olisi pitänyt valtuuston hyväksymän linjauksen mukaan kilpailuttaa tai luovuttaa normaaleilla menettelyillä.

En tiedä syitä, miksi näin ei ole toimittu.

 

Lähtökohtaisesti olisin halunnut kaupungin sisällä saada vastauksia. Esitykseni tämän asian jättämiseksi pöydälle ei saanut riittävää kannatusta. Nyt joudun käytännössä voimattomana toteamaan, etten kaupunginvaltuutetun asemastani huolimatta ole saanut pyytämiäni vastauksia asiakokonaisuudesta nouseviin kysymyksiin.

Haluan liittää osaksi tätä eriävää mielipidettä alempana olevat talousrikollisuutta ja harmaata taloutta tutkineen verotarkastajan luottamushenkilöille 16.10.2020 (1. Viesti) ja 30.8.2020 (2. Viesti) lähettämät viestit.

Tampereella 19.10.2020

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Ohesta puuttuvat viestit, ne ovat luettavissa Tampereen kaupungin palvelimelta

Kommentoi kirjoitusta.

Kuka vetää välistä?

Maanantai 26.10.2020 klo 16:26

Tampereella on mahdollista muuttaa yhteisesti käytössä oleva puisto tai välttämätön paikoitusalue yksityiseksi rakennuspaikaksi. Mikäli kyseinen maa-alue on kaupungin omistama, se luovutetaan yksinoikeudella hankekehittäjälle. Ilman kilpailutusta. Tämä ”innovatiivinen oikotie” tarjoaa joillekin miljoonien voitot.


Menettely mahdollistaa viranhaltijatiedon eli niin sanotun sisäpiiritiedon hyväksikäyttämisen. Kysymys on rakenteellisesta korruptiosta.

Valtuustossa käsiteltiin maanantaina Hervannan Keinupuiston hankekehittämisen asemakaava. Hankkeen arvo on 80 miljoonaa. Hankekehittäjillä on mahdollisuus hyvään tiliin. Ongelmana on, ettei asiakirjoista käy yksiselitteisesti ilmi kenen hankkeesta on kysymys. Kuka kerää kermat?

Todennäköinen alkuperäinen hankekehittäjä kaupungin Kotilinnasäätiö on vetäytynyt. Uusimpaan sopimukseen on ilmestynyt pöytälaatikkoyhtiö sekä Lehto Asunnot Oy. Kyseisen konsernin toinen yhtiö Rakennuskartio oli ostajana, kun Kotilinnasäätiö myi vastoin sopimusehtoja Muotialantie 36 vuokraoikeudet 1.15 miljoonalla. Keinupuistossa on kysymys huomattavasti isommista taloudellisista arvoista.

Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018–2021 eivät mahdollista pöytälaatikkoyhtiötä hankekehittäjäksi. Ne eivät mahdollista myöskään, että alkuperäinen hankekehittäjä eli Kotilinnasäätiö voisi myydä tai edes nimetä uudelle taholle hankekehitystä, joka kohdistuu kaupungin maa-alueelle.

Hanke olisi pitänyt valtuuston hyväksymän linjauksen mukaan avoimesti kilpailuttaa. Miksi näin ei ole toimittu? Onko mahdollista, että joku esteellinen tai kyseenalainen taho on pöytälaatikkoyhtiön takana?

Hain kaupungilta vastauksia. Kaupunginvaltuutetun asemastani huolimatta en ole niitä saanut. Valtakoalitio väänsi asian päätökseen.

Tosin, edelliselläkin kerralla vasta käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen kaupunginhallitus määräsi maksettavaksi kaupungille korvauksen Muotialantien vuokraoikeuden asiattomasta siirrosta.

Tampereen kaupungin taloustilanne on surkea. Miksi kaupungissa valtaa pitävät vastoin valtuuston linjauksia jakavat yksinoikeudella, ilman kilpailutusta, kymmenien miljoonien arvoisia hankkeita? Miksi rahaa ei oteta kilpailutuksen avulla kaupungin kassaan?

Aarne Raevaara

Kirjoitus on lyhennettynä julkaistu Tamperelaisessa 24.10.2020

Kommentoi kirjoitusta.

Kansanäänestys miljardien lahjoittamisesta

Keskiviikko 19.8.2020 klo 18:45

Tampereen malli on siirtynyt valtakunnan tasolle. Lisää velkaa ja veronkorotuksia. Hankkeita perustellaan mielikuvilla. Päätösvalta siirretään yhä kauemmaksi maksajilta. Säästöt leikataan tärkeistä palveluista.

Tampereen velkaantuneisuus nousi Sanna Marinin (sd) valtuuston puheenjohtajakaudella ennätysnopeudella. Sama meno jatkuu pääministerinä. Suomelle siirtyy EU:n elvytysrahaston vastuita ja kustannuksia moninkertaisesti enemmän kuin maksoimme sotakorvauksia vuosina 1944−1952.

Elvytysrahasto rikkoo sopimuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. EU:n perussopimus kieltää unionin toiminnan rahoittamisen velalla ja yhteisvastuun jäsenmaiden veloista. Nyt sovittu järjestely ei ole tilapäinen. Se on aluksi voimassa 2050-luvun lopulle. Siihen mennessä EU:n puitteissa ilmestyy yhä uusien rahastojen tarpeita. Seuraavalla kerralla perussopimuksen velka- ja tukisääntöjen ohittaminen voidaan todeta muuttuneen tavaksi.

Yhä uusien rahastojen jälkeen ratkaisuna olisi hyvin todennäköisesti EU-vero. Verorasitetta ei ole mahdollista nostaa suunnitellulla 10–15 prosentilla ilman nykyisten verojen voimallista leikkaamista. Tien päässä on Suomen nykyisen hyvinvointivaltion alasajo.

Miksi Suomi avustaisi 6.6 miljardilla eurolla eteläisten jäsenmaiden pitkäaikaista huonoa taloudenhoitoa sekä rakenteellisia ongelmia?

Suoran rahoituksen lisäksi Suomelle siirtyisi vastuita satojen miljardien lainoista. Suomen maksettavaksi voisi tulla vuosittain muiden maiden laiminlyönneistä noin 2.8 miljardia. Rahasto siirtää eduskunnan budjettivaltaa eli taloudellista itsenäisyyttä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Ei ollut voitto, että Suomi sai neuvoteltua muutaman sata miljoonaa lisää avustuksia. Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Hollanti saivat neuvoteltua 4 miljardin jäsenmaksualennuksen, Suomen vuosittaiset maksut nousivat 100 miljoonalla.

Mielestäni pääministeri Marin ylitti valtuutensa elvytysrahaston hyväksymisen yhteydessä. Hanke kokonaisuudessaan on Suomen kansallisten etujen vastainen.

Marinin neuvottelema elvytysrahasto tarkoittaa niin huomattavaa muutosta EU:n rakenteissa sekä Suomen vastuissa, että myös maksajille pitää antaa mahdollisuus esittää oma käsitys asiaan. Perusteellisen kansalaiskeskustelun jälkeen on asiasta järjestettävä kansanäänestys.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 19.8.2020

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Raevaaran ja Stenhällin väittely jatkuu - Aiheena on Tampereen talous

Tiistai 12.5.2020 klo 8:36

Keskustelu Tampereen taloudesta alkoi apulaispormestari Jaakko Stenhällin ja ministeri Maria Ohisalon kirjoituksesta 29.4.

Kiitän apulaispormestari Jaakko Stenhälliä vastauksesta (AL 7.5.).

Ikävä, etteivät vihreät koe Tampereen talouden surkeaa tilaa ja velkaantumista ongelmana. Viime syksyn kuntaveron korotusta perusteltiin pormestaripuolueiden taholta nimenomaan kaupungin huonolla taloustilanteella.

Tampereen velkaantumista tulee tarkastella kokonaisuutena. Viimeisen kolmen vuoden aikana on yksistään ratikkaan rinnakkaiskuluineen käytetty vuosittain lähes sata miljoonaa. Siltä osin Stenhäll on oikeassa, ettei ratikkaa ole käsitelty osana valtuuston talousarviota. Se on pormestarikoalition toimesta siirretty valtuustosta osakeyhtiöön.

Taloudessa pitää kuitenkin huomioida myös laskujen maksaminen. Lukuun ottamatta valtion osuutta kaikki ratikan kulut katetaan tamperelaisilta kerätyillä veroilla ja maksuilla. Kustannuksia ei alenna vaan lisää, että koko hanke tehdään velkarahalla julkisuuslainsäädännön ulkopuolella osakeyhtiön suojissa.

Toisin kuin Stenhäll vastaa, ratikan velka on tosiasiallisesti osa viime vuosina lähes 200 miljoonalla vuosittain kasvanutta velkaa. Tampereen kaupungin taloudellisen kokonaisuuden muodostaa niin sanottu konserni. Vuodesta 2014 lähtien sen kokonaisvelka on kasvanut joka vuosi keskimäärin noin 190 miljoonaa.

Valtuuston talousarviossa on arvioitu konsernin investoivan tänä vuonna yli 530 miljoonalla. Luvussa ei ole Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointeja.

Mitä tulee palveluihin kohdistuneisiin säästöihin, kysymys oli tosiaan talouden 60 miljoonan tasapainotuspaketista. Siihen kuului säästöjen lisäksi maksujen korotuksia ja palvelujen heikennyksiä. Tosiasiassa rapautettiin erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluja. Tästä on aiheutunut lisäkustannuksia, ei säästöjä.

Toisin kuin Stenhäll, en pidä pelkkänä mielipidekysymyksenä talouden painopisteen siirtämistä investoinneista peruspalveluihin. Suomessa on valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot. Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Luottamushenkilöiden vastuulla on, että palvelujen taso ja laatu vastaa kunnan asukkaiden tarpeita.

Saamieni yhteydenottojen perusteella uskallan sanoa, ettei Tampereen tilanne ole nyt edes välttävä. Huolestuttava esimerkki on, että useiden epäkohtien ja vakavien puutteiden jälkeen valtio otti kaupungin kotihoidon valvontaansa.

Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Nyt on syytä panostaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 12.5.2020.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »