Tervetuloa - Ehdokkaaksi kuntavaaleissa?

Torstai 2.2.2017 klo 16:48

VAIHTOEHTOTampere

V A I H T O E H T O   N Y K Y M E N O L L E

Ehdokkaaksi kuntavaaleissa?

Pääkirjasto Metson Pihlaja-sali

maanantaina 6.2. klo 18─20

Tervetuloa!   VaTa

1 kommentti .

Lietepäätös perustuu virheelliseen arvioon

Keskiviikko 1.2.2017 klo 19:48

Jätehuoltoviranomaisena Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella toimiva alueellinen jätehuoltojaosto on luonut täysin uuden monopolin. Palvelut heikkenevät. Hinnat nousevat mahdollisesti jätelain vastaiselle tasolle. Huomattava määrä alan yrittäjiä joutuu lopettamaan toimintansa. Näin on tapahtunut vaikka asukkaat, yrittäjät ja kunnat ovat hakemuksillaan ja valituksillaan halunneet täysin toisenlaisia ratkaisuja.

Jaostossa on keskusteltu tiukkasanaisesti, ratkaisut eivät ole olleet yksimielisiä. Olen vastustanut kaikkia asukkaiden, kuntien ja yrittäjien asemaa heikentäviä ja monopoliin johtavia päätöksiä, ja liittänyt pöytäkirjoihin aina käsittelyn yhteydessä eriävän mielipiteen.

Päätöstä siirtymisestä uuteen kuljetusjärjestelmään on jaostossa perusteltu Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivätyllä selvityksellä kuljetusjärjestelmien tilasta Pirkanmaalla. Selvityksen arvio, että noin 68−75 % vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin, oli tärkeä perustelu kuljetusjärjestelmän muutokselle. Kyseinen arvio on kuitenkin täysin väärä ja paikkansapitämätön.

Pöyry Finland Oy:n viittaamassa selvityksessä on lietemäärät arvioitu umpisäiliöiden osalta virheellisesti. Niissä lietettä on arvioitu kertyvän 11 m3/henkilö/vuosi. Tämä pitää paikkansa vain niiden kiinteistöjen kohdalla, joissa harmaatkin vedet menevät umpisäiliöön. Lähes poikkeuksetta kiinteistöissä on käytössä yhdistelmäjärjestelmä, jossa vain WC-vedet menevät umpisäiliöön ja harmaat vedet (pesu ja suihkuvedet) menevät imeytyskenttään. Alan toimijoiden antama tieto tällaisten yhdistelmäjärjestelmien lietekertymästä on 5−6 m3/henkilö/vuosi. Tämä muuttaa oleellisesti laskelmaa ja näin voidaan todeta, että esitettyjen laskelmien mukaan lietteet on kiinteistönhaltijan sopimusperusteisessa järjestelmässä toimitettu Pirkanmaalla oikeisiin vastaanottopaikkoihin.

Jätelain mukaan asumislietteet voi toimittaa myös kalkkistabiloituna omaan peltoon tai omassa hallinnassa olevaan peltoon. Tämä toiminta liittyy maatalouden harjoittamiseen, eikä ammattimaiseen lietteiden kuljetukseen. Tällöin näiden toimijoiden ei tarvitse olla jätehuoltorekisterissä mukana. Näistä tulee tehdä ilmoitus jätehuoltojaostolle, mutta sitä varten toimitettiin Tampereen kaupungin verkkosivuille lomake ilmoituksen tekemistä varten vasta kesällä 2015. Tämäkin vääristää lietetilastoja.

Pöyryn Finland Oy:n tutkimuksen virheellistä arviota, että 68−75 % lietteistä päätyisi epäasialliseen paikkaan, on kaiken aikaa käytetty perusteluna kuljetusjärjestelmän muutokselle. Jos tällaista epäasiallista toimintaa olisi käytännössä, niin varmasti tästä olisi runsaasti ilmiantoja ja tapauksia käsittelyssä ympäristöviranomaisilla. Tällaisia ilmoituksia ei kuitenkaan ole ollut viranomaisilla käsittelyssä.

Pöyry Finland Oy teki 28.9.2015 lieteselvityksen Kymen jätelautakunnan alueelle. Selvityksessä todetaan: ”Kun määrittelyn lähtökohtana käytetään kiintoainekuormitusta 80 g/as/d, muodostuu lietemääräksi 0,7−6 m3/asukas/a lietteen kiintoainepitoisuuden vaihdellessa 0,5−4 %. Tämän perusteella Kymenlaakson alueen puhdistamoille vastaanotettujen lietteiden määrä vastaa likimain keskimääräistä viemäriverkon ulkopuolella asuvien asukkaiden tuottamaa lietemäärä.” Selvityksessä todetaan saman kappaleen lopussa myös: ”Tarkastelun perusteella pääosa syntyvistä sako- ja umpikaivolietteistä päätyy käsiteltäväksi asianmukaisesti jätevedenpuhdistamoilla.”

Kymen jätelautakunta päätyi 28.1.2016 esittelijän esityksen mukaisesti jatkamaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta sako- ja umpikaivolietteissä. Toisenlaisella selvityksellä on ollut siis ratkaiseva merkitys päätökseen ja Pirkanmaalla päätös perustui nimenomaan virheelliseen selvitykseen.

Nämä kaksi Pöyry Finland Oy:n runsaan 2,5 vuoden välein tekemää tutkimusta osoittavat, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu virheellisesti liian korkeiksi.

Pöyry Finland Oy teki Pirkanmaan lieteselvityksen ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä selvityksessä käytettiin virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta. Tämän virheellisen laskentaperusteen vuoksi lietekuljetus on päätetty siirtää kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja myös hylätä kuntien anomukset nykyjärjestelmän jatkumisesta.

On asukkaiden, yrittäjien, kuntien sekä myös jaoston jäsenien oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että alueellisen jätehuoltojaoston päätöksiä on tehty virheellisiin tietoihin perustuen.

Olen sitä mieltä, että koska päätöksiä ei pystytä lainmukaisesti, julkisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.


Aarne Raevaara

alueellisen jätehuoltojaoston jäsen

 

Kommentoi kirjoitusta.

Yhteiskäyttöautojärjestelmä rakennushankkeissa YLA 24.1.2017

Torstai 26.1.2017 klo 15:36

Eriävä mielipide

Yhdyskuntalautakunta 24.1.2017 § 26 Yhteiskäyttöautojärjestelmän edistäminen rakennushankkeissa

Kannatan yhteiskäyttöautojärjestelmän kehittämistä. En hyväksy esitettyä etenemisjärjestystä. Mikäli asemakaavojen keskeisissä linjauksissa on ongelmia, ne pitää ratkaista yhdenvertaisesti. Keskeiset pelisäännöt pitää koskea samankaltaisena kaikkia osapuolia.

Pysäköintipaikkojen rakentaminen on kaikille kallista. Rakenteellinen pysäköintipaikka maksaa keskimäärin 20 − 50 000. Korkeimmillaan hinnat ovat nousseet 80 000. Sopimuksessa esitetty 5 vuoden velvoiteaika on liian lyhyt.

Mikäli Skanskan kohteesta 4:llä yhteiskäyttöautolla poistetaan 20 velvoiteparkkipaikkaa, pienenevät rakentamisen kustannukset lähes miljoonalla eurolla.

Ikävä, että nyt oli esillä vain eräiden isojen rakennusfirmojen (Skanska ja NCC / Bonava) haluttomuus noudattaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. On sinänsä ymmärrettävää, että yksittäiset rakennusfirmat haluavat luopua asemakaavojen määräyksistä.

En usko esityslistan väitettä, että esitetty menettely alentaisi asuntojen ja asumisen hintaa. Asuntojen ja vuokrien hinnat muodostuvat markkinoilla. Tampereella tai pääkaupunkiseudulla rakentamiskustannukset eivät ole lähelläkään asuntojen myyntihintoja. Helsingin tapa vähentää tuettujen vuokra-asuntojen kohteissa velvoiteparkkipaikkoja edellyttäen yhteiskäyttöautoja on järkevä.

Se, että jokin rakennusfirma vapautettaisiin asemakaavassa yleisesti kaikille tasapuolisesti asetetuista vaatimuksista ja sen rakennuskustannukset olisivat alhaisempia, tarkoittaa vain isompaa katetta. Vaikka tämänkaltaisten päätösten jälkeen erityistä etua saaneiden rakennusfirmojen kustannukset mahdollisesti lisääntyvät erilaisiin vaali- ja puoluelehtiin sijoitettujen mainoksien ynnä muun vastaavan muodossa, niiden vaikutus ei yhdenvertaista rakennusfirmojen kustannuksia.

Yhteiskäyttöautojen yleistymiseksi olisi tärkeää luoda toimiva, huomattavasti nyt esitettyjä rakennuskohteita laajempia alueita. On mahdollista huomattavasti nyt esitettyä pienemmillä panostuksilla vaikuttaa myönteisesti yhteiskäyttöautojen yleistymiseen koko kaupungin ja maakunnan alueella.

On tärkeää saada useampi operaattori toimimaan yhteiskäyttöautomarkkinoilla. Hinnat voisivat alentua sekä tarjonta ja palvelu monipuolistua sekä lisääntyä. Näin toiminta voisi yleistyä.

Päätöksen perusteluissa esitetyt laskelmat ovat (toivottavasti) tarkoituksenhakuisia.

Senkaltainen käsitys, että tamperelaiset ostavat keskimäärin 27 200 euron uusia autoja 5 vuoden pitoajalle niin, että niiden arvonaleneminen olisi 50 %, ei vastaa niiden ihmisten arkea, joita tunnen. Toivon, etteivät laskelmat edusta 20 prosentin työttömyyden tilanteessa päättäjien sokeutta.

Tampereella 24.1.2017
                                            Aarne Raevaara
                                            yhdyskuntalautakunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

VaihtoehtoTampere (VaTa)

Maanantai 23.1.2017 klo 18:07

Lehdistötiedote

Kaupunginvaltuutetut Aarne Raevaara ja Jari Heinonen ovat 23.1.2017 perustaneet uuden, VaihtoehtoTampere -nimisen (VaTa) valtuustoryhmän.

Rantaväylän tunnelin, ratikan ja yksityisen Kansi- ja Keskusareenan kaltaiset hankkeet velkaannuttavat Tamperetta yhä syvemmin. Kalliita ja turhia hankkeita on viety läpi sulle−mulle -sopimuksilla, joissa kaupunkilaisten mielipidettä ei ole edes haluttu kysyä. Samaan aikaan valmistellaan sähkölaitoksen myyntiä, maksuja korotetaan, jonot palveluihin pitenevät ja köyhyys sekä työttömyys lisääntyvät. Tavallisten tamperelaisten asiat on sivuutettu. Näin ei pidä jatkaa.

VaihtoehtoTampere on vaihtoehto nykymenolle. Salailu ja kaupunkilaisten mielipiteitten sivuuttaminen ei ole nykypäivää. Päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun tarvitaan avoimuutta ja aitoa vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa.

VaihtoehtoTampere painottaa, että Tampereen kaupungin talous on saatava kuntoon, investoinnit on laitettava tärkeysjärjestykseen ja turhista hankkeista on luovuttava, perus- ja lähipalvelut on saatava kuntoon ja tamperelaiset on otettava laajasti mukaan päätöksentekoon.

VaihtoehtoTampere asettaa ehdokkaita kevään 2017 kuntavaaleissa, ja kutsuu mukaan kaikki muutosta haluavat valtuutetut ja kaupunkilaiset. VaihtoehtoTampere on kansanliike, jonka jäsenet voivat kuulua puolueisiin, tai olla kuulumatta mihinkään puolueeseen.

Seuraavalla valtuustolla on edessä isoja haasteita ja päätöksiä. VaihtoehtoTampere -kansanliike haluaa lisätä kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja antaa tamperelaisille mahdollisuuden viedä seuraavissa kuntavaaleissa Tampere avoimempaan ja vastuullisempaan suuntaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Lisäkysymykset terveyskeskusten jonoihin koskeviin kysymyksiin

Maanantai 23.1.2017 klo 16:28

Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunti 23.1.2017

Lisäkysymykset terveyskeskusten jonoihin koskeviin kysymyksiin

Ensimmäinen lisäkysymys   Terveysasemien palvelunumeron vastaamisesta ja sen jälkeisistä palveluista ja toimenpiteistä on varmastikin useille valtuutetuille tullut palautetta.

Haluan korostaa, että minulle tulleissa kysymyksissä ei ollut kritiikkiä palvelunumerossa vastaavien tai muuten terveydenhuollon ammattilaisten ammattitaitoon. Kysymys on resursseista.

Puhelimen välityksellä välittyy mahdollisesti vain osa terveydenhoidon palvelunumeroon soittavan henkilön ongelmista. On tärkeää, että yhteydenottoon vastataan. On kuitenkin kohtuutonta edellyttää, että joku kykenisi puhelinkeskustelun perusteella arvioimaan henkilön toimintakyvyn alentumisen. 

Vaikka apulaispormestari korosti, ettei lääkärille pääseminen ole automaatio, olen sitä mieltä, että riittävän aikainen puuttuminen sairastumiseen, lieväänkin vammaan, kroonistuvaan sairauteen tai mahdolliseen toimintakyvyn alenemiseen on myös kaupungin etu.

Nostin asian esille talousarviovaltuustossa 14.11.2016. Kysymykseeni, miksi terveysasemille ei saa enää lääkärille aikaa loppuvuoden 2016 aikana eli siis puoleentoista kuukauteen, sain vastaukseksi että jonot olisivat apulaispormestarin tietojen mukaan huomattavasti lyhyempiä.

 

Kiitän nyt saamastani vastauksesta, koska se samalla paljasti tilanteen vakavuuden.

Kaupungin verkkosivuilla on tällä hetkellä (eli 22.1.2016) 23.11. päivätyt tiedot vuoden 2016 elokuun (8) tilanteesta. Siis noin viisi kuukautta vanhasta tilanteesta. Uudet tiedot saadaan vastauksen mukaan kaksi kertaa kuukaudessa ja tieto terveysasemien lääkäriaikojen saatavuudesta raportoidaan kuukausittain kaupungin sivuille.

Keskimääräinen jono Tampereen kaupungin terveysasemille on kaupungin sivujen mukaan 28.5 vuorokautta. Yksityiskohtaisessa jonotilastoinnissa 30 vuorokautta näyttää olevan vakio. Sekä keskimääräinen jono että vaihtelu jonotilanteessa näyttää olevan 30 vuorokautta.

Kysymyksessä esittämäni tilanne, jossa siis lääkäriaika olisi ollut mahdollista saada aikaisintaan 50 vuorokauden päähän, tarkoitti että ajan pääsi varaamaan vasta kahden viikon päästä. Tilastoitavaan jonoon pääsisi vasta kahden viikon päästä eli silloin jonotusaika olisi 30 vuorokautta.

Mielestäni oikealla tilastoinnilla on tärkeä tehtävä ohjata ja osoittaa kaupungin tehokasta resurssien käyttöä. Nyt on mahdollista, että tilanne on tilastointia huonompi ja eikä tietoja ole sen vuoksi haluttu päästää tai päivittää kaupungin sivustolle.

Mikä on se hyväksyttävä syy, miksi kiireettömiä lääkäriaikoja ei voisi varata etukäteen, vaikka ne olisivat reilusti yli 30 päivän päähän?

 

Toinen lisäkysymys   Olen Tampereen kaupungin vuoden 2017 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä 14.11.2016 esittänyt jo tämän kysymyksen:

Kyseinen yli 80-vuotias tamperelainen henkilö pyysi minua kysymään apulaispormestari Mikko Aaltoselta: Miten on mahdollista, että kaupungilla on varaa satojen miljoonien megahankkeisiin, kuten tunneliin, Kansi- ja keskusareenaan ja ratikkaan, mutta kaupunkilaiset eivät pääse lääkärille?

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustokysely koskien kiireellisten lääkäriaikojen saamisesta kohtuullisen ajan kuluessa Tampereen terveysasemilla

Maanantai 23.1.2017 klo 16:27

Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunti 23.1.2017

Olen saanut hätääntyneiltä tamperelaisilta yhteydenottoja. Kaupungin terveysasemille ei saa lääkärinaikoja. Jo ennen marraskuun puoliväliä kaupungin terveyspalveluiden numerosta on ilmoitettu, että vapaita lääkäriaikoja ei enää ole tämän vuoden puolelle.

Tilanne on hälyttävä. Kysyin asiaa Tampereen budjettivaltuustossa 14. marraskuuta vastaavalta apulaispormestarilta Mikko Aaltoselta.

Apulaispormestari väitti, että kiireettömiä aikoja saa 8 – 20 päivän kuluessa. Kuten jo valtuustossa totesin, väite ei pidä paikkaansa.

Tilanne on yhä vähintään yhtä huono. Esimerkiksi 5.12.2016 vapaan ajan olisi ollut mahdollista saada Tipotielle aikaisintaan 50 päivän päähän eli tammikuun lopulle. Lisäksi kyseistä aikaa oli mahdollista yrittää varata vasta kahden viikon päästä.

Ongelma on myös, että kaupungin terveyspalveluiden numeroon soittava joutuu odottamaan kohtuuttoman kauan ennen kuin puheluun vastataan.

Kiireaikaan, esimerkiksi aikaisin aamulla kun palvelu avautuu, puhelu ei useimmiten edes pääse odotusjonoon. Puhelun maksullisuus eli paikallispuhelumaksu myös odotusajalta on kohtuuton. Monella pienituloisellahan ei ole varaa esimerkiksi kaikkiin määrättyihin lääkkeisiin.

Kyse on ihmisten hädästä. Hoitoon ei varmasti pyritä turhaan. Kaikilla ei ole varaa mennä yksityiselle lääkärille apua hakemaan.

Kysyn vastaavalta apulaispormestarilta:

1. Mihin välittömiin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki ryhtyy, että kaupunkilaiset saavat kiireettömän lääkärinajan kohtuullisen ajan kuluessa?

2. Mihin välittömiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, että kaupunkilaiset saavat kiireellisen lääkärinajan saman päivän aikana?

3. Mihin välittömiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, että terveyspalveluiden palvelunumero resursoidaan riittävästi eli soittaja pääsee kohtuuajassa keskustelemaan sairaanhoitajan kanssa?

4. Koska vastaavalla apulaispormestarilla ei selvästikään ole tietoa lääkäriaikojen saatavuudesta, onko asiassa syytä miettiä toimenpiteitä?

Lausunnot

Apulaispormestari Mikko Aaltosen vastaus Aarne Raevaaran kyselyyn:

Kysymys 1. Mihin välittömiin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki ryhtyy, että kaupunkilaiset saavat kiireettömän lääkärinajan kohtuullisen ajan kuluessa?

Syksyn 2016 aikana vastaanottotoiminnassa on selvitetty jonoasiaa, ja toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Niin sanotusta blokkiajanvarauksesta luovutaan. Blokkiajanvarauksessa kyse on käyntisyyhyn perustuvasta järjestelmästä, jossa henkilökunnan työlistoihin on kirjattu vain 15 minuutin vastaanottoaikoja, joita sitten varattiin 1-4 kpl potilaan ongelmasta riippuen. Listautumismalliin siirtyminen ei ole ollut syy jonojen kasvuun, mutta samalla on tehty muitakin muutoksia, kuten siirrytty työaikaan ja blokkiajanvaraukseen. Jatkossa kaikki ajat on 20 minuutin aikoja. Tarvittaessa perässä voi olla 10 minuutin paperityöaika.  Samalla yhtenäistetään työlistat, kaikkiin sisällytetään tietty määrä kiireettömiä ja akuuttiaikoja päivässä.

Asiaa on työstetty terveyspalvelujen neuvonnan ja ajanvarauksen kanssa ja osastonhoitajien kanssa. Tammikuussa tätä työtä jatketaan. Hoitajien pitää palvella asiakkaita itsenäisemmin, ja toisaalta lääkäreiden pitää luottaa ja ohjata hoitajille. Asiakkaille pitää pystyä viestimään, että tämän mallin mukaan mennään kaikkien asiakkaiden kanssa. Aika lääkärille ei ole automaatio. Mallissa hoitaja kartoittaa ja valmistelee. Työn alla on myös asiakkaiden segmentointi palvelutarpeen mukaisesti, ja sen mukaiset palvelut, jotka kaikille kirjoitetaan auki hoitosuunnitelmaan. Joulu- ja kesäsulut vähentävät tarjolla olevia kiireettömiä aikoja merkittävästi vuositasolla, koska sijaistusta ei loma-ajaksi ole järjestetty.

Kysymys 2. Mihin välittömiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, että kaupunkilaiset saavat kiireellisen lääkärinajan saman päivän aikana?

Kiireellisen lääkärinajan saa saman päivän aikana mikäli hoidon tarve sitä edellyttää. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voi siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana.

Akuutit vastaanotot tulevat loppuvuodesta hoidettua, vaikka aikaa ei olisi asemalle antaa konsultoivan /päivystävän lääkärin toimesta. Tällöin asiakasta pyydetään saapumaan paikan päälle. Vuonna 2017 Lääkäriresurssia vahvistetaan 3-4 lääkärillä, ja kiirevastaanottoja laajennetaan kevään 2017 aikana tuolla resurssilla.

3. Mihin välittömiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, että terveyspalveluiden palvelunumero resursoidaan riittävästi eli soittaja pääsee kohtuuajassa keskustelemaan sairaanhoitajan kanssa?

Valinnanvapauskokeilu tuo asiaan hiukan helpotusta, koska samassa yhteydessä terveyspalvelujen neuvontaan tehdään yhden sairaanhoitajan lisäys. Syksyn aikana esiintyneet liian pitkät jonotusajat ovat johtuneet mm. influenssarokotuspuheluista. Sähköisten palvelujen käyttö lisääntyy koko ajan, mutta varsin hitaasti. Terveyspalvelujen neuvonnan ja ajanvarauksen henkilöstö ohjaa puhelimessa asiakkaita käyttämään sähköisiä palveluita.

4. Koska vastaavalla apulaispormestarilla ei selvästikään ole tietoa lääkäriaikojen saatavuudesta, onko asiassa syytä miettiä toimenpiteitä?

Lääkäriaikojen saatavuus vaihtelee vuoden kuluessa päivittäin, eikä poikkileikkaustieto näin ole kovin luotettava johtuen loma-ajoista ja henkilöstön mahdollisista poissaoloista. Jatkuvaa raportointia asiasta ei ole olemassa, eikä sitä ole edes mielekästä seurata. Tiedot saadaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tieto terveysasemien lääkäriaikojen saatavuudesta raportoidaan myös kaupungin internetsivuilla kuukausittain. Viimeisin tieto internetsivuilla on päivätty 23.11. Kiireettömien lääkäriaikojen jono vaihtelee Omapihlaja Kehräsaaren 9 päivän ja muutaman oman tuotannon aseman 30 päivän välillä. Myös asemien sisällä on lääkärien välillä vaihtelua. Raporteissa seurataan kolmannen vapaan kiireettömän lääkäriaja keskiarvoa ja mediaania.

Kommentoi kirjoitusta.

Tarvitaanko vaihtoehto nykymenolle

Torstai 12.1.2017 klo 15:38

Tarvitaanko Tampereella

VAIHTOEHTO NYKYMENOLLE

Tervetuloa keskustelemaan!

Pääkirjasto Metson Pihlaja-sali

torstaina 19.1.2017 klo 18–20

 

Raevaaran valtuustoryhmä


 

Kommentoi kirjoitusta.

Eteläpuiston kaavaehdotus on kohtuuton

Torstai 12.1.2017 klo 15:18

Hanke Eteläpuiston rakentamiseksi on edennyt Tampereen pormestarikoalition ohjauksessa jo usean vuoden ajan virkamiesten johdolla niin, että vasta joulukuussa 2016 kaupunginympäristön suunnittelusta sekä yleis- ja asemakaavoituksesta vastaava yhdyskuntalautakunta käsitteli sitä.

Mielestäni kaavoituksessa pitäisi toimia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin. Eteläpuistonkaan osalta näin ei ole toimittu. Etukäteen sovittua ratkaisua on ajettu läpi tarkoituksenhakuisilla mielikuvilla ja väitteillä ilman todellista vaihtoehtoa.

Esitetty rakentamisen määrä on ylimitoitettu. Eteläpuisto sinänsä ei tällä hetkellä ole kaikilta osin arvoisessaan käytössä. Alue kaipaa kehittämistä, avoimesti ja julkisesti valmisteltavien vaihtoehtojen pohjalta. Se lähtökohtana, että asumisen, turismin ja vetovoiman kannalta tärkeä kansallinen kaupunkipuistohanke ei toteudu Tampereella ilman Eteläpuistoa.

Esitin yhdyskuntalautakunnassa Eteläpuistolle kohtuuttoman asemakaavaehdotuksen hylkäämistä, mutta kukaan ei kannattanut esitystäni.

Tammikuun ajan on kaikilla mahdollisuus antaa mielipide ja ehdotuksia Eteläpuiston kohtalosta Tampereen kaupungin kirjaamoon.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (ar),

yhdyskuntalautakunnan jäsen

 

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen lehdessä 11.1.2017.  

Kommentoi kirjoitusta.

Monopoleja purettava, ei politiikalla lisättävä

Sunnuntai 8.1.2017 klo 0:27

Kari Kankaanpään kritisoi osuvasti kirjoituksessaan Turha ja kallis monopoli  (AL 3.1.) alueellisen jätehuoltojaoston päätöstä antaa pientalojen lokakaivojen tyhjennysmonopoli yhdelle yhtiölle.

Kirjoituksessa nostettiin hyvin esille päätöksen ennakoitavissa ollut lopputulos, eli palvelun heikkeneminen sekä hintojen nousu.

Käytännössä kaikki, viimeksi reilu vuosi sitten hakemuksensa jaostolle lähettäneet kunnat, kannattivat vanhan yrittäjävetoisen, kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen lietteen kuljetusjärjestelmän säilyttämistä.

 

Kunnat olivat arvioineet kuten monet asiakkaat sekä alalla vuosikymmeniä toimineet yrittäjät toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyivät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Paikallistuntemukseen pohjautuvat arviot oli valmisteltu virkavastuulla kuntien luottamuselimissä.

 

Jätehuoltojaoston tekemä päinvastainen päätös perustui käytännössä nimeämättömien henkilöiden levittämiin huhuihin. En voi niiden sisältöä paljastaa, koska ne esitettiin jaostolle salaisena asiana suljetussa kokouksessa.

 

Alueellisessa jätehuoltojaostossa asiaan liittyvät päätökset on aina tehty perusteellisen mielipiteidenvaihdon jälkeen äänestämällä. Jaosto ei ole ollut yksimielinen.

 

Olen kannattanut jaostossa vanhan, yrittäjävetoisen kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän säilyttämistä. Mielestäni hyvin toimivaa ja lain edellytykset täyttävää järjestelmää ei kannata muuttaa.

 

Myös nyt ajankohtaisen jätetaksojen hintojen nousun osalta esitin jaostossa esityksen palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, sekä myös hylkäämistä. Kukaan ei kannattanut esityksiäni.

 

Monopoleja pitäisi purkaa, ei suinkaan poliittisin keinoin lisätä. Ne aiheuttavat työttömyyttä sekä lisäävät kustannuksia. Tässäkin tapauksessa noin 80 toimialalla toiminutta yritystä käytännössä menettää mahdollisuuden jatkaa alallansa. Moni yrittäjä on investoinut huomattavia summia kalustoonsa, luottaen yrittämisen mahdollisuuteen.

 

Mielestäni nyt mennään väärään suuntaan. Ei pitäisi olla kenenkään etu lisätä haja-asutuksen kustannuksia ja kaventaa elämisen mahdollisuuksia entisestään.


Aarne Raevaara

Alueellisen jätehuoltojaoston jäsen (ar)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 8.1.2017

1 kommentti .

Kansi ja Areena -hanke KHO:n

Keskiviikko 4.1.2017 klo 17:45

Olen siirtänyt Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen laillisuusarvioinnin korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Tampereen kaupungin liikesalaisuuden ja hankintalain varjolla tapahtunut salaileva päätöksenteko perustui tarkoituksenhakuiseen laintulkintaan. On valtakunnallisestikin tärkeää, että KHO arvioisi menettelytavan laillisuuden ja tekisi asiassa vuosikirjapäätöksen.

Kysymys on kunnallisen päätöksenteon julkisuusperiaatteesta. Kuntalaisilla pitää olla oikeus tietää, mitä ja millä perusteilla päätöksiä tehdään sekä mahdollisuus jälkikäteiseen laillisuusvalvontaan.

Korkeinta hallinto-oikeutta pyydetään myös tutkimaan, että voiko Tampereen kaupunki sijoittaa näin yksityiseen hankkeeseen 60 miljoonaa ja ottaa kantaakseen huomattavan riskisijoituksen ilman turvaavia ehtoja.

Vaadin KHO:ta palauttamaan asian uudelleen käsiteltäväksi lainmukaisilla menettelytavoilla niin, että päätöksenteossa esitetyt virheelliset tiedot sekä valheelliset väittämät oikaistaan.

http://yle.fi/uutiset/3-9386495

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustossa 14.11.2016 pitämäni talousarvio 2017 ryhmäpuheenvuoro

Maanantai 14.11.2016 klo 9:31

Arvoisat tamperelaiset, arvoisa valtuuston puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut

 

Kiitän mahdollisuudesta esittää näkemyksiä Tampereen kaupungin vuoden 2017 talousarvioon sekä vuosien 2017−2020 taloussuunnitelmaan.

Talousarviossa ja suunnitelmissa luettavissa oleva arvio Tampereen kaupungin tulojen ja menojen välisen kuilun suuruudesta on liian optimistinen. Siksi toivon, että Tampereen kaupunki nostaa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uudistetun ohjeen mukaisesti rahoituslaskelmissa esitettävän toiminnan ja investointien rahavirran kertymän keskeiseksi tunnusluvuksi esityslistalle.

Toiminnan ja investointien rahavirta on Tampereen kaupungin vuoden 2017 talousarviossa 112.7 miljoonaa euroa miinuksella.

Tampereen kaupungin taloustilannetta parhaiten kuvaava tunnusluku on viimeisten 5 vuoden osalta miinuksella 580 miljoonaa. Käsitykseni mukaan määrä vielä kasvaa, koska vuoden 2016 talousarviossa esitetty tunnusluku kasvanee lopulliseen tilinpäätökseen enemmän kuin vajaalla 22 miljoonalla.

Kaupungin investointien rahoitusvalmiutta mittaava investointien tulorahoitusprosentti on 43 prosenttia. Kuntasektorilla tavoiteltava investointien tulorahoitusprosentti on yli 70 prosenttia.

Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on hälyttävän huono.

Arvoisat valtuutetut

Tampere elää yli varojen käyttämällä yhteisiä varoja sellaisiin hankkeisiin, joista ei saisi julkisesti puhua. Niistä aiheutuvat menot ovat kuitenkin talousarviossa nähtävissä. Ja kyseisistä menoista vastaavat loppujen lopuksi Tampereen kaupungin asukkaat.

Käsitykseni mukaan en riko mitään salassapitomääräystä jos totean julkisesti, että yksityisen Kansi ja areena -hankkeen isoin rasite kaupungille ei ole 60 miljoonaa euroa vaan kaupungin rooli riskinkantajana.

Tästä lähtökohdasta on ymmärrettävää, että ratikka halutaan rakentaa osakeyhtiömallilla. Sehän mahdollistaa Länsimetron tavoin toimimisen julkisuuslain sekä sitä kautta laajemman julkisen keskustelun ulottumattomissa.

Tamperelaiset tarvitsevat nyt valitulle salailulle, kerskainvestoinneille ja yli tulojen elämiselle vaihtoehdon.

Arvoisat tamperelaiset

Vaikka emme voineet valtuustosta edes äänestää asiasta, totean, että ratikkahankkeen toteuttamisesta on osana kuntavaaleja järjestymässä neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys keväällä 2017.

Ratikan suunnittelu ja rakentaminen on lykättävä tulevaisuuteen kunnes taloudellinen tilanne on parempi. Keväällä valittava uusi valtuusto voi muuttaa nykyisen valtuuston päätöksen.

Tamperelaisten on saatava päättää, haluavatko he Tampereelle ratikan.

Arvoisat kuulijat

En kannata verojen ja maksujen korottamista. Ne ohjaisivat kehitystä väärään suuntaan. Ne vähentävät ostovoimaa, ne vaikeuttavat pieni ja keskituloisten tamperelaisten elämää ja ne lisäävät työttömyyttä.

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. En kannata sähkölaitoksen yksityistämistä, en edes siirtoverkon osalta. X

Arvoisat valtuutetut

Tampereen kaupungilla on valmisteilla samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Kaikkia hankkeita ei ole varaa toteuttaa.

On priorisoitava. Investoinnit pitää asettaa yhteismitallisiksi. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Nyt päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen.

Talousarviossa 2017 ei ole mitään mainintaa valtuuston yksimielisesti hyväksymästä lisäyksestä talousarvioon 2015: Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta.

Investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, on otettava käyttöön vuoden 2017 alussa.  X

Arvoisat kuulijat

Ilman kansallista valuuttaa Suomen ja sen myötä Tampereen keinot parantaa taloutta ovat hyvin haasteellisia. Vaarana ovat kasvava alijäämä ja yhä lisääntyvät sopeutustarpeet.

Kaupungin on varauduttava, että valtiontalouden heikot kehitysnäkymät heijastuvat tulevina vuosina odotettua kielteisemmin kuntatalouteen.

Tampere joutuu myös kärsimään nykyisen Suomen hallituksen maahanmuuttopolitiikan seurauksista. Hintalappu siitä on Tampereen kaupungille erittäin huomattava.

Siksi kaupungin tulee neuvotella valtion kanssa maahanmuuton kustannusten korvaamisesta.  X

Hyvät valtuutetut

Osana taloussuunnitelman arviointia päätämme, jatkammeko samoilla linjoilla vai haemmeko vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle.

Kaupungin on muutettava maankäyttö- ja kaavoituspolitiikkaa. Esitän, että kaupunki välittömästi luopuu asumista ja yritystoimintaa vaikeuttavista hankkeista. Asukasmäärän kasvattaminen ei ole itseisarvo. Eteläpuistoa ei saa rakentaa. Yritystoiminnassa olevia alueita ei saa muuttaa asuinkäyttöön. Asemakaavoituksen tehtävänä ei saa olla rakentamismahdollisuuksien vähentäminen, ja kaavoituksen pitää olla toteutettavissa.

Keskustan maanpinnalla olevien pysäköintipaikkojen vähentämisestä on luovuttava. Kunkun parkki -hankkeesta on luovuttava. X

Kaupungin tulee tukea olemassa olevan raideverkoston käyttöönottoa. Sen tuloksena saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne. Se on myös Tampereen ja tamperelaisten edun mukaista.

Tampere on koko Pirkanmaan veturi, siksi kaupungin pitää nykyisen sanelupolitiikan sijaan hakea aiempaa parempaa yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa.

Viranomaistoiminnassa Tampereen pitää huomioida asianosaisten yrittäjien, kuntalaisten ja kuntien toiveet. Esimerkiksi alueellisen jätehuoltojaoston päätöksien osalta ne olivat yhteneväisiä. Esitän yrittäjävetoisen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteinen lietteenkuljetusjärjestelmän säilyttämistä. X

Elinvoimainen maakunta on myös Tampereen etu.

Arvoisa puheenjohtaja

Mielestäni Tampereen kaupunginvaltuuston on käytävä arvokeskustelu kaupungin tehtävistä ja menettelytavoista.

Salailu ja päätöksenteko suljettujen ovien takana, kaupunkilaisten ja tiedotusvälineiden ulottumattomissa, ei ole hyväksyttävää.

Laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin.

En hyväksy esitettyä pormestarin talousarvioehdotusta 24.10.2016. En myöskään taloussuunnitelmaa vuosille 2017−2020.

Esitän niiden palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun.

Esitän myös niiden hylkäämistä.

 

Aarne Raevaara

Raevaaran valtuustoryhmän puheenjohtaja

X   Tein puheeni lopussa asiasta tekstilisäysehdotuksen talousarvioehdotukseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Yksikään ratikan hyväksymiselle asetettu reunaehto ei täyty

Keskiviikko 19.10.2016 klo 20:15

Tampereen kaupunginvaltuusto asetti ratikkahankkeelle kesäkuussa 2014 yleissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kolme reunaehtoa. Valtuusto voi tehdä päätöksen rakentamisesta vain jos kustannukset eivät ylitä kustannuskattoa, valtio osallistuu kustannuksiin 30 prosentin osuudella ja suunnitelmat ovat toteuttamiskelpoisia.

Valtuuston asettama kustannuskatto on indeksiin sidottu 250 miljoonaa. Maanrakennuskustannusindeksi on alentanut kustannuskattoa 242 miljoonaan kesäkuusta 2014. Kustannuskatto kohdistui yleissuunnitelman mukaiseen linjaukseen. Kyseisen linjauksen kustannusarvio on noussut 297 miljoonaan.

Valtuustolle esitettyyn uuden reitin kustannusarvioon eli 283 miljoonaan pitää valtuuston linjauksen mukaan lisätä se osuus oheishankkeista, joita ei toteutettaisi ilman ratikkahanketta, sekä hankkeesta kaupungin liikelaitoksille ja yksityisille siirretyt kustannukset. Ratikkahanke ylittää kaupunginvaltuuston asettaman indeksitarkistetun kustannuskaton yli 100 miljoonalla.

Esitetty ensimmäinen linja maksaa vaunuineen yli puolimiljardia. Hanke kokonaisuudessaan edellyttää myös muita linjoja. On kyse miljardiluokan kustannuksista.

Toinen ehto eli valtion osallistuminen 30 prosentin osuudella ei myöskään toteudu. Valtio osallistuu vain reilulla 20 prosentilla.

Ratikkalinjauksen siirtäminen kulkemaan Lielahdessa Näsijärven vesialueelle suunniteltujen niin sanottujen Dubain saarien kautta ei ole uskottava. Linjauksella väitetään saavutettavan 15 miljoonan säästö sekä 50 miljoonalla lisääntyvä tonttimaan myynti. Kyseisellä kohdalla Näsijärven pohjassa on jopa yli 10 metrin paksuudelta muun muassa kromia ja muita raskasmetalleja sisältävää niin sanottua nollakuitua. Alueen rakentamiskustannukset ja saavutettavat säästöt sekä huomattavat tonttienmyyntihinnat perustuvat täydelliseen höttöön.

Mikäli Tampereella halutaan nostaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta, on huomioitava käyttäjien tarpeet. Tärkeää on muun muassa suora vaihdoton matka, vuorotiheys, matka-aika, istumapaikka ja hinta. Kaikissa näissä ratikka häviää bussiliikenteelle.

Kohtuuetäisyydellä ratikkareitistä asuu vain noin 15 prosenttia tamperelaisista.

Kirjoitus on julkaistu 19.10.2016 netti ja printti Aamulehdessä.

Kommentoi kirjoitusta.

Uusi järjestelmä käynnistyy - Lietteen jätetaksaesitys täysin uusista maksuista

Keskiviikko 19.10.2016 klo 20:10

Pirkanmaan alueellisessa jätehuoltojaostossa käsiteltiin 12. lokakuuta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sako- ja umpikaivolietteen jätetaksaesitystä. Muutokset ja uudet taksat koskevat Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (entisen Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven alueita.

Esitetyt taksat ovat esimerkiksi vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalvelun eli HSY:n hintoihin nähden pahimmillaan yli kolminkertaiset. Myös useat esitetyistä lisämaksuista puuttuvat HSY:lta, kuten esimerkiksi 43,43 euron hukkakäyntimaksu sekä lietekaivon pelkkään olemassaoloon liittyvä vuosittainen 10,49 euron perusmaksu.

Mikäli Pirkanmaalla pääkaupunkiseudun tavoin voitaisiin lietekaivon tyhjennys tilata vain tarvittaessa, poistuisi täysin kohtuuton hukkakäyntimaksu. Ei ole hyväksyttävää, että asukas joutuu maksamaan yli 43 euroa, mikäli kieltää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n reitillä olevalle tontilleen tunkeutumisen. Miksi tyhjästä pitäisi maksaa?

Kohtuutonta on myös Suomessa täysin uuden perusmaksun kerääminen niiltä kiinteistöiltä, joilla sijaitsevaa sako- ja umpikaivoa ei ole käytetty vuosiin. Todennäköisesti uudesta perusmaksusta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset oikaisuvaatimuksineen sekä valituksineen nostaisivat nopeasti nyt esitetyn 10,49 euron perusmaksun 50 euroon.

Esitetty malli ja kustannusrakenne eivät vastaa miltään osin sitä, mitä jätehuoltojaostolle on aiemmin kerrottu. Kunnan eli käytännössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n järjestämän uuden kuljetusjärjestelmän väitettiin alentavan hintoja. Nyt kävi täysin päinvastoin. Aikaisemmassa yrittäjävetoisessa, kiinteistönhaltijan sopimusperusteisessa lietteenkuljetusjärjestelmässä oli hyvin kilpailluilla alueilla mahdollista saada useita tarjouksia. Vaikka joku yrittäjä saattoi esittää korkeita hintapyyntöjä, ne karsiutuivat kilpailutilanteessa.

Viimeistään nyt on osoittautunut virheelliseksi väite, että kilpailun katoaminen alentaisi taksoja. Ongelmana on myös laatu. Aikaisemmin asiakkaalla ollut mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjää takasi palvelun laadun. Uudessa järjestelmässä asiakkaalla ei ole mahdollisuutta vaihtaa kuljetusyrittäjää.

Koko Pirkanmaan aluetta koskevat tasataksat heikentävät kuntien sekä paikallisten yrittäjien halua kehittää alaa.

Kuljetusurakat on Pirkanmaa alueella järjestetty siten, että alueella asuvat ja asiakkaat jo tuntevat yrittäjät pelattiin ulos. Muodostuvan keskitetyn monopolijärjestelmän seurauksena työpaikat ja toimeentulomahdollisuudet vähenevät maakunnasta. Haja-asutuksen kustannuksia lisätään hallinnollisesti ja elämisen mahdollisuuksia kavennetaan entisestään.

Esitin jaostossa jätetaksaesityksen palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, sekä myös hylkäämistä. Kukaan ei kannattanut esityksiäni.

Alueelliselle jätehuoltojaostolle voi antaa 18. marraskuuta asti palautetta esitetystä sako- ja umpikaivolietteen jätetaksasta sekä kaikesta asiaan liittyvästä. Sen voi lähettää Tampereen kaupungin kirjaamoon tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@tampere.fi. Toivon, ettei jo antamani eriävä mielipide ole ainoa selkokielinen palaute asiaan.

Aarne Raevaara

Alueellisen jätehuoltojaoston jäsen, Tampere

4 kommenttia .

Tavara-asema suojeltava tai purettava pois

Sunnuntai 21.8.2016 klo 0:10

Ongelman aiheuttaja on Tampereen nykyisen valtakoalition päätöksentekotapa.

Se perustuu vain yhden ratkaisun esittämiseen, vaihtoehtoja ei tutkita eikä esitetä.

Ajatus VR:n vanhan tavara-aseman siirtämisestä myytiin konsulttiselvityksillä Tampereen yhdyskuntalautakunnalle syksyllä 2013. Siirtotyön esitettiin maksavan 550 000. Yhteensä tuossa vaiheessa esitellyt kustannukset olivat 890 000. Lautakunnan jäsenille ei haluttu liikesalaisuuteen vedoten toimittaa yksityiskohtaisia lukuja.

Siirtohankkeen käynnistänyt hinta-arvio ja käytännössä kaikki asiaan liittyvät laskelmat perustuivat tarkoituksenhakuisiin lukuihin. Niistä on turha syyttää sen enempää virkamiehiä kuin konsultteja, jotka tekivät kalliiseen hintaan mitä tilattiin. Kyseessä on poliittinen päätös.

Mielestäni hanke 4,2 miljoonan kilon painoisen tiilirakenteisen tavara-aseman nostamisesta 1.3 metriä ja siirtämistä 24 metriä on ollut alusta alkaen täysin järjetön. Vielä järjettömämpää olisi siirtää rakennus paloina.

Nyt tämänkin hankkeen todelliset kustannukset alkavat vähitellen selvitä. Suunnitelma käyttää 6,5 miljoonaa tavara-aseman siirtämiseen ja peruskorjaamiseen on täysin kestämätön. Tampereen taloudellinen tilanne on erittäin huono, velkaa otetaan vuositasolla yli 100 miljoonaa.

Ongelmien aiheuttaja on Tampereen nykyisen valtakoalition päätöksentekotapa, joka perustuu vain yhden ratkaisun esittämiseen. Vaihtoehtoja ei tutkita eikä esitetä. Ratkaisut on tehty jo etukäteen pormestarinohjelmassa sulle−mulle -pohjalta, tai tilanteen muuttuessa jossain epämääräisessä paikassa. Vaikka kuntalaiset antaisivat kielteistä palautetta, tosiasiat olisivat selvityksien kanssa ristiriidassa tai kustannukset moninkertaistuvat, hankkeet jyrätään läpi luottamuselimissä.

Tavara-aseman osalta olen esittänyt kaavoituksen jokaisessa vaiheessa vaihtoehtoja siirtämiselle. Turhaan. Yhden ratkaisun mallia seuraten, kaavoituksen yhteydessä ei edes haluttu selvittää yksityiskohtaisella suunnitelmalla, mahtuisiko Ratapihakatu kulkemaan tavara-aseman ja Morkun välistä.

Vain yhdeksän valtuutettua kannatti 15.6.2015 kaupunginvaltuustossa ehdotustani tavara-aseman siirtosuunnitelman hylkäämisestä. Siitä huolimatta kaupunginhallituksen kannattaisi nyt unohtaa useamman sadantuhannen selvitykset ja tavara-aseman siirtämiseen johtaneet poliittiset päätökset, jalkautua paikan päälle ja tehdä päätös järkevimmän vaihtoehdon pohjalta.

Mielestäni tavara-asema pitää suojella paikallaan tai purkaa pois.

Tavara-aseman purkamisen mahdollistava uusi asemakaava olisi lainvoimainen mahdollisesti aikaisintaan 2020 jälkeen. Ratapihankatu voitaisiin ohjata väliaikaisella ratkaisulla kulkemaan tavara-aseman ja Morkun välistä.

Mikäli Ratapihakadun välityskyky osoittautuisi riittäväksi, Bruno Granholmin vuonna 1905 suunnittelema tavara-asema voisi muodostaa yhdessä seuraintalo Morkun ja rautatieläisten asuinrakennuksen kanssa yritys- ja kulttuuritoimintojen alueen, joka olisi osa valtakunnallisesti merkittäväksi arvioitua rautatieaseman kulttuuriympäristöä.

Ratkaisu säästäisi merkittävästi kaupungin kustannuksia ja mahdollistaisi suhteellisen nopeasti Ratapihankadun loppuun rakentamisen.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (ar), Tampere

 

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 20.8.2016

Kommentoi kirjoitusta.

Suora pormestarin vaali olisi paras vaihtoehto

Lauantai 13.8.2016 klo 10:41

Jukka Koo Salonen arvuutteli (27.7.), kuka nousee kabinettiväännön jälkeen Tampereen korkeimmaksi vallankäyttäjäksi eli pormestariksi ensi kevään kuntavaalien jälkeen. Nimet olivat mielenkiintoisia: Kalervo Kummola, Kimmo Sasi ja Matti Apunen.

Sinänsä kiinnostavien nimilistojen sijaan voisi miettiä, miksi lopullinen ratkaisu tapahtuu käytännössä hyvin pienen porukan kesken, suljetussa kokouksessa ja vasta kuntavaalien jälkeen.

Näin ei tarvitsisi olla. Tampereen toimintamallin uudistamiseksi on päätöksentekijöille järjestetty vuoden sisällä useampia tilaisuuksia. Olen jokaisessa nostanut esille suoran pormestarivalinnan eli kansanäänestyksen edut.

Ehdotukseni ei ole saanut kannatusta. Lainsäädäntöä ei ole kehitetty. Pelätäänkö, että kansa äänestäisi väärin? Pormestarin henkilöllä ei enää voitaisi käydä kauppaa.

Todennäköisesti puolueiden takinkäännöksiin pettyneet ja äänestämättä jättävät muodostavat Tampereen seuraavien kuntavaalien enemmistön. Vaikka vallassaolijoita kyseinen kehitys palvelee, olen huolissani demokratian uskottavuudesta, legitimiteetistä sekä päätösten taustalla olevista arvovalinnoista.

Tampereen nykyinen hallintomalli on johtanut kaupungin rankkaan velkaantumiseen ja ”on jo sovittu” -hankkeiden ruuhkaan.

Jos nykymenon annetaan jatkua, seuraavalla vaalikaudella muun muassa Tampereen sähkölaitoksen siirtoverkosto yksityistetään, jotta kaupunki voisi rahoittaa Areenan tapaan yhä uusia salaiseksi julistettuja yksityisiä hankkeita.

Nykymenoon saadaan muutos vain siten, että äänestäjät jaksavat uskoa äänensä vaikutukseen.

Tamperelaisten tulisi saada äänestää kuntavaalien yhteydessä pormestarista. Suoralla henkilövaalilla valittava pormestari nostaisi äänestysprosenttia, ja kaupunkilaisten valitsemana hän voisi olla ennen kaikkea tamperelaisten, ei yksittäisten ryhmien etujen valvoja.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (AR)

Tampere

 

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 13.8.2016

Kommentoi kirjoitusta.

Siirsin Kansi ja Areena -hankkeen hallinto-oikeuteen

Lauantai 25.6.2016 klo 12:13

Siirsin Kansi ja Areena -hanke päätöksen laillisuusarviointiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Mielestäni asia olisi pitänyt käsitellä avoimesti ja julkisesti. Mahdollisesti salassa pidettävät tiedot olisi voitu poistaa julkisista asiakirjoista. Valtuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen ja pormestarin toiminta olisi hyvä arvioida tulevaisuutta varten.

Mikäli nyt käytetty tapa arvioidaan lailliseksi, on hyvin todennäköistä, että se yleistyy.

Arvioin valituksessa myös todennäköisiä salailun syitä, joita en pidä oikeusvaltiossa hyväksyttävinä.  

Osana valituksen salaista osaa lähetin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle L-asemalla olleet salaiseksi määritellyt asiakirjat ja arvioin julkisuudessa esiintyneet väitteet.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

1 kommentti .

Kansi ja areena "päättäjän" silmin Vierailija

Keskiviikko 22.6.2016 klo 1:11

Aamulehti_22.5.2016.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

Lisäkysymykset pelisääntöjä koskeviin kysymyksiin

Tiistai 14.6.2016 klo 1:30

Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunti 13.6.2016

Lisäkysymykset pelisääntöjä koskeviin kysymyksiin

 

Tampereen kaupunginvaltuustolle esitettiin 16.5.2016 joukko sijoittajia, jotka ovat kirjallisesti ilmoittaneet olevan halukkaita jatkamaan neuvotteluja Kansi ja Areena -hankkeesta.

Pormestari Ikonen, totesitte vastauksessanne, että sijoittajat olivat toimineet asiassa ”tietoisesti”.

Aamulehdessä oli 3.6.2016 toimitettu kirjoitus, johon kaupunki ei ole lähettänyt oikaisua. Kirjoituksen väitteen sekä myös kirjoituksessa mainitun Veritaksen kiinteistöjohtajan Peter Karlssonin vahvistuksen mukaan Veritaksen osanotto olisi kariutunut jo viikkoja ennen kyseistä valtuuston kokousta.

1. lisäkysymys – Pormestari Ikonen, väitättekö, että Veritas ei ollut yhtenä valtuustossa esitetyistä sijoittajista, vai väitättekö, että Veritas ei tiedä, ovatko he, kuten asia Tampereen kaupunginvaltuustolle esitettiin, halukkaita valtuuston kokouksen jälkeen jatkamaan neuvotteluja Kansi ja Areena -hankkeesta?

Kaikella kunnioituksella, olen siinä käsityksessä, että asiassa valtuustosalissa esitetyt väitteet eivät vastaa tosiasioita.

Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuusto on kunnassa ylin päättävä elin. Valtuuston puheenjohtaja johtaa valtuustoa ja on myös vastuussa päätöksistä.

Näin merkittävän asian ratkaisu ei saa perustua puutteelliseen, saati virheelliseen, tietoon.

Korkein hallinto-oikeus on jo kertaalleen linjannut 7.9.2012 asiakirjajulkisuutta koskevassa valituksessa, jättäessään Tampereen kaupunginhallituksen valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä tutkimatta, ettei asiakirjojen salaaminen edusta mitään kaupunginhallituksen valvottavana olevaa julkista etua.

2. lisäkysymys – Koska Tampereen kaupunki siirtyy pormestariohjelmassa mainostetusta "avoimesta päätöksentekokulttuurista ja tiedolla johtamisesta" julkisuuslain (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta) ja perustuslain mukaiseen julkisuusperiaatteen toteuttamiseen?

En halua nostaa esille vain ongelmia. Tarjoan asiaan uuden toimintamahdollisuuden. Toivon sen kypsyvän kesän aikana, voisimme yhdessä valtuustossa miettiä sitä syksyllä.

Valtuusto voisi myöhemmin rauhassa harkita kuntalain 22 § määritellyn tilapäisen valiokunnan asettamista tämänkin asian ratkaisun valmistelemiseksi.

 

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta.

Pormestarin vastaukset kyselyyn

Sunnuntai 12.6.2016 klo 19:34

Kaupunginvaltuuston kyselytunti 13.6.2016

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen vastaus Aarne Raevaaran kyselyyn:

1. Olivatko Tampereen kaupunginvaltuustolle 16.5.2016 esitellyt sijoittajat itse tietoisia, että ne olivat sitoutuneet Kansi ja Areena -hankkeeseen?

Valtuustolle esitellyt kiinteistösijoittajat olivat kirjallisesti ilmoittaneet SRV:lle kiinnostuksensa toimia sijoittajina hankkeessa (Letter of Intent). Kyseessä ei ole ollut kiinteistösijoituspäätös ja tämä on avoimesti kerrottu kaupunginvaltuustolle heti hankkeesta pidetyn alustuksen aluksi. Aineisto oli nähtävillä kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.5.2016 paperiversioina ja näytettiin keskeisiltä osiltaan valtuutetuille pidetyssä alustuksessa. Aineisto on saatu tarjouksessa 11.1.2016.

Hankintailmoituksen 18.6.2015 mukaisesti kaupunki osallistuu monitoimiareenan kehittämiseen valitun yritysryhmittymän Areenakonsortiossa. Hankintailmoituksen mukaan yksi valinnan perusteita on sijoittajien rooli.

Tarjouspyynnössä sijoittajien merkitys on vielä täsmennetty. Tärkeysjärjestyksessä kolmas valintaperuste on areenan rahoitus, jota arvioitiin mm. ”mahdollisen kiinteistösijoittajan” osalta. Tärkeysjärjestyksessä viides valintaperuste arvioi konsortion resursseja ja kyvykkyyttä kehittää Monitoimiareena liiketoimintasuunnitelman pohjalta toteutusvalmiuteen.

Kiinnostuksen ilmaiseminen kirjallisesti on osoitus, että sijoittajat ovat toimineet tietoisesti. 

2. Millä tavoin 16.5.2016 oli varmistettu, että Tampereen kaupungin linjauksen mukaisesti veroparatiisiyhteyksiä omaavien sijoittajien kanssa ei tehdä yhteistyötä Kansi ja Areena -hankkeen yhteydessä?

Valtuusto teki 16.5 julkisen hankintamenettelyn päätteeksi hankintapäätöksen, jossa valittiin kumppaniksi SRV:n yritysryhmittymä ja hyväksyttiin hankkeen toteutussopimus. Valtuusto ei ole valinnut hankintapäätöksessään sijoittajia hankkeeseen. Tarjouksessa esitetyt sijoittajat eivät ole osa hankintapäätöksen yritysryhmittymää vaan vahvan kiinnostuksensa kirjallisesti SRV:lle ilmaisseita vakavaraisia sijoittajia.

Monitoimiareenan lopullinen rahoitusrakenne ja sijoittajakokoonpano ovat selvillä, kun areenakonsortio on kehittänyt monitoimiareenan investointikohteeksi vuoden loppuun mennessä, kuten toteutussopimuksessa määritellään. Kaupunginvaltuusto on siis 16.5 tehnyt hankintapäätöksen ja on päättänyt lisäksi, että lopullisen päätöksen osakepääomasijoituksesta, osakassopimuksen hyväksymisestä ja myönnettävän lainan velkakirjan hyväksymisestä tekee kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus arvioi tuolloin kaupungin edun mukaisesti ja vastuullisesti, kenen kanssa monitoimiareenan yhtiöön sijoitetaan.

3. Ylittikö Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin toimivaltansa määrittäessään, ilman kaupunginvaltuuston päätöstä, Kansi ja Areena -hankkeen käsittelyn valtuustossa 16.5.2016 kokonaisuudessaan salaiseksi?

Konsernijohtaja esittelee asiat kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallituksen esityslistan esittelyteksti on ei-julkinen julkisuuslain mukaan, kunnes hankintapäätös on tehty. Päätöksentekijä Kansi ja areena -hankkeessa oli kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus valmistelee asiat valtuustolle ja tekee päätösesityksen.

Kaupunginhallitus käytti asiassa viranomaiselle julkisuuslain 9 §:n mukaan kuuluvaa harkintavaltaa ja antoi tietoja ei-julkisesta asiakirjasta, jolloin valtuuston esityslistateksti ponsineen tuli julkiseksi.

Liikesalaisuuksien osalta kaupunginhallituksella ei ole edellä kuvattua harkintavaltaa eikä niitä voi viranomaisen päätöksellä tehdä julkiseksi vastoin voimassaolevaa lakia.

Edellä kuvatun kaupunginhallituksen tekemän ei-julkisen tiedon julkistamispäätöksen jälkeen valtuuston kokous pystyttiin pitämään osin julkisena ja suljetussa kokouksessa käsiteltiin salaiseksi luokiteltavaa tietoa.

Kaupunginhallitus antoi siis julkisuuslain 9 §:n mukaan julkaista kaiken sen tiedon, joka on mahdollista saattaa julkisuuteen.

4. Mihin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä, mikäli Tampereen kaupunginvaltuustolle on Kansi ja Areena -hanketta päätettäessä 16.5.2016 annettu virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa?

Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että kaupunginvaltuuston päättäessä Kansi ja areena -hankkeen hankintapäätöksestä olisi päätöksentekomenettelyssä tapahtunut virhe. Kaupunginhallitukselle on annettu asiasta selvitys 6.6.2016 kokouksessa. Kaupunginhallitus käsitteli asian ja päätti yksimielisesti jatkaa kaupunginvaltuuston tekemän Kansi ja areena -hankkeen hankintapäätöksen toimeenpanoa.

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »