Talouden painopiste investoinneista asukkaiden peruspalveluihin

Maanantai 4.5.2020 klo 9:38

Vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon ja apulaispormestarin Jaakko Stenhällin kirjoitus (Al 29.4.) oli huolestuttavan epärealistinen. Koronakriisin aiheuttamien ongelmien ratkaisuksi esitettiin hiilivapautta, ja tietenkin Tampereelle lisää ratikkaa. Terveydenhoidon ja talouden mittavat ongelmat ohitettiin tyhjillä fraaseilla.

Suomen talous voi supistua tänä vuonna jopa 13 prosenttia. Tampereen pitää reagoida nopeasti muuttuneessa tilanteessa muutenkin kuin vetoamalla valtion apuun. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen.

Ongelmat eivät ratkea sillä, että Tampere vaatii valtiota höllentämään kriisikuntakriteerejä. Kaupungin pitää itse ymmärtää muuttaa suuntaansa.

Velkaantuminen on saatava kuriin. Veronkorotukset eivät tule enää kyseeseen.

Viime vuosien aikana Tampere on ottanut joka vuosi uutta velkaa vähintään sata miljoonaa. Samaan aikaan palveluista on säästetty kolmessa vuodessa 60 miljoonaa. Pormestarikoalition etuuksiin, projekteihin ja investointeihin ei ole kajottu.

Talouden painopiste on siirrettävä suuruudenhulluista investoinneista asukkaiden peruspalveluihin.

Kustannuksien kattamiseksi Tampereen kaupungin pitää luopua kaikista sellaisista hankkeista, jotka eivät tue kaupungin lakisääteisiä tehtäviä. Ilmaston nimissä tehdyt päätökset pitää arvioida uudestaan.

Ratikan ensimmäisen osan valmistuttua on pidettävä tauko. Ennen uuden linjauksen hyväksymistä on tiedettävä ratikan vaikutus talouteen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen. Pelkkä mielikuva hyödyistä ei enää riitä.

Tälle vuodelle suunnitellut yli puolen miljardin investoinnit on priorisoitava. Vain ne, joilla on merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille voidaan toteuttaa.

Aarne Raevaara

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 4.5.2020

Kommentoi kirjoitusta.

Poikkeusolot vaativat suunnanmuutosta

Perjantai 3.4.2020 klo 15:22

Suomessa on valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot. Tampereen pitää reagoida nopeasti muuttuneessa tilanteessa muutenkin kuin vetoamalla valtion apuun.

Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Tampereen kaupungilla on resursseja panostaa julkisiin peruspalveluihin. On kyse tahdosta. Luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuulla on, että palvelujen taso ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita.

Tampereen on lisättävä vanhusten kotihoitoon niin paljon uusia resursseja, että se siirtyy pois valtion valvonnasta. On kannettava riskiryhmien osalta vastuu koronaepidemian rajoittamisessa. On seurattava tartuntaketjuja, eristettävä sekä hoidon avulla katkaistava koronaviruksen leviäminen.

Kustannuksien kattamiseksi Tampereen kaupungin pitää luopua kaikista sellaisista hankkeista, jotka eivät tue kaupungin lakisääteisiä tehtäviä.

Tässä tilanteessa pitää arvioida myös jo tehtyjä päätöksiä. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2020 rahoituksen tavara-aseman siirtämiselle. Hankkeen 10 miljoonalla on käyttöä koronaepidemian torjunnassa sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamisessa. Tein valtuustoaloitteen ja lähetin kaupunginhallitukselle ja valtuustoryhmille vetoomuksen, että Tampere luopuisi tavara-aseman siirrosta ja uudelleenrakentamisesta. Tämä olisi ensimmäinen askel.

Tampereen on siirryttävä vuosia jatkuneista palveluihin kohdistuneista säästöohjelmista talouden tasapainottamiseen. Tälle vuodelle suunnitellut yli puolen miljardin rakennusinvestoinnit on asetettava investointikaton alle. Hankkeet on priorisoitava, vain oikeasti tarpeelliset voidaan toteuttaa.

Veronkorotukset eivät tule enää kyseeseen. Talouden laman iskiessä ei yksinkertaisesti ole enää varaa kustantaa pormestarikoalitioiden kalliita ja turhia sulle−mulle -hankkeita. Koalition yhtenäisyyden ostamiseksi puolueille sovitut etuudet, projektit ja investoinnit pitää asettaa julkisen arvioinnin kohteeksi. Ihmisten terveys ja selviytyminen pitää mennä niiden edelle.

Ongelmat eivät ratkea sillä, että Tampere vaatii valtiota höllentämään kriisikuntakriteerejä. Kaupungin pitää itse ymmärtää muuttaa suuntaansa. Tampereen on siirrettävä talouden painopiste suuruudenhulluista investoinneista asukkaiden peruspalveluihin.

Kaupungit ovat alun perin kehittyneet kaupunkilaisia varten. Nyt globaalin pandemian iskiessä on aika palata perustehtäviin.

Aarne Raevaara  kaupunginvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta.

Tampere Carunan tiellä

Keskiviikko 25.3.2020 klo 14:46

Jyväskylän kaupunki valmisteli energiayhtiönsä sähkön siirtoverkon osittaista yksityistämistä.

Kansalaisten vastaus yksityistämiseen oli vahvan kielteinen. Kansainväliset esimerkit, asiantuntijoiden käsitykset ja Carunan kokemukset vaikuttivat. Julkisuuden paineessa Jyväskylän hankkeen valmistelu lopetettiin.

Keskustelussa nousi esille myös Tampere. Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä 2008 kaupunginvaltuusto päätti, että energialiiketoimintoja ei myydä eikä myyntiä ryhdytä edes valmistelemaan. Pormestarikoalition toimesta valtuusto kumosi 2015 kyseisen linjauksen. Valtuusto ei ollut yksimielinen, en sitä voinut hyväksyä.

Sähkön siirtoverkon kaltaista luonnollista monopolia ei pidä yksityistää. Sähkönsiirto on kaupungin ydintoimintaa, se kuuluu asukkaiden ja yrittäjien perustarpeisiin. Julkinen omistus takaa sähkön siirrolle kohtuullisen hinnan ja toimintavarmuuden.

Huomattava määrä Sähkölaitoksen myynnin valmistelua valtuustossa kannattaneista ilmoitti taas 2017 kuntavaalien lähestyessä vastustavansa myyntiä.

Tein asiasta valtuustoaloitteen. Halusin, että lupa valmistella Sähkölaitoksen myyntiä perutaan. Aloitteeni herätti kiukkua. Minua ei sentään äänestetty ulos valtuustosalista, sillä kertaa. Valtuuston puheenjohtaja ei myöntänyt asian käsittelyssä pyytämääni vastustavaa puheenvuoroa. Myyntiä edistävät väitteet, esimerkiksi ettei omistuspohjalla olisi mitään tekemistä hinnoittelun kanssa, löytyvät pöytäkirjasta. Jäin asiassa yksin. Tampereella ei käyty julkista keskustelua. 

Vaikka Tampere saisi jossakin arvioidun 500–1 000 miljoonan tarjouksen Sähkölaitos-konsernin siirtoverkosta, siihen ei pidä suostua. Sitä ei pidä yksityistää edes osittain, tai listata pörssiin osana isompaa kokonaisuutta. Sähkön siirtoverkko on pidettävä kokonaan kaupungin omistuksessa.

Nykyisen pormestarikoalition ”jo sovitut” -hankkeet ovat miljardiluokkaa. Sähkön siirtoverkon myynnillä voitaisiin kattaa vain vuoden ajan konsernin investoinnit. Investointien priorisointi eli hankkeiden karsiminen on ainoa keino pelastaa Tampereen kaupungin talous.

Tamperelaisille on annettava mahdollisuus ratkaista kevään 2021 kuntavaaleissa, myydäänkö Sähkölaitoksen siirtoverkko sijoittajille. Jokaisen ehdokkaan ja puolueen on linjattava asia sitovalla tavalla ennen vaaleja.

Aarne Raevaara

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 14.3.2020

Kommentoi kirjoitusta.

Tampere Carunan tiellä - Tamperelainen 14.3.2020

Keskiviikko 25.3.2020 klo 14:31

Tamperelainen_14.3.2020.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

On panostettava peruspalveluihin - tavara-aseman siirrosta luovuttava

Perjantai 20.3.2020 klo 12:36

Ohessa on Tampereen kaupunginhallitukselle sekä valtuustoryhmille lähettämäni viesti. Alapuolella on perjantain 13.3.2020 valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukseen valmistunut valtuustoaloite. Aloite on jätetty maanantaina 16.3.2020 Tampereen kaupunginvaltuustolle.

Suomen kuntien on muutettava suuntansa. Nyt on panostettava peruspalveluihin. Tampereella ensimmäisenä askeleena on tavara-aseman siirrosta luopuminen. Näin säästyvällä 10 miljoonalla on käyttöä koronaepidemiassa sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamisessa.

--------------------------------------------------------

Arvoisat Tampereen kaupunginhallituksen jäsenet ja ryhmien johtajat

Oheisen valtuustoaloitteen mukainen tilanteiden uudelleen arviointi tapahtui valtakunnan tasolla pääministerin toimesta eilen 16.3.2020. Valtioneuvosto päätti, että maassa vallitsevat valmiuslaissa tarkoitetut poikkeusolot. ” Väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuu erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat. ” ja ” Vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. ”

Tampereen pitää reagoida nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin.

Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuulla on, että palvelujen taso ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita.

Yllättäen syntyneessä tilanteessa meidän pitää arvioida myös jo tehtyjä päätöksiä.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.2.2020 rahoituksen tavara-aseman siirtämiselle. Tavara-aseman siirtämiseksi sen arvokasta kattoa puretaan parhaillaan, osa sisäseinät kaatuu seuraavana. Entä sen jälkeen?

Nykyisen suunnitelman mukaan tavara-asema rakennetaan 24 metrin päähän uuteen paikkaan uusvanhana uudisrakennuksena. Kaupungilla ei ole tarvetta kyseiselle uudisrakennukselle. Museoviranomaiset kokevat siirron hävittävän suojeltavat arvot.

Kysymys on arvovalinnasta. Tavara-aseman siirron vähintään 10 miljoonan kustannuksia voidaan verrata siihen, että pääministeri Sanna Marin ilmoitti 27.2.2020 eduskunnalle, että valtion budjetissa on 8,9 miljoonaa euroa koronaepidemiaan.

Valtion budjetin koronaepidemian 8.9 miljoonaa ovat hyvin todennäköisesti marginaalisen pieni osa lopullisista kustannuksista. Niiden sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamiseksi myös Tampereen kaupungin pitää luopua kaikista sellaisista hankkeista, jotka eivät tue kaupungin lakisääteisiä tehtäviä.

Tässä tilanteessa Tampere ei voi käyttää yli 10 miljoonaa tavara-aseman siirtämiseen. Tavara-asema joko suojellaan paikallaan tai puretaan pois.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

Tampereen kaupunginvaltuuston 16.3.2020 kokouksessa antamani valtuustoaloite:
--------------------------------------------------------------------------

Valtuustoaloite tavara-aseman siirtämisestä luopumisesta

Tampereen pitää reagoida nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin. Koronavirus on muuttanut Suomen ja Tampereen kaupungin taloudellisen tilanteen nopeasti aiempaa huonommaksi.

Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuulla on, että palvelujen taso ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita.

Yllättäen syntyneessä tilanteessa meidän pitää arvioida myös jo tehtyjä päätöksiä.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.2.2020 rahoituksen tavara-aseman siirtämiselle. Päätös ei ollut yksimielinen. Muutosehdotukseni − ”Vuoden 2020 talousarvioon ei lisätä tavara-aseman siirtämisestä aiheutuvia kustannuksia. Tavara-asemaa ei siirretä. Tavara-asema joko suojellaan paikallaan ja myydään alkuperäiskuntoisena korjausvelvoitteella tai mikäli Ratapihankadun välityskyky sitä edellyttää, puretaan pois. ” − sai kannatusta.

Tavara-aseman myynti paikallaan toisi hieman tuloja kaupungin kassaan. 100 000 euron purkamiskustannukset olisivat vain 1 prosentti siirtohankkeen kustannuksista. Tavara-asemasta vastuun kantavalle firmalle luovutettavien rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuden arvo sekä siirtämisestä aiheutuvat kustannukset ylittävät 10 miljoonaa. Menettely on kaupungille huomattavasti kalliimpi kuin aikaisemmin arvioitu.

Kysymys on arvovalinnasta. Tavara-aseman siirron vähintään 10 miljoonan kustannuksia voidaan verrata siihen, että pääministeri Sanna Marin ilmoitti 27.2.2020 eduskunnalle, että valtion budjetissa on 8,9 miljoonaa euroa koronaepidemiaan.

Koronaepidemiaan annetuilla resursseilla ei ole käytännössä mahdollisuutta selvittää edes kaikkia koronaviruksen kantajia. Tartuntaketjua ei voida seurata, eikä eristämisen sekä hoidon avulla katkaista koronaviruksen leviämistä. Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja on painottanut, että laajamittainen testaus voi pelastaa ihmishenkiä. Suomessa tehty päinvastainen linjaus aiheuttaa huomattavaa inhimillistä kärsimystä sekä taloudellisia kustannuksia.

Valtion budjetin koronaepidemian 8.9 miljoonaa ovat hyvin todennäköisesti marginaalisen pieni osa lopullisista kustannuksista. Niiden sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamiseksi myös Tampereen kaupungin pitää luopua kaikista sellaisista hankkeista, jotka eivät tue kaupungin lakisääteisiä tehtäviä.

Tässä tilanteessa Tampere ei voi käyttää yli 10 miljoonaa tavara-aseman siirtämiseen. Tavara-asema joko suojellaan paikallaan tai puretaan pois.

Kommentoi kirjoitusta.

Puheesta on päästävä ratkaisuun - Tamperelainen 26.2.2020

Keskiviikko 4.3.2020 klo 22:21

Klikkaamalla kuvaa pääset lukemaan sen lehden palvelimelta.

Tamperelainen_26.2.2020_3.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Hiedanrannan kehittämisen ongelma ovat kustannukset - AL 1.3.2020

Keskiviikko 4.3.2020 klo 22:15

Klikkaamalla kirjoitusta pääset Aamulehden palvelimelta lukemaan myös palvelualuejohtajan kirjoituksen.

AL_1.3.2020_4.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Tampereen valtuusto - Kansi ja Areena - Eriävä mielipide 17.2.2020

Tiistai 25.2.2020 klo 20:03

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 17.2.2020 § 23 

Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareenalle myönnettävä lainarahoitus

Olen tietoinen, että mikäli noudatamme ennen Tampereen kaupunginvaltuuston 16.5.2016 § 81 pidettyä kokousta tehtyä liikesalaisuuslinjausta, tähän asiakokonaisuuteen liittyy liikesalaisuuksia ja niihin liittyvää pohdiskelua.

Olen tyytyväinen, että tällä kertaa asiakokonaisuutta ei käsitelty salaisena.

Valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksessa perjantaina 14.2.2020 todettiin, että asia esitellään viranhaltijan toimesta kokouksessa. Olisi ollut tarkoituksenmukaista, että joku erikseen paikalle kutsutuista viranhaltijoista olisi aukaissut asiakokonaisuutta.

Huomioiden asiaan liittyvät riskit kaupungille eli tamperelaisille veromaksajille olisi ollut suotavaa, että ne olisi aukaistu virkavastuulla julkisesti.

”Tampereen kansi ja areena -hankkeen toteutussopimus käyttöoikeusurakasta” -sopimus

Yleisellä tasolla totean, yksilöimättä asiaa mahdollisilla liikesalaisuuksilla, vallitseva tilanne on monelta osin vastoin ”Tampereen kansi ja areena -hankkeen toteutussopimus käyttöoikeusurakasta” -sopimusta, jonka on siis allekirjoittanut Tampereen kaupungin kanssa SRV Yhtiöt Oyj sekä SRV Rakennus Oy.

Hankkeen riskejä ei ole esitetty riittävästi

Siltä osin kun esityslistalla todetaan, että jokin pieni osa vastuista ei vaaranna Tampereen kaupungin vastuunkantokykyä eikä lisää riskiä, herättää enemmän ihmettelyä, eikö päätöksen valmistelijoilla ole tiedossa kaupungille hankkeesta aiheutuvien vastuiden suuruus.

Hyvin todennäköisesti tämänkin asiankokonaisuuden osalta – kuten KV 27.1.2020 § 10 – voidaan todeta, että Areena ja Kansi -hankekokonaisuus ei vaaranna 230 000 asukkaan verotusoikeuden omaavan kaupungin vastuunkantokykyä, mutta asiakokonaisuuteen liittyvät kaikki olennaiset vastuut, riskit ja ongelmat pitää todeta päätöksenteon yhteydessä. Nyt näin ei ole toimittu.

Kaupungin muuttuminen hankkeen mahdollistajasta riskisijoittajaksi aiheuttaa ongelmia.

40 % ei ole selkeä vähemmistöosuus

Käyttöoikeusurakka -sopimuksen linjaus kaupungin selkeästä vähemmistöosuudesta Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareena yhtiöön on ristiriidassa nykyisen 40 % osuuden kanssa. Kaupungin olisi pitänyt tässä yhteydessä vähentää osuuttaan linjauksien mukaiseksi.

Rahoitusjärjestelyssä epäselvyyttä

Lähtökohtana pitää olla esityslistan tieto, että kaupungin asema sijoittajana ja rahoittaja on tasavertainen muiden sijoittajien (SRV, OP-ryhmä, Ilmarinen ja LähiTapiola -ryhmä) kanssa. Eli ei vain kaupungin 22 miljoonaa vaan kaikkien osakkaiden antamat 44 miljoonaa ovat juniori-ehtoisia lainoja. Kaikille juniori-lainojen pääomalle on myönnetty 50 prosentin vakuus. Kyseisen järjestely yhdessä valtion 18 miljoonan investointituen kanssa parantaa yhtiön asemaa pankkilainotuksen osalta. Tässä pykäläasiassa valtuustolta pyydettiin muiden joukossa 1.6 miljoonaa lisää rahoitusta, jotta pankki (rahoittajakonsortio) lainaisi 40 miljoonaa.

Olen asiassa ollut yhteydessä alalla toimiviin. Kuulemani tiedon sekä asiassa valtuustolle esitetyn tiedon välisestä ristiriidasta totean epäilykseni että on mahdollista, että hankkeesta on julkisuuteen sekä valtuustolle kerrottu erilaiset tiedot kuin pankille.

Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareenan pyyntöön saada nyt vielä 3.6 miljoonaa lisärahoitusta totean, että Tampereen kaupunginvaltuusto on 16.5.2016 § 81 päättänyt rahoittaa monitoimiareenaa omistavaa kiinteistöyhtiötä yhteensä enintään 26 miljoonaa. Kyseinen summa on jo käytetty. Tampereen kaupungin pitää omalta puoleltaan noudattaa tekemiään sopimuksia ja valtuuston linjauksia.

Kaupungin riskin kasvattamisesta

Liikennevirasto on sopimuksessaan kieltänyt Tamperetta luovuttamasta kannen alapuolella olevaa tonttia eteenpäin. Hyvityksenä Tampereen kaupungin velvoitteesta toteuttaa Areena kyseiselle alueelle Liikennevirasto myi alueen kokonaisuudessaan 500 000 eurolla. On täysin kestämätöntä, että kaupunki myi edelleen alueelle kaavoittamaansa rakennusoikeutta lähes 100 kertaa halvemmalla kuin hieman sivummalla myymäänsä rakennusoikeutta. Kysymys oli noin 50–80 miljoonasta eurosta. Ongelma on lisäksi se, että mikäli velvoite eli Areena ei toteudu, myös kyseistä aluetta koskeva alkuperäinen kauppa kyseenalaistuu. Velvoite kohdistui alueeseen kokonaisuudessaan. Kaupungilta jäi saamatta 50–80 miljoonaa sekä samalla kaupungille hankkeesta luopumisen kustannukset nousivat tältä osin mahdollisesti noin 100 miljoonalla.

Tampereen kaupunginvaltuustolle 16.5.2016 § 81:ssä esitetty malli, jossa muutettiin aikaisempi malli kompensoida Areenan valmistumisen jälkeen 30 vuoden ajan tontin vuokraa ja kiinteistöveroa sekä sitoumus ostaa 15 vuoden ajan palveluja sen kaltaiseksi, että kaupunki rahoittaa hanketta 26 miljoonalla ennen Areenan valmistumista, on viranhaltijoiden mukaan kaupungille taloudellisesti parempi. Mikäli kyseinen virkavastuulla tehty linjaus, joka on kirjattu valtuuston pöytäkirjaan, ei pidä paikkansa, kuka on vastuussa?

Tampereella 17.2.2020                         

Aarne Raevaara  kaupunginvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta.

Tampereen valtuusto - Hiedanranta - Eriävä mielipide 27.1.2020

Torstai 6.2.2020 klo 12:55

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 27.1.2020 § 10

Kaupungin ja Hiedanranta Ky:n välisen apporttiomaisuuden luovutuksen hyväksyminen     TRE:7385/02.06.01/2019

Tampereen kaupunki elää pormestariohjelmaan betonoiduilla investoinneillaan rajusti yli tulojensa. Vuoden 2019 lopussa kaupungin velka oli lähes 800 miljoonaa ja konsernin velka 1 900 miljoonaa. Kaupungin velka on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Jo nyt kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit. Myös konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Tässä tilanteessa on edesvastuuton ratkaisu siirtää yhden alueen kehittäminen julkisuuslain ulottumattomiin, yhtiöön, sekä kaupungin tulevat satojen miljoonien kustannukset ja vastuut valtuuston talousarviovallankäytön ulottumattomiin.

Tampereen ei pidä aloittaa yhtään uutta hanketta. Ensin pitäisi ratkaista jo toteutuneiden hankkeiden aiheuttamat ongelmat (tunneli, ratikka, kävelykeskusta, kansi ja areena).

Hiedanrannan kehitysohjelman esittelyssä Tampereen kaupungin talousarvio 2019 -kirjan sivulla 38 nostetaan esille sen keskeisimmät riskit. Ne kohdistuvat Näsijärven täyttämiseen sekä 0-kuidun käsittelyratkaisun löytämiseen. Asiakokonaisuuteen liittyy niin sanottu Dubain saari sekä järven täytön vaikutukset pohjaveteen.

Kuntalain noudattamisesta

Kuntalain (410/2015) 126 §:n mukaan ei ole mahdollista, että kunta voisi yhtiöittää esityslistassa esitetyllä tavalla tehtäviään henkilöyhtiöön eli kommandiittiyhtiöön. Kunta voi antaa osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoitaa tehtäviään.

Voimassa olevan kuntalain mukaan Tampereen kaupunki ei voi toimia esitetyllä tavalla henkilöyhtiömuodossa vastuunalaisena yhtiömiehenä. Tältä osin ihmettelen, etteivät valtuustossa paikalla olleet asiaa valmistelleet viranhaltijat esittäneet mitään syytä lain ohittamiseen.

Esittäessäni asian valtuustossa, läsnä yhtenä päätöksestä vastuussa olevana valtuutettuna oli myös Suomen tasavallan pääministeri Sanna Marin.

Liittyen asianajotoimisto Avancelta tilattuun lausuntoon sekä Tampereen kaupunginhallituksen päätöksenteossa olleeseen Riskeistä liittyen hankintoihin ja kiellettyyn valtiontukeen Tampereen kaupungin, Hiedanrannan kehitys Oy:n ja Hiedanranta Ky:n välillä -arvioon mielestäni kaupungin ei pidä tehtäviensä hoitamiseksi toimia harmaalla alueella. Riskin aktualisoituessa olennaista ei suinkaan ole se, että mahdolliset sanktiot olisivat huomioiden kaupungin resurssit hyvin vaatimattomia, vaan se, että yleinen lainkuuliaisuus heikkenee. Mikäli kaupunki ei toimi lain mukaisesti, miksi kaupunkilaiset niin tekisivät?

Esitetyn Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ulkopuolisen maankäytön kehittäminen sisältää myös rakenteellisen korruption riskin.

Julkisuuslain ulottumattomissa

Alueiden kehittämisen siirtäminen pois julkisuuslain ja sitä kautta julkisen keskustelun ulottumattomiin, yhtiöön, kaventaa demokratiaa. Asiat hoidetaan osakeyhtiölain, ei kuntalain mukaan.

Kaupunki ei suinkaan ole saanut Hiedanrannan aluettaan ilmaiseksi, se on julkisesti kerätyillä veroilla maksettu. Suunniteltujen lainojen vastuut tulisivat kaupungille. Kuitenkin veronmaksajien sekä valtuutettujen mahdollisuudet valvoa rahojen käyttöä ovat esitetyssä yhtiömallissa olemattomat. Se, että hanketta ajavat henkilöt voivat sitä pienemmissä suljetuissa ryhmissä edistää, ei poista ongelmaa. Päinvastoin.

Yhtiömallisista hankkeista Tampereen Raitiotie on vielä kehkeytymässä.

Pääkaupunkiseudun Länsimetron kokemuksista voi todeta sen, että Helsingin ja Espoon kokonaan omistaman Länsimetro yhtiön satojen miljoonien menojen ylityksiä ei voitu kertoa valtuutetuille liikesalaisuuteen vedoten.

Länsimetron valtuustossa hyväksytyn kustannustason satojen miljoonien ylitykset tulivat kyseisten kaupunkien valtuutetuille yllätyksenä. Toivoin, että kyseisen hankkeen opetus olisi riittänyt myös Tampereelle. Helsingille ja Espoolle se riitti. Seuraavaksi pääkaupunkiseudulla toteutettava Raide- Jokeri -nimisen raitiotien rakennuttaja on Helsingin liikelaitos.

Etenkin tilanteessa, jossa Vaasan hallinto-oikeus on 13.12.2019 linjannut, ettei Näsijärven täyttö ole vesilain mukaan mahdollista, hankeen eteenpäin ajamisesta maksajilla, tässä tapauksessa tamperelaisilla, pitää olla oikeus tietää, vaikuttaa ja valvoa ympäristön tilaa, rahojen käyttöä ja rakentamista.

Kustannusten valvonta

Esitetty yhtiömalli aiheuttaisi Tampereen kaupungille yksistään verojen osalta 18 miljoonan euron lisäkustannukset. Yhtiömalli mahdollistaisi myös senkaltaista verosuunnittelua, että julkinen sektori menettäisi 15 miljoonaa arvonlisäveroja.

Kaupunki siirtää 26 miljoonalla ostamastaan Hiedanrannan maaomaisuudesta vaiheittain osia Hiedanranta Ky:lle. Alueen arvoa vähentäneet pilaantuneet maat puhdistusvelvoittein jäisivät kuitenkin kaupungille.

Perustettavan uuden alueellisen hallinnon kustannuksia ei ole julkisesti kerrottu. Myöskään innovatiivisten hankkeiden, esimerkiksi hiilidioksidinegatiivisuuden kustannuksia ei ole kerrottu.

Apulaispormestari on arvioinut hankkeesta kaupungille aiheutuviksi kokonaiskuluiksi 300 miljoonaa. Hankkeen kustannuksista on julkisuudessa esitetty ristiriitaisia arvioita. On todennäköistä, että valtuuston asettamat reunaehdot raitiotiehankkeelle eivät toteudu. Dubain saariin liittyvän ratikan infrastruktuurisuunnitelmiin ja -rakentamiseen pitäisi lisätä julkisuutta, ei suinkaan siirtää nyt esitetyllä tavalla julkisuuslain ulottumattomiin, yhtiömalliin.

Keväällä 2018 konsultti Eero Laesterä esitti talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Hiedanrannan -hankkeen siirtäminen pois kaupungin taloussuunnittelusta heikentäisi mahdollisuutta toteuttaa talouden tasapainottamista. Tämä on ongelma. Palveluihin kohdistetut säästöt tai maksujen ja verojen korotukset eivät tasapainota Tampereen taloutta.

Kannatan MRL:n mukaista maankäytön suunnittelujärjestelmää

Yhden kaupunginosan osalta kunnan lakisääteiseen toimivaltaan liittyvien tehtävien (muiden mukana kaavoituksessa) siirtäminen yhtiölle on hyvin kyseenlaista. Näin toteutuvat kiinteistöomistajien (Maanomistusallianssi) intressit tai valtakoalition sopimukset, mutta ei välttämättä MRL:n määrittämien osallisten tai kaavoitusviranomaisen intressit kehittää alueita.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä mahdollistaisi sekä kuntalaisille että luottamushenkilöille selkeät mahdollisuudet vaikuttaa eritasoisiin suunnitelmiin, myös niiden lähtökohtiin. Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät kaikki vastuulliset toimijat.

On täysin selviö, että lopuksi suunnitelmat siirretään myös lainvoimaistuviin asemakaavoihin. Tältä osin ihmettelin valtuustossa kuulemiani viranhaltijoiden puheenvuoroja.

Olen sitä mieltä, että oikeusvaltiossa yhdenkään kaupungin ei pidä suosia toimintatapoja, joissa on rakenteellisen korruption riskejä. Ei vaikka valittu menettelytapa, asioiden valmistelu julkisuudelta piilossa ilman valtuuston tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa asioihin voisi joltain osin nopeuttaa hankkeita. Se sekä aiheuttaa lisäkustannuksia, estää hankkeen priorisoinnin että asian valmistelussa ohittaa muiden osallisten kuin kiinteistöomistajien, sijoittajien ja valtakoalition intressit.

Tampereella 27.1.2020

Aarne Raevaara  kaupunginvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

TA2020 puhe 18.11.2019

Maanantai 18.11.2019 klo 9:23

KV 18.11.2019 VaTa valtuustoryhmän puheenvuoro - TA2020

Arvoisat tamperelaiset, valtuuston puheenjohtaja sekä valtuutetut

Olen pormestarin kanssa samaa mieltä lähtökohdasta: "Tulevien vuosien tavoitteena on supistaa olennaisesti vuosikatteen ja nettoinvestointien välistä eroa."  Eli pyrkimys kattaa tuloilla menot on hyvä.

Kysymys on nyt valinnasta. Miten tulojen ja investointien eroa supistetaan. Kasvatetaanko vuosikatetta eli sitä osuutta tuloista, jota käytetään investointeihin säästämällä tai heikentämällä palveluista, vai suhteutetaanko investoinnit tuloihin.

Toivon, että keskustelemme tästä asiasta.

Arvoisat valtuutetut

Tampere tarvitsee selkeän suunnanmuutoksen. Kaupunki on elänyt reilusti yli varojensa.

Lähtökohdat palvelujen osalta on, että:

− Tampere kattaa edullisesti tuotetut palvelunsa veroilla, valtionosuuksilla ja maksuilla.
− Kolmessa vuodessa niistä on säästetty lähes 60 miljoonaa. Lisäsäästöt aiheuttavat käytännössä lisääntyviä kustannuksia.
− Talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti lastensuojelu, vammaispalvelut ja erikoissairaanhoito ovat alibudjetoituja.
− Säästöjen ja alibudjetoinnin vaikutukset ovat nähtävissä kaupungin peruspalveluissa. Ne ovat riittämättömät. Asioiden hoidossa tarvitaan vastuullisuutta. Aluehallintovirasto on nyt ottanut koko Tampereen kaupungin kotihoidon valvontaansa.

Kaupungin talousongelman syy ei ole palvelut vaan velkaannuttavat hankkeet ja investoinnit.

Kunnallisveron korotus näkyy selkeimmin esityksen investointien kattamisessa. 0.5 veronkorotus kattaa investoinneista alle 4 %. (530 - 20 - 3.77%) Investointien tulorahoitusprosentti nousee 56 %.

Tampereen kaupunki yhtiöineen investoi 530 miljoonalla vuonna 2020. Vaikka osa investoinneista on siirretty julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle yhtiöihin, konsernihallinnon alaisuuteen, ne tulevat kuntalaisille maksettavaksi maksuina tai veroina. Mikäli kaikki investoinnit, myös sairaanhoitopiirin lasketaan mukaan, veronkorotus kattaa vain reilu 3 % investoinneista (620 - 20 - 3.2%).

Kaupunki käyttää erilaisiin hankkeisiin ja investointeihin enemmän rahaa kuin olisi varaa.

Pormestariohjelmiin betonoituja investointeja ei voi loputtomasti kattaa lisääntyvällä velanotolla. Vuoden 2019 lopussa kaupungin velka on lähes 800 miljoonaa ja konsernin velka 1 900 miljoonaa.

Kaupungin velka on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Jo nyt kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit. Myös konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Velkaantumisella on rajansa. Valtakoalitio on ajamassa nykyisellä menolla Tamperetta valtion holhoukseen.

Näin ei pidä jatkaa.

Tampereen kaupungin velkaantumiselle on vaihtoehto. Tarvitaan kattava investointikatto ja hankkeiden karsintaa, priorisointia. Hyödyt, haitat, riskit, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Kaikkia hankkeita on vertailtava keskenään. Päätöksentekomme on ollut heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen.

Konsultti Eero Laesterä esitti keväällä 2018 talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Järkevää neuvoa ei ole kuunneltu.

Arvoisat valtuutetut

Verojen ja maksujen korottamisista sekä säästöohjelmista on siirryttävä talouden tasapainottamiseen.

Se on mahdollista jo ensi vuoden alusta. Esitän Pormestarin talousarvioesityksen 21.10.2019 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.  X

Esitän esityksen palauttamista, jotta investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, sekä priorisointi, eli hankkeiden karsinta, voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2020 alusta.

En kannata kunnallisveron korottamista. Se ohjaa kehitystä väärään suuntaan. Määrätyn tason jälkeen, tasaverona se vähentää ostovoimaa, vaikeuttaa pieni- ja keskituloisten tamperelaisten elämää ja lisää työttömyyttä. Esitän, että kunnallisveroa ei nosteta.  X

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. En kannata sähkölaitoksen yksityistämistä, en edes siirtoverkon osalta.  X

Arvoisat valtuutetut

Digitalisoimalla on saavutettavissa paljon etuja. Huomattava joukko kuntalaisista ei kuitenkaan omaa mahdollisuuksia käyttää asioinnissa digitaalisia kanavia tai digitaalisia palveluita. Esitän selkeää kirjausta, että myös perinteisesti henkilökohtaisella yhteydenotolla on mahdollista asioida ja saada asiansa hoidettua.  X

Tampereen kaupunginvaltuuston 18.6.2018 § 129 hyväksymässä Kestävä Tampere 2030 − kohti hiilineutraalia kaupunkia -linjauksessa ei ole huomioitu riittävässä määrin esitettyjen ratkaisujen taloudellisia tai globaaleja vaikutuksia.

Linjauksen hyväksymisen yhteydessä esittämäni epäilys sen vaikutusten riittämättömästä arvioinnista ja sen mahdollisesti kestävän kehityksen vastaisuudesta näyttävät uusimpien selvityksien mukaan pitävän paikkansa.

Esitän Kestävä Tampere 2030 -ohjelman keskeyttämistä. X

Ratikka rakennetaan osakeyhtiömallilla. Se mahdollistaa toimimisen julkisuuslain ja siten julkisuuden ulottumattomissa. Hankkeen todelliset ja kattavat kustannukset pitäisi hyväksyä valtuustossa.

Ennen uuden ratikkalinja yksityiskohtaista suunnittelemista Lentäväniemeen Tampereen kannattaa hankkia kokemuksia uudesta ratikasta. Hallinto-oikeus hylkäsi esitetyn Näsijärven täytön. Ratkaisu oli hyvin perusteltu. Meidän kannattaa sitä noudattaa. 

Mielestäni esityksen maininta Hatanpään liittymästä on ennenaikainen. En kannata sitä.

Kaupungin tulee tukea olemassa olevan raideverkoston käyttöönottoa. Sen tuloksena saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne.            

Tampere on koko Pirkanmaan veturi, siksi kaupungin pitää nykyisen sanelupolitiikan sijaan hakea aiempaa parempaa yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa.

Viranomaistoiminnassa Tampereen pitää huomioida asianosaisten yrittäjien, kuntalaisten ja kuntien toiveet. Esimerkiksi alueellisen jätehuoltojaoston päätöksien osalta ne olivat yhteneväisiä. Esitän yrittäjävetoisen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteisen lietteenkuljetusjärjestelmän palauttamista. X

Arvoisat valtuutetut

Vuonna 2016 allekirjoitetussa osakkaiden rahoitusta ja osakkeenomistusta koskevassa sopimuksessa sovittiin, että Tavase Oy ei suorita tai jatka sellaisia tutkimuksia, selvityksiä tai muita toimenpiteitä tekopohjavesilaitoksen suunnittelua varten, joista aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Tavase on kuitenkin käynnistänyt huomattavia kustannuksia aiheuttavia hankkeita.

Esitän Tavase hankkeesta luopumista.  X

Elinvoimainen maakunta on myös Tampereen etu.

Arvoisa puheenjohtaja

Tampere tarvitsee uuden suunnan päästäkseen eroon yhä lisääntyvästä velkaantumisesta ja yli varojen elämisestä.

Aarne Raevaara

VaTa valtuustoryhmän puheenjohtaja

X Teen lopussa asiasta tekstilisäysehdotuksen talousarvioehdotukseen
-----------------------------------------------------------------------------
Esitän Pormestarin talousarvioehdotus 21.10.2019 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.

Esitän, että kunnallisveroprosenttia ei koroteta.
--------------------------------------------------------------------------------

Esitän seuraavat muutokset Pormestarin talousarvioehdotukseen 22.10.2018

Sivu 18, Yleiset lähtökohdat, Kaupungin talous. 2020 Viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Lupa ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä perutaan."

Sivu 42, Yleiset lähtökohdat, Raitiotien kehitysohjelma -otsikon alkuun uusi kappale: "Ennen uuden raitiotielinjan osan käynnistämistä Pyynikintorilta Lentäväniemeen arvioidaan raitiotien ensimmäisen osuuden mukanaan tuomat muutokset joukkoliikenteen hinnoitteluun, toimivuuteen ja kulkutapaosuuteen. Kaupunginvaltuusto päättää arvioinnin jälkeen mahdollisista uusista raitiotielinjoista."  Talousarvio muutetaan muilta osin virkamiestyönä tämän linjauksen mukaiseksi.

Sivu 43, Yleiset lähtökohdat, Taulukko Tavoite 2018−2021 tekstin "Raitiotien rakentaminen keskustasta Lentäväniemeen on käynnistynyt" tilalle "Raitiotien rakentamista ei jatketa"

Sivu 44, Yleiset lähtökohdat, Smart Tampere -kehitysohjelma -otsikon alkuun uusi kappale: "Kestävä Tampere 2030 -ideologisesti värittynyt ohjelma nykyisessä muodossa lopetetaan." Talousarvio muutetaan muilta osin virkamiestyönä tämän linjauksen mukaiseksi.

Sivu 44, Yleiset lähtökohdat, Smart Tampere -kehitysohjelma Toiminnan painotukset vuonna 2020 -otsikon toisen kappaleen loppuun uusi lause: "Perinteisellä henkilökohtaisella yhteydenotolla on mahdollista asioida ja saada asiansa hoidettua myös jatkossa."

Sivu 111, Kaupunkiympäristön palvelualue, Kestävä kaupunki, Toiminnan keskeiset muutokset -otsikon alle ensimmäiseksi uudeksi kappaleeksi: "Sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä säilyy yrittäjävetoisena niiden kuntien osalta, jotka olivat arvioineet toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyvät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sopimusperusteisessa kiinteistöhaltijan järjestämässä kuljetuksessa."

Sivu 124, Taseyksiköt - Liikelaitokset, Tampereen Vesi Liikelaitos, Palveluiden ja toiminnan kehittäminen -otsikon alapuolelle viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Tekopohjavesihankkeen kustannukset rajataan nykyiseen ja Tavase Oy ajetaan alas vuoden 2020 aikana."

Kommentoi kirjoitusta.

Pormestarikoalitio raunioittaa talouden

Tiistai 12.11.2019 klo 20:50

Tampere tarvitsee selkeän suunnanmuutoksen.
Tarvitaan investointikatto ja hankkeiden karsintaa.

Tampereen valtuusto käsittelee nyt marraskuussa pormestarin ensi vuoden talousarvioesityksen. Esitys pitää sisällään sekä kuntaveron korotuksen että palveluiden heikennyksiä. Kumpaakaan en kannata.

Tampere tarvitsee selkeän suunnanmuutoksen. Kaupunki on elänyt reilusti yli varojensa. Investointeja ei voi loputtomasti kattaa lisääntyvällä velanotolla. Vaikka veroja ja maksuja korotettaisiin joka vuosi, talous ei tasapainotu. Tampere on rapauttanut palvelutasoansa. Kolmessa vuodessa siitä on säästetty lähes 60 miljoonaa. Lisäsäästöt aiheuttavat käytännössä lisääntyviä kustannuksia.

Talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti lastensuojelu ja vammaispalvelut ovat alibudjetoituja. Säästöjen ja alibudjetoinnin vaikutukset ovat nähtävissä kaupungin riittämättömissä peruspalveluissa. Aluehallintovirasto on nyt ottanut koko Tampereen kaupungin kotihoidon valvontaansa. Kaupungin talousongelman syy eivät ole palvelut, vaan velkaannuttavat hankkeet ja investoinnit.

Tampereen velkaantuminen ja raju yli varojen eläminen johtuu pormestarikoalitioiden sulle-mulle-päätöksenteosta. Yhtenäisyys on ostettu eri poliittisille ryhmille sovituilla etuuksilla, projekteilla ja investoinneilla. Taloudellisella järkevyydellä ei ole merkitystä. Jo nyt kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit.

Valtakoalitio on ajamassa nykyisellä menolla Tamperetta valtion holhoukseen. Kunnallisveron korotus käytetään investointeihin. Kaupunki voi käyttää vuonna 2020 hyvinvointipalveluiden säästöjen sekä 0.75 prosentin veronkorotuksen avulla lähes 46 miljoonaa lisää investointeihin. Veronkorotus kattaa investoinneista reilu 5 prosenttia.

Tampereen kaupunki yhtiöineen investoi 530 miljoonalla vuonna 2020. Osa investoinneista on siirretty julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle yhtiöihin, konsernihallinnon alaisuuteen. On arvioitu, että konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Näin ei pidä jatkaa. On käytävä läpi koko laaja investointilistaus. On hyödytöntä arvioida, onko esimerkiksi Tavara-aseman siirtämiseen ja korjaamiseen käytettävä 6 miljoonaa, hiilineutraalisuustavoite 2030 tai Kansi ja Areena -hanke elinvoimaa lisäävää vai ei. Jokainen tajuaa, että ilman pormestariohjelmaa suurin osa näistä järjettömistä hankkeista olisi hylätty valtuustossa.

Tampereen kaupungin velkaantumiselle on vaihtoehto. Tarvitaan investointikatto ja hankkeiden karsintaa. Verojen ja maksujen korottamisista sekä säästöohjelmista on siirryttävä talouden tasapainottamiseen. Valitettavasti näyttää siltä, ettei nykyinen pormestarikoalitio kykene tähän. Ratkaisuna esitetty tuottavan omaisuuden, esimerkiksi sähkön siirtoverkon myyminen vain pahentaisi tilannetta. Rohkaisen muita valtuustoryhmiä talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä harkitsemaan uudestaan sitoutumistaan pormestarikoalitioon.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 12.11.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Härskiä rahastusta

Maanantai 14.10.2019 klo 16:59

Poliitikot esittävät järkeviä ajatuksia − erityisesti vaalien alla. Riittäkö se?

Vaalien lähestyessä äänestäjille lupaillaan vaikka mitä. Puolueet tilaavat tutkimuksia, joiden pohjalta ostetaan mainostoimistoilta iskulauseet. Vaalien jälkeen lupaukset ja äänestäjät unohdetaan. Puolet äänestämättä jättäneistä kertoi syyksi epäluottamuksen poliitikkoihin. En ihmettele.

Ymmärrän − vaikka en hyväksy − tamperelaista politiikantekotapaa.

Vain allekirjoittamalla pormestariohjelman pienemmät ryhmät saivat luottamuspaikkoja. Vaalilupaukset muuttuivat kokouspalkkioiden saalistamiseksi. Henkilökohtainen taloudellinen hyöty on huomattava. Toreilla ryhmät voivat puhua vapaasti, asioita päätettäessä pitää olla hiljaa.

Tamperetta on velkaannutettu rajusti toinen toistaan mielikuvituksellisemmilla pormestariohjelman hankkeilla. Niihin löytyy rahaa, asukkaille tärkeisiin palveluihin ei. Kaupungin velka lisääntyy vuosittain 100−200 miljoonalla.

Olen esittänyt valtuustossa, että harkittaisiin hankkeita. Niitä riittää − ratikan jatko, Dubain saaret, Kansi ja Areena, tunnelin lisälouhinta, Näsinkallion eritasoliittymä, Kunkun parkki, tavara-aseman siirto, hiilineutraaliustavoite, rakenteellinen pysäköinti, maahanmuuton kustannukset. Esitykseni ei ole saanut kannatusta. Ei edes niistä ryhmistä, joiden vaalilupauksien mukaisia ne ovat.

Syyskuussa esitin pormestariohjelman palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun − kukaan ei kannattanut. Valtakoalitio halusi jatkaa hankkeiden sulle−mulle -jakopolitiikkaa. Se valitettavasti tarkoittaa verojen ja maksujen kiristämistä ja palvelujen karsimista. Tuottavan omaisuuden, esimerkiksi Sähkölaitoksen siirtoverkon myynti vain pahentaisi talouden alijäämää.

Nyt on aika herätä. Kaupungin velka ylittää 800 miljoonaa ja konsernin velka lähestyy kahta miljardia. Talous ei tasapainotu veroja nostamalla.

Näistä asioista päätetään marraskuun budjettivaltuustossa. Toivottavasti seuraavat vaalit ovat silloin jo riittävän lähellä.

Hyvät lupaukset eivät riitä, tarvitaan vastuullisia päätöksiä.

Kommentoi kirjoitusta.

Vaihtoehto Tampereen kaupungin kurjistamiselle on isojen hankkeiden uudelleenarviointi

Maanantai 14.10.2019 klo 16:55

Tampereen kaupungin talous on lähes 50 miljoonaa alijäämäinen. Tilanne on ollut heikko jo useamman vuoden ajan, ja synkkenee kaiken aikaa.

Aamulehti (8.10.) nosti talouden korjaamiseksi kolme vaihtoehtoa eli säästöt, lisävelan tai veronkorotukset.

Olennaisin Tampereen talouden korjausliike unohtui, eli isojen hankkeiden uudelleenarviointi. Tähän ainoaan toimivaan talouden tasapainottamiskeinoon olisi ollut nyt oikea aika, kun pormestariohjelma päivitettiin syyskuun valtuustossa.

Tampereen kaupunki kattaa veroilla, valtionosuudella ja tuloilla hyvin kunnan tehtävät. Ongelma on pormestariohjelmassa sovitut hankkeet ja investoinnit. Kuntalaki edellyttää pitkän aikavälin vastuunkantamista päätöksenteossa. Näin ei nyt toimita.

Pormestariohjelma sisältää muun muassa raitiotien jatkon Dubain-saarineen, hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030 mennessä, Kansi ja Areena hankkeen, Rantaväylän tunnelin jatkolouhinnan, Näsinkallion eritasoliittymän ja Kunkun parkin. Kaikki nämä pitäisi asettaa investointikaton alle ja miettiä uudelleen, mitä oikeasti tarvitaan ja ennen kaikkea, mihin on varaa.

Nyt keskusteluun nostettu kunnallisveron korotus ei ongelmia ratkaise.

Huomattavakin veronkorotus menisi kaupungin isoihin hankkeisiin, ei palveluihin. Lisäksi velka ja alijäämä kasvaisivat.

Käyttötalousmenojen kasvun hillitseminen eli käytännössä palvelujen heikentäminen ei auta, jos pormestariohjelman miljardi-investoinnit toteutetaan. Päinvastoin. Tuottavan omaisuuden, esimerkiksi Sähkölaitoksen siirtoverkon myynti vain pahentaisi talouden alijäämää.

Kaikki investoinnit sisältävä investointikatto sekä priorisointi eli asettaminen tärkeysjärjestykseen mahdollistaisi kaupunkilaisten palveluiden säilyttämisen ilman alijäämiä, satojen miljoonien velkaantumista tai verojen ja maksujen korotuksia.

Esitystäni pormestariohjelman palauttamiseksi takaisin uudelleen valmisteluun ei kukaan kannattanut. Valtakoalitio jatkaa verojen ja maksujen kiristämistä, palvelujen karsimista sekä kaupunkilaisten tarpeet unohtanutta isojen hankkeiden sulle−mulle -jakopolitiikkaa.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.10.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Satojen miljoonien salailu

Torstai 9.5.2019 klo 13:46

Kansi ja areena -hankkeen päätöksenteko aukaisi uudenlaisen kulttuurin Tampereella. Hankkeet salataan, jos ne eivät etene julkisesti.

Tampereen valtakoalitio siirsi viime valtuustossa Hiedanrannan kehittämisen julkisuuslain ulottumattomiin, yhtiöön. Samalla siirtyivät kaupungille aiheutuvat satojen miljoonien kustannukset ja vastuut valtuuston talousarviovallankäytön ulottumattomiin.

Apulaispormestari arvioi hankkeesta kaupungille aiheutuviksi kokonaiskuluiksi 300 miljoonaa.

Hiedanrannan kehitysohjelman keskeisimmät riskit liittyvät Näsijärven täyttämiseen eli niin sanottuihin Dubain saariin sekä järvessä olevaan 1,5 miljoonaan kuutioon 0-kuitua.

Hanke kärsi takaiskun, kun hallinto-oikeus arvioi Dubain saaria koskevat suunnitelmat lainvastaisiksi.

Nyt alueen kehittäminen siirretään siis pois julkisuuslain ja sitä kautta julkisen arvioinnin ulottumattomiin. Koska hanke on osa pormestarisopimuksessa hyväksyttyä ratikkahanketta, valtuustossa esitystäni asian palauttamiseksi uudelleen valmisteluun ei kukaan kannattanut.

On todennäköistä, että valtuuston asettamat reunaehdot ratikalle eivät toteudu. Ongelmat eivät ratkea salaamalla. Dubain saariin liittyviin ratikan suunnitelmiin pitäisi lisätä julkisuutta.

Yhtiömalli kaventaa demokratiaa. Lisäksi se aiheuttaa Tampereen kaupungille 18 miljoonan lisäkustannukset. Yhtiömalli mahdollistaa senkaltaista verosuunnittelua, että julkinen sektori menettää yli 15 miljoonaa arvonlisäveroja.

Kaupunki siirtää 27 miljoonalla ostamansa maaomaisuuden yhtiölle. Kaupungille jäävät alueen arvoa vähentäneet pilaantuneet maat, puhdistusvelvoittein.

Tampereen ei pidä aloittaa yhtään uutta hanketta. Tunneli, ratikka, kävelykeskusta, kansi ja areena ovat romahduttaneet kaupungin talouden.

Ensin pitää ratkaista näiden hankkeiden aiheuttamat ongelmat.

Keväällä 2018 konsultti Eero Laesterä esitti talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Hiedanrannan -hankkeen siirtäminen pois kaupungin taloussuunnittelusta heikentäisi mahdollisuutta toteuttaa laajempaa talouden tasapainottamista.

Tämä on ongelma. Palveluihin kohdistetut säästöt, maksujen ja verojen korotukset tai alibudjetointi eivät tasapainota Tampereen taloutta.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu VaTa Tampere

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 8.5.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Hiedanrannan kehitysohjelman yhtiöittäminen

Torstai 9.5.2019 klo 13:09

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 15.4.2019 § 57 Hiedanrannan kehitysohjelman yhtiöittäminen

TRE:1178/14.02.00/2019

Tampereen kaupunki elää rajusti yli varojensa. Tässä tilanteessa on edesvastuuton ratkaisu siirtää yhden alueen kehittäminen julkisuuslain ulottumattomiin yhtiöön sekä kaupungille aiheutuvat satojen miljoonien kustannukset ja vastuut valtuuston talousarviovallankäytön ulottumattomiin.

Tampereen ei pidä aloittaa yhtään uutta hanketta. Ensin meidän pitäisi ratkaista jo toteutuneiden hankkeiden aiheuttamat ongelmat (tunneli, ratikka, kävelykeskusta, kansi ja areena).

MRL:n ulkopuolinen maankäytön kehittäminen sisältää rakenteellisen korruption riskin.

 

Hiedanrannan kehittämisen organisointi esitetään toteutettavaksi yhtiöratkaisuna siten, että muodostetaan kaksi yhtiötä: Hiedanrannan Kehitys Oy ja Hiedanranta Ky.

Hiedanrannan Kehitys Oy vastaa Hiedanrannan kehittämisestä ja toteuttaa sille siirrettäviä julkiseen palveluun rinnastettavia tehtäviä. Hiedanrannan Kehitys Oy toimeenpanee Hiedanrannan kehitysohjelman.

Hiedanrannan kehitysohjelman esittelyssä Tampereen kaupungin talousarvio 2019 -kirjan sivulla 38 nostetaan esille sen keskeisimmät riskit. Ne kohdistuvat Näsijärven täyttämiseen sekä 0-kuidun käsittelyratkaisun löytämiseen.

Alueiden kehittämisen siirtäminen pois julkisuuslain ja sitä kautta julkisen keskustelun ulottumattomiin yhtiöön kaventaa demokratiaa. Etenkin tilanteessa, jossa hallinto-oikeus on 10.7.2018 todennut hanketta koskevan yleiskaavan osan (Näsijärven täyttäminen) lainvastaiseksi maksajilla, tässä tapauksessa tamperelaisilla, pitää olla oikeus tietää, vaikuttaa ja valvoa rahojen käyttöä ja rakentamista. Yhtiössä asiat hoidetaan osakeyhtiölain, ei kuntalain mukaan.

Malli aiheuttaisi Tampereen kaupungille 18 miljoonan euron lisäkustannukset. Yhtiömalli mahdollistaisi myös senkaltaista verosuunnittelua, että julkinen sektori menettäisi 15 miljoonaa arvonlisäveroja.

Kaupunki siirtää 27 miljoonalla ostamastaan Hiedanrannan maaomaisuudesta vaiheittain osia Hiedanranta Ky:lle. Alueen arvoa vähentäneet pilaantuneet maat puhdistusvelvoittein jäisivät kaupungille.

Apulaispormestari on arvioinut hankkeesta kaupungille aiheutuviksi kokonaiskuluiksi 300 miljoonaa. Hankkeen kustannuksista on julkisuudessa esitetty ristiriitaisia arvioita. On todennäköistä, että valtuuston asettamat reunaehdot raitiotiehankkeelle eivät toteudu. Dubain saariin liittyvän ratikan infrastruktuurisuunnitelmiin ja -rakentamiseen pitäisi lisätä julkisuutta, ei suinkaan siirtää nyt esitetyllä tavalla julkisuuslain ulottumattomiin yhtiömalliin.

Keväällä 2018 konsultti Eero Laesterä esitti talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Hiedanrannan -hankkeen siirtäminen pois kaupungin taloussuunnittelusta heikentäisi mahdollisuutta toteuttaa talouden tasapainottamista. Tämä on ongelma. Palveluihin kohdistetut säästöt eivät tasapainota Tampereen taloutta.

Kannatan MRL:n mukaista maankäytön suunnittelujärjestelmää

Yhden kaupunginosan osalta kunnan lakisääteisen toimivaltaan liittyvien tehtävien (muiden mukana kaavoituksessa) siirtäminen kommandiittiyhtiölle on hyvin kyseenlaista. Näin toteutuvat valtakoalition sopimukset, mutta ei välttämättä kaavoitusviranomaisen intressit kehittää alueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää jälkikäteisen laillisuusvalvonnan. MRL:n mukaisesti laaditut maankäytön suunnitelmat ovat joko laillisia tai laittomia. Hallinto-oikeus ratkaisee asian. Siinä vaiheessa kun siirrytään MRL:n ulkopuoliseen maankäytön suunnitelmiin, samalla siirrytään harmaalle alueelle, joka ei ole lainmukainen tai laiton. Asian ratkaiseminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä mahdollistaisi sekä kuntalaisille että luottamushenkilöille selkeät mahdollisuudet vaikuttaa eritasoisiin suunnitelmiin. Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin.

Olen sitä mieltä, että oikeusvaltiossa yhdenkään kaupungin ei pidä suosia toimintatapoja, joissa on rakenteellisen korruption riskejä. Ei vaikka valittu menettelytapa, asioiden valmistelu julkisuudelta piilossa, ilman valtuuston mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, voisi joltain osin nopeuttaa hankkeita. Se sekä aiheuttaa lisäkustannuksia, estää hankkeen priorisoinnin että ohittaa muiden osallisten kuin maapohjanomistajien ja sijoittajien intressit.

Tampereella 15.4.2019

Kaupunginvaltuutettu Aarne Raevaara  (VaTa)

Liitätin mielipiteeni Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirjaan,  sen jälkeen kun kukaan ei kannattanut ehdotustani asian palauttamiseksi takaisin uudelleen valmisteluun.

Kommentoi kirjoitusta.

Saako eduskunnassa valehdella?

Sunnuntai 24.3.2019 klo 6:55

IMG_20190324_065049.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »