Lietteenkuljetus tarvitsee uudet päätökset

Torstai 9.11.2017 klo 19:46

Markkinaoikeus on kumonnut Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n lietekuljetuksien hankintapäätöksen.

Päätös oli kilpailutettu myös siinä mielessä virheellisesti, että siinä ei huomioitu alueellisen jätehuoltoviranomaisen ohjeistusta. Alueellinen jätehuoltojaosto linjasi, että paikalliset yrittäjät jatkaisivat lietekuljetuksia ensimmäisen hankintakauden.

Päätös ei ainoastaan ole lainvastainen. Myös jaoston lietekuljetuksen ratkaisujen perustelut olivat virheellisiä. Lisäksi jaoston jäsenjakauman osalta on asiassa toimittu vastoin perustuslakivaliokunnan linjausta.

Kysymys ei ole hallinnon ongelmista, vaan noin 50 000 viemäriverkoston ulkopuolella vakituisesti asuvan oikeusturvasta sekä kymmeniä tuhansia kesämökkejä koskevasta ratkaisusta.

Alueellinen jätehuoltojaosto päätti 24.4.2013 äänin 7─5 muuttaa kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämäksi.

Käsitykseni mukaan tämä oli suomalaisessa kuntahistoriassa ensimmäinen kerta kun toisen kunnan luottamushenkilöt äänestivät alueellisessa luottamuselimessä nurin itsenäisten kuntien tekemät linjaukset. Käytännössä tamperelaiset jaoston jäsenet päättivät asian vastoin kuntien, yrittäjien ja asukkaiden lausuntoja ja mielipiteitä.

Mikäli esimerkiksi asiassa hyvin aktiivisesti toiminut apulaispormestari Pekka Salmi eli lisäkseni toinenkin Tampereen edustaja olisi äänestänyt vanhan kiinteistönhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän puolesta, se olisi säilynyt.

Ratkaisu perustui yksipuoliseen valmisteluun sekä Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivättyyn selvitykseen kuljetusjärjestelmien nykytilasta Pirkanmaalla. Selvityksen arvio, että noin 68−75 % vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin, on täysin väärä ja paikkansapitämätön.

Pöyry Finland Oy:n 28.9.2015 Kymen jätelautakunnan alueelle tekemä lieteselvitys osoittaa, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu 2,5 vuotta aiemmin virheellisesti liian korkeiksi.

Pirkanmaan lieteselvityksen Pöyry Finland Oy teki ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä selvityksessä käytettiin virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta. Tällä virheellisellä laskentatavalla on perusteltu siirtymistä kiinteistöhaltijan järjestelmästä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Samalla virheellisellä perusteella on myös hylätty kuntien anomukset nykyjärjestelmän jatkumisesta.

On asukkaiden, yrittäjien, kuntien sekä myös jaoston jäsenien oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että alueellisen jätehuoltojaoston päätöksiä on tehty virheellisiin tietoihin perustuen.

Virheitä tapahtuu. Olennaista on, halutaanko ne korjata.

Toisin kuin päätöstä tehtäessä väitettiin, kilpailun katoaminen ei suinkaan ole alentanut hintoja. Päinvastoin.

Päätökset lietekaivojen tyhjennysmonopolista sekä vuosittaisesta tyhjennyspakosta ovat oikeutetusti herättäneet vastustusta. Mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjää eli kilpailu takasi aiemmin palvelun laadun sekä kohtuullisen hinnan. Keskitetty monopolijärjestelmä tarkoittaa myös alueen työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien vähenemistä.

Toinen iso ongelma on alueellisen jaostosta lautakunnaksi muuttuneen viranomaisen jäsenjakauma. Se ei perustu asukasluvun suhteeseen, jonka mukaan suhde olisi 6─6 Tampereen ja muiden kuntien kesken. Kiinteistöjen määrän suhteessa Tampereen edustus jäisi vähemmistöön suhteessa 7─6.

Ilman oikeudenmukaista paikkajakoa asiassa ei huomioida jatkossakaan kuntien, yrittäjien ja asukkaiden lausuntoja ja mielipiteitä.

Esitin Tampereen kaupunginvaltuustossa 24.4.2017 Tampereelle samaa jäsenmäärää kuin 16 muulle kunnalle yhteensä. Ilman mitään hyväksyttävää perustelua valtuuston enemmistö säilytti Tampere 7, muut kunnat 5 jäsenjakauman.

Kuntalaissa ei säädetä kuntien yhteisen toimielimen voimasuhteista, mutta perustuslain tulkinnan mukaan yksittäisellä kunnalla ei tulisi olla määräävää asemaa kuntien pakollista yhteistoimintaa koskevassa toimielimessä.

Vaatimus, että alueellisen jätehuoltolautakunnan kokoonpano muutetaan mahdollisimman pian perustuslakivaliokunnan kannanottojen mukaisiksi, on kohtuullinen.

Koska nyt oikeus vihelsi pelin poikki, päättäjillä on mahdollisuus miettiä ratkaisut uudestaan. On täysin ymmärrettävää, ettei monopoliasemaan pääsevä toimija luovu vapaaehtoisesti.

Olen sitä mieltä, että koska päätöksiä ei pystytä lainmukaisesti, julkisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu, Tampere

Kommentoi kirjoitusta.

Tavara-aseman siirrosta

Lauantai 28.10.2017 klo 17:20

Vihreiden valtuutettu Juhana Suoniemi väittää Tamperelaisen blogissaan (17.10.), että ratkaisu tavara-aseman siirrosta olisi tehty yhdyskuntalautakunnassa yksimielisesti. Ei pidä paikkaansa. Olen sitä eri luottamuselimissä kaikissa vaiheissa perustellen vastustanut.

Kokoukset ovat venyneet, koska olen esittänyt vaihtoehtoja siirtämiselle. Turhaan. Nyt venyvät ihmisten aikataulut, ja onnettomuusriskit kasvavat ruuhkien mukana.

Tavara-aseman siirtohanke on alusta asti ollut täysin järjetön. Kaksikerroksisen tiilestä muuratun rakennuksen nostaminen 1.3 metriä, siirtäminen 24 metriä sekä peruskorjaaminen maksaa noin 6.5 miljoonaa.

Hanke on osuva esimerkki Tampereen vaihtoehdottomasta päätöksenteosta. Työllistäviä, toimivia ja halpoja vaihtoehtoja ei edes haluttu tutkia.

Hankkeet jyrätään läpi luottamuselimissä, vaikka kaupunkilaiset antaisivat kielteistä palautetta, tosiasiat olisivat selvityksien kanssa ristiriidassa tai kustannukset moninkertaistuvat.

Vain muutama valtuutettu kannatti 15.6.2015 kaupunginvaltuustossa ehdotustani tavara-aseman siirtosuunnitelman hylkäämisestä. Nyt julkisuudessa esiintyvät kiihkeät siirron vastustajat hyväksyivät sen valtuustossa. Eivätkö he ymmärtäneet, mitä olivat päättämässä?

Viime keväällä kuntavaalien alla siirtopäätöksen läpirunnoneet puolueet kertoivat uuden asemakaavan näyttävän huonolta. Pelko äänestäjien reaktiosta näyttää olleen viisauden alku.

Ikävä todeta, että valituskierroksen läpikäynyttä, juuri lainvoimaistunutta ja lähes yksimielisesti hyväksyttyä tavara-aseman siirtoon perustuvaa suojeluasemakaavaa on mahdotonta nopealla aikataululla lainmukaisesti ohittaa.


Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 28.10.2017 

Kommentoi kirjoitusta.

VaTa ei allekirjoita Lauri Lylyn pormestariohjelmaa

Perjantai 2.6.2017 klo 17:52

VaihtoehtoTampere ei allekirjoita Lauri Lylyn pormestariohjelmaa

VaihtoehtoTampere valtuustoryhmä suhtautuu myönteisesti Lauri Lylyn pormestariohjelman palvelulupauksiin. Ohjelmassa on hyviä linjauksia. Ohjelma on laadittu hyvässä hengessä, ja myös VaTa on saanut sinne omat kädenjälkensä.

Ongelma on ohjelman uskottavuus.

Menojen vuosittaiseksi kasvuvauhdiksi on ohjelmassa rajattu 1−2 %. Kyseinen menojen lisäys syntyy yksistään kaupunkiin muuttavista uusista asukkaista. Esitetty käyttötalousmenojen kasvun hillitseminen eli käytännössä palvelujen heikentäminen ei auta, mikäli esitetyt miljardi-investoinnit toteutetaan. Yksityisen Kansi ja Areena hankkeen 60 miljoonan, Rantaväylän tunnelin Näsinkallion liittymän ja Kunkun parkin 150 miljoonaa, yhä laajenevan ratikan yli puolen miljardin sekä keskusta alueen rakenteellisen pysäköinnin kustannukset kaupungille ja kaupunkilaisille ovat kestämättömiä.

Millä palvelulupaukset rahoitetaan, kun investoinneille ei aseteta kattoa eikä niitä jaksoteta pidemmälle ajalle?

Tampereen ei pidä ottaa lisää velkaa, korottaa maksuja tai veroäyriä vaan suhteuttaa menot ja tulot toisiinsa.

VaihtoehtoTampere ei allekirjoita pormestarisopimusta. Ryhmän päätös oli vaalilupauksiemme mukainen ja yksimielinen.

Kommentoi kirjoitusta.

Pienten kuntien edunvalvonta puuttuu jätehuollosta

Tiistai 9.5.2017 klo 22:34

Jätehuoltoviranomaisena Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella toimiva alueellinen jätehuoltojaosto ollaan muuttamassa lautakunnaksi. Tampereen kaupunginvaltuustossa päätettiin 24. huhtikuuta uuden jätehuoltolautakunnan alueellisesta edustuksesta. Nykyisen jaoston jäsenistä on 7 Tampereelta ja 5 muista Pirkanmaan kunnista. Esitin valtuustossa uuden jätehuoltolautakunnan jäsenien valitsemista asukasmäärän mukaisessa suhteessa siten, että Tampereelta olisi 9 jäsentä ja 9 muista alueen kunnista. Kiinteistöjen tai kuntien lukumäärän mukaisessa suhteessa Tampereelle kuuluisi vielä vähemmän jäseniä.

Hävisin äänestyksen Tampereen valtuustossa. Jäsenien suhde pysyy nykyisessä Tampere 7, muut 5 jäsentä. Valtuustossa ei esitetty mitään asiallista perustelua, miksi Tampereelle pitäisi tulla enemmistö. Mielestäni tilanne on sekä Tampereen että muiden kuntien näkökulmasta ongelmallinen.

Tampereen valtuustossa minulle väitettiin, ettei kukaan muu Pirkanmaalla minun lisäkseni ole huolissaan nykyisestä epäoikeudenmukaisesta tilanteesta. Miten kunnat ovat hoitaneet omien asukkaidensa ja paikallisten yrittäjiensä edunvalvonnan?

Eri puolilla Suomea toimivissa vastaavissa lautakunnissa on yleisesti yksi edustaja jokaista kuntaa kohden ja isäntäkunnalla on kaksi edustajaa. Nyt isäntäkuntana toimivalla Tampereella on siis 7 edustajaa ja 16:lla muulla kunnalla yhteensä vain 5 edustajaa.

Miksi kunnat sekä niiden valtuutetut ovat hyväksymässä kuntiensa ja asukkaidensa kyykyttämistä uuden jätehuoltolautakunnan jäsenten valinnassa?

Alueellisen: jätehuoltojaoston päätökset lietekaivojen tyhjennysmonopolista sekä vuosittaisesta tyhjennyspakosta ovat oikeutetusti herättäneet vastustusta asukkaissa ja alan yrittäjissä. Kilpailun katoaminen ei suinkaan alentanut hintoja, päinvastoin. Mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjän takasi aikaisemmin palvelun laadun. Keskitetyssä monopolijärjestelmässä palvelutason aleneminen tarkoittaa myös alueen työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien vähenemistä.

Päätökset ovat jaoston jäsenten tekemiä. Jo yhden jäsenen voimin ovat jaoston päätökset muuttuneet parempaan suuntaan. Tariffeista poistui hukkakäyntimaksu sekä perusmaksu käyttämättömistä sako- ja umpikaivoista. Saamieni yhteydenottojen jälkeen uskon, että muistakin kunnista voisi löytyä asukkaiden ja paikallisten yrittäjien edun mukaisesti toimivia luottamushenkilöitä.

Olen sitä mieltä, että mikäli esityksiä tai jo tehtyjä päätöksiä ei pystytä yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.

Aarne Raevaara

Alueellisen jätehuoltojaoston jäsen

kaupunginvaltuutettu, Tampere

 

Kommentoi kirjoitusta.

Idealistit pitävät autoilua haitallisena ja vahingollisena

Tiistai 9.5.2017 klo 22:29

Kalevan kaupunginosasta vähennetään noin 300 pysäköintipaikkaa sekä poistetaan vapaa pysäköinti. Perustelut eivät ole hyväksyttäviä. Esitin yhdyskuntakunnassa asian palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun sekä hylkäämistä. Kukaan ei kannattanut esityksiäni.

Vapaan pysäköinnin poistaminen perustuu ideologiaan autoilun haitallisuudesta ja vahingollisuudesta. Ideologia vaikeuttaa asumista ja yritystoimintaa.

Esimerkiksi Kalevan alueelle pitäisi pikemminkin lisätä vapaita pysäköintipaikkoja, ei suinkaan vähentää niitä. Pysäköinnin muuttaminen maksulliseksi ei ole ratkaisu.

Palvelujen ja yritystoiminnan varmistamiseksi, sekä asukkaiden ja vierailijoiden kannalta on välttämätöntä kehittää Tamperetta myös autoliikenteen tarpeet huomioiden.

 

Monin paikoin olisi mahdollista esimerkiksi muuttaa kadunvarsipaikkoja viistoparkeiksi. Kahteen kadunvarsipaikkaan mahtuu kolme viistoparkkia. Viistoparkkien olemassaolo alentaisi myös ajonopeuksia, samalla kevyen liikenteen turvallisuus paranisi. Lisääntyvät parkkipaikat tukisivat alueiden elinvoimaa sekä palveluja, yritystoimintaa ja asukkaiden tarvetta liikkua.

On taloudellisesti järjetöntä ohjata kaikkia alueita rakenteelliseen pysäköintiin.

Rakenteellisessa pysäköinnissä yhden autopaikoituspaikan rakentamiskustannukset ovat 30 000 ─ 80 000 euroa, maan pinnan pysäköinnissä muutama sata euroa. Rakenteellisen pysäköinnin käyttökulut ovat huomattavat, maanpinnan pysäköinnissä olemattomat. Myös autottomat asukkaat joutuvat maksamaan tyhjästä. Asumisen kustannukset ovat muutenkin kohtuuttomat.

Asukkaiden sekä asiakkaiden ostovoiman ohjaaminen rakenteelliseen pysäköintiin vähentää työpaikkoja.

Kadunvarsipysäköintiä kehittämällä saadaan paikoitusongelma ratkaistua huomattavasti halvemmalla kuin rakenteellisella pysäköinnillä.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen lehdessä 6.5.2017.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

VaTa kuntavaaleissa 2017

Torstai 2.3.2017 klo 14:51

VaihtoehtoTampere on asettanut Tampereella 22 ehdokasta kevään 2017 kuntavaaleihin.

Päivitämme lähiaikoina ehdokkaiden nimet ja äänestysnumerot VaihtoehtoTampereen nettisivuille osoitteeseen:    www.vaihtoehtotampere.fi

Kommentoi kirjoitusta.

Pysäköinti Kalevassa YLA 21.2.2017

Lauantai 25.2.2017 klo 17:49

Eriävä mielipide

Yhdyskuntalautakunta 21.2.2017 § 58  Uuden asukas- ja yrityspysäköintialueen perustaminen sekä aikarajoitteisen pysäköinnin laajentaminen Kalevan alueelle

Perustelut, miksi Kalevasta pitäisi vähentää noin 300 pysäköintipaikkaa sekä poistaa vapaa pysäköinti, eivät ole hyväksyttäviä. Esitin asian palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun sekä hylkäämistä. Kukaan ei kannattanut esityksiäni.

Koska käsitykseni mukaan asiaan vielä palataan, haluan perustella huonosti lautakunnassa menestynyttä näkemystäni.

Vapaan pysäköinnin poistaminen Kalevasta perustuu puhtaasti ideologiaan henkilöautoilun vahingollisuudesta. Sen perustana näyttää olevan utopistinen olettamus kaiken muuttumisesta hyväksi, kunhan autot häädetään pois häiritsemästä. Ideologia on johtanut henkilöautoilun haittaamiseen ja jopa estämiseen, mikä puolestaan on johtanut alueiden näivettymiseen ja yritystoiminnan vaikeutumiseen.

Kalevan alueelle pitäisi esitetyillä perusteilla lisätä vapaita pysäköintipaikkoja, ei suinkaan vähentää niitä. Lautakunnassa olemme ohjeistaneet valmistelua pysäköintipaikkojen määrän säilyttämiseen samana. En kannata alueen pysäköinnin muuttamista maksulliseksi.

Mikäli ratikkaa haluttaisiin kehittää kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi, tarvittaisiin vapaata liittymäpysäköintiä henkilöautoille. Miksi nyt halutaan poistaa kaikki pysäköintipaikat suunnitellun ratikan varrelta Kalevan alueelta?

Palvelujen tarjoamisen ja yritystoiminnan jatkumisen varmistamiseksi, sekä alueella asuvien ja vierailevien henkilöiden kannalta on välttämätöntä kehittää aluetta myös autoliikenteen tarpeet huomioiden.

Kalevan alueella olisi mahdollista muuttaa useita kadunvarsipaikkoja viistoparkeiksi. Kahteen kadunvarsipaikkaan mahtuu kolme viistoparkkipaikkaa. Ajonopeuksien alentuminen samalla lisäisi kevyen liikenteen turvallisuutta. Lisääntyvät parkkipaikat tukisivat alueen elinvoimaa sekä myös keskustan palveluja, yritystoimintaa ja asukkaiden tarvetta liikkua.

Mielestäni on taloudellisesti järjetöntä ohjata kaikkia alueita rakenteelliseen pysäköintiin.

Rakenteellisessa pysäköinnissä yhden autopaikoituspaikan rakentamiskustannukset ovat 30 000 ─ 50 000 euroa, maan pinnan pysäköinnissä 200 ─ 500 euroa. Rakenteellisen pysäköinnin käyttökulut ovat huomattavat, maan pinnan pysäköinnissä olemattomat. Sama mahdollisuus kuin rakenteellisessa pysäköinnissä on saatavissa huomattavasti halvemmalla kadunvarsia kehittämällä. Asukkaiden sekä asiakkaiden ostovoiman ohjaaminen rakenteelliseen pysäköintiin vähentää aidosti tuottavia työpaikkoja.

Tampereella 21.2.2017

Aarne Raevaara (VaTa)
yhdyskuntalautakunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

Hämeenkadun ratkaisut YLA 21.2.2017

Lauantai 25.2.2017 klo 17:47

Eriävä mielipide

Yhdyskuntalautakunta  21.2.2017 § 57 Hämeenkadun kiveysratkaisut  TRE:5995/02.07.01/2015

Esitin asian palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, koska osana kiveysratkaisua Hämeenkadulle esitetyt pyöräkaistat aiheuttavat toteutuessaan tarpeettomia jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden välisiä vaaratilanteita sekä täysin turhaa ristiriitaa eri liikkumismuotojen välillä.

Esitetyt ratkaisut myös vähentävät vieressä kulkevalla samansuuntaisella Rongankadulla kulkevan seudullisen polkupyörien pääreitin houkuttelevuutta.

Koska esitetty Hämeenkadun ratkaisu sisältää pyöräkaistat, ne pitäisi selkeästi erottaa jalkakäytävästä. Suunniteltu Hämeenkadun rakentaminen täysin uusiksi mahdollistaisi rakenteellisilla ratkaisuilla vaaratilanteiden vähentämisen. Niiden lisääminen on järjetöntä.

Hämeenkadun kevyenliikenteen alueita pitäisi kehittää erityisesti hitaasti kulkevien ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten jalankulkijoiden ehdoilla.

Tampereella 21.2.2017

Aarne Raevaara (VaTa)
yhdyskuntalautakunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

20.2.2017 Valtuustoaloite Sähkölaitoksen myynnin valmistelun lopettamiseksi

Tiistai 21.2.2017 klo 10:31

Valtuustoaloite Tampereen Sähkölaitoksen myynnin valmistelun lopettamiseksi

Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä vuonna 2008 kaupunginvaltuusto teki päätöksen, että energialiiketoimintoja ei myydä eikä myyntiä ryhdytä edes valmistelemaan ilman valtuuston päätöstä.

Tampereen kaupunginvaltuuston selkeä enemmistö Kokoomuksen, Vihreitten, SDP:n ja Vasemmistoliiton pormestarikoalition johdolla antoi 19.10.2015 virkamiehille luvan ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä.

Tampereen olisi hyvä tarkastella sähkön ja lämmön siirtoa kaupungin ydintoimintona, joka kuuluu asukkaiden ja yrittäjien perustarpeisiin. Julkinen omistus takaa niiden kohtuullisen hinnan ja toimintavarmuuden. Luonnollista monopolia ei pidä yksityistää.

Huomattava määrä Sähkölaitoksen myynnin valmistelun puolesta äänestäneistä valtuutetuista ja valtuustoryhmistä ovat talvella / keväällä 2017 kuntavaalien lähestyessä ilmoittaneet vastustavansa myyntiä.

Valtuustoaloitteena ehdotan, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Tampereen Sähkölaitoksen tytäryhtiöineen myynnin valmistelun lopettamiseksi.

Tampereella 20.2.2017
Aarne Raevaara  (VaTa)
kaupunginvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta.

Tervetuloa - Ehdokkaaksi kuntavaaleissa?

Torstai 2.2.2017 klo 16:48

VAIHTOEHTOTampere

V A I H T O E H T O   N Y K Y M E N O L L E

Ehdokkaaksi kuntavaaleissa?

Pääkirjasto Metson Pihlaja-sali

maanantaina 6.2. klo 18─20

Tervetuloa!   VaTa

1 kommentti .

Lietepäätös perustuu virheelliseen arvioon

Keskiviikko 1.2.2017 klo 19:48

Jätehuoltoviranomaisena Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella toimiva alueellinen jätehuoltojaosto on luonut täysin uuden monopolin. Palvelut heikkenevät. Hinnat nousevat mahdollisesti jätelain vastaiselle tasolle. Huomattava määrä alan yrittäjiä joutuu lopettamaan toimintansa. Näin on tapahtunut vaikka asukkaat, yrittäjät ja kunnat ovat hakemuksillaan ja valituksillaan halunneet täysin toisenlaisia ratkaisuja.

Jaostossa on keskusteltu tiukkasanaisesti, ratkaisut eivät ole olleet yksimielisiä. Olen vastustanut kaikkia asukkaiden, kuntien ja yrittäjien asemaa heikentäviä ja monopoliin johtavia päätöksiä, ja liittänyt pöytäkirjoihin aina käsittelyn yhteydessä eriävän mielipiteen.

Päätöstä siirtymisestä uuteen kuljetusjärjestelmään on jaostossa perusteltu Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivätyllä selvityksellä kuljetusjärjestelmien tilasta Pirkanmaalla. Selvityksen arvio, että noin 68−75 % vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin, oli tärkeä perustelu kuljetusjärjestelmän muutokselle. Kyseinen arvio on kuitenkin täysin väärä ja paikkansapitämätön.

Pöyry Finland Oy:n viittaamassa selvityksessä on lietemäärät arvioitu umpisäiliöiden osalta virheellisesti. Niissä lietettä on arvioitu kertyvän 11 m3/henkilö/vuosi. Tämä pitää paikkansa vain niiden kiinteistöjen kohdalla, joissa harmaatkin vedet menevät umpisäiliöön. Lähes poikkeuksetta kiinteistöissä on käytössä yhdistelmäjärjestelmä, jossa vain WC-vedet menevät umpisäiliöön ja harmaat vedet (pesu ja suihkuvedet) menevät imeytyskenttään. Alan toimijoiden antama tieto tällaisten yhdistelmäjärjestelmien lietekertymästä on 5−6 m3/henkilö/vuosi. Tämä muuttaa oleellisesti laskelmaa ja näin voidaan todeta, että esitettyjen laskelmien mukaan lietteet on kiinteistönhaltijan sopimusperusteisessa järjestelmässä toimitettu Pirkanmaalla oikeisiin vastaanottopaikkoihin.

Jätelain mukaan asumislietteet voi toimittaa myös kalkkistabiloituna omaan peltoon tai omassa hallinnassa olevaan peltoon. Tämä toiminta liittyy maatalouden harjoittamiseen, eikä ammattimaiseen lietteiden kuljetukseen. Tällöin näiden toimijoiden ei tarvitse olla jätehuoltorekisterissä mukana. Näistä tulee tehdä ilmoitus jätehuoltojaostolle, mutta sitä varten toimitettiin Tampereen kaupungin verkkosivuille lomake ilmoituksen tekemistä varten vasta kesällä 2015. Tämäkin vääristää lietetilastoja.

Pöyryn Finland Oy:n tutkimuksen virheellistä arviota, että 68−75 % lietteistä päätyisi epäasialliseen paikkaan, on kaiken aikaa käytetty perusteluna kuljetusjärjestelmän muutokselle. Jos tällaista epäasiallista toimintaa olisi käytännössä, niin varmasti tästä olisi runsaasti ilmiantoja ja tapauksia käsittelyssä ympäristöviranomaisilla. Tällaisia ilmoituksia ei kuitenkaan ole ollut viranomaisilla käsittelyssä.

Pöyry Finland Oy teki 28.9.2015 lieteselvityksen Kymen jätelautakunnan alueelle. Selvityksessä todetaan: ”Kun määrittelyn lähtökohtana käytetään kiintoainekuormitusta 80 g/as/d, muodostuu lietemääräksi 0,7−6 m3/asukas/a lietteen kiintoainepitoisuuden vaihdellessa 0,5−4 %. Tämän perusteella Kymenlaakson alueen puhdistamoille vastaanotettujen lietteiden määrä vastaa likimain keskimääräistä viemäriverkon ulkopuolella asuvien asukkaiden tuottamaa lietemäärä.” Selvityksessä todetaan saman kappaleen lopussa myös: ”Tarkastelun perusteella pääosa syntyvistä sako- ja umpikaivolietteistä päätyy käsiteltäväksi asianmukaisesti jätevedenpuhdistamoilla.”

Kymen jätelautakunta päätyi 28.1.2016 esittelijän esityksen mukaisesti jatkamaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta sako- ja umpikaivolietteissä. Toisenlaisella selvityksellä on ollut siis ratkaiseva merkitys päätökseen ja Pirkanmaalla päätös perustui nimenomaan virheelliseen selvitykseen.

Nämä kaksi Pöyry Finland Oy:n runsaan 2,5 vuoden välein tekemää tutkimusta osoittavat, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu virheellisesti liian korkeiksi.

Pöyry Finland Oy teki Pirkanmaan lieteselvityksen ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä selvityksessä käytettiin virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta. Tämän virheellisen laskentaperusteen vuoksi lietekuljetus on päätetty siirtää kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja myös hylätä kuntien anomukset nykyjärjestelmän jatkumisesta.

On asukkaiden, yrittäjien, kuntien sekä myös jaoston jäsenien oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että alueellisen jätehuoltojaoston päätöksiä on tehty virheellisiin tietoihin perustuen.

Olen sitä mieltä, että koska päätöksiä ei pystytä lainmukaisesti, julkisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.


Aarne Raevaara

alueellisen jätehuoltojaoston jäsen

 

Kommentoi kirjoitusta.

Yhteiskäyttöautojärjestelmä rakennushankkeissa YLA 24.1.2017

Torstai 26.1.2017 klo 15:36

Eriävä mielipide

Yhdyskuntalautakunta 24.1.2017 § 26 Yhteiskäyttöautojärjestelmän edistäminen rakennushankkeissa

Kannatan yhteiskäyttöautojärjestelmän kehittämistä. En hyväksy esitettyä etenemisjärjestystä. Mikäli asemakaavojen keskeisissä linjauksissa on ongelmia, ne pitää ratkaista yhdenvertaisesti. Keskeiset pelisäännöt pitää koskea samankaltaisena kaikkia osapuolia.

Pysäköintipaikkojen rakentaminen on kaikille kallista. Rakenteellinen pysäköintipaikka maksaa keskimäärin 20 − 50 000. Korkeimmillaan hinnat ovat nousseet 80 000. Sopimuksessa esitetty 5 vuoden velvoiteaika on liian lyhyt.

Mikäli Skanskan kohteesta 4:llä yhteiskäyttöautolla poistetaan 20 velvoiteparkkipaikkaa, pienenevät rakentamisen kustannukset lähes miljoonalla eurolla.

Ikävä, että nyt oli esillä vain eräiden isojen rakennusfirmojen (Skanska ja NCC / Bonava) haluttomuus noudattaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. On sinänsä ymmärrettävää, että yksittäiset rakennusfirmat haluavat luopua asemakaavojen määräyksistä.

En usko esityslistan väitettä, että esitetty menettely alentaisi asuntojen ja asumisen hintaa. Asuntojen ja vuokrien hinnat muodostuvat markkinoilla. Tampereella tai pääkaupunkiseudulla rakentamiskustannukset eivät ole lähelläkään asuntojen myyntihintoja. Helsingin tapa vähentää tuettujen vuokra-asuntojen kohteissa velvoiteparkkipaikkoja edellyttäen yhteiskäyttöautoja on järkevä.

Se, että jokin rakennusfirma vapautettaisiin asemakaavassa yleisesti kaikille tasapuolisesti asetetuista vaatimuksista ja sen rakennuskustannukset olisivat alhaisempia, tarkoittaa vain isompaa katetta. Vaikka tämänkaltaisten päätösten jälkeen erityistä etua saaneiden rakennusfirmojen kustannukset mahdollisesti lisääntyvät erilaisiin vaali- ja puoluelehtiin sijoitettujen mainoksien ynnä muun vastaavan muodossa, niiden vaikutus ei yhdenvertaista rakennusfirmojen kustannuksia.

Yhteiskäyttöautojen yleistymiseksi olisi tärkeää luoda toimiva, huomattavasti nyt esitettyjä rakennuskohteita laajempia alueita. On mahdollista huomattavasti nyt esitettyä pienemmillä panostuksilla vaikuttaa myönteisesti yhteiskäyttöautojen yleistymiseen koko kaupungin ja maakunnan alueella.

On tärkeää saada useampi operaattori toimimaan yhteiskäyttöautomarkkinoilla. Hinnat voisivat alentua sekä tarjonta ja palvelu monipuolistua sekä lisääntyä. Näin toiminta voisi yleistyä.

Päätöksen perusteluissa esitetyt laskelmat ovat (toivottavasti) tarkoituksenhakuisia.

Senkaltainen käsitys, että tamperelaiset ostavat keskimäärin 27 200 euron uusia autoja 5 vuoden pitoajalle niin, että niiden arvonaleneminen olisi 50 %, ei vastaa niiden ihmisten arkea, joita tunnen. Toivon, etteivät laskelmat edusta 20 prosentin työttömyyden tilanteessa päättäjien sokeutta.

Tampereella 24.1.2017
                                            Aarne Raevaara
                                            yhdyskuntalautakunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

VaihtoehtoTampere (VaTa)

Maanantai 23.1.2017 klo 18:07

Lehdistötiedote

Kaupunginvaltuutetut Aarne Raevaara ja Jari Heinonen ovat 23.1.2017 perustaneet uuden, VaihtoehtoTampere -nimisen (VaTa) valtuustoryhmän.

Rantaväylän tunnelin, ratikan ja yksityisen Kansi- ja Keskusareenan kaltaiset hankkeet velkaannuttavat Tamperetta yhä syvemmin. Kalliita ja turhia hankkeita on viety läpi sulle−mulle -sopimuksilla, joissa kaupunkilaisten mielipidettä ei ole edes haluttu kysyä. Samaan aikaan valmistellaan sähkölaitoksen myyntiä, maksuja korotetaan, jonot palveluihin pitenevät ja köyhyys sekä työttömyys lisääntyvät. Tavallisten tamperelaisten asiat on sivuutettu. Näin ei pidä jatkaa.

VaihtoehtoTampere on vaihtoehto nykymenolle. Salailu ja kaupunkilaisten mielipiteitten sivuuttaminen ei ole nykypäivää. Päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun tarvitaan avoimuutta ja aitoa vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa.

VaihtoehtoTampere painottaa, että Tampereen kaupungin talous on saatava kuntoon, investoinnit on laitettava tärkeysjärjestykseen ja turhista hankkeista on luovuttava, perus- ja lähipalvelut on saatava kuntoon ja tamperelaiset on otettava laajasti mukaan päätöksentekoon.

VaihtoehtoTampere asettaa ehdokkaita kevään 2017 kuntavaaleissa, ja kutsuu mukaan kaikki muutosta haluavat valtuutetut ja kaupunkilaiset. VaihtoehtoTampere on kansanliike, jonka jäsenet voivat kuulua puolueisiin, tai olla kuulumatta mihinkään puolueeseen.

Seuraavalla valtuustolla on edessä isoja haasteita ja päätöksiä. VaihtoehtoTampere -kansanliike haluaa lisätä kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja antaa tamperelaisille mahdollisuuden viedä seuraavissa kuntavaaleissa Tampere avoimempaan ja vastuullisempaan suuntaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Lisäkysymykset terveyskeskusten jonoihin koskeviin kysymyksiin

Maanantai 23.1.2017 klo 16:28

Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunti 23.1.2017

Lisäkysymykset terveyskeskusten jonoihin koskeviin kysymyksiin

Ensimmäinen lisäkysymys   Terveysasemien palvelunumeron vastaamisesta ja sen jälkeisistä palveluista ja toimenpiteistä on varmastikin useille valtuutetuille tullut palautetta.

Haluan korostaa, että minulle tulleissa kysymyksissä ei ollut kritiikkiä palvelunumerossa vastaavien tai muuten terveydenhuollon ammattilaisten ammattitaitoon. Kysymys on resursseista.

Puhelimen välityksellä välittyy mahdollisesti vain osa terveydenhoidon palvelunumeroon soittavan henkilön ongelmista. On tärkeää, että yhteydenottoon vastataan. On kuitenkin kohtuutonta edellyttää, että joku kykenisi puhelinkeskustelun perusteella arvioimaan henkilön toimintakyvyn alentumisen. 

Vaikka apulaispormestari korosti, ettei lääkärille pääseminen ole automaatio, olen sitä mieltä, että riittävän aikainen puuttuminen sairastumiseen, lieväänkin vammaan, kroonistuvaan sairauteen tai mahdolliseen toimintakyvyn alenemiseen on myös kaupungin etu.

Nostin asian esille talousarviovaltuustossa 14.11.2016. Kysymykseeni, miksi terveysasemille ei saa enää lääkärille aikaa loppuvuoden 2016 aikana eli siis puoleentoista kuukauteen, sain vastaukseksi että jonot olisivat apulaispormestarin tietojen mukaan huomattavasti lyhyempiä.

 

Kiitän nyt saamastani vastauksesta, koska se samalla paljasti tilanteen vakavuuden.

Kaupungin verkkosivuilla on tällä hetkellä (eli 22.1.2016) 23.11. päivätyt tiedot vuoden 2016 elokuun (8) tilanteesta. Siis noin viisi kuukautta vanhasta tilanteesta. Uudet tiedot saadaan vastauksen mukaan kaksi kertaa kuukaudessa ja tieto terveysasemien lääkäriaikojen saatavuudesta raportoidaan kuukausittain kaupungin sivuille.

Keskimääräinen jono Tampereen kaupungin terveysasemille on kaupungin sivujen mukaan 28.5 vuorokautta. Yksityiskohtaisessa jonotilastoinnissa 30 vuorokautta näyttää olevan vakio. Sekä keskimääräinen jono että vaihtelu jonotilanteessa näyttää olevan 30 vuorokautta.

Kysymyksessä esittämäni tilanne, jossa siis lääkäriaika olisi ollut mahdollista saada aikaisintaan 50 vuorokauden päähän, tarkoitti että ajan pääsi varaamaan vasta kahden viikon päästä. Tilastoitavaan jonoon pääsisi vasta kahden viikon päästä eli silloin jonotusaika olisi 30 vuorokautta.

Mielestäni oikealla tilastoinnilla on tärkeä tehtävä ohjata ja osoittaa kaupungin tehokasta resurssien käyttöä. Nyt on mahdollista, että tilanne on tilastointia huonompi ja eikä tietoja ole sen vuoksi haluttu päästää tai päivittää kaupungin sivustolle.

Mikä on se hyväksyttävä syy, miksi kiireettömiä lääkäriaikoja ei voisi varata etukäteen, vaikka ne olisivat reilusti yli 30 päivän päähän?

 

Toinen lisäkysymys   Olen Tampereen kaupungin vuoden 2017 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä 14.11.2016 esittänyt jo tämän kysymyksen:

Kyseinen yli 80-vuotias tamperelainen henkilö pyysi minua kysymään apulaispormestari Mikko Aaltoselta: Miten on mahdollista, että kaupungilla on varaa satojen miljoonien megahankkeisiin, kuten tunneliin, Kansi- ja keskusareenaan ja ratikkaan, mutta kaupunkilaiset eivät pääse lääkärille?

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustokysely koskien kiireellisten lääkäriaikojen saamisesta kohtuullisen ajan kuluessa Tampereen terveysasemilla

Maanantai 23.1.2017 klo 16:27

Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunti 23.1.2017

Olen saanut hätääntyneiltä tamperelaisilta yhteydenottoja. Kaupungin terveysasemille ei saa lääkärinaikoja. Jo ennen marraskuun puoliväliä kaupungin terveyspalveluiden numerosta on ilmoitettu, että vapaita lääkäriaikoja ei enää ole tämän vuoden puolelle.

Tilanne on hälyttävä. Kysyin asiaa Tampereen budjettivaltuustossa 14. marraskuuta vastaavalta apulaispormestarilta Mikko Aaltoselta.

Apulaispormestari väitti, että kiireettömiä aikoja saa 8 – 20 päivän kuluessa. Kuten jo valtuustossa totesin, väite ei pidä paikkaansa.

Tilanne on yhä vähintään yhtä huono. Esimerkiksi 5.12.2016 vapaan ajan olisi ollut mahdollista saada Tipotielle aikaisintaan 50 päivän päähän eli tammikuun lopulle. Lisäksi kyseistä aikaa oli mahdollista yrittää varata vasta kahden viikon päästä.

Ongelma on myös, että kaupungin terveyspalveluiden numeroon soittava joutuu odottamaan kohtuuttoman kauan ennen kuin puheluun vastataan.

Kiireaikaan, esimerkiksi aikaisin aamulla kun palvelu avautuu, puhelu ei useimmiten edes pääse odotusjonoon. Puhelun maksullisuus eli paikallispuhelumaksu myös odotusajalta on kohtuuton. Monella pienituloisellahan ei ole varaa esimerkiksi kaikkiin määrättyihin lääkkeisiin.

Kyse on ihmisten hädästä. Hoitoon ei varmasti pyritä turhaan. Kaikilla ei ole varaa mennä yksityiselle lääkärille apua hakemaan.

Kysyn vastaavalta apulaispormestarilta:

1. Mihin välittömiin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki ryhtyy, että kaupunkilaiset saavat kiireettömän lääkärinajan kohtuullisen ajan kuluessa?

2. Mihin välittömiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, että kaupunkilaiset saavat kiireellisen lääkärinajan saman päivän aikana?

3. Mihin välittömiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, että terveyspalveluiden palvelunumero resursoidaan riittävästi eli soittaja pääsee kohtuuajassa keskustelemaan sairaanhoitajan kanssa?

4. Koska vastaavalla apulaispormestarilla ei selvästikään ole tietoa lääkäriaikojen saatavuudesta, onko asiassa syytä miettiä toimenpiteitä?

Lausunnot

Apulaispormestari Mikko Aaltosen vastaus Aarne Raevaaran kyselyyn:

Kysymys 1. Mihin välittömiin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki ryhtyy, että kaupunkilaiset saavat kiireettömän lääkärinajan kohtuullisen ajan kuluessa?

Syksyn 2016 aikana vastaanottotoiminnassa on selvitetty jonoasiaa, ja toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Niin sanotusta blokkiajanvarauksesta luovutaan. Blokkiajanvarauksessa kyse on käyntisyyhyn perustuvasta järjestelmästä, jossa henkilökunnan työlistoihin on kirjattu vain 15 minuutin vastaanottoaikoja, joita sitten varattiin 1-4 kpl potilaan ongelmasta riippuen. Listautumismalliin siirtyminen ei ole ollut syy jonojen kasvuun, mutta samalla on tehty muitakin muutoksia, kuten siirrytty työaikaan ja blokkiajanvaraukseen. Jatkossa kaikki ajat on 20 minuutin aikoja. Tarvittaessa perässä voi olla 10 minuutin paperityöaika.  Samalla yhtenäistetään työlistat, kaikkiin sisällytetään tietty määrä kiireettömiä ja akuuttiaikoja päivässä.

Asiaa on työstetty terveyspalvelujen neuvonnan ja ajanvarauksen kanssa ja osastonhoitajien kanssa. Tammikuussa tätä työtä jatketaan. Hoitajien pitää palvella asiakkaita itsenäisemmin, ja toisaalta lääkäreiden pitää luottaa ja ohjata hoitajille. Asiakkaille pitää pystyä viestimään, että tämän mallin mukaan mennään kaikkien asiakkaiden kanssa. Aika lääkärille ei ole automaatio. Mallissa hoitaja kartoittaa ja valmistelee. Työn alla on myös asiakkaiden segmentointi palvelutarpeen mukaisesti, ja sen mukaiset palvelut, jotka kaikille kirjoitetaan auki hoitosuunnitelmaan. Joulu- ja kesäsulut vähentävät tarjolla olevia kiireettömiä aikoja merkittävästi vuositasolla, koska sijaistusta ei loma-ajaksi ole järjestetty.

Kysymys 2. Mihin välittömiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, että kaupunkilaiset saavat kiireellisen lääkärinajan saman päivän aikana?

Kiireellisen lääkärinajan saa saman päivän aikana mikäli hoidon tarve sitä edellyttää. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voi siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana.

Akuutit vastaanotot tulevat loppuvuodesta hoidettua, vaikka aikaa ei olisi asemalle antaa konsultoivan /päivystävän lääkärin toimesta. Tällöin asiakasta pyydetään saapumaan paikan päälle. Vuonna 2017 Lääkäriresurssia vahvistetaan 3-4 lääkärillä, ja kiirevastaanottoja laajennetaan kevään 2017 aikana tuolla resurssilla.

3. Mihin välittömiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, että terveyspalveluiden palvelunumero resursoidaan riittävästi eli soittaja pääsee kohtuuajassa keskustelemaan sairaanhoitajan kanssa?

Valinnanvapauskokeilu tuo asiaan hiukan helpotusta, koska samassa yhteydessä terveyspalvelujen neuvontaan tehdään yhden sairaanhoitajan lisäys. Syksyn aikana esiintyneet liian pitkät jonotusajat ovat johtuneet mm. influenssarokotuspuheluista. Sähköisten palvelujen käyttö lisääntyy koko ajan, mutta varsin hitaasti. Terveyspalvelujen neuvonnan ja ajanvarauksen henkilöstö ohjaa puhelimessa asiakkaita käyttämään sähköisiä palveluita.

4. Koska vastaavalla apulaispormestarilla ei selvästikään ole tietoa lääkäriaikojen saatavuudesta, onko asiassa syytä miettiä toimenpiteitä?

Lääkäriaikojen saatavuus vaihtelee vuoden kuluessa päivittäin, eikä poikkileikkaustieto näin ole kovin luotettava johtuen loma-ajoista ja henkilöstön mahdollisista poissaoloista. Jatkuvaa raportointia asiasta ei ole olemassa, eikä sitä ole edes mielekästä seurata. Tiedot saadaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tieto terveysasemien lääkäriaikojen saatavuudesta raportoidaan myös kaupungin internetsivuilla kuukausittain. Viimeisin tieto internetsivuilla on päivätty 23.11. Kiireettömien lääkäriaikojen jono vaihtelee Omapihlaja Kehräsaaren 9 päivän ja muutaman oman tuotannon aseman 30 päivän välillä. Myös asemien sisällä on lääkärien välillä vaihtelua. Raporteissa seurataan kolmannen vapaan kiireettömän lääkäriaja keskiarvoa ja mediaania.

Kommentoi kirjoitusta.

Tarvitaanko vaihtoehto nykymenolle

Torstai 12.1.2017 klo 15:38

Tarvitaanko Tampereella

VAIHTOEHTO NYKYMENOLLE

Tervetuloa keskustelemaan!

Pääkirjasto Metson Pihlaja-sali

torstaina 19.1.2017 klo 18–20

 

Raevaaran valtuustoryhmä


 

Kommentoi kirjoitusta.

Eteläpuiston kaavaehdotus on kohtuuton

Torstai 12.1.2017 klo 15:18

Hanke Eteläpuiston rakentamiseksi on edennyt Tampereen pormestarikoalition ohjauksessa jo usean vuoden ajan virkamiesten johdolla niin, että vasta joulukuussa 2016 kaupunginympäristön suunnittelusta sekä yleis- ja asemakaavoituksesta vastaava yhdyskuntalautakunta käsitteli sitä.

Mielestäni kaavoituksessa pitäisi toimia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin. Eteläpuistonkaan osalta näin ei ole toimittu. Etukäteen sovittua ratkaisua on ajettu läpi tarkoituksenhakuisilla mielikuvilla ja väitteillä ilman todellista vaihtoehtoa.

Esitetty rakentamisen määrä on ylimitoitettu. Eteläpuisto sinänsä ei tällä hetkellä ole kaikilta osin arvoisessaan käytössä. Alue kaipaa kehittämistä, avoimesti ja julkisesti valmisteltavien vaihtoehtojen pohjalta. Se lähtökohtana, että asumisen, turismin ja vetovoiman kannalta tärkeä kansallinen kaupunkipuistohanke ei toteudu Tampereella ilman Eteläpuistoa.

Esitin yhdyskuntalautakunnassa Eteläpuistolle kohtuuttoman asemakaavaehdotuksen hylkäämistä, mutta kukaan ei kannattanut esitystäni.

Tammikuun ajan on kaikilla mahdollisuus antaa mielipide ja ehdotuksia Eteläpuiston kohtalosta Tampereen kaupungin kirjaamoon.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (ar),

yhdyskuntalautakunnan jäsen

 

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen lehdessä 11.1.2017.  

Kommentoi kirjoitusta.

Monopoleja purettava, ei politiikalla lisättävä

Sunnuntai 8.1.2017 klo 0:27

Kari Kankaanpään kritisoi osuvasti kirjoituksessaan Turha ja kallis monopoli  (AL 3.1.) alueellisen jätehuoltojaoston päätöstä antaa pientalojen lokakaivojen tyhjennysmonopoli yhdelle yhtiölle.

Kirjoituksessa nostettiin hyvin esille päätöksen ennakoitavissa ollut lopputulos, eli palvelun heikkeneminen sekä hintojen nousu.

Käytännössä kaikki, viimeksi reilu vuosi sitten hakemuksensa jaostolle lähettäneet kunnat, kannattivat vanhan yrittäjävetoisen, kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen lietteen kuljetusjärjestelmän säilyttämistä.

 

Kunnat olivat arvioineet kuten monet asiakkaat sekä alalla vuosikymmeniä toimineet yrittäjät toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyivät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Paikallistuntemukseen pohjautuvat arviot oli valmisteltu virkavastuulla kuntien luottamuselimissä.

 

Jätehuoltojaoston tekemä päinvastainen päätös perustui käytännössä nimeämättömien henkilöiden levittämiin huhuihin. En voi niiden sisältöä paljastaa, koska ne esitettiin jaostolle salaisena asiana suljetussa kokouksessa.

 

Alueellisessa jätehuoltojaostossa asiaan liittyvät päätökset on aina tehty perusteellisen mielipiteidenvaihdon jälkeen äänestämällä. Jaosto ei ole ollut yksimielinen.

 

Olen kannattanut jaostossa vanhan, yrittäjävetoisen kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän säilyttämistä. Mielestäni hyvin toimivaa ja lain edellytykset täyttävää järjestelmää ei kannata muuttaa.

 

Myös nyt ajankohtaisen jätetaksojen hintojen nousun osalta esitin jaostossa esityksen palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, sekä myös hylkäämistä. Kukaan ei kannattanut esityksiäni.

 

Monopoleja pitäisi purkaa, ei suinkaan poliittisin keinoin lisätä. Ne aiheuttavat työttömyyttä sekä lisäävät kustannuksia. Tässäkin tapauksessa noin 80 toimialalla toiminutta yritystä käytännössä menettää mahdollisuuden jatkaa alallansa. Moni yrittäjä on investoinut huomattavia summia kalustoonsa, luottaen yrittämisen mahdollisuuteen.

 

Mielestäni nyt mennään väärään suuntaan. Ei pitäisi olla kenenkään etu lisätä haja-asutuksen kustannuksia ja kaventaa elämisen mahdollisuuksia entisestään.


Aarne Raevaara

Alueellisen jätehuoltojaoston jäsen (ar)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 8.1.2017

1 kommentti .

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »