KUNTAVAALIT kevät 2021

TARVITAAN VASTUULLINEN VAIHTOEHTO NYKYMENOLLE

Tavallisten ihmisten asiat on unohdettu. Lääkäriin pääsy, hoivapalvelut, perusturva, koulutus, oikeat työpaikat ja työstä palkka ovat jääneet aktiivimallien, ilmastohysteria ja kerskahankkeiden varjoon.

Tehdyt päätökset ovat jakaneet suomalaiset häviäjiin ja
menestyjiin. Koulutuksen säästöt ovat heikentäneet pärjäämisen mahdollisuuksia, köyhyys ja syrjäytyminen periytyvät. Pelkkien perustaitojen hallinta tuottaa
monille peruskoulusta valmistuneille vaikeuksia. Meillä on nuoria, jotka eivät osaa lukea, kirjoittaa tai laskea kunnolla.

Suomea on viety hivuttamalla Natoon. Euroopan unioni on
muuttunut Naton eurooppalaiseksi tukipilariksi. Valtiollinen itsenäisyys on heikentynyt liittovaltiokehityksen voimistuessa.

Taloudellinen itsenäisyys on heikentynyt EU:n Venäjä-pakotteiden johdosta. Vahingollinen keskittämispolitiikka on aiheuttanut kohtuuttomia taloudellisia ja ympäristöllisiä vahinkoja.

Mielestäni kauniit lupaukset ja puheet arvoista eivät riitä. On myös tehtävä niiden mukaisia päätöksiä. Kaikkia ei voi miellyttää, mutta sen ei pidä antaa vaikuttaa. On uskallettava ajaa tärkeänä pitämiään asioita ja tarvittaessa haastaa. Nykymenolle tarvitaan vaihtoehto.

Toinen kausi Tampereen valtuustossa on osoittanut, että asioihin voi vaikuttaa jos on riittävän sinnikäs.

En ole tahdoton napinpainaja.

En anna periksi, vaikka tulisi rapaa niskaan. Uskallan viedä viestit perille niin että ne kuullaan.

Edustuksellinen demokratia ei toimi Suomessa. Puolueet ja
poliitikot eivät edes puhu niistä asioista, joita kansan enemmistö pitää tärkeimpinä.


Ongelma on, etteivät vaaleissa annetut lupaukset toteudu.
Mielestäni myös äänestäjä ansaitsee kuluttajansuojan, on saatava mitä tilaa.

Tärkeää ovat hyvät peruspalvelut ja toimiva arki: pääseekö
lääkäriin, saako hoivaa, onko koulu turvallinen, rajat valvottuja, onko työtä, kadulla turvallista kulkea…

Mikäli puolueet ja poliitikot hakevat nykyisellä tavalla vain omaa, puolueen tai viiteryhmänsä etua, isotkaan verojen korotukset ei pelasta yhä heikkeneviä palveluita. Näin ei pidä jatkaa. Nyt tarvitaan terveempi suunta.

Vuoden 2012 kuntavaalien äänestäjien selkeän enemmistön
tahdon mukaisesti tein kaikkeni Rantaväylän tunnelin estämiseksi.

Valitettavasti liian moni valtuutetuista unohti tärkeimmän vaalilupauksensa.

Perussuomalaiset unohti 2015 eduskuntavaalien jälkeen
lupauksensa. Hallitsemattoman maahanmuuton sekä kokoomuslaisen yhteiskuntaa jakavan hallituspolitiikan jälkeen erosin puolueesta.

Perustin 2017 kuntavaaleja varten puoluepoliittisesti sitoutumattoman VaihtoehtoTampere (VaTa) yhdistyksen. Lupasin vastustaa ratikkahanketta.

Valitettavasti muiden kriittisten ryhmien takit ovat kääntyneet vaalien jälkeen, meidän ei.

Vaikka 66 muuta valtuutettua allekirjoitti pormestarisopimuksen, en sitä allekirjoittanut. En kannata palveluiden leikkaamista, kaupungin velkaannuttamista, maksujen ja verojen korottamista.


Pormestarisopimuksen allekirjoittaneet saivat itselleen
tärkeisiin investointeihin ja hankkeisiin satoja miljoonia, ja isoja
kokouspalkkioita luottamuspaikoista. Puolueethan tarvitsevat rahaa ostaaksensa vaalien alla markkinatoimistoilta vaalilupauksia sekä niiden markkinoinnin.

Politiikka näyttää olevan äänestäjien yli sopimisia, ilman arvoja. Mielestäni näin ei pidä jatkaa. Nykymenolle tarvitaan vaihtoehto.

Jos haluat mukaan - ota yhteyttä - aarne.raevaara@gmail.com

Seuraavat kuntavaalit ovat keväällä 2021.

TA2021 puhe 16.11.2020

Maanantai 16.11.2020 klo 10:12

Arvoisat tamperelaiset, valtuuston puheenjohtaja sekä valtuutetut

Valtuusto päättää tänään onko käsittelyssä oleva talousarvio laadittu siten, että se turvaa kunnan tehtävien hoitamiseksi tarvittavat edellytykset. Onko siihen otettu kunnan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat kuntalain edellyttämällä tavalla?

Olen saanut viestejä sekä palveluita tarvitsevilta asukkailta että kaupungin henkilökunnalta. Viestit ovat olleet hyvin samankaltaisia kuin AVI on selvityksissään nostanut esille.

Lautakunnan arvioimasta sote-palveluiden tarpeesta on vähennetty lähes 30 miljoonaa. Palveluihin on kohdistunut myös osa jo aikaisemmin hyväksytyistä 60 miljoonan säästöistä.

Talousarviossa ei ole myöskään varauduttu purkamaan koronan aiheuttamia hoitojonoja. Kyseisiä erikoissairaanhoidon menoja ei ole katettu. Talousarvio on alibudjetoitu.

Säästöjen ja alibudjetoinnin vaikutukset ovat nähtävissä kaupungin peruspalveluissa. Tämä on vastoin kaupunkilaisten etua, ja aiheuttaa epävarmuutta palvelujen saatavuudesta. Henkilökunnalle tilanne tuo lisäpaineita ja eettisiä ongelmia.

Menettely ei ole järkevä.

Kaupunki joutuu kuitenkin lisäämään rahoitusta muiden mukana raskaisiin lakisääteisiin palveluihin. Esitetty alibudjetointi vaikeuttaa kevyempien ja ennaltaehkäisevien palvelumuotojen kehittämistä. Menettely heikentää talouden tehostamista.

Tampereen pitää kyetä huolehtimaan palveluista ilman AVIn määräyksiä. Vammaisten, lasten, nuorten, perheiden sekä ikäihmisten palveluihin tarvitaan enemmän keinoja vastata tarpeeseen. Päihdehuollon keinot ja välineet sekä resurssit on arvioitava lopputuloksen kannalta.

Talousarvion pitää perustua realistisiin lukuihin, ei toiveajatteluun. Lähtökohtana pitää olla, että talousarvio on pidettävä tiukalla, mutta palvelutarpeeseen pitää vastata.

On mietittävä ennakkoluulottomasti säästökohteita. Niitä löytyy, mikäli siirrytään sulle–mulle -sopimuksista julkiseen, vastuulliseen, kaupunkilaisten etua palvelevaan päätöksentekoon.

Valtuuston tulee harkita kuinka iso osuus kuntalaisten rahoista käytetään ylimääräisiin, ei lakisääteisten hankkeiden kattamiseen.

Arvoisat valtuutetut

Talousarvion luvut näyttävät hyviltä. Valtio on käyttänyt osan tämän vuoden 20 miljardin sekä seuraavan vuoden lisäveloista laajoihin tukitoimenpiteisiin. Kaupungin omin toimin luvut olisivat katastrofaalisen huonoja.

Taloussuunnitelman osalta valtakoalition olisi hyvä miettiä jatkoa. Kaupunki on tehnyt hyvinä vuosina alijäämää ja velkaantunut Suomen ennätys nopeudella. Miten tulemme selviämään koronasta ja laskusuhdanteen haasteista? Valtio ei voi loputtomiin rahoittaa 20 miljardin vuosittaisella velanotolla kaupunkien menoja.

Arvoisat valtuutetut

Tampereen ydinkaupunki investoi lähes 120 miljoonaa enemmän ensi vuonna kuin viime vuonna. Osa investoinneista on siirretty julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle yhtiöihin, konsernihallinnon alaisuuteen. Yhteensä investoinnit lähestyvät 600 miljoonaa. On arvioitu, että konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Näin ei pidä jatkaa. On käytävä läpi koko laaja investointilistaus.

Olen huolissani valtakoalition omaksumasta tavasta siirtää ristiriitoja herättävät satojen miljoonien hankkeet julkisuuslainsäädännön ulottumattomiin yhtiöihin.

Esimerkkinä tämänkaltaisen toiminnan ongelmista on pääkaupunkiseudulla Länsimetrohankkeen voimallisesti nousseet kustannukset, jotka olivat liikesalaisuus. Kuntien ainoa mahdollisuus oli jälkeenpäin maksaa.

Vaikka kustannuksissa olisi isoja riskejä – oikeasti nimenomaisesti siksi, että koska kustannuksissa on isoja riskejä – Hiedanrannan sekä Dubain saaren sekä ratikkahankkeen todelliset ja kattavat kustannukset pitäisi hyväksyä valtuustossa vuosittain.

 

Tampereen kaupungin velkaantumiselle on vaihtoehto. Tarvitaan investointikatto ja hankkeiden karsintaa. Verojen ja maksujen korottamisista sekä säästöohjelmista on siirryttävä talouden tasapainottamiseen.

Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on hälyttävän huono. Ydinkaupungin velka nousee miljardiin, konsernin kahteen miljardiin. Muutaman vuoden kuluttua kunnallisvero on alle neljäsosa konsernin tämänhetkisestä velasta.

Arvoisat valtuutetut

Tampereen kaupungilla on meneillään samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Kaikkia hankkeita ei ole varaa toteuttaa.

Investoinnit on priorisoitava. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Nyt päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen.

Talousarviossa 2021 ei ole mitään mainintaa valtuuston yksimielisesti hyväksymästä lisäyksestä talousarvioon 2015: Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta.

Meillä on keinoja tasapainottaa kaupungin talous.

Investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, on otettava käyttöön vuoden 2021 alussa. X

Talousarviossa esitetty investointien 36 tulorahoitusprosentti on liian pieni.

Investointikatto mahdollistaisi investointien tulorahoitusprosentin nostamisen 50 prosenttiin vuonna 2021 ja 60 prosenttiin vuonna 2022. X

Arvoisat kuulijat

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. En kannata sähkölaitoksesta luopumista, en edes siirtoverkon osalta. X

Osana taloussuunnitelman arviointia on mahdollisuus päättää, jatketaanko verojen ja maksujen korottamista sekä ylivelkaantumisen ja palveluiden heikentämisen linjalla, vai haetaanko vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle.

Tampereelta on poistunut jo liian paljon teollisuutta.

Alueen ilmastotavoitteissa pitää huomioida UPM Kaipolan ratkaisu. Joku voi olla tyytyväinen ja väittää, että liikenteen päästöt vähenevät ja hiilinielu paranee, kun metsää kaadetaan vähemmän. Rohkaisen kuitenkin päinvastaiseen toimintaan – Suomessa toimiva tehdas on myönteinen ympäristöteko.

Tampereen kaupunginvaltuustossa 18.6.2018 § 129 hyväksymässä Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia -linjauksessa ei ole huomioitu riittävässä määrin esitettyjen ratkaisujen taloudellisia tai globaaleja vaikutuksia.

Toivon, että perussuomalaiset tekisivät asiassa ehdotuksen.

Määrätyn tason jälkeen tasaverona maksettava kunnallisvero kohdistuu liiaksi pieni ja keskituloisiin. Tampere on jatkuvasti nousevilla maksuilla ja heikentyvillä palveluilla jo liikaa vaikeuttanut pieni ja keskituloisten elämää. Kannatan perussuomalaisten esittämää kunnallisveron alentamista 20.

Arvoisat viranhaltijat

Viranhaltijoiden on noudatettava valtuuston hyväksymiä linjauksia. Asemakaava, jossa on kysymys hankekehittämisestä kaupungin omalle maalle, pitää asunto- ja maapolitiikan linjauksen mukaan kilpailuttaa. Julkisten palveluiden kattamiseksi kaupungin on otettava maanjalostuksessa rakennusfirmoilta maksimituotto.

Arvoisa pormestari

Kannatan kiskopohjaista joukkoliikennettä.

Kannatan ja kiitän koalition lähijunanehdotusta. Pormestarisopimus sisältää kaksi valtuustosopimusta. Lähijunasta sekä Tampere – Pietari välisestä suorasta junayhteydestä.

Kaupungin on tuettava olemassa olevan raideverkoston käyttöönottoa. Sen tuloksena saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne. Se on myös Tampereen ja tamperelaisten edun mukaista.

Valtion lähijunapilotti Nokialta Tampereelle käytännössä kumosi kaikki ne valtuustossa 2017 Tesoman asemakorttelin hyväksymisen yhteydessä esitetyt väitteet, miksi Tesomalle ei kannattaisi välittömästi rakentaa lähijunaseisaketta. Seisake ei nyt suinkaan rakenneta 2030 -luvulla vaan aikaisemmin.

Mahdollisesti Tesoman seisake olisi toteutunut erään kaupallisen liikkeen hankkeena tai maksimissaan noin 60 000 euron julkisella kustannuksella jo vuonna 2018 mikäli esittämäni toivomusponsi olisi hyväksytty ja toteutettu.

Valtuuston sekä muutenkin yleisesti hyväksyttyjä hyviä tavoitteita pitäisi myös käytännön päätöksissä toteuttaa.

Olen erittäin tyytyväinen, että pormestariohjelmaan otettiin esittämäni ajatus Pietari ─ Tampere välisestä suorasta junayhteydestä. Meillä pitäisi olla selkeimpiä askelmerkkejä hankkeen toteuttamiseksi. Itse toivoisin, että mahdollisimman nopeasti aloitetaan suoralla ratayhteydellä Tampereelta Pietariin säännöllinen henkilöjunaliikenne. Tampere tarvitsee matkailua, yrittämisen mahdollisuuksia, työpaikkoja ja näiden mukana tulevia verotuloja.

Elinvoimainen maakunta on myös Tampereen etu.

Tampere on koko Pirkanmaan veturi, siksi kaupungin pitää nykyisen sanelupolitiikan sijaan hakea aiempaa parempaa yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa.

Viranomaistoiminnassa Tampereen pitää huomioida asianosaisten yrittäjien, kuntalaisten ja kuntien toiveet. Esimerkiksi alueellisen jätehuollon lietekuljetuspäätöksen osalta ne olivat yhteneväisiä. Esitän yrittäjävetoisen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteisen lietteenkuljetusjärjestelmän säilyttämistä. X

Arvoisat valtuutetut

Vuonna 2016 allekirjoitetussa osakkaiden rahoitusta ja osakkeenomistusta koskevassa sopimuksessa sovittiin, että Tavase Oy ei suorita tai jatka sellaisia tutkimuksia, selvityksiä tai muita toimenpiteitä tekopohjavesilaitoksen suunnittelua varten, joista aiheutuu merkittäviä kustannuksia.

Tavase on kuitenkin käynnistänyt huomattavia kustannuksia aiheuttavia hankkeita.

Esitän Tavase Oy ajamista alas. X

Arvoisa puheenjohtaja

Tampere tarvitsee selkeän tahdon ja suunnan päästä eroon yhä lisääntyvästä velkaantumisesta ja yli varojen elämisestä.

Esitän talousarvion palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.

Esitän esityksen palauttamista, jotta kaikki investoinnit sisältävä investointikatto sekä hankkeiden priorisointi eli karsinta voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2021 alusta.

Aarne Raevaara

X Teen lopussa asiasta tekstilisäysehdotuksen talousarvioon

-----------------------------------------------------------------------------
Esitän Pormestarin talousarvion 19.10.2020 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen ja kaupunki voisi ottaa käyttöön kaikki investoinnit sisältävän investointikaton sekä hankkeiden priorisoinnin eli karsinnan vuoden 2021 alusta.

--------------------------------------------------------------------------------

Esitän seuraavat muutokset Pormestarin talousarvioesitykseen 19.10.2020

Sivu 85 Kestävä kaupunki  Toiminnan keskeiset muutokset -taulukkoon toiseksi uudeksi kohdaksi: "Sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä säilyy yrittäjävetoisena niiden kuntien osalta, jotka olivat arvioineet toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyvät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sopimusperusteisessa kiinteistöhaltijan järjestämässä kuljetuksessa."

Sivu 89 Talousarvion toiminnan tavoite 2021 Nro 43 "Investointien tulorahoitus-% on 36" tilalle: "Investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa. Investointien tulorahoitusprosentti on vuonna 2021 50 ja vuonna 2022 60"

Sivu 112 Investoinnit  Omaisuuden myynti ja rahoitusosuudet -otsikon alle viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Lupa ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä perutaan.

Sivu 122 Konserniyhteisöjen tavoitteet 2021 -otsikon alle viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Tavase Oy ajetaan hallitusti alas vuoden 2021 loppuun mennessä ja kaupunki sitoutuu Tavasen osalta vain tähän vaadittaviin kustannuksiin."

 

Kommentoi kirjoitusta.

Tampereen valtuusto - Keinupuisto 8668 - Eriävä mielipide 19.10.2020

Maanantai 26.10.2020 klo 16:47

Tampereen kaupunginvaltuusto 19.10.2020 § 138 Asemakaava nro 8668, Hervanta, pysäköintialue asumisen sekä liike- ja sosiaalitoimen käyttöön

Tampereen kaupungin palveluksessa olevilla viranhaltijoilla ei ole oikeutta edistää sopimuksia, jotka ovat vastoin kaupunginvaltuuston hyväksymiä linjauksia.

 

Asemakaavassa on kysymys hankekehittämisestä kaupungin omalle maalle.

Tampereen kaupunginvaltuusto on 23.4.2018 § 77 hyväksynyt ”Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 − 2021”.  Ohjelman sivuilla 48 – 51 käsitelty ”4.4 Hankekehittäminen” sisältää linjaukset sekä pääosin muualle kuin kaupungin maalle että pääosin kaupungin maalle hankkeista.

Kortteli 7125 eli käytännössä uuden asemakaavan nro 8668 alue on kokonaisuudessaan kaupungin maata. Hankekehittäjällä ei ole oikeutta luovuttaa tai nimetä kaupungin omistamalle maa-alueelle uutta tahoa. Kaupunginvaltuuston hyväksymät maapolitiikan linjaukset sisältävät myös tonttien luovutusmenettelyt.

Keinupuistokeskuksen kehittämiseksi ja korttelin 7125 täydennysrakentamiseksi ovat Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry, Tampereen Kotilinnasäätiö sr, Visura Oy ja Finnpark Oy allekirjoittaneet 23.8.2017 kehittäjäyhteenliittymän kumppanuussopimuksen. Tampereen Kotilinnasäätiö sr puolesta sopimuksen on allekirjoittanut Atanas Aleksovski. Sopimuksessa on Visura Oy mainittu kaikkien kohteiden rakentajana. Finnpark Oy:n vastuulla olisi rakenteellisen pysäköinnin hallinnointi. Keinupuistokeskuksessa sijaitsisi Vanhuspalveluyhdistyksen palveluasuntojen lisäksi myös 50 Kotilinnasäätiön hallinnoimaa eläkeläisasuntoa.

Hankekehittämisellä haetaan huomattavasti suuremman täydennysrakentamisen volyymia kuin mitä yksin kaupungin toimin syntyisi. Hankekehittäjät sitoutuvat panostamaan kustannuksellaan etupainotteisesti suunnittelun ja rakentamisen kynnysinvestointeihin (Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 – 2021, s. 49). Hankekehittäjät olisivat riskinkantajia.

Keinupuistohankkeen taloudelliseksi arvoksi on mainittu 80 miljoonaa euroa. Kaupungin tytäryhtiö Kotilinnasäätiö sr on hyväksyttävissä kyseisen alueen hankekehittäjäksi. Asemakaavoitus on käynnistynyt kehittäjäyhteenliittymän aloitteesta.

Hankkeesta ovat vetäytyneet syystä tai toisesta Kotilinnasäätiö sr ja Finnpark Oy.

Uusina osapuolina yhteenliittymään ovat ilmestyneet Jyväskylään rekisteröity Suomen Kaupunkikodit ARA Oy sekä Kempeleelle rekisteröity Lehto Asunnot Oy, aputoiminimeltään Rakennuskartio, Optimikoti. Rakennuskartio on tullut Tampereella monella tapaa julkisuudessa tutuksi, mm. Kotilinnasäätiön Muotialantien rakentamattoman tontin siirron vuoksi sekä Kalevassa olevan arvotontin vuokraoikeuden siirron vuoksi.

Muotialantie 36:n vuokraoikeudesta Rakennuskartio maksoi 1.15 miljoonaa. Keinupuistohankeen hankekehittäjän asema mahdollistaa huomattavasti isomman taloudellisen hyödyn.

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä YTJ-Yritys- ja yhteisöjärjestelmästä on luettavissa, että Suomen Kaupunkikodit ARA on rekisteröity 20.10.2019. Sitä ei ole merkitty arvonlisäverovelvolliseksi eikä ennakkoperintärekisteriin ja se on poistettu työnantajarekisteristä. Yrityksen referenssit ovat ohuet, koska niitä ei ole. Kysymys on pöytälaatikkoyhtiöstä.

Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 – 2021 eivät mahdollista pöytälaatikkoyhtiötä hankekehittäjäksi eivätkä linjaukset mahdollista sitä, että alkuperäinen hankekehittäjä (tässä ilmeisesti Kotilinnasäätiö) voisi nimetä (tai myydä, siirtää tai luovuttaa) uudelle taholle hankekehitystä, joka kohdistuu kaupungin maa-alueelle.

Hanke olisi pitänyt valtuuston hyväksymän linjauksen mukaan kilpailuttaa tai luovuttaa normaaleilla menettelyillä.

En tiedä syitä, miksi näin ei ole toimittu.

 

Lähtökohtaisesti olisin halunnut kaupungin sisällä saada vastauksia. Esitykseni tämän asian jättämiseksi pöydälle ei saanut riittävää kannatusta. Nyt joudun käytännössä voimattomana toteamaan, etten kaupunginvaltuutetun asemastani huolimatta ole saanut pyytämiäni vastauksia asiakokonaisuudesta nouseviin kysymyksiin.

Haluan liittää osaksi tätä eriävää mielipidettä alempana olevat talousrikollisuutta ja harmaata taloutta tutkineen verotarkastajan luottamushenkilöille 16.10.2020 (1. Viesti) ja 30.8.2020 (2. Viesti) lähettämät viestit.

Tampereella 19.10.2020

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Ohesta puuttuvat viestit, ne ovat luettavissa Tampereen kaupungin palvelimelta

Kommentoi kirjoitusta.

Kuka vetää välistä?

Maanantai 26.10.2020 klo 16:26

Tampereella on mahdollista muuttaa yhteisesti käytössä oleva puisto tai välttämätön paikoitusalue yksityiseksi rakennuspaikaksi. Mikäli kyseinen maa-alue on kaupungin omistama, se luovutetaan yksinoikeudella hankekehittäjälle. Ilman kilpailutusta. Tämä ”innovatiivinen oikotie” tarjoaa joillekin miljoonien voitot.


Menettely mahdollistaa viranhaltijatiedon eli niin sanotun sisäpiiritiedon hyväksikäyttämisen. Kysymys on rakenteellisesta korruptiosta.

Valtuustossa käsiteltiin maanantaina Hervannan Keinupuiston hankekehittämisen asemakaava. Hankkeen arvo on 80 miljoonaa. Hankekehittäjillä on mahdollisuus hyvään tiliin. Ongelmana on, ettei asiakirjoista käy yksiselitteisesti ilmi kenen hankkeesta on kysymys. Kuka kerää kermat?

Todennäköinen alkuperäinen hankekehittäjä kaupungin Kotilinnasäätiö on vetäytynyt. Uusimpaan sopimukseen on ilmestynyt pöytälaatikkoyhtiö sekä Lehto Asunnot Oy. Kyseisen konsernin toinen yhtiö Rakennuskartio oli ostajana, kun Kotilinnasäätiö myi vastoin sopimusehtoja Muotialantie 36 vuokraoikeudet 1.15 miljoonalla. Keinupuistossa on kysymys huomattavasti isommista taloudellisista arvoista.

Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018–2021 eivät mahdollista pöytälaatikkoyhtiötä hankekehittäjäksi. Ne eivät mahdollista myöskään, että alkuperäinen hankekehittäjä eli Kotilinnasäätiö voisi myydä tai edes nimetä uudelle taholle hankekehitystä, joka kohdistuu kaupungin maa-alueelle.

Hanke olisi pitänyt valtuuston hyväksymän linjauksen mukaan avoimesti kilpailuttaa. Miksi näin ei ole toimittu? Onko mahdollista, että joku esteellinen tai kyseenalainen taho on pöytälaatikkoyhtiön takana?

Hain kaupungilta vastauksia. Kaupunginvaltuutetun asemastani huolimatta en ole niitä saanut. Valtakoalitio väänsi asian päätökseen.

Tosin, edelliselläkin kerralla vasta käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen kaupunginhallitus määräsi maksettavaksi kaupungille korvauksen Muotialantien vuokraoikeuden asiattomasta siirrosta.

Tampereen kaupungin taloustilanne on surkea. Miksi kaupungissa valtaa pitävät vastoin valtuuston linjauksia jakavat yksinoikeudella, ilman kilpailutusta, kymmenien miljoonien arvoisia hankkeita? Miksi rahaa ei oteta kilpailutuksen avulla kaupungin kassaan?

Aarne Raevaara

Kirjoitus on lyhennettynä julkaistu Tamperelaisessa 24.10.2020

Kommentoi kirjoitusta.

Kansanäänestys miljardien lahjoittamisesta

Keskiviikko 19.8.2020 klo 18:45

Tampereen malli on siirtynyt valtakunnan tasolle. Lisää velkaa ja veronkorotuksia. Hankkeita perustellaan mielikuvilla. Päätösvalta siirretään yhä kauemmaksi maksajilta. Säästöt leikataan tärkeistä palveluista.

Tampereen velkaantuneisuus nousi Sanna Marinin (sd) valtuuston puheenjohtajakaudella ennätysnopeudella. Sama meno jatkuu pääministerinä. Suomelle siirtyy EU:n elvytysrahaston vastuita ja kustannuksia moninkertaisesti enemmän kuin maksoimme sotakorvauksia vuosina 1944−1952.

Elvytysrahasto rikkoo sopimuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. EU:n perussopimus kieltää unionin toiminnan rahoittamisen velalla ja yhteisvastuun jäsenmaiden veloista. Nyt sovittu järjestely ei ole tilapäinen. Se on aluksi voimassa 2050-luvun lopulle. Siihen mennessä EU:n puitteissa ilmestyy yhä uusien rahastojen tarpeita. Seuraavalla kerralla perussopimuksen velka- ja tukisääntöjen ohittaminen voidaan todeta muuttuneen tavaksi.

Yhä uusien rahastojen jälkeen ratkaisuna olisi hyvin todennäköisesti EU-vero. Verorasitetta ei ole mahdollista nostaa suunnitellulla 10–15 prosentilla ilman nykyisten verojen voimallista leikkaamista. Tien päässä on Suomen nykyisen hyvinvointivaltion alasajo.

Miksi Suomi avustaisi 6.6 miljardilla eurolla eteläisten jäsenmaiden pitkäaikaista huonoa taloudenhoitoa sekä rakenteellisia ongelmia?

Suoran rahoituksen lisäksi Suomelle siirtyisi vastuita satojen miljardien lainoista. Suomen maksettavaksi voisi tulla vuosittain muiden maiden laiminlyönneistä noin 2.8 miljardia. Rahasto siirtää eduskunnan budjettivaltaa eli taloudellista itsenäisyyttä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Ei ollut voitto, että Suomi sai neuvoteltua muutaman sata miljoonaa lisää avustuksia. Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Hollanti saivat neuvoteltua 4 miljardin jäsenmaksualennuksen, Suomen vuosittaiset maksut nousivat 100 miljoonalla.

Mielestäni pääministeri Marin ylitti valtuutensa elvytysrahaston hyväksymisen yhteydessä. Hanke kokonaisuudessaan on Suomen kansallisten etujen vastainen.

Marinin neuvottelema elvytysrahasto tarkoittaa niin huomattavaa muutosta EU:n rakenteissa sekä Suomen vastuissa, että myös maksajille pitää antaa mahdollisuus esittää oma käsitys asiaan. Perusteellisen kansalaiskeskustelun jälkeen on asiasta järjestettävä kansanäänestys.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 19.8.2020

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Raevaaran ja Stenhällin väittely jatkuu - Aiheena on Tampereen talous

Tiistai 12.5.2020 klo 8:36

Keskustelu Tampereen taloudesta alkoi apulaispormestari Jaakko Stenhällin ja ministeri Maria Ohisalon kirjoituksesta 29.4.

Kiitän apulaispormestari Jaakko Stenhälliä vastauksesta (AL 7.5.).

Ikävä, etteivät vihreät koe Tampereen talouden surkeaa tilaa ja velkaantumista ongelmana. Viime syksyn kuntaveron korotusta perusteltiin pormestaripuolueiden taholta nimenomaan kaupungin huonolla taloustilanteella.

Tampereen velkaantumista tulee tarkastella kokonaisuutena. Viimeisen kolmen vuoden aikana on yksistään ratikkaan rinnakkaiskuluineen käytetty vuosittain lähes sata miljoonaa. Siltä osin Stenhäll on oikeassa, ettei ratikkaa ole käsitelty osana valtuuston talousarviota. Se on pormestarikoalition toimesta siirretty valtuustosta osakeyhtiöön.

Taloudessa pitää kuitenkin huomioida myös laskujen maksaminen. Lukuun ottamatta valtion osuutta kaikki ratikan kulut katetaan tamperelaisilta kerätyillä veroilla ja maksuilla. Kustannuksia ei alenna vaan lisää, että koko hanke tehdään velkarahalla julkisuuslainsäädännön ulkopuolella osakeyhtiön suojissa.

Toisin kuin Stenhäll vastaa, ratikan velka on tosiasiallisesti osa viime vuosina lähes 200 miljoonalla vuosittain kasvanutta velkaa. Tampereen kaupungin taloudellisen kokonaisuuden muodostaa niin sanottu konserni. Vuodesta 2014 lähtien sen kokonaisvelka on kasvanut joka vuosi keskimäärin noin 190 miljoonaa.

Valtuuston talousarviossa on arvioitu konsernin investoivan tänä vuonna yli 530 miljoonalla. Luvussa ei ole Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointeja.

Mitä tulee palveluihin kohdistuneisiin säästöihin, kysymys oli tosiaan talouden 60 miljoonan tasapainotuspaketista. Siihen kuului säästöjen lisäksi maksujen korotuksia ja palvelujen heikennyksiä. Tosiasiassa rapautettiin erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluja. Tästä on aiheutunut lisäkustannuksia, ei säästöjä.

Toisin kuin Stenhäll, en pidä pelkkänä mielipidekysymyksenä talouden painopisteen siirtämistä investoinneista peruspalveluihin. Suomessa on valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot. Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Luottamushenkilöiden vastuulla on, että palvelujen taso ja laatu vastaa kunnan asukkaiden tarpeita.

Saamieni yhteydenottojen perusteella uskallan sanoa, ettei Tampereen tilanne ole nyt edes välttävä. Huolestuttava esimerkki on, että useiden epäkohtien ja vakavien puutteiden jälkeen valtio otti kaupungin kotihoidon valvontaansa.

Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Nyt on syytä panostaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 12.5.2020.

Kommentoi kirjoitusta.

Talouden painopiste investoinneista asukkaiden peruspalveluihin

Maanantai 4.5.2020 klo 9:38

Vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon ja apulaispormestarin Jaakko Stenhällin kirjoitus (Al 29.4.) oli huolestuttavan epärealistinen. Koronakriisin aiheuttamien ongelmien ratkaisuksi esitettiin hiilivapautta, ja tietenkin Tampereelle lisää ratikkaa. Terveydenhoidon ja talouden mittavat ongelmat ohitettiin tyhjillä fraaseilla.

Suomen talous voi supistua tänä vuonna jopa 13 prosenttia. Tampereen pitää reagoida nopeasti muuttuneessa tilanteessa muutenkin kuin vetoamalla valtion apuun. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen.

Ongelmat eivät ratkea sillä, että Tampere vaatii valtiota höllentämään kriisikuntakriteerejä. Kaupungin pitää itse ymmärtää muuttaa suuntaansa.

Velkaantuminen on saatava kuriin. Veronkorotukset eivät tule enää kyseeseen.

Viime vuosien aikana Tampere on ottanut joka vuosi uutta velkaa vähintään sata miljoonaa. Samaan aikaan palveluista on säästetty kolmessa vuodessa 60 miljoonaa. Pormestarikoalition etuuksiin, projekteihin ja investointeihin ei ole kajottu.

Talouden painopiste on siirrettävä suuruudenhulluista investoinneista asukkaiden peruspalveluihin.

Kustannuksien kattamiseksi Tampereen kaupungin pitää luopua kaikista sellaisista hankkeista, jotka eivät tue kaupungin lakisääteisiä tehtäviä. Ilmaston nimissä tehdyt päätökset pitää arvioida uudestaan.

Ratikan ensimmäisen osan valmistuttua on pidettävä tauko. Ennen uuden linjauksen hyväksymistä on tiedettävä ratikan vaikutus talouteen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen. Pelkkä mielikuva hyödyistä ei enää riitä.

Tälle vuodelle suunnitellut yli puolen miljardin investoinnit on priorisoitava. Vain ne, joilla on merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille voidaan toteuttaa.

Aarne Raevaara

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 4.5.2020

Kommentoi kirjoitusta.

Poikkeusolot vaativat suunnanmuutosta

Perjantai 3.4.2020 klo 15:22

Suomessa on valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot. Tampereen pitää reagoida nopeasti muuttuneessa tilanteessa muutenkin kuin vetoamalla valtion apuun.

Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Tampereen kaupungilla on resursseja panostaa julkisiin peruspalveluihin. On kyse tahdosta. Luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuulla on, että palvelujen taso ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita.

Tampereen on lisättävä vanhusten kotihoitoon niin paljon uusia resursseja, että se siirtyy pois valtion valvonnasta. On kannettava riskiryhmien osalta vastuu koronaepidemian rajoittamisessa. On seurattava tartuntaketjuja, eristettävä sekä hoidon avulla katkaistava koronaviruksen leviäminen.

Kustannuksien kattamiseksi Tampereen kaupungin pitää luopua kaikista sellaisista hankkeista, jotka eivät tue kaupungin lakisääteisiä tehtäviä.

Tässä tilanteessa pitää arvioida myös jo tehtyjä päätöksiä. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2020 rahoituksen tavara-aseman siirtämiselle. Hankkeen 10 miljoonalla on käyttöä koronaepidemian torjunnassa sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamisessa. Tein valtuustoaloitteen ja lähetin kaupunginhallitukselle ja valtuustoryhmille vetoomuksen, että Tampere luopuisi tavara-aseman siirrosta ja uudelleenrakentamisesta. Tämä olisi ensimmäinen askel.

Tampereen on siirryttävä vuosia jatkuneista palveluihin kohdistuneista säästöohjelmista talouden tasapainottamiseen. Tälle vuodelle suunnitellut yli puolen miljardin rakennusinvestoinnit on asetettava investointikaton alle. Hankkeet on priorisoitava, vain oikeasti tarpeelliset voidaan toteuttaa.

Veronkorotukset eivät tule enää kyseeseen. Talouden laman iskiessä ei yksinkertaisesti ole enää varaa kustantaa pormestarikoalitioiden kalliita ja turhia sulle−mulle -hankkeita. Koalition yhtenäisyyden ostamiseksi puolueille sovitut etuudet, projektit ja investoinnit pitää asettaa julkisen arvioinnin kohteeksi. Ihmisten terveys ja selviytyminen pitää mennä niiden edelle.

Ongelmat eivät ratkea sillä, että Tampere vaatii valtiota höllentämään kriisikuntakriteerejä. Kaupungin pitää itse ymmärtää muuttaa suuntaansa. Tampereen on siirrettävä talouden painopiste suuruudenhulluista investoinneista asukkaiden peruspalveluihin.

Kaupungit ovat alun perin kehittyneet kaupunkilaisia varten. Nyt globaalin pandemian iskiessä on aika palata perustehtäviin.

Aarne Raevaara  kaupunginvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta.

Tampere Carunan tiellä

Keskiviikko 25.3.2020 klo 14:46

Jyväskylän kaupunki valmisteli energiayhtiönsä sähkön siirtoverkon osittaista yksityistämistä.

Kansalaisten vastaus yksityistämiseen oli vahvan kielteinen. Kansainväliset esimerkit, asiantuntijoiden käsitykset ja Carunan kokemukset vaikuttivat. Julkisuuden paineessa Jyväskylän hankkeen valmistelu lopetettiin.

Keskustelussa nousi esille myös Tampere. Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä 2008 kaupunginvaltuusto päätti, että energialiiketoimintoja ei myydä eikä myyntiä ryhdytä edes valmistelemaan. Pormestarikoalition toimesta valtuusto kumosi 2015 kyseisen linjauksen. Valtuusto ei ollut yksimielinen, en sitä voinut hyväksyä.

Sähkön siirtoverkon kaltaista luonnollista monopolia ei pidä yksityistää. Sähkönsiirto on kaupungin ydintoimintaa, se kuuluu asukkaiden ja yrittäjien perustarpeisiin. Julkinen omistus takaa sähkön siirrolle kohtuullisen hinnan ja toimintavarmuuden.

Huomattava määrä Sähkölaitoksen myynnin valmistelua valtuustossa kannattaneista ilmoitti taas 2017 kuntavaalien lähestyessä vastustavansa myyntiä.

Tein asiasta valtuustoaloitteen. Halusin, että lupa valmistella Sähkölaitoksen myyntiä perutaan. Aloitteeni herätti kiukkua. Minua ei sentään äänestetty ulos valtuustosalista, sillä kertaa. Valtuuston puheenjohtaja ei myöntänyt asian käsittelyssä pyytämääni vastustavaa puheenvuoroa. Myyntiä edistävät väitteet, esimerkiksi ettei omistuspohjalla olisi mitään tekemistä hinnoittelun kanssa, löytyvät pöytäkirjasta. Jäin asiassa yksin. Tampereella ei käyty julkista keskustelua. 

Vaikka Tampere saisi jossakin arvioidun 500–1 000 miljoonan tarjouksen Sähkölaitos-konsernin siirtoverkosta, siihen ei pidä suostua. Sitä ei pidä yksityistää edes osittain, tai listata pörssiin osana isompaa kokonaisuutta. Sähkön siirtoverkko on pidettävä kokonaan kaupungin omistuksessa.

Nykyisen pormestarikoalition ”jo sovitut” -hankkeet ovat miljardiluokkaa. Sähkön siirtoverkon myynnillä voitaisiin kattaa vain vuoden ajan konsernin investoinnit. Investointien priorisointi eli hankkeiden karsiminen on ainoa keino pelastaa Tampereen kaupungin talous.

Tamperelaisille on annettava mahdollisuus ratkaista kevään 2021 kuntavaaleissa, myydäänkö Sähkölaitoksen siirtoverkko sijoittajille. Jokaisen ehdokkaan ja puolueen on linjattava asia sitovalla tavalla ennen vaaleja.

Aarne Raevaara

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 14.3.2020

Kommentoi kirjoitusta.

Tampere Carunan tiellä - Tamperelainen 14.3.2020

Keskiviikko 25.3.2020 klo 14:31

Tamperelainen_14.3.2020.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

On panostettava peruspalveluihin - tavara-aseman siirrosta luovuttava

Perjantai 20.3.2020 klo 12:36

Ohessa on Tampereen kaupunginhallitukselle sekä valtuustoryhmille lähettämäni viesti. Alapuolella on perjantain 13.3.2020 valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukseen valmistunut valtuustoaloite. Aloite on jätetty maanantaina 16.3.2020 Tampereen kaupunginvaltuustolle.

Suomen kuntien on muutettava suuntansa. Nyt on panostettava peruspalveluihin. Tampereella ensimmäisenä askeleena on tavara-aseman siirrosta luopuminen. Näin säästyvällä 10 miljoonalla on käyttöä koronaepidemiassa sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamisessa.

--------------------------------------------------------

Arvoisat Tampereen kaupunginhallituksen jäsenet ja ryhmien johtajat

Oheisen valtuustoaloitteen mukainen tilanteiden uudelleen arviointi tapahtui valtakunnan tasolla pääministerin toimesta eilen 16.3.2020. Valtioneuvosto päätti, että maassa vallitsevat valmiuslaissa tarkoitetut poikkeusolot. ” Väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuu erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat. ” ja ” Vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. ”

Tampereen pitää reagoida nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin.

Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuulla on, että palvelujen taso ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita.

Yllättäen syntyneessä tilanteessa meidän pitää arvioida myös jo tehtyjä päätöksiä.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.2.2020 rahoituksen tavara-aseman siirtämiselle. Tavara-aseman siirtämiseksi sen arvokasta kattoa puretaan parhaillaan, osa sisäseinät kaatuu seuraavana. Entä sen jälkeen?

Nykyisen suunnitelman mukaan tavara-asema rakennetaan 24 metrin päähän uuteen paikkaan uusvanhana uudisrakennuksena. Kaupungilla ei ole tarvetta kyseiselle uudisrakennukselle. Museoviranomaiset kokevat siirron hävittävän suojeltavat arvot.

Kysymys on arvovalinnasta. Tavara-aseman siirron vähintään 10 miljoonan kustannuksia voidaan verrata siihen, että pääministeri Sanna Marin ilmoitti 27.2.2020 eduskunnalle, että valtion budjetissa on 8,9 miljoonaa euroa koronaepidemiaan.

Valtion budjetin koronaepidemian 8.9 miljoonaa ovat hyvin todennäköisesti marginaalisen pieni osa lopullisista kustannuksista. Niiden sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamiseksi myös Tampereen kaupungin pitää luopua kaikista sellaisista hankkeista, jotka eivät tue kaupungin lakisääteisiä tehtäviä.

Tässä tilanteessa Tampere ei voi käyttää yli 10 miljoonaa tavara-aseman siirtämiseen. Tavara-asema joko suojellaan paikallaan tai puretaan pois.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

Tampereen kaupunginvaltuuston 16.3.2020 kokouksessa antamani valtuustoaloite:
--------------------------------------------------------------------------

Valtuustoaloite tavara-aseman siirtämisestä luopumisesta

Tampereen pitää reagoida nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin. Koronavirus on muuttanut Suomen ja Tampereen kaupungin taloudellisen tilanteen nopeasti aiempaa huonommaksi.

Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuulla on, että palvelujen taso ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita.

Yllättäen syntyneessä tilanteessa meidän pitää arvioida myös jo tehtyjä päätöksiä.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.2.2020 rahoituksen tavara-aseman siirtämiselle. Päätös ei ollut yksimielinen. Muutosehdotukseni − ”Vuoden 2020 talousarvioon ei lisätä tavara-aseman siirtämisestä aiheutuvia kustannuksia. Tavara-asemaa ei siirretä. Tavara-asema joko suojellaan paikallaan ja myydään alkuperäiskuntoisena korjausvelvoitteella tai mikäli Ratapihankadun välityskyky sitä edellyttää, puretaan pois. ” − sai kannatusta.

Tavara-aseman myynti paikallaan toisi hieman tuloja kaupungin kassaan. 100 000 euron purkamiskustannukset olisivat vain 1 prosentti siirtohankkeen kustannuksista. Tavara-asemasta vastuun kantavalle firmalle luovutettavien rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuden arvo sekä siirtämisestä aiheutuvat kustannukset ylittävät 10 miljoonaa. Menettely on kaupungille huomattavasti kalliimpi kuin aikaisemmin arvioitu.

Kysymys on arvovalinnasta. Tavara-aseman siirron vähintään 10 miljoonan kustannuksia voidaan verrata siihen, että pääministeri Sanna Marin ilmoitti 27.2.2020 eduskunnalle, että valtion budjetissa on 8,9 miljoonaa euroa koronaepidemiaan.

Koronaepidemiaan annetuilla resursseilla ei ole käytännössä mahdollisuutta selvittää edes kaikkia koronaviruksen kantajia. Tartuntaketjua ei voida seurata, eikä eristämisen sekä hoidon avulla katkaista koronaviruksen leviämistä. Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja on painottanut, että laajamittainen testaus voi pelastaa ihmishenkiä. Suomessa tehty päinvastainen linjaus aiheuttaa huomattavaa inhimillistä kärsimystä sekä taloudellisia kustannuksia.

Valtion budjetin koronaepidemian 8.9 miljoonaa ovat hyvin todennäköisesti marginaalisen pieni osa lopullisista kustannuksista. Niiden sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamiseksi myös Tampereen kaupungin pitää luopua kaikista sellaisista hankkeista, jotka eivät tue kaupungin lakisääteisiä tehtäviä.

Tässä tilanteessa Tampere ei voi käyttää yli 10 miljoonaa tavara-aseman siirtämiseen. Tavara-asema joko suojellaan paikallaan tai puretaan pois.

Kommentoi kirjoitusta.

Puheesta on päästävä ratkaisuun - Tamperelainen 26.2.2020

Keskiviikko 4.3.2020 klo 22:21

Klikkaamalla kuvaa pääset lukemaan sen lehden palvelimelta.

Tamperelainen_26.2.2020_3.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Hiedanrannan kehittämisen ongelma ovat kustannukset - AL 1.3.2020

Keskiviikko 4.3.2020 klo 22:15

Klikkaamalla kirjoitusta pääset Aamulehden palvelimelta lukemaan myös palvelualuejohtajan kirjoituksen.

AL_1.3.2020_4.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Tampereen valtuusto - Kansi ja Areena - Eriävä mielipide 17.2.2020

Tiistai 25.2.2020 klo 20:03

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 17.2.2020 § 23 

Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareenalle myönnettävä lainarahoitus

Olen tietoinen, että mikäli noudatamme ennen Tampereen kaupunginvaltuuston 16.5.2016 § 81 pidettyä kokousta tehtyä liikesalaisuuslinjausta, tähän asiakokonaisuuteen liittyy liikesalaisuuksia ja niihin liittyvää pohdiskelua.

Olen tyytyväinen, että tällä kertaa asiakokonaisuutta ei käsitelty salaisena.

Valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksessa perjantaina 14.2.2020 todettiin, että asia esitellään viranhaltijan toimesta kokouksessa. Olisi ollut tarkoituksenmukaista, että joku erikseen paikalle kutsutuista viranhaltijoista olisi aukaissut asiakokonaisuutta.

Huomioiden asiaan liittyvät riskit kaupungille eli tamperelaisille veromaksajille olisi ollut suotavaa, että ne olisi aukaistu virkavastuulla julkisesti.

”Tampereen kansi ja areena -hankkeen toteutussopimus käyttöoikeusurakasta” -sopimus

Yleisellä tasolla totean, yksilöimättä asiaa mahdollisilla liikesalaisuuksilla, vallitseva tilanne on monelta osin vastoin ”Tampereen kansi ja areena -hankkeen toteutussopimus käyttöoikeusurakasta” -sopimusta, jonka on siis allekirjoittanut Tampereen kaupungin kanssa SRV Yhtiöt Oyj sekä SRV Rakennus Oy.

Hankkeen riskejä ei ole esitetty riittävästi

Siltä osin kun esityslistalla todetaan, että jokin pieni osa vastuista ei vaaranna Tampereen kaupungin vastuunkantokykyä eikä lisää riskiä, herättää enemmän ihmettelyä, eikö päätöksen valmistelijoilla ole tiedossa kaupungille hankkeesta aiheutuvien vastuiden suuruus.

Hyvin todennäköisesti tämänkin asiankokonaisuuden osalta – kuten KV 27.1.2020 § 10 – voidaan todeta, että Areena ja Kansi -hankekokonaisuus ei vaaranna 230 000 asukkaan verotusoikeuden omaavan kaupungin vastuunkantokykyä, mutta asiakokonaisuuteen liittyvät kaikki olennaiset vastuut, riskit ja ongelmat pitää todeta päätöksenteon yhteydessä. Nyt näin ei ole toimittu.

Kaupungin muuttuminen hankkeen mahdollistajasta riskisijoittajaksi aiheuttaa ongelmia.

40 % ei ole selkeä vähemmistöosuus

Käyttöoikeusurakka -sopimuksen linjaus kaupungin selkeästä vähemmistöosuudesta Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareena yhtiöön on ristiriidassa nykyisen 40 % osuuden kanssa. Kaupungin olisi pitänyt tässä yhteydessä vähentää osuuttaan linjauksien mukaiseksi.

Rahoitusjärjestelyssä epäselvyyttä

Lähtökohtana pitää olla esityslistan tieto, että kaupungin asema sijoittajana ja rahoittaja on tasavertainen muiden sijoittajien (SRV, OP-ryhmä, Ilmarinen ja LähiTapiola -ryhmä) kanssa. Eli ei vain kaupungin 22 miljoonaa vaan kaikkien osakkaiden antamat 44 miljoonaa ovat juniori-ehtoisia lainoja. Kaikille juniori-lainojen pääomalle on myönnetty 50 prosentin vakuus. Kyseisen järjestely yhdessä valtion 18 miljoonan investointituen kanssa parantaa yhtiön asemaa pankkilainotuksen osalta. Tässä pykäläasiassa valtuustolta pyydettiin muiden joukossa 1.6 miljoonaa lisää rahoitusta, jotta pankki (rahoittajakonsortio) lainaisi 40 miljoonaa.

Olen asiassa ollut yhteydessä alalla toimiviin. Kuulemani tiedon sekä asiassa valtuustolle esitetyn tiedon välisestä ristiriidasta totean epäilykseni että on mahdollista, että hankkeesta on julkisuuteen sekä valtuustolle kerrottu erilaiset tiedot kuin pankille.

Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareenan pyyntöön saada nyt vielä 3.6 miljoonaa lisärahoitusta totean, että Tampereen kaupunginvaltuusto on 16.5.2016 § 81 päättänyt rahoittaa monitoimiareenaa omistavaa kiinteistöyhtiötä yhteensä enintään 26 miljoonaa. Kyseinen summa on jo käytetty. Tampereen kaupungin pitää omalta puoleltaan noudattaa tekemiään sopimuksia ja valtuuston linjauksia.

Kaupungin riskin kasvattamisesta

Liikennevirasto on sopimuksessaan kieltänyt Tamperetta luovuttamasta kannen alapuolella olevaa tonttia eteenpäin. Hyvityksenä Tampereen kaupungin velvoitteesta toteuttaa Areena kyseiselle alueelle Liikennevirasto myi alueen kokonaisuudessaan 500 000 eurolla. On täysin kestämätöntä, että kaupunki myi edelleen alueelle kaavoittamaansa rakennusoikeutta lähes 100 kertaa halvemmalla kuin hieman sivummalla myymäänsä rakennusoikeutta. Kysymys oli noin 50–80 miljoonasta eurosta. Ongelma on lisäksi se, että mikäli velvoite eli Areena ei toteudu, myös kyseistä aluetta koskeva alkuperäinen kauppa kyseenalaistuu. Velvoite kohdistui alueeseen kokonaisuudessaan. Kaupungilta jäi saamatta 50–80 miljoonaa sekä samalla kaupungille hankkeesta luopumisen kustannukset nousivat tältä osin mahdollisesti noin 100 miljoonalla.

Tampereen kaupunginvaltuustolle 16.5.2016 § 81:ssä esitetty malli, jossa muutettiin aikaisempi malli kompensoida Areenan valmistumisen jälkeen 30 vuoden ajan tontin vuokraa ja kiinteistöveroa sekä sitoumus ostaa 15 vuoden ajan palveluja sen kaltaiseksi, että kaupunki rahoittaa hanketta 26 miljoonalla ennen Areenan valmistumista, on viranhaltijoiden mukaan kaupungille taloudellisesti parempi. Mikäli kyseinen virkavastuulla tehty linjaus, joka on kirjattu valtuuston pöytäkirjaan, ei pidä paikkansa, kuka on vastuussa?

Tampereella 17.2.2020                         

Aarne Raevaara  kaupunginvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta.

Tampereen valtuusto - Hiedanranta - Eriävä mielipide 27.1.2020

Torstai 6.2.2020 klo 12:55

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 27.1.2020 § 10

Kaupungin ja Hiedanranta Ky:n välisen apporttiomaisuuden luovutuksen hyväksyminen     TRE:7385/02.06.01/2019

Tampereen kaupunki elää pormestariohjelmaan betonoiduilla investoinneillaan rajusti yli tulojensa. Vuoden 2019 lopussa kaupungin velka oli lähes 800 miljoonaa ja konsernin velka 1 900 miljoonaa. Kaupungin velka on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Jo nyt kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit. Myös konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Tässä tilanteessa on edesvastuuton ratkaisu siirtää yhden alueen kehittäminen julkisuuslain ulottumattomiin, yhtiöön, sekä kaupungin tulevat satojen miljoonien kustannukset ja vastuut valtuuston talousarviovallankäytön ulottumattomiin.

Tampereen ei pidä aloittaa yhtään uutta hanketta. Ensin pitäisi ratkaista jo toteutuneiden hankkeiden aiheuttamat ongelmat (tunneli, ratikka, kävelykeskusta, kansi ja areena).

Hiedanrannan kehitysohjelman esittelyssä Tampereen kaupungin talousarvio 2019 -kirjan sivulla 38 nostetaan esille sen keskeisimmät riskit. Ne kohdistuvat Näsijärven täyttämiseen sekä 0-kuidun käsittelyratkaisun löytämiseen. Asiakokonaisuuteen liittyy niin sanottu Dubain saari sekä järven täytön vaikutukset pohjaveteen.

Kuntalain noudattamisesta

Kuntalain (410/2015) 126 §:n mukaan ei ole mahdollista, että kunta voisi yhtiöittää esityslistassa esitetyllä tavalla tehtäviään henkilöyhtiöön eli kommandiittiyhtiöön. Kunta voi antaa osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoitaa tehtäviään.

Voimassa olevan kuntalain mukaan Tampereen kaupunki ei voi toimia esitetyllä tavalla henkilöyhtiömuodossa vastuunalaisena yhtiömiehenä. Tältä osin ihmettelen, etteivät valtuustossa paikalla olleet asiaa valmistelleet viranhaltijat esittäneet mitään syytä lain ohittamiseen.

Esittäessäni asian valtuustossa, läsnä yhtenä päätöksestä vastuussa olevana valtuutettuna oli myös Suomen tasavallan pääministeri Sanna Marin.

Liittyen asianajotoimisto Avancelta tilattuun lausuntoon sekä Tampereen kaupunginhallituksen päätöksenteossa olleeseen Riskeistä liittyen hankintoihin ja kiellettyyn valtiontukeen Tampereen kaupungin, Hiedanrannan kehitys Oy:n ja Hiedanranta Ky:n välillä -arvioon mielestäni kaupungin ei pidä tehtäviensä hoitamiseksi toimia harmaalla alueella. Riskin aktualisoituessa olennaista ei suinkaan ole se, että mahdolliset sanktiot olisivat huomioiden kaupungin resurssit hyvin vaatimattomia, vaan se, että yleinen lainkuuliaisuus heikkenee. Mikäli kaupunki ei toimi lain mukaisesti, miksi kaupunkilaiset niin tekisivät?

Esitetyn Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ulkopuolisen maankäytön kehittäminen sisältää myös rakenteellisen korruption riskin.

Julkisuuslain ulottumattomissa

Alueiden kehittämisen siirtäminen pois julkisuuslain ja sitä kautta julkisen keskustelun ulottumattomiin, yhtiöön, kaventaa demokratiaa. Asiat hoidetaan osakeyhtiölain, ei kuntalain mukaan.

Kaupunki ei suinkaan ole saanut Hiedanrannan aluettaan ilmaiseksi, se on julkisesti kerätyillä veroilla maksettu. Suunniteltujen lainojen vastuut tulisivat kaupungille. Kuitenkin veronmaksajien sekä valtuutettujen mahdollisuudet valvoa rahojen käyttöä ovat esitetyssä yhtiömallissa olemattomat. Se, että hanketta ajavat henkilöt voivat sitä pienemmissä suljetuissa ryhmissä edistää, ei poista ongelmaa. Päinvastoin.

Yhtiömallisista hankkeista Tampereen Raitiotie on vielä kehkeytymässä.

Pääkaupunkiseudun Länsimetron kokemuksista voi todeta sen, että Helsingin ja Espoon kokonaan omistaman Länsimetro yhtiön satojen miljoonien menojen ylityksiä ei voitu kertoa valtuutetuille liikesalaisuuteen vedoten.

Länsimetron valtuustossa hyväksytyn kustannustason satojen miljoonien ylitykset tulivat kyseisten kaupunkien valtuutetuille yllätyksenä. Toivoin, että kyseisen hankkeen opetus olisi riittänyt myös Tampereelle. Helsingille ja Espoolle se riitti. Seuraavaksi pääkaupunkiseudulla toteutettava Raide- Jokeri -nimisen raitiotien rakennuttaja on Helsingin liikelaitos.

Etenkin tilanteessa, jossa Vaasan hallinto-oikeus on 13.12.2019 linjannut, ettei Näsijärven täyttö ole vesilain mukaan mahdollista, hankeen eteenpäin ajamisesta maksajilla, tässä tapauksessa tamperelaisilla, pitää olla oikeus tietää, vaikuttaa ja valvoa ympäristön tilaa, rahojen käyttöä ja rakentamista.

Kustannusten valvonta

Esitetty yhtiömalli aiheuttaisi Tampereen kaupungille yksistään verojen osalta 18 miljoonan euron lisäkustannukset. Yhtiömalli mahdollistaisi myös senkaltaista verosuunnittelua, että julkinen sektori menettäisi 15 miljoonaa arvonlisäveroja.

Kaupunki siirtää 26 miljoonalla ostamastaan Hiedanrannan maaomaisuudesta vaiheittain osia Hiedanranta Ky:lle. Alueen arvoa vähentäneet pilaantuneet maat puhdistusvelvoittein jäisivät kuitenkin kaupungille.

Perustettavan uuden alueellisen hallinnon kustannuksia ei ole julkisesti kerrottu. Myöskään innovatiivisten hankkeiden, esimerkiksi hiilidioksidinegatiivisuuden kustannuksia ei ole kerrottu.

Apulaispormestari on arvioinut hankkeesta kaupungille aiheutuviksi kokonaiskuluiksi 300 miljoonaa. Hankkeen kustannuksista on julkisuudessa esitetty ristiriitaisia arvioita. On todennäköistä, että valtuuston asettamat reunaehdot raitiotiehankkeelle eivät toteudu. Dubain saariin liittyvän ratikan infrastruktuurisuunnitelmiin ja -rakentamiseen pitäisi lisätä julkisuutta, ei suinkaan siirtää nyt esitetyllä tavalla julkisuuslain ulottumattomiin, yhtiömalliin.

Keväällä 2018 konsultti Eero Laesterä esitti talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Hiedanrannan -hankkeen siirtäminen pois kaupungin taloussuunnittelusta heikentäisi mahdollisuutta toteuttaa talouden tasapainottamista. Tämä on ongelma. Palveluihin kohdistetut säästöt tai maksujen ja verojen korotukset eivät tasapainota Tampereen taloutta.

Kannatan MRL:n mukaista maankäytön suunnittelujärjestelmää

Yhden kaupunginosan osalta kunnan lakisääteiseen toimivaltaan liittyvien tehtävien (muiden mukana kaavoituksessa) siirtäminen yhtiölle on hyvin kyseenlaista. Näin toteutuvat kiinteistöomistajien (Maanomistusallianssi) intressit tai valtakoalition sopimukset, mutta ei välttämättä MRL:n määrittämien osallisten tai kaavoitusviranomaisen intressit kehittää alueita.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä mahdollistaisi sekä kuntalaisille että luottamushenkilöille selkeät mahdollisuudet vaikuttaa eritasoisiin suunnitelmiin, myös niiden lähtökohtiin. Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät kaikki vastuulliset toimijat.

On täysin selviö, että lopuksi suunnitelmat siirretään myös lainvoimaistuviin asemakaavoihin. Tältä osin ihmettelin valtuustossa kuulemiani viranhaltijoiden puheenvuoroja.

Olen sitä mieltä, että oikeusvaltiossa yhdenkään kaupungin ei pidä suosia toimintatapoja, joissa on rakenteellisen korruption riskejä. Ei vaikka valittu menettelytapa, asioiden valmistelu julkisuudelta piilossa ilman valtuuston tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa asioihin voisi joltain osin nopeuttaa hankkeita. Se sekä aiheuttaa lisäkustannuksia, estää hankkeen priorisoinnin että asian valmistelussa ohittaa muiden osallisten kuin kiinteistöomistajien, sijoittajien ja valtakoalition intressit.

Tampereella 27.1.2020

Aarne Raevaara  kaupunginvaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

TA2020 puhe 18.11.2019

Maanantai 18.11.2019 klo 9:23

KV 18.11.2019 VaTa valtuustoryhmän puheenvuoro - TA2020

Arvoisat tamperelaiset, valtuuston puheenjohtaja sekä valtuutetut

Olen pormestarin kanssa samaa mieltä lähtökohdasta: "Tulevien vuosien tavoitteena on supistaa olennaisesti vuosikatteen ja nettoinvestointien välistä eroa."  Eli pyrkimys kattaa tuloilla menot on hyvä.

Kysymys on nyt valinnasta. Miten tulojen ja investointien eroa supistetaan. Kasvatetaanko vuosikatetta eli sitä osuutta tuloista, jota käytetään investointeihin säästämällä tai heikentämällä palveluista, vai suhteutetaanko investoinnit tuloihin.

Toivon, että keskustelemme tästä asiasta.

Arvoisat valtuutetut

Tampere tarvitsee selkeän suunnanmuutoksen. Kaupunki on elänyt reilusti yli varojensa.

Lähtökohdat palvelujen osalta on, että:

− Tampere kattaa edullisesti tuotetut palvelunsa veroilla, valtionosuuksilla ja maksuilla.
− Kolmessa vuodessa niistä on säästetty lähes 60 miljoonaa. Lisäsäästöt aiheuttavat käytännössä lisääntyviä kustannuksia.
− Talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti lastensuojelu, vammaispalvelut ja erikoissairaanhoito ovat alibudjetoituja.
− Säästöjen ja alibudjetoinnin vaikutukset ovat nähtävissä kaupungin peruspalveluissa. Ne ovat riittämättömät. Asioiden hoidossa tarvitaan vastuullisuutta. Aluehallintovirasto on nyt ottanut koko Tampereen kaupungin kotihoidon valvontaansa.

Kaupungin talousongelman syy ei ole palvelut vaan velkaannuttavat hankkeet ja investoinnit.

Kunnallisveron korotus näkyy selkeimmin esityksen investointien kattamisessa. 0.5 veronkorotus kattaa investoinneista alle 4 %. (530 - 20 - 3.77%) Investointien tulorahoitusprosentti nousee 56 %.

Tampereen kaupunki yhtiöineen investoi 530 miljoonalla vuonna 2020. Vaikka osa investoinneista on siirretty julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle yhtiöihin, konsernihallinnon alaisuuteen, ne tulevat kuntalaisille maksettavaksi maksuina tai veroina. Mikäli kaikki investoinnit, myös sairaanhoitopiirin lasketaan mukaan, veronkorotus kattaa vain reilu 3 % investoinneista (620 - 20 - 3.2%).

Kaupunki käyttää erilaisiin hankkeisiin ja investointeihin enemmän rahaa kuin olisi varaa.

Pormestariohjelmiin betonoituja investointeja ei voi loputtomasti kattaa lisääntyvällä velanotolla. Vuoden 2019 lopussa kaupungin velka on lähes 800 miljoonaa ja konsernin velka 1 900 miljoonaa.

Kaupungin velka on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Jo nyt kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit. Myös konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Velkaantumisella on rajansa. Valtakoalitio on ajamassa nykyisellä menolla Tamperetta valtion holhoukseen.

Näin ei pidä jatkaa.

Tampereen kaupungin velkaantumiselle on vaihtoehto. Tarvitaan kattava investointikatto ja hankkeiden karsintaa, priorisointia. Hyödyt, haitat, riskit, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Kaikkia hankkeita on vertailtava keskenään. Päätöksentekomme on ollut heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen.

Konsultti Eero Laesterä esitti keväällä 2018 talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Järkevää neuvoa ei ole kuunneltu.

Arvoisat valtuutetut

Verojen ja maksujen korottamisista sekä säästöohjelmista on siirryttävä talouden tasapainottamiseen.

Se on mahdollista jo ensi vuoden alusta. Esitän Pormestarin talousarvioesityksen 21.10.2019 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.  X

Esitän esityksen palauttamista, jotta investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, sekä priorisointi, eli hankkeiden karsinta, voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2020 alusta.

En kannata kunnallisveron korottamista. Se ohjaa kehitystä väärään suuntaan. Määrätyn tason jälkeen, tasaverona se vähentää ostovoimaa, vaikeuttaa pieni- ja keskituloisten tamperelaisten elämää ja lisää työttömyyttä. Esitän, että kunnallisveroa ei nosteta.  X

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. En kannata sähkölaitoksen yksityistämistä, en edes siirtoverkon osalta.  X

Arvoisat valtuutetut

Digitalisoimalla on saavutettavissa paljon etuja. Huomattava joukko kuntalaisista ei kuitenkaan omaa mahdollisuuksia käyttää asioinnissa digitaalisia kanavia tai digitaalisia palveluita. Esitän selkeää kirjausta, että myös perinteisesti henkilökohtaisella yhteydenotolla on mahdollista asioida ja saada asiansa hoidettua.  X

Tampereen kaupunginvaltuuston 18.6.2018 § 129 hyväksymässä Kestävä Tampere 2030 − kohti hiilineutraalia kaupunkia -linjauksessa ei ole huomioitu riittävässä määrin esitettyjen ratkaisujen taloudellisia tai globaaleja vaikutuksia.

Linjauksen hyväksymisen yhteydessä esittämäni epäilys sen vaikutusten riittämättömästä arvioinnista ja sen mahdollisesti kestävän kehityksen vastaisuudesta näyttävät uusimpien selvityksien mukaan pitävän paikkansa.

Esitän Kestävä Tampere 2030 -ohjelman keskeyttämistä. X

Ratikka rakennetaan osakeyhtiömallilla. Se mahdollistaa toimimisen julkisuuslain ja siten julkisuuden ulottumattomissa. Hankkeen todelliset ja kattavat kustannukset pitäisi hyväksyä valtuustossa.

Ennen uuden ratikkalinja yksityiskohtaista suunnittelemista Lentäväniemeen Tampereen kannattaa hankkia kokemuksia uudesta ratikasta. Hallinto-oikeus hylkäsi esitetyn Näsijärven täytön. Ratkaisu oli hyvin perusteltu. Meidän kannattaa sitä noudattaa. 

Mielestäni esityksen maininta Hatanpään liittymästä on ennenaikainen. En kannata sitä.

Kaupungin tulee tukea olemassa olevan raideverkoston käyttöönottoa. Sen tuloksena saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne.            

Tampere on koko Pirkanmaan veturi, siksi kaupungin pitää nykyisen sanelupolitiikan sijaan hakea aiempaa parempaa yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa.

Viranomaistoiminnassa Tampereen pitää huomioida asianosaisten yrittäjien, kuntalaisten ja kuntien toiveet. Esimerkiksi alueellisen jätehuoltojaoston päätöksien osalta ne olivat yhteneväisiä. Esitän yrittäjävetoisen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteisen lietteenkuljetusjärjestelmän palauttamista. X

Arvoisat valtuutetut

Vuonna 2016 allekirjoitetussa osakkaiden rahoitusta ja osakkeenomistusta koskevassa sopimuksessa sovittiin, että Tavase Oy ei suorita tai jatka sellaisia tutkimuksia, selvityksiä tai muita toimenpiteitä tekopohjavesilaitoksen suunnittelua varten, joista aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Tavase on kuitenkin käynnistänyt huomattavia kustannuksia aiheuttavia hankkeita.

Esitän Tavase hankkeesta luopumista.  X

Elinvoimainen maakunta on myös Tampereen etu.

Arvoisa puheenjohtaja

Tampere tarvitsee uuden suunnan päästäkseen eroon yhä lisääntyvästä velkaantumisesta ja yli varojen elämisestä.

Aarne Raevaara

VaTa valtuustoryhmän puheenjohtaja

X Teen lopussa asiasta tekstilisäysehdotuksen talousarvioehdotukseen
-----------------------------------------------------------------------------
Esitän Pormestarin talousarvioehdotus 21.10.2019 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.

Esitän, että kunnallisveroprosenttia ei koroteta.
--------------------------------------------------------------------------------

Esitän seuraavat muutokset Pormestarin talousarvioehdotukseen 22.10.2018

Sivu 18, Yleiset lähtökohdat, Kaupungin talous. 2020 Viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Lupa ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä perutaan."

Sivu 42, Yleiset lähtökohdat, Raitiotien kehitysohjelma -otsikon alkuun uusi kappale: "Ennen uuden raitiotielinjan osan käynnistämistä Pyynikintorilta Lentäväniemeen arvioidaan raitiotien ensimmäisen osuuden mukanaan tuomat muutokset joukkoliikenteen hinnoitteluun, toimivuuteen ja kulkutapaosuuteen. Kaupunginvaltuusto päättää arvioinnin jälkeen mahdollisista uusista raitiotielinjoista."  Talousarvio muutetaan muilta osin virkamiestyönä tämän linjauksen mukaiseksi.

Sivu 43, Yleiset lähtökohdat, Taulukko Tavoite 2018−2021 tekstin "Raitiotien rakentaminen keskustasta Lentäväniemeen on käynnistynyt" tilalle "Raitiotien rakentamista ei jatketa"

Sivu 44, Yleiset lähtökohdat, Smart Tampere -kehitysohjelma -otsikon alkuun uusi kappale: "Kestävä Tampere 2030 -ideologisesti värittynyt ohjelma nykyisessä muodossa lopetetaan." Talousarvio muutetaan muilta osin virkamiestyönä tämän linjauksen mukaiseksi.

Sivu 44, Yleiset lähtökohdat, Smart Tampere -kehitysohjelma Toiminnan painotukset vuonna 2020 -otsikon toisen kappaleen loppuun uusi lause: "Perinteisellä henkilökohtaisella yhteydenotolla on mahdollista asioida ja saada asiansa hoidettua myös jatkossa."

Sivu 111, Kaupunkiympäristön palvelualue, Kestävä kaupunki, Toiminnan keskeiset muutokset -otsikon alle ensimmäiseksi uudeksi kappaleeksi: "Sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä säilyy yrittäjävetoisena niiden kuntien osalta, jotka olivat arvioineet toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyvät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sopimusperusteisessa kiinteistöhaltijan järjestämässä kuljetuksessa."

Sivu 124, Taseyksiköt - Liikelaitokset, Tampereen Vesi Liikelaitos, Palveluiden ja toiminnan kehittäminen -otsikon alapuolelle viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Tekopohjavesihankkeen kustannukset rajataan nykyiseen ja Tavase Oy ajetaan alas vuoden 2020 aikana."

Kommentoi kirjoitusta.

Pormestarikoalitio raunioittaa talouden

Tiistai 12.11.2019 klo 20:50

Tampere tarvitsee selkeän suunnanmuutoksen.
Tarvitaan investointikatto ja hankkeiden karsintaa.

Tampereen valtuusto käsittelee nyt marraskuussa pormestarin ensi vuoden talousarvioesityksen. Esitys pitää sisällään sekä kuntaveron korotuksen että palveluiden heikennyksiä. Kumpaakaan en kannata.

Tampere tarvitsee selkeän suunnanmuutoksen. Kaupunki on elänyt reilusti yli varojensa. Investointeja ei voi loputtomasti kattaa lisääntyvällä velanotolla. Vaikka veroja ja maksuja korotettaisiin joka vuosi, talous ei tasapainotu. Tampere on rapauttanut palvelutasoansa. Kolmessa vuodessa siitä on säästetty lähes 60 miljoonaa. Lisäsäästöt aiheuttavat käytännössä lisääntyviä kustannuksia.

Talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti lastensuojelu ja vammaispalvelut ovat alibudjetoituja. Säästöjen ja alibudjetoinnin vaikutukset ovat nähtävissä kaupungin riittämättömissä peruspalveluissa. Aluehallintovirasto on nyt ottanut koko Tampereen kaupungin kotihoidon valvontaansa. Kaupungin talousongelman syy eivät ole palvelut, vaan velkaannuttavat hankkeet ja investoinnit.

Tampereen velkaantuminen ja raju yli varojen eläminen johtuu pormestarikoalitioiden sulle-mulle-päätöksenteosta. Yhtenäisyys on ostettu eri poliittisille ryhmille sovituilla etuuksilla, projekteilla ja investoinneilla. Taloudellisella järkevyydellä ei ole merkitystä. Jo nyt kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit.

Valtakoalitio on ajamassa nykyisellä menolla Tamperetta valtion holhoukseen. Kunnallisveron korotus käytetään investointeihin. Kaupunki voi käyttää vuonna 2020 hyvinvointipalveluiden säästöjen sekä 0.75 prosentin veronkorotuksen avulla lähes 46 miljoonaa lisää investointeihin. Veronkorotus kattaa investoinneista reilu 5 prosenttia.

Tampereen kaupunki yhtiöineen investoi 530 miljoonalla vuonna 2020. Osa investoinneista on siirretty julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle yhtiöihin, konsernihallinnon alaisuuteen. On arvioitu, että konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Näin ei pidä jatkaa. On käytävä läpi koko laaja investointilistaus. On hyödytöntä arvioida, onko esimerkiksi Tavara-aseman siirtämiseen ja korjaamiseen käytettävä 6 miljoonaa, hiilineutraalisuustavoite 2030 tai Kansi ja Areena -hanke elinvoimaa lisäävää vai ei. Jokainen tajuaa, että ilman pormestariohjelmaa suurin osa näistä järjettömistä hankkeista olisi hylätty valtuustossa.

Tampereen kaupungin velkaantumiselle on vaihtoehto. Tarvitaan investointikatto ja hankkeiden karsintaa. Verojen ja maksujen korottamisista sekä säästöohjelmista on siirryttävä talouden tasapainottamiseen. Valitettavasti näyttää siltä, ettei nykyinen pormestarikoalitio kykene tähän. Ratkaisuna esitetty tuottavan omaisuuden, esimerkiksi sähkön siirtoverkon myyminen vain pahentaisi tilannetta. Rohkaisen muita valtuustoryhmiä talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä harkitsemaan uudestaan sitoutumistaan pormestarikoalitioon.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 12.11.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Härskiä rahastusta

Maanantai 14.10.2019 klo 16:59

Poliitikot esittävät järkeviä ajatuksia − erityisesti vaalien alla. Riittäkö se?

Vaalien lähestyessä äänestäjille lupaillaan vaikka mitä. Puolueet tilaavat tutkimuksia, joiden pohjalta ostetaan mainostoimistoilta iskulauseet. Vaalien jälkeen lupaukset ja äänestäjät unohdetaan. Puolet äänestämättä jättäneistä kertoi syyksi epäluottamuksen poliitikkoihin. En ihmettele.

Ymmärrän − vaikka en hyväksy − tamperelaista politiikantekotapaa.

Vain allekirjoittamalla pormestariohjelman pienemmät ryhmät saivat luottamuspaikkoja. Vaalilupaukset muuttuivat kokouspalkkioiden saalistamiseksi. Henkilökohtainen taloudellinen hyöty on huomattava. Toreilla ryhmät voivat puhua vapaasti, asioita päätettäessä pitää olla hiljaa.

Tamperetta on velkaannutettu rajusti toinen toistaan mielikuvituksellisemmilla pormestariohjelman hankkeilla. Niihin löytyy rahaa, asukkaille tärkeisiin palveluihin ei. Kaupungin velka lisääntyy vuosittain 100−200 miljoonalla.

Olen esittänyt valtuustossa, että harkittaisiin hankkeita. Niitä riittää − ratikan jatko, Dubain saaret, Kansi ja Areena, tunnelin lisälouhinta, Näsinkallion eritasoliittymä, Kunkun parkki, tavara-aseman siirto, hiilineutraaliustavoite, rakenteellinen pysäköinti, maahanmuuton kustannukset. Esitykseni ei ole saanut kannatusta. Ei edes niistä ryhmistä, joiden vaalilupauksien mukaisia ne ovat.

Syyskuussa esitin pormestariohjelman palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun − kukaan ei kannattanut. Valtakoalitio halusi jatkaa hankkeiden sulle−mulle -jakopolitiikkaa. Se valitettavasti tarkoittaa verojen ja maksujen kiristämistä ja palvelujen karsimista. Tuottavan omaisuuden, esimerkiksi Sähkölaitoksen siirtoverkon myynti vain pahentaisi talouden alijäämää.

Nyt on aika herätä. Kaupungin velka ylittää 800 miljoonaa ja konsernin velka lähestyy kahta miljardia. Talous ei tasapainotu veroja nostamalla.

Näistä asioista päätetään marraskuun budjettivaltuustossa. Toivottavasti seuraavat vaalit ovat silloin jo riittävän lähellä.

Hyvät lupaukset eivät riitä, tarvitaan vastuullisia päätöksiä.

Kommentoi kirjoitusta.

Vaihtoehto Tampereen kaupungin kurjistamiselle on isojen hankkeiden uudelleenarviointi

Maanantai 14.10.2019 klo 16:55

Tampereen kaupungin talous on lähes 50 miljoonaa alijäämäinen. Tilanne on ollut heikko jo useamman vuoden ajan, ja synkkenee kaiken aikaa.

Aamulehti (8.10.) nosti talouden korjaamiseksi kolme vaihtoehtoa eli säästöt, lisävelan tai veronkorotukset.

Olennaisin Tampereen talouden korjausliike unohtui, eli isojen hankkeiden uudelleenarviointi. Tähän ainoaan toimivaan talouden tasapainottamiskeinoon olisi ollut nyt oikea aika, kun pormestariohjelma päivitettiin syyskuun valtuustossa.

Tampereen kaupunki kattaa veroilla, valtionosuudella ja tuloilla hyvin kunnan tehtävät. Ongelma on pormestariohjelmassa sovitut hankkeet ja investoinnit. Kuntalaki edellyttää pitkän aikavälin vastuunkantamista päätöksenteossa. Näin ei nyt toimita.

Pormestariohjelma sisältää muun muassa raitiotien jatkon Dubain-saarineen, hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030 mennessä, Kansi ja Areena hankkeen, Rantaväylän tunnelin jatkolouhinnan, Näsinkallion eritasoliittymän ja Kunkun parkin. Kaikki nämä pitäisi asettaa investointikaton alle ja miettiä uudelleen, mitä oikeasti tarvitaan ja ennen kaikkea, mihin on varaa.

Nyt keskusteluun nostettu kunnallisveron korotus ei ongelmia ratkaise.

Huomattavakin veronkorotus menisi kaupungin isoihin hankkeisiin, ei palveluihin. Lisäksi velka ja alijäämä kasvaisivat.

Käyttötalousmenojen kasvun hillitseminen eli käytännössä palvelujen heikentäminen ei auta, jos pormestariohjelman miljardi-investoinnit toteutetaan. Päinvastoin. Tuottavan omaisuuden, esimerkiksi Sähkölaitoksen siirtoverkon myynti vain pahentaisi talouden alijäämää.

Kaikki investoinnit sisältävä investointikatto sekä priorisointi eli asettaminen tärkeysjärjestykseen mahdollistaisi kaupunkilaisten palveluiden säilyttämisen ilman alijäämiä, satojen miljoonien velkaantumista tai verojen ja maksujen korotuksia.

Esitystäni pormestariohjelman palauttamiseksi takaisin uudelleen valmisteluun ei kukaan kannattanut. Valtakoalitio jatkaa verojen ja maksujen kiristämistä, palvelujen karsimista sekä kaupunkilaisten tarpeet unohtanutta isojen hankkeiden sulle−mulle -jakopolitiikkaa.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.10.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Satojen miljoonien salailu

Torstai 9.5.2019 klo 13:46

Kansi ja areena -hankkeen päätöksenteko aukaisi uudenlaisen kulttuurin Tampereella. Hankkeet salataan, jos ne eivät etene julkisesti.

Tampereen valtakoalitio siirsi viime valtuustossa Hiedanrannan kehittämisen julkisuuslain ulottumattomiin, yhtiöön. Samalla siirtyivät kaupungille aiheutuvat satojen miljoonien kustannukset ja vastuut valtuuston talousarviovallankäytön ulottumattomiin.

Apulaispormestari arvioi hankkeesta kaupungille aiheutuviksi kokonaiskuluiksi 300 miljoonaa.

Hiedanrannan kehitysohjelman keskeisimmät riskit liittyvät Näsijärven täyttämiseen eli niin sanottuihin Dubain saariin sekä järvessä olevaan 1,5 miljoonaan kuutioon 0-kuitua.

Hanke kärsi takaiskun, kun hallinto-oikeus arvioi Dubain saaria koskevat suunnitelmat lainvastaisiksi.

Nyt alueen kehittäminen siirretään siis pois julkisuuslain ja sitä kautta julkisen arvioinnin ulottumattomiin. Koska hanke on osa pormestarisopimuksessa hyväksyttyä ratikkahanketta, valtuustossa esitystäni asian palauttamiseksi uudelleen valmisteluun ei kukaan kannattanut.

On todennäköistä, että valtuuston asettamat reunaehdot ratikalle eivät toteudu. Ongelmat eivät ratkea salaamalla. Dubain saariin liittyviin ratikan suunnitelmiin pitäisi lisätä julkisuutta.

Yhtiömalli kaventaa demokratiaa. Lisäksi se aiheuttaa Tampereen kaupungille 18 miljoonan lisäkustannukset. Yhtiömalli mahdollistaa senkaltaista verosuunnittelua, että julkinen sektori menettää yli 15 miljoonaa arvonlisäveroja.

Kaupunki siirtää 27 miljoonalla ostamansa maaomaisuuden yhtiölle. Kaupungille jäävät alueen arvoa vähentäneet pilaantuneet maat, puhdistusvelvoittein.

Tampereen ei pidä aloittaa yhtään uutta hanketta. Tunneli, ratikka, kävelykeskusta, kansi ja areena ovat romahduttaneet kaupungin talouden.

Ensin pitää ratkaista näiden hankkeiden aiheuttamat ongelmat.

Keväällä 2018 konsultti Eero Laesterä esitti talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Hiedanrannan -hankkeen siirtäminen pois kaupungin taloussuunnittelusta heikentäisi mahdollisuutta toteuttaa laajempaa talouden tasapainottamista.

Tämä on ongelma. Palveluihin kohdistetut säästöt, maksujen ja verojen korotukset tai alibudjetointi eivät tasapainota Tampereen taloutta.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu VaTa Tampere

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 8.5.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Hiedanrannan kehitysohjelman yhtiöittäminen

Torstai 9.5.2019 klo 13:09

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 15.4.2019 § 57 Hiedanrannan kehitysohjelman yhtiöittäminen

TRE:1178/14.02.00/2019

Tampereen kaupunki elää rajusti yli varojensa. Tässä tilanteessa on edesvastuuton ratkaisu siirtää yhden alueen kehittäminen julkisuuslain ulottumattomiin yhtiöön sekä kaupungille aiheutuvat satojen miljoonien kustannukset ja vastuut valtuuston talousarviovallankäytön ulottumattomiin.

Tampereen ei pidä aloittaa yhtään uutta hanketta. Ensin meidän pitäisi ratkaista jo toteutuneiden hankkeiden aiheuttamat ongelmat (tunneli, ratikka, kävelykeskusta, kansi ja areena).

MRL:n ulkopuolinen maankäytön kehittäminen sisältää rakenteellisen korruption riskin.

 

Hiedanrannan kehittämisen organisointi esitetään toteutettavaksi yhtiöratkaisuna siten, että muodostetaan kaksi yhtiötä: Hiedanrannan Kehitys Oy ja Hiedanranta Ky.

Hiedanrannan Kehitys Oy vastaa Hiedanrannan kehittämisestä ja toteuttaa sille siirrettäviä julkiseen palveluun rinnastettavia tehtäviä. Hiedanrannan Kehitys Oy toimeenpanee Hiedanrannan kehitysohjelman.

Hiedanrannan kehitysohjelman esittelyssä Tampereen kaupungin talousarvio 2019 -kirjan sivulla 38 nostetaan esille sen keskeisimmät riskit. Ne kohdistuvat Näsijärven täyttämiseen sekä 0-kuidun käsittelyratkaisun löytämiseen.

Alueiden kehittämisen siirtäminen pois julkisuuslain ja sitä kautta julkisen keskustelun ulottumattomiin yhtiöön kaventaa demokratiaa. Etenkin tilanteessa, jossa hallinto-oikeus on 10.7.2018 todennut hanketta koskevan yleiskaavan osan (Näsijärven täyttäminen) lainvastaiseksi maksajilla, tässä tapauksessa tamperelaisilla, pitää olla oikeus tietää, vaikuttaa ja valvoa rahojen käyttöä ja rakentamista. Yhtiössä asiat hoidetaan osakeyhtiölain, ei kuntalain mukaan.

Malli aiheuttaisi Tampereen kaupungille 18 miljoonan euron lisäkustannukset. Yhtiömalli mahdollistaisi myös senkaltaista verosuunnittelua, että julkinen sektori menettäisi 15 miljoonaa arvonlisäveroja.

Kaupunki siirtää 27 miljoonalla ostamastaan Hiedanrannan maaomaisuudesta vaiheittain osia Hiedanranta Ky:lle. Alueen arvoa vähentäneet pilaantuneet maat puhdistusvelvoittein jäisivät kaupungille.

Apulaispormestari on arvioinut hankkeesta kaupungille aiheutuviksi kokonaiskuluiksi 300 miljoonaa. Hankkeen kustannuksista on julkisuudessa esitetty ristiriitaisia arvioita. On todennäköistä, että valtuuston asettamat reunaehdot raitiotiehankkeelle eivät toteudu. Dubain saariin liittyvän ratikan infrastruktuurisuunnitelmiin ja -rakentamiseen pitäisi lisätä julkisuutta, ei suinkaan siirtää nyt esitetyllä tavalla julkisuuslain ulottumattomiin yhtiömalliin.

Keväällä 2018 konsultti Eero Laesterä esitti talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Hiedanrannan -hankkeen siirtäminen pois kaupungin taloussuunnittelusta heikentäisi mahdollisuutta toteuttaa talouden tasapainottamista. Tämä on ongelma. Palveluihin kohdistetut säästöt eivät tasapainota Tampereen taloutta.

Kannatan MRL:n mukaista maankäytön suunnittelujärjestelmää

Yhden kaupunginosan osalta kunnan lakisääteisen toimivaltaan liittyvien tehtävien (muiden mukana kaavoituksessa) siirtäminen kommandiittiyhtiölle on hyvin kyseenlaista. Näin toteutuvat valtakoalition sopimukset, mutta ei välttämättä kaavoitusviranomaisen intressit kehittää alueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää jälkikäteisen laillisuusvalvonnan. MRL:n mukaisesti laaditut maankäytön suunnitelmat ovat joko laillisia tai laittomia. Hallinto-oikeus ratkaisee asian. Siinä vaiheessa kun siirrytään MRL:n ulkopuoliseen maankäytön suunnitelmiin, samalla siirrytään harmaalle alueelle, joka ei ole lainmukainen tai laiton. Asian ratkaiseminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä mahdollistaisi sekä kuntalaisille että luottamushenkilöille selkeät mahdollisuudet vaikuttaa eritasoisiin suunnitelmiin. Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin.

Olen sitä mieltä, että oikeusvaltiossa yhdenkään kaupungin ei pidä suosia toimintatapoja, joissa on rakenteellisen korruption riskejä. Ei vaikka valittu menettelytapa, asioiden valmistelu julkisuudelta piilossa, ilman valtuuston mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, voisi joltain osin nopeuttaa hankkeita. Se sekä aiheuttaa lisäkustannuksia, estää hankkeen priorisoinnin että ohittaa muiden osallisten kuin maapohjanomistajien ja sijoittajien intressit.

Tampereella 15.4.2019

Kaupunginvaltuutettu Aarne Raevaara  (VaTa)

Liitätin mielipiteeni Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirjaan,  sen jälkeen kun kukaan ei kannattanut ehdotustani asian palauttamiseksi takaisin uudelleen valmisteluun.

Kommentoi kirjoitusta.

Saako eduskunnassa valehdella?

Sunnuntai 24.3.2019 klo 6:55

IMG_20190324_065049.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Kuka uskoo poliitikon lupauksiin

Sunnuntai 24.3.2019 klo 6:48

Tamperelainen_25.8.2018_Lauantaivieras_Kuka_uskoo_poliitikon_lupauksiin.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Saako eduskunnassa valehdella?

Keskiviikko 20.2.2019 klo 15:40

Vaalien alla poliitikoilta kuullaan hyviä ajatuksia. Mutta missä on raja, miten poliitikot voivat pestä kätensä omista ja puolueensa päätöksistä.

Eduskunnassa vanhustenhoidosta tehdyssä välikysymyksessä (6.2.) varapuheenjohtaja Sanna Marin (sdp) ihmetteli Sipilän hallituksen puuttuvaa tahtoa ratkaista ongelmat hoitajamitoitusta nostamalla. Tampereen valtuustossa Marin on kuitenkin kannattanut hoitajamitoituksen alentamista.

Marin väitti, että SDP olisi Tampereella valtuustoryhmien talousarvioneuvotteluissa vaatinut, ettei mitoitusta alenneta. Hänen mukaansa asia ratkaistiin kokoomuksen vaatimuksesta.

Pitäisikö eduskunnassa välikysymystä, opposition tärkeintä keinoa käyttäessä pitäytyä totuudessa?

Osallistuin kyseisiin valtuustoryhmien neuvotteluihin. En voi tuoda julkisuuteen käytettyjä puheenvuoroja. Kaksi paikalla ollutta kokoomuksen edustajaa on kuitenkin julkisuudessa kertonut, ettei esityksiä hoitajamitoituksen alentamisesta vastustanut yksikään demariedustaja. Myöskään valtuustossa, asiaa päätettäessä, yksikään demari ei vastustanut tekevien käsien vähentämistä hoivapalveluista.

Hoitajamitoituksen alentamista eivät vastustaneet demareiden ja kokoomuksen tavoin myöskään perussuomalaiset, keskusta, kristillisdemokraatit ja TaPu.

Lisäkseni vain vasemmistoliitto vastusti hoitajien vähentämistä.

Lähtökohtaisesti Tampereen tilanne voisi olla hyvä. Ikääntyneiden osuus ei ole erityisen iso. Verot, valtionosuudet sekä tulot kattavat palvelut, jotka kaupunki tuottaa muita vastaavankokoisia kaupunkeja edullisemmin.

Tampereen velkaantuminen ja raju yli varojen eläminen johtuu pormestarikoalitioiden sulle−mulle-päätöksenteosta. Yhtenäisyys on ostettu eri poliittisille ryhmille sovituilla projekteilla ja investoinneilla. Taloudellisella järkevyydellä ei ole merkitystä. Investoinnit eivät ole tuottaneet edes laskennallisia hyötyjä. Esimerkiksi Rantaväylän tunnelin piti poistaa ruuhkat ja tuoda aikasäästöinä satojen miljoonien hyödyn.

Kaupunki elää rajusti yli varojen, yhtiöittämällä, alibudjetoimalla ja velkarahoituksella. Kaikista palveluista leikataan ja maksuja korotetaan. Ongelmat eivät ratkea verojen korottamisella. Lisäeurot eivät siirtyisi palveluihin.

Missä vaiheessa tulee raja vastaan pormestarisopimuksille, yksityistämiselle ja julkisten palveluiden ulkoistamiselle? Joko riittää?

Ensimmäinen askel politiikan tervehtymiseen on kysyä, saavatko poliitikot valehdella eduskunnassa ilman seuraamuksia.

Aarne Raevaara
valtuustoryhmän puheenjohtaja (VaTa)
kansanedustajaehdokas (Tähtiliike)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 20.2.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhushoivan skandaali

Keskiviikko 6.2.2019 klo 13:01

Puolueiden ja poliitikkojen viisaus tuntuu löytyvän vasta vaalien alla. Puheiden ja tekojen välillä on kuitenkin ristiriita. Sama henkilö voi ajaa täysin erisuuntaisia tavoitteita kunnan ja valtion tasolla.

Välikysymyksen tehneen varapuheenjohtaja Sanna Marin (sdp) mukaan vanhustenhoidon ongelmat kulminoituvat hoitohenkilökunnan liian pieneen mitoitukseen.

Tampereen isoimman puolueen valtuutettuna Marin kannatti 19.11.2018 SDP:n pormestarin ehdotusta hoitajamitoituksen alentamiseksi. Lisäkseni vain seitsemän valtuutettua vastusti jo hyvin tiukoille vedetyn henkilökunnan vähentämistä.

Ilman riittävää rahoitusta ja vanhushoivan todellisen tarpeen tunnistamista vaalien alla annettavat lupaukset jäävät puheiden tasolle. Esperi Caren skandaali on vain jäävuoren huippu.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu (VaTa) Tampere
kansanedustajaehdokas Tähtiliike

Kommentoi kirjoitusta.

Vastuullisuutta päätöksentekoon

Tiistai 8.1.2019 klo 4:27

Mikko Aaltonen väitti (Tamperelainen 19.12.), että vain vasemmistoliitto vastusti valtuustossa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen maksimikorotusta. Väite ei pidä paikkaansa, VaTa vastusti korotuksia.


Sen sijaan VaTa ei kannattanut vasemmistoliiton esittämää kunnallisveron nostoa. Päinvastoin. Veronkorotukset eivät ole ratkaisu Tampereen talouden ongelmiin. Investointeja on karsittava.

Siltäkin osin VaTa oli eri linjoilla, että esitimme lisääntyviä kustannuksia vastaavia säästökohteita. Yksistään tavara-aseman siirrosta luopuminen kattaisi asiakasmaksujen korottamisen kaksikymmenkertaisena.


Puhumattakaan Dubain saarien, ratikan toisen osan, Näsikallion eritasoliittymän, Kunkun parkin kustannuksista. Esitimme myös sähkölaitoksen myynnin valmisteluluvan perumista. Näissä esityksissä VaTa jäi yksin.

Aarne Raevaara
VaTa valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 22.12.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Tampereen asema on hyödynnettävä

Tiistai 8.1.2019 klo 4:00

Tampere on Suomen tärkein henkilö- ja tavarajunaliikenteen risteysasema. Nyt tämä merkittävä kilpailuetu on uhattuna. Tampereen valtuustossa logistiikkakeskuksen perustamista käsiteltäessä esitettiin, ettei siihen kuuluisi Viinikan järjestelyratapiha. Olemassa oleva rataverkko ei olisi osa logistiikkakeskusta. Mielestäni kaupungin linjaus on vastuuton.

Kansainvälistä logistiikkakeskusta ei voi perustaa vain kumipyöräliikenteen varaan. Se tarvitsee vähintään kaksi kuljetusmuotoa. Lentoliikenteessä 80 prosenttia tavarakuljetuksesta kulkee henkilöliikenteen mukana. Nykyisillä matkustajamäärillä Pirkkalan lentokentän tavarakuljetus jää vaatimattomaksi. Kumipyöräisen lisäksi sisämaassa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rataverkossa kulkevat tavarajunat. Yhdessä tavarajunassa kulkee kymmenien rekkojen lasti. Junakuljetukset lisäävät maantieliikenteen turvallisuutta ja vähentävät ilmastopäästöjä.

Junien vaunut lajitellaan ja uudelleen järjestellään risteysasemien järjestelyratapihoilla. Tavarajunat tarvitsevat järjestelyratapihan. Ilman tavarajunia rataverkkoa ei ylipäätään olisi rakennettu, eikä sitä olisi kannattavaa ylläpitää ja kehittää.

Ongelman muodostaa Tampereen valtakoalition halu kaavoittaa Viinikan järjestelyratapiha-alue asumiseen. Kiinnostusta on myös ollut rautatien poistamiseen Tampereen kannakselta. Rautatieasemalle tulisi vain etelän suunnasta pistoraide. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi heinäkuussa järjestelyratapiha-alueen uuden käyttötarkoituksen. Hallinto-oikeuden linjauksessa korostui Tampereen merkitys risteysasemana. Kaupunki valitti päätöksestä.

Suomen keskusjärjestelypihat sijaitsevat Kouvolassa ja Tampereella. Valtio on investoinut vuosikymmenien aikana satoja miljoonia Tampereen järjestelyratapiha-alueeseen. Liikenneviraston mukaan sillä on kasvava rooli koko Suomen kuljetusjärjestelmässä. Tampereen kannattaa hyödyttää asemaansa liikenteen solmukohtana ja kehittää Kouvolan tavoin kansainvälinen tavaraterminaalikeskus. Yli tuhannen työpaikan lisäksi sillä on vaikutusta koko maan kilpailukykyyn.

Valtion toimilla Tampereen asema on vielä erikseen vahvistumassa.

Keväällä käyttöön otettu tavaraliikenteen reitti Raahesta Hämeenlinnaan korostaa Tampereen merkitystä myös raskaan tavarakuljetuksen sisämaan satamana. Äänekosken biotehtaan tavaravirtaa varten suunnitellaan toista rataparia Jyväskylään. Uuden silkkitien perustaminen Kouvolan ja Kiinan välille mahdollistaa Suomen sisämaan rataverkon kehittymisen keskeiseksi globaaleissa tavaravirroissa.

Eri kuljetusmuotoja yhdistävä Tampereen tavaraterminaalikeskus vähentäisi kuljetuskustannuksia, parantaisi yritysten pääsyä markkinoille ja osaksi logistiikkaketjua. Yritysten kilpailukyky paranisi. Tampereen valtakoalition pitää vaikeuttamisen sijaan kehittää aluetta logistiikkakäytössä. Hankkeen mahdollistavat investoinnit on jo Viinikassa tehty.

Aarne Raevaara
Valtuustoryhmän puheenjohtaja (VaTa), Tampere

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 5.1.2019

Kommentoi kirjoitusta.

Laitetaanko keltaliivit päälle

Sunnuntai 16.12.2018 klo 12:03

Tuttavani kysyi viikolla, koska Tampereella laitetaan keltaliivit päälle. Tämän keskustassa toimivan yrittäjän leipä uhkaa loppua autojen pysäköintimaksujen korottamiseen. Kyse olisi viimeisestä niitistä.

Ranskassa osana ilmastopolitiikkaa suunniteltu dieselveron korotuspäätös oli suurelle, yhteiskunnallisessa keskustelussa hiljaiselle väestönosalle ”viimeinen niitti”. Maailmaa syleilevien hankkeiden sijaan keltaliivit yrittävät selviytyä arkipäivän elämässään.

Jopa 125 000 ranskalaista osallistui viime viikonloppuna mahdollisesti laajimpiin protesteihin vuoden 1934 mellakoiden jälkeen. Liikettä ei ole organisoitu, se ei ole poliittinen. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta sekä myös pettymyksestä politiikkaan.

Joulukuun alussa tehdyn kyselyn mukaan ranskalaisista 72 prosenttia tukee keltaisten liivien liikettä. Arkielämän haasteissa kamppaileville ihmisille eliitin viesti lisäuhrautumisesta maailman pelastamiseksi ei ole enää uskottava.

He eivät ole yksin. Edustuksellisen järjestelmän uskottavuus horjuu myös Suomessa.

Eduskuntavaaleissa äänestämättä jättäneistä noin puolet kertoi syyksi epäluottamuksen poliitikkoja ja politiikkaa kohtaan. Suurin epäluulo äänestämiseen on henkilöillä, jotka kärsivät eniten harjoitetusta politiikasta.

Vaalien lähestyessä äänestäjille lupaillaan taas vaikka mitä. Puolueet tilaavat tutkimuksia äänestäjien arvojen muutoksista. Niiden pohjalta ostetaan mainostoimistoilta vaalien iskulauseet. Vaalien jälkeen sekä lupaukset että äänestäjät unohdetaan.

Ilman äänestäjille annettua tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, edustuksellisuus kuihtuu hallinnoksi. Koneisto toimii vallankäyttäjien ehdoilla. Päätökset näyttävät välttämättömiltä. Vaihtoehdot huutavat poissaolollaan. Ne ilmestyvät kadulle.

Protestiksi tarkoitettu nukkuminen vaaleissa ei ole ratkaisu. Se vain varmistaa, että vanha meno jatkuu.

Ymmärrän tuttavani viestin keltaliiveistä. Lupasin viedä sitä eteenpäin. Samankaltaisia viestejä lastensuojelusta, koulutuksesta, hoitoon pääsystä, vanhusten hoidosta saan jatkuvasti. Vaikka moni on niin kokenut, kysymys ei ole yksittäisistä tapauksista. Tampere on vuosia vaikeuttanut asukkaiden arkea. Kaupunkilaisten mielipiteille ei ole annettu mitään painoarvoa. Kaupunkia on velkaannutettu rajusti toinen toistaan mielikuvituksellisemmilla hankkeilla. Niihin löytyy rahaa, asukkaille tärkeisiin palveluihin ei.

Näin emme voi jatkaa.

Aarne Raevaara
VaihtoehtoTampere -valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 15.12.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Puhe valtuustossa 19.11.2018

Maanantai 19.11.2018 klo 10:50

KV 19.11.2018 VaTa valtuustoryhmän puheenvuoro - TA2019

Arvoisat tamperelaiset, valtuuston puheenjohtaja sekä valtuutetut

Lähtökohdat ovat selvät.                                                                                      

1 - Palvelut Tampere tuottaa muita vastaavankokoisia kaupunkeja edullisemmin. Tampere kattaa edullisesti tuotetut palvelunsa valtionosuuksilla, maksuilla ja veroilla.

2 - Tampereen ongelmana on pormestariohjelmassa betonoidut investoinnit. Investointien tulorahoitusprosentti on 45. Investointien toteuttamiseksi Tampere ottaa rajusti velkaa.

3 - Tampereen velkaantuminen ja raju yli varojen eläminen ei voi jatkua loputtomiin. Jo nyt Tampereen suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit.

Talousarvioehdotus lähtee yli 30 miljoonan alijäämästä sekä 90 miljoonan uudesta velasta. Näin vaikka kunnallisverotuotto nousee kertaluontoisesti verotusmuutoksella yli 42 miljoonalla, siis yli yhden kunnallisveroprosentin verran.

Neljän vuoden taloussuunnitelma rakentuu lähes 300 miljoonan velan varaan. Kunnallisveron tuotoksi on laskettu kolmen viimeisen vuoden tason sijaan yhteensä reilusti yli 380 miljoonaa isompi tuotto.  -  Suunnitelmat pitää perustua realistisiin lukuihin, ei toiveajatteluun.

Ratkaisu Tampereen kaupungin talouden ongelmiin ei ole lisävelkaantuminen, alibudjetointi, palveluiden leikkaaminen tai kunnallisveron ja muiden maksujen korottaminen. Toinen toistaan seuraavista säästöohjelmista on siirryttävä talouden tasapainottamiseen. Kuten konsultti Eero Laesterä esitti keväällä: painopisteenä on oltava investointien priorisointi.

Esitän Pormestarin talousarvioehdotus 22.10.2018 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.

Arvoisat valtuutetut

Ratikka rakennetaan osakeyhtiömallilla. Se mahdollistaa toimimisen julkisuuslain ja siten julkisuuden ulottumattomissa. Hankkeen todelliset ja kattavat kustannukset pitäisi hyväksyä valtuustossa. Valtuusto ei ole vastuussa osakeyhtiön lainoista.

Ennen uuden ratikkalinja yksityiskohtaista suunnittelemista Lentäväniemeen Tampereen kannattaa hankkia kokemuksia uudesta ratikasta. Hallinto-oikeus hylkäsi heinäkuussa esitetyn Näsijärven täytön. Ratkaisu oli hyvin perusteltu. Näin myös Dubain saarten rakentaminen kyseenalaistui. Nollakuidun mahdollisesti lähes 100 miljoonan kustannukset eivät ole hyväksyttäviä.

Tampereen kaupungilla on meneillään samanaikaisesti useita investointeja. Kaikkia hankkeita ei ole varaa toteuttaa.

Investoinnit on priorisoitava. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Nyt päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen.

Investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, on otettava käyttöön vuoden 2019 alussa.  X

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. En kannata sähkölaitoksen yksityistämistä, en edes siirtoverkon osalta.  X

Arvoisat kuulijat

En kannata verojen ja maksujen korottamista. Ne ohjaavat kehitystä väärään suuntaan. Ne vähentävät ostovoimaa, ne vaikeuttavat pieni ja keskituloisten tamperelaisten elämää ja ne lisäävät työttömyyttä. Esitän luopumista kiinteistöveron korottamisesta.  X

En kannata myöskään esitettyä hulevesimaksua. Rajoittaisin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hulevesimaksun koskemaan vain niitä kiinteistöjä, joista hulevesi ohjataan kunnan hulevesijärjestelmään. Maksun perustana pitää olla käytetty rakennusoikeus, ei hulevettä suodattava maapohja.  X

Tampere joutuu myös kärsimään nykyisen Suomen hallituksen maahanmuuttopolitiikan seurauksista. Hintalappu siitä on Tampereen kaupungille erittäin huomattava. 

Kaupungin tulee neuvotella valtion kanssa maahanmuuton kustannusten korvaamisesta.  X

Hyvät valtuutetut

Osana taloussuunnitelman arviointia on mahdollisuus päättää, jatketaanko ylivelkaantumisen ja palveluiden heikentämisen linjalla, vai haetaanko vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle.

Kaupungin on muutettava maankäyttö- ja kaavoituspolitiikkaa. Esitän, että kaupunki välittömästi luopuu asumista ja yritystoimintaa vaikeuttavista hankkeista. Asukasmäärän kasvattaminen ei ole itseisarvo. Yritystoiminnassa olevia alueita ei saa muuttaa asuinkäyttöön.

Tavara-aseman siirtäminen viivästyttää Ratapihankadun toteuttamista, maksaa korjauksin lähes 6 miljoonaa sekä tuhoaa rakennuksen erityiset arvot. En kannata tavara-aseman siirtämistä. Mikäli Ratapihakadun välityskyky sitä edellyttää, rakennus pitää purkaa. Taloudellisesti järkevin ja nopein ongelman ratkaisu on myydä paikallaan säilyvä tavara-asema korjausvelvoitteella.  X

Hämpin parkissa jokainen autopaikka maksoi lähes 100 000 euroa. Maan tasolla olevien pysäköintipaikkojen vähentämisestä on luovuttava. Näin voidaan luopua Rantaväylän tunnelin Näsinkallion liittymän ja Kunkun parkin 150 miljoonan euron hankkeesta.  X

Kaupungin tulee tukea olemassa olevan raideverkoston käyttöönottoa. Sen tuloksena saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne.

Tampere on koko Pirkanmaan veturi, siksi kaupungin pitää nykyisen sanelupolitiikan sijaan hakea aiempaa parempaa yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa.

Viranomaistoiminnassa Tampereen pitää huomioida asianosaisten yrittäjien, kuntalaisten ja kuntien toiveet. Esimerkiksi alueellisen jätehuoltojaoston päätöksien osalta ne olivat yhteneväisiä. Esitän yrittäjävetoisen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteisen lietteenkuljetusjärjestelmän palauttamista. X

Elinvoimainen maakunta on myös Tampereen etu.

Arvoisa puheenjohtaja

Tampere tarvitsee uuden suunnan päästäkseen eroon yhä lisääntyvästä velkaantumisesta ja yli varojen elämisestä.

Aarne Raevaara

VaTa valtuustoryhmän puheenjohtaja

X   Teen lopussa asiasta tekstilisäysehdotuksen talousarvioehdotukseen.

--------------------------------------------------------------------------------------

Esitän Pormestarin talousarvioehdotus 22.10.2018 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.

Esitän, ettei kiinteistöveroprosenttia koroteta "Yleinen", "Vakituiset asuinrakennukset" ja "Muut kuin vakituiset asuinrakennusten" osilta.

------------------------------------------------------------------------------------------

Esitän seuraavat muutokset Pormestarin talousarvioehdotukseen 22.10.2018

Sivu 17, Yleiset lähtökohdat, Kaupungin talous. Viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Lupa ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä perutaan."

Sivu 37, Yleiset lähtökohdat, Viiden tähden keskusta kehitysohjelma. Kehitysohjelman keskeisiä toimenpiteitä vuodelle 2019 listauksen kolmannen toimenpiteen eli vetovoimaa vahvistavista keskeisistä avainhankkeista sanojen "Kunkun Parkki" ja "Näsikallion eritasoliittymä"  poistamista.

Sivu 38, Yleiset lähtökohdat, Hiedanrannan kehitysohjelma, Kehitysohjelman keskeisiä toimenpiteitä vuodelle 2019 listauksen kohta yksi eli Vaitinaron täyttö ja kohta kaksi eli 0-kuidun käsittelyn valinta sekä prosessin käynnistäminen  poistamista.

Sivu 39, Yleiset lähtökohdat, Raitiotien kehitysohjelma. Toiminnan painopisteet vuonna 2019 -otsikon alapuolelta poistetaan kymmenen ensimmäistä riviä ja korvataan lauseilla: "Ennen uuden raitiotielinjan osan käynnistämistä Pyynikintorilta Lentäväniemeen arvioidaan raitiotien ensimmäisen osuuden mukanaan tuomat muutokset joukkoliikenteen hinnoitteluun, toimivuuteen ja kulkutapaosuuteen. Kaupunginvaltuusto päättää arvioinnin jälkeen mahdollisista uusista raitiotielinjoista."  Talousarvio muutetaan muilta osin virkamiestyönä tämän linjauksen mukaiseksi.

Sivu 43, Yleiset lähtökohdat, Elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelma. Kehitysohjelman keskeisiä toimenpiteitä vuodelle 2019 lisätään uusi neljäs toimenpide "Tampereen kaupungin on neuvoteltava Suomen valtion kanssa pysyvästä turvapaikkapolitiikan kustannusjaosta. Valtion pitää kantaa myös muutaman vuoden jälkeen vastuu ylimääräisistä kustannuksista."

Sivu 80, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset. Sivun ensimmäisen palstan riviltä 12 alkaen  "Tavara-aseman siirto..."  ja  päätyen riville 33  "... 5.9 milj. euroa." poistamista ja korvaamista kappaleella:  "Tavara-aseman siirtäminen viivästyttää Ratapihankadun toteuttamista, maksaa korjattuna lähes 6 miljoonaa sekä tuhoaa rakennuksen erityiset arvot. Tavara-asemaa ei siirretä. Mikäli Ratapihakadun välityskyky sitä edellyttää, alueelle laaditaan uusi asemakaava, joka mahdollistaa tavara-aseman purkamisen. Taloudellisesti järkevin ja nopein ongelman ratkaisu on myydä paikallaan säilyvä tavara-asema korjausvelvoitteella."

Sivu 96, Kaupunkiympäristön palvelualue, Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset. Sivun kolmannen palstan rivillä 10 alkava lause, joka alkaa sanoilla  "Hulevesimaksu määräytyy yhdyskuntalautakunnan..."  poistamista ja korvaamista lauseilla:  "Hulevesimaksu määräytyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti koskemaan vain niitä kiinteistöjä, joista hulevesi ohjataan kunnan hulevesijärjestelmään. Maksun perustana on kiinteistössä käytetty rakennusoikeus, ei hulevettä suodattava maapohja."

Sivu 99, Kaupunkiympäristön palvelualue, Kestävä kaupunki, Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset. Sivun kolmannen palstan viimeisen kappaleen jälkeen lisätään uusi kappale: "Sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä säilyy muuttumattomana niiden kuntien osalta, jotka olivat arvioineet toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyvät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sopimusperusteisessa kiinteistöhaltijan järjestämässä kuljetuksessa."

Sivu 127, Laskelmat, Investoinnit. Otsikon alle ensimmäiseksi lisätään uudeksi lauseeksi: "Investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa."

Kommentoi kirjoitusta.

Tampereen taloudelle uusi suunta

Torstai 11.10.2018 klo 10:04

Lauri Lylyltä ja Juha Yli-Rajalalta jäi (AL 4.10.)  huomiotta, että Tampereen kaupungin 1 600 miljoonan menoja ei kateta vain 1 200 miljoonan veroilla ja valtionosuudella, vaan myös 450 miljoonan tuloilla.

Ongelma on kaupunkia velkaannuttavat investoinnit. Konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit vuonna 2019. Jo nyt Tampereen suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit.

Tampereen velkaantuminen ja raju yli varojen eläminen johtuu pormestarikoalitioiden sulle-mulle -päätöksenteosta. Yhtenäisyys on ostettu eri poliittisille ryhmille sovituilla projekteilla ja investoinneilla. Taloudellisella järkevyydellä ei ole merkitystä.

Investoinnit eivät ole tuottaneet edes laskennallisia hyötyjä. Esimerkiksi Rantaväylän tunnelin piti poistaa ruuhkat ja tuoda aikasäästöinä satojen miljoonien hyödyn.

Tampere ottaa investointeihin tänä vuonna uutta velkaa lähes 200 miljoonaa. Kaupungin velka nousee 700 miljoonaan, konsernivelka 1.5 miljardiin.

Kirjoituksessa mainittu omaisuuden myynti kiihtyvään tahtiin ei pelasta tilannetta. Päinvastoin. Tuottavan omaisuuden myynti on lyhytnäköistä. Ehdotukseni, että viranhaltijoilta poistetaan lupa valmistella sähkölaitoksen myyntiä, kariutui valtuustossa.

Palvelut Tampere tuottaa muita vastaavankokoisia kaupunkeja edullisemmin. Perusturvan kustannukset ovat korkeammat. Yhtenä syynä tähän on, että Tampereen valtuuston hyväksymät talousarvioehdotukset ovat olleet alibudjetoituja.

Alibudjetointi on lisännyt kustannuksia, kun ennaltaehkäisevistä palveluista ja perusterveydenhoidosta on säästetty. Puuttuvien palvelujen sijaan asiakkaiden on ollut pakko käyttää erikoissairaanhoitoa. Tästä huolimatta Tampere kattaa edullisesti tuotetut palvelunsa maksuilla ja veroilla.

Säästöohjelmista olisi siirryttävä talouden tasapainottamiseen. Konsultti Eero Laesterä esitti keväällä talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi.

Valitettavasti nykyinen pormestariohjelma ei mahdollistanut suunnanmuutosta.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu, VaTa

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 11.10.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Kuka uskoo poliitikon lupauksiin

Lauantai 25.8.2018 klo 8:54

Politiikan ulkopuolelta tulleena uskoin vuoden 2012 kuntavaalien 
keskeiseen lupaukseen Rantaväylän tunnelihankkeesta. Olin yksi hankkeen 
kaatajista. Halusin osaltani varmistaa viestin perillemenoa vaaleissa.

Selkeä enemmistö tamperelaisista ei halunnut sulle−mulle -sopimukset 
huomioiden miljardiluokan hanketta, jonka vaikutukset ovat miinusmerkkiset.

Neljän SDP:n valtuutetun takinkääntö oli iso yllätys. Ne olivat 
ratkaisevat äänet. Niiden avulla Rantaväylän tunneli toteutui. 
Ihmettelin, miksi näin merkittävän lupauksen rikkomisesta ei eroteta 
ryhmästä. Päinvastoin. Keskeisen vaalilupauksen rikkomisesta hyvitettiin 
muutaman vuoden päästä apulaispormestarin paikalla.

Viime kuntavaalien jälkeen ei enää yllättänyt, että pormestariohjelman 
neuvotteluissa useat lupaukset kääntyivät täysin päinvastaisen ohjelman 
kannattamiseksi. Tietäen ohjelman allekirjoittamisen hyödyt puolueille, 
toiminta selittyy.

Nykymenolla edustuksellinen järjestelmä menettää uskottavuutensa. 
Äänestysprosentti laskee yhä alemmaksi. Tyytymättömyys päättäjiin kasvaa 
entisestään.

Petettyjä lupauksia saaneiden äänestäjien tehtävä olisi maksaa kulut. 
Valtakoalition yhtenäisyys on ostettu eri poliittisille ryhmille 
sovituilla projekteilla ja investoinneilla. Taloudellisella 
järkevyydellä ei ole merkitystä.

Tampere ottaa investointeihin tänä vuonna uutta velkaa lähes 200 
miljoonaa. Kaupungin velka nousee 700 miljoonaan, konsernivelka 1.5 
miljardiin. Velkaantumisella on rajansa. Tampereen on realisoitava 
omaisuutta, jos investointeja ei priorisoida eli karsita.

Tampereen kaupunginvaltuusto antoi vuonna 2015 virkamiehille luvan 
ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä. Kyseistä 
järjettömyyttä vastustavaa esitystäni kannatti silloin vain kymmenen 
valtuutettua.

Yllätyin iloisesti, kun viime kuntavaalien alla myynnin valmistelun 
puolesta äänestäneistä ryhmistä julkisesti luvattiin vastustaa myyntiä.

Jotta asia ei jäisi lupausten varaan, tein valtuustoaloitteen 
Sähkölaitoksen myynnin valmistelun lopettamiseksi. Mielestäni 
Sähkölaitosta, etenkään siirtoverkkoa ei saa myydä, ja lupa myynnin 
valmisteluun on peruttava. Aloitteeni ei saanut kannatusta valtuustossa 
viime maanantaina. Valtakoalitio halusi pitää luvan edelleen voimassa.

Miksi lupaa myynnin valmisteluun ei peruta, jos Sähkölaitosta ei aiota 
myydä?

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu
(VaTa, oppositio)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 25.8.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustoaloite Sähkölaitoksen myynnin valmistelun lopettamiseksi

Tiistai 21.8.2018 klo 18:02

Valtuustoaloite Tampereen Sähkölaitoksen myynnin valmistelun lopettamiseksi

 

Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä vuonna 2008 kaupunginvaltuusto teki päätöksen, että energialiiketoimintoja ei myydä eikä myyntiä ryhdytä edes valmistelemaan ilman valtuuston päätöstä.

Tampereen kaupunginvaltuuston selkeä enemmistö Kokoomuksen, Vihreitten, SDP:n ja Vasemmistoliiton pormestarikoalition johdolla antoi 19.10.2015 virkamiehille luvan ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä.

Tampereen olisi hyvä tarkastella sähkön ja lämmön siirtoa kaupungin ydintoimintona, joka kuuluu asukkaiden ja yrittäjien perustarpeisiin. Julkinen omistus takaa niiden kohtuullisen hinnan ja toimintavarmuuden. Luonnollisia monopolia ei pidä yksityistää.

Huomattava määrä Sähkölaitoksen myynnin valmistelun puolesta äänestäneistä valtuutetuista ja valtuustoryhmistä ovat talvella / keväällä 2017 kuntavaalien lähestyessä ilmoittaneet vastustavansa myyntiä.

Valtuustoaloitteena ehdotan, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Tampereen Sähkölaitoksen tytäryhtiöineen myynnin valmistelun lopettamiseksi. 

Aloite on päivätty 20.2.2017 ja se käsiteltiin Tampereen kaupunginvaltuustossa 20.8.2018.

Kommentoi kirjoitusta.

Hallinto-oikeus avasi vaihtoehdon Dubain saarille

Perjantai 3.8.2018 klo 10:09

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden heinäkuussa tekemät linjaukset Tampereen seuraavista isoista hankkeista ovat hyvin perusteltuja. Hallinto-oikeus kielsi Näsijärven täyttämisen Lielahdessa eli niin sanotut Dubain saaret sekä kumosi Viinikan ratapiha-alueen uuden käyttötarkoituksen.


Kumottujen hankkeiden kustannukset ylittäisivät miljardin. Maksajaksi ei ole valtio suostunut. Muitakaan halukkaita maksajia ei ole ilmaantunut. Kustannukset ja haitat olisivat jääneet tamperelaisille veronmaksajille. Tamperelaisten kannattaa kiittää oikeutta hyvästä päätöksestä.

Tampere elää jo nyt reilusti yli varojen. Tilanne on täysin kohtuuton. Investointeihin menevä uuden velan määrä oli tämän vuoden talousarvioehdotuksessa lähes 140 miljoonaa. Ehdotus oli yli 50 miljoonalla alibudjetoitu. Julkisuuslain saavuttamattomissa kasvava kaupungin konsernilaina täyttää jo ensi vuonna kriisikuntamittauksen kriteerit.

Näsijärven nykyiselle vesialueelle esitetyn ratikkalinjauksen kielteiset vaikutukset pohjaveden syntymiseen ovat kiistattomat. Dubain saarten rakentaminen edellyttäisi yli miljoonan kuution verran nollakuitua ja mahdollisten raskasmetallien paikalleen sementoimista tai siirtämistä. Suunnitelma on täydellisen järjetön.

Pormestarikoalitiolle Dubain saarista luopuminen on vaikeaa. Uudet järvenrantatontit olisivat rakennusliikkeille houkuttelevia. Kansi ja Areena hankkeen rakennusoikeuden hinnalla rakennusliikkeet tekisivät Dubain saarilla erinomaisen hyvää tulosta.

Viimeistään hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen raitiotien Pyynikintori−Lielahti -vaihe ylittäisi reilusti valtuuston hyväksymän toteuttamissuunnitelman kustannuskaton 44 miljoonaa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu sisältää myös askelmerkkejä vastuulliselle vaihtoehdolle. Oikeus ei kumonnut Lielahden lähijunapysäkin eli Sellun seisaketta. Tesoman seisaketta rakennettaisiin jo nyt, mikäli valtuusto olisi hyväksynyt asiaan liittyneen ponnen.

Oikeuden ratkaisu antaa mahdollisuuden kehittää sekä Tamperetta että seutua palvelevaa lähijunaliikennettä. Kiskopohjaista joukkoliikettä voidaan lisätä taloudellisesti kestävällä tavalla jo tällä hetkellä olemassa olevalla raideverkolla.

Valittamalla uudet vastuullisemmat linjaukset viivästyisivät.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu (VaTa)

Kirjoitus ilmestyi Aamulehdessä 3.8.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Löytäjä saa pitää maapolitiikassakin

Keskiviikko 2.5.2018 klo 0:37

Tampereen valtuustossa hyväksytty Asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018−2021 avaa joillekin konsulteille ja rakennusfirmoille oikotien rikastumiseen, löytäjä saa pitää -periaatteella.

Hankekehittäminen tarkoittaa, että kaupungin omistama maa-alue, joka on kaavoitettu johonkin muuhun käyttötarkoitukseen, luovutetaan hankekehittäjälle yksinoikeudella.

Mahdolliselle yksityiselle maalle lisääntyvästä rakennusoikeudesta kaupungille maksettavat korvaukset, linjauksen 85 % alennuksella, ovat käytännössä mitättömiä.

"Innovatiivisille hankekehittäjille" siis lahjoitetaan rakennusmaata ilman kilpailua ja miltei ilmaiseksi.

Valtuuston päätös lisää mahdollisuuksia sisäpiiritiedolla rahastamiseen. Se ohittaa valtuuston hyväksymät maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maakunta-, yleis- ja asemakaavat sekä niihin liittyvät suunnitelmat.

Hankekehittäminen ei edellytä, että asukkaille kerrotaan puiston, virkistys- tai työpaikka-alueen muuttamisesta vaikkapa kerrostaloalueeksi. Koska hankekehittäminen ei perustu lainmukaisiin kaavoitusmenettelyihin, on tamperelainen käytäntö muokkautunut salaiseksi ja suljetuksi. Ennen hankkeen toteuttamista valmiiksi sovittu suunnitelma muutetaan asemakaavaksi − ilman osallisten eli asukkaiden riittävän aikaista osallistumista, ilman uskottavia vaihtoehtoja.

Mielestäni maankäytön kehittäminen pitää perustua lakiin. Jäin valtuustossa yksin.

Yksikään muu kaupunki ei toimi Tampereen mallin mukaisesti. Yleisradion MOT-ohjelma nosti syksyllä 2017 hankkeiden ongelmat julkisuuteen.

Innovatiivisen oikotien järjestelmä lisää muutenkin vahvoja rakenteellisen korruption ongelmia. Valtakoalition sulle−mulle -sopimukset toteutuvat, mutta ei välttämättä valtuuston päätökset tai asukkaiden halu kehittää asuinaluettaan.

Erilaisten käyttötarkoitusten, osallisten ja rakennusfirmojen välillä on eturistiriitoja. Ne eivät mihinkään katoa, vaikka hankkeet ajetaan firmojen piirustuksilla lähes valmiiksi suljetuissa kabineteissa.

Maankäytön ristiriitojen tunnistamiseksi on maankäyttö- ja rakennuslaissa suunnittelujärjestelmä. Se tuottaa sekä voittoa hakeville firmoille, asuinalueesta tai työpaikoistaan huolestuneille kuntalaisille sekä luottamushenkilöille riittävästi tietoa sekä mahdollisuuden vaikuttaa suunnitelmiin.

Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät kaikki vastuulliset toimijat.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu
(VaTa, oppositio)

 

Kirjoitus ilmestyi kolumnina 2.5.2018 Tamperelaisessa.

Kommentoi kirjoitusta.

Talouden tasapainottamista koskeva ohjelma hajosi

Tiistai 1.5.2018 klo 11:18

Usean kuukauden valmistelun jälkeen Tampereen pormestarikoalitio heitti pyyhkeen kehään ja toi huhtikuun kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi talouden tasapainottamisen sijaan pelkän säästölistauksen.

Kaupunginhallituksen oli tarkoitus valmistella valtuustolle valtuustoryhmien puheenjohtajatoimikunnan hyväksymä linjaus talouden tasapainottamiseksi. Jo sovitutkin investoinnit piti jakaa vähintään useampiin listoihin. Hankkeet piti priorisoida, eli siis karsia. Tähän ei löytynyt valmiutta.

Tampere olisi tarvinnut selkeän suunnanmuutoksen. Kaupunki on elänyt reilusti yli varojensa. Viime syksynä valtakoalitio päätti, että investointeja katetaan lisääntyvällä velanotolla.

Tänä keväänä linjauksia talouden tasapainottamiseksi oli huolella ja vastuullisesti valmisteltu kuukausia eri luottamuselimissä.

Puheenjohtajatoimikunnassa kevensimme säästöjä ja lisäsimme tuloja miljoonilla, sekä hyväksyimme linjaukset. Oli vahva tahtotila laatia valtuustosopimus talouden tasapainottamiseksi. En tiedä syitä, miksi ohjelma hajosi.

Epäilen, että kaupunginhallituksessa pormestarikoalition vanha sulle−mulle -päätöksenteko voitti. Politiikassa on mukavampi jakaa etuuksia kuin niukkuutta, vaikka ne olisivat velkarahalla maksettuja.

Puheenjohtajatoimikunnassa hyväksytty kaupungin talouden tasapainottaminen sisälsi linjauksia investointien karsimisesta sekä ajatuksen investointikehyksestä, joilla rajattaisiin hankkeita. Ne oli poistettu valtuustoon tuodusta esityksestä.

Talouden tasapainottaminen käytännössä typistyi eräiden palveluiden säästölistaksi.

Talouden tasapainottamisessa oli kysymys nyt hyväksytyn säästölistauksen reilun 40 miljoonan sijaan lähes 500 miljoonasta. Painopiste olisi ollut investointien karsimisessa. Tavoite oli nähtävästi liian kova. Pormestarikoalitiohan natisee jo nyt muutaman sadantuhannen erimielisyyksistä.

Tampereen kaupungin hillittömälle velkaantumiselle on vaihtoehto. Tarvitsemme kattavan investointikaton sekä hankkeiden karsintaa. Alijäämästä päästään, mikäli vuosittaiset nettoinvestoinnit puolitetaan nykyisestä noin 100 miljoonaan.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

 

Kirjoitus ilmestyi Aamulehdessä 1.5.2018

Kommentoi kirjoitusta.

KV 23.4.2018 VaTa valtuustoryhmän puheenvuoro

Maanantai 23.4.2018 klo 18:08

KV 23.4.2018 VaTa valtuustoryhmän puheenvuoro

Arvoisat tamperelaiset, valtuuston puheenjohtaja sekä valtuutetut

Lähtökohdasta lienee yksimielisyys. Konsultin laatiman selvityksen viesti on hälyttävä − Tampere ei voi jatkaa entiseen malliin. Kaupunki elää reilusti yli varojensa. Talous pitää tasapainottaa. Samaa viestiä olen esittänyt jo aikaisemmin.

Asia voidaan esittää erilaisilla luvuilla.

Kuntien taloudellista tilannetta kuvaa rahoituslaskelmien "toiminnan ja investointien rahavirta". Se pitäisi tasapainottua viiden vuoden tarkastelujaksolla lähelle nollaa. Se on Tampereella jäänyt noin 500 miljoonaa miinukselle.

Valitettavasti valtakoalition ja pormestaripuolueen vaihtuminen ei ole muuttanut talouden linjauksia.

Viime syksynä valtakoalitio päätti, että investointeja katetaan lisääntyvällä velanotolla. Talousarvio rakennettiin velan varaan 136 miljoonalla. Lisäksi osa velanotosta on siirretty julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle. Konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit vuonna 2019.

Jo nyt Tampereen suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit.

Arvoisat valtuustoryhmien puheenjohtajat

Itse toivoin yksimielistä valtuustosopimusta Tampereen kaupungin talouden tasapainottamiseksi.

En tiedä syitä, miksi ohjelma hajosi.

Kysymys on ehkä vaikeudesta päästä eroon politiikasta joka aiheuttaa velkaantumista. Mukavampaa kuin niukkuutta on jakaa etuuksia, vaikka ne olisi velkarahalla maksettuja.

Puheenjohtajatoimikunnan hyväksymästä talouden tasapainotusohjelmasta on poistettu kaksi tärkeintä sivua.

Valtuustoryhmien puheenjohtajatoimikunnassa hyväksytty kaupungin talouden tasapainotusohjelma sisälsi linjauksia investointien karsimisesta sekä ajatuksen investointikehyksestä, joilla rajattaisiin hankkeita. Ne on poistettu valtuustoon tuodusta esityksestä. Esitän kyseisten sivujen palauttamista takaisin ohjelman viimeisiksi sivuiksi eli 40 ja 41.

Tampereen ongelma on kaupunkia velkaannuttavat investoinnit, ei veroilla ja maksuilla hoidetut palvelut.

Tampere tarvitsee kattavan investointikaton sekä hankkeiden priorisointia eli suomeksi niiden karsintaa. Alijäämästä päästään, mikäli vuosittaiset nettoinvestoinnit puolitetaan nykyisestä noin 100 miljoonaan.

Talouden tasapainottamisessa, kolmen vuoden aikana, kysymys olisi 40 miljoonan sijaan lähes 500 miljoonasta

En kannata kunnallisveron korottamista, se ei ratkaise investointien rahoitukseen liittyvää ongelmaa.

Esitettyjen säästöjen ongelmana on se, että kaupungin tämän vuoden vähintään 16 miljoonan alijäämäinen talousarvio on 24 (Laesterä) mahdollisesti jopa 45 miljoonaa alibudjetoitu.

Alibudjetointi aiheuttaa epävarmuutta käytännöntyötä tekevässä henkilöstössä. Se myös pidentää hoitojonoja ja vaikeuttaa kevyempien, halvempien ja ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistä. Näin palveluista ei säästetä, vaan lisätään kustannuksia.

Viime syksynä kaikki muut valtuustoryhmät hyväksyivät alibudjetoidun talousarvion, eli en saanut kannatusta vastuullisemmalle esitykselleni. Jäin valtuustossa yksin.

Tampereen kaupungin olisi mahdollista välittömästi oikeastikin säästää sekä turhista hankkeista että hallinnosta.

Uudistan jo aikaisemmin puheenjohtajatoimikunnassa tekemäni esitykset.

Esitän kulttuuripääkaupunkihankkeen keskeyttämistä. Hakuvaiheessa vuonna 2018 saavutetaan 300 000 euron säästö.

Esitän menojen vähennyksiin uudeksi kohdaksi "Apulaispormestareista luopuminen".  Vuosittainen säästö olisi 500 000 euroa.

Esitän säästettäväksi esitettyjen hallinnollisten tehtävien toisenkaltaisen määrityksen. Se mahdollistaisi esitetyn säästön nostamisen 3 miljoonasta 15 miljoonaan. Esitän tavoitteeksi 1 miljoonaa vuodelle 2018, 5 miljoonaa vuodelle 2019 ja 9 miljoonaa vuodelle 2020.

Kannatan vasemmistoliiton Ulla-Leena Alpin muutosesityksiä Nekalan kirjaston säilyttämisestä sekä terveyskeskusten, suun terveydenhuollon ja ikäihmisten palveluiden asiakasmaksujen pitämiseksi nykyisellä tasolla.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Aloite lietteen kuljetusjärjestelmien arvioimiseksi

Maanantai 26.3.2018 klo 16:34

Jätin valtuustoaloitteen 19.3.2018 sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmien arvioimiseksi.

Alueellinen jätehuoltojaosto päätti 24.4.2013 äänin 7─5 muuttaa kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämäksi.

Käsitykseni mukaan tämä oli suomalaisessa kuntahistoriassa ensimmäinen kerta kun toisen kunnan luottamushenkilöt äänestivät alueellisessa luottamuselimessä nurin itsenäisten kuntien tekemät linjaukset. Käytännössä tamperelaiset jaoston jäsenet päättivät asian vastoin kuntien, yrittäjien ja asukkaiden lausuntoja ja mielipiteitä.

Ratkaisu perustui yksipuoliseen valmisteluun sekä Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivättyyn selvitykseen kuljetusjärjestelmien nykytilasta Pirkanmaalla. Selvityksen arvio, että noin 68−75 prosenttia vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin, on täysin väärä ja paikkansapitämätön.

Pöyry Finland Oy:n 28.9.2015 Kymen jätelautakunnan alueelle tekemä lieteselvitys osoittaa, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu virheellisesti liian korkeiksi.

Pirkanmaan lieteselvityksen Pöyry Finland Oy teki ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä selvityksessä käytettiin virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta. Tällä virheellisellä laskentatavalla on perusteltu siirtymistä kiinteistöhaltijan järjestelmästä jätehuoltoyhtiön järjestämään jätteenkuljetukseen. Samalla virheellisellä perusteella on myös hylätty kuntien anomukset nykyjärjestelmän jatkumisesta.

Asukkaiden, yrittäjien, kuntien sekä myös jaoston jäsenien oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että alueellisen jätehuoltojaoston päätöksiä on tehty virheellisiin tietoihin perustuen.

 Virheitä tapahtuu. Olennaista on, halutaanko ne korjata.

Jätehuoltojaosto hylkäsi vuonna 2015 kuntien hakemukset säilyttää yrittäjävetoinen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteinen sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä. Vain Nokian hakemus hyväksyttiin.

Kunnat olivat arvioineet toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyvät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sopimusperusteisessa kiinteistöhaltijan järjestämässä kuljetuksessa. Paikallistuntemukseen pohjautuvat arviot oli valmisteltu virkavastuulla kuntien luottamuselimissä.

Sopimusperusteisen kiinteistöhaltijan järjestämän kuljetuksen lisäksi ei ole tarkasteltu kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämää kuljetusta. Tämä oli virhe. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä lakia muutettiin eli vaatimukset ovat yhdenmukaiset sekä kunnan että kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.

On jäänyt arvioimatta kummankin jätteenkuljetustavan hyödyt ja haitat sekä se, kumpi niistä täyttää paremmin jätelain laatuvaatimukset.

Jätehuoltoyhtiön keskitetty kilpailutus vähentää tarjontaa alueella, jolloin kattavuus ja luotettavuus kärsivät.

Toisin kuin päätöstä tehtäessä väitettiin, kilpailun katoaminen ei suinkaan ole alentanut hintoja. Päinvastoin. Mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjää eli kilpailu takasi aiemmin palvelun laadun sekä kohtuullisen hinnan. Keskitetty monopolijärjestelmä tarkoittaa myös alueen työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien vähenemistä.

Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta ja tukee sen alueellista kehittämistä. Kun lisäksi alueelliset lietteen vastaanottoasemat toimivat hyvin eikä lietteen jatkokäytössä ole ilmennyt ongelmia, ei toimivaa käytäntöä ole kyseisten kuntien käsityksen mukaan syytä muuttaa. Se, että osa lietteen ravinteista käytetään alueellisesti, vähentää turhaa ajoneuvoliikennettä.

Jätehuoltojaosto sai lausuntoja myös alalla toimivilta sekä palvelua käyttäviltä. Ne olivat suurimmalta osin yhteneväisiä kuntien lausuntojen kanssa. Toiseen suuntaan päätöksentekoa ohjasi asianosaisen eli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n aktiivinen rooli.

Jätehuoltojaoston ratkaisuissa oli kyse itsenäisten kuntien yhteistyöstä ja kuntien itsehallinnosta eli siitä, voiko muiden kuntien edustajat alueellisessa luottamuselimessä kävellä toisen kunnan ylitse, sekä päätöksenteon tasosta. Olen sitä mieltä, että mikäli päätöksiä ei pystytä lainmukaisesti, julkisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.

Tampereen kaupunki on uudella valtuustokaudella ottanut jo muutamia askelia KHO:n 2016:88 lainvastaiseksi todetusta yksipuolisen määräämisvallan mahdollistavasta asemasta neuvottelemalla jätehuoltoviranomaisen jäsenjakaumasta niin, että Tampereelta ja 16:sta muusta kunnasta valitaan kummastakin sama määrä jäseniä.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää kummankin jätteenkuljetustavan hyödyt ja haitat sekä sen, kumpi niistä täyttää paremmin jätelain laatuvaatimukset.

Tampereella 19.3.2018

Aarne Raevaara

Kommentoi kirjoitusta.

Tamperelaista mielikuvademokratiaa

Lauantai 3.2.2018 klo 1:30

Tamperelaista mielikuvademokratiaa

Tampereen valtakoalitio nosti pormestariohjelmassa luvatun tiedolla johtamisen uudelle tasolle kun tuhansia pöytäkirjoja ja asiakirjoja poistettiin kaupungin verkkosivuilta.

Tampereen valtuuston, hallituksen ja lautakuntien pöytäkirjat on nähtävissä netissä vain reilun puolen vuoden ajalta. Tämä on ongelma.

Ilman kaikkien saatavilla olevaa julkista tietoa demokratia näivettyy. Tieto mahdollistaa osallistumisen vaihtoehtojen arvioimiseen, päätöksien valvontaan ja tosiasioihin perustuvan mielipiteen muodostamiseen.


Käytännössä kaikki Tampereen isommat hankkeet kestävät vuosia. On mahdotonta vaikuttaa asioihin tai edes seurata toteutuvatko hankkeiden yhteydessä luvatut myönteiset asiat, jos niistä ei saa tietoa.

Tein tammikuussa valtuustoaloitteen siirtymisestä Helsingin kaupungin käytäntöön säilyttää pöytäkirjat netissä luettavana kymmenen vuoden ajan. Esitin myös, että salatun asian osalta on käytävä ilmi mistä on kysymys ja millä perusteilla asia on päätetty salata.

Salailuun, tarkoituksenhakuiseen valmisteluun ja mielikuviin perustuva päätöksenteko ei vain heikennä demokratiaa. Mielikuvademokratia myös lisää kustannuksia.


Olisiko Rantaväylän tunneli hyväksytty valtuustossa, jos sen edellyttämät maanalainen keskustaliittymän ja Kunkun parkin kustannukset olisi käsitelty samassa yhteydessä?

Myös Kansi- ja Areena -hanke olisi todennäköisesti kaatunut, mikäli se olisi käsitelty avoimesti ja julkisesti.

Raitiotiehankkeen toteuttamiseksi perustettiin julkisuuslain ulkopuolella toimiva uusi osakeyhtiö.

Virkamiehille annettu lupa valmistella Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä ei sisällä velvollisuutta antaa julkisuuteen väliaikatietoja.

Kyseiset hankkeet mahdollistuvat vain mielikuvilla. Julkisuudelta piilossa, vajavaisin ja tarkoituksenhakuisin tiedoin.

Kyse ei ole vain edellä mainituista megahankkeista, vaan yleisestä linjauksesta. Salailusta on muodostunut uusi päätöksenteon tapa. Tämä maksaa liikaa.

Tampereen velkaantumistahti on miljardien eurojen megahankkeiden seurauksena riistäytynyt käsistä. Tänä keväänä kaupungin on laadittava raju talouden tasapainottamisohjelma.

Miten se onnistuu oikeudenmukaisesti ilman avointa tietoa eri vaihtoehdoista, osallistumista arviointeihin ja julkista päätöksentekoa?


Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu (VaTa, oppositio)

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Tamperelainen -lehdessä 3.2.2018

Kommentoi kirjoitusta.

Aloite pöytäkirjojen julkaisemisesta netissä

Torstai 1.2.2018 klo 13:18

Jätin valtuustoaloitteen 22.1.2018 pöytäkirjojen julkaisemisesta netissä.

-----------------

Valtuustoaloite yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisen tiedon antamisesta yleisessä tietoverkossa (pöytäkirjojen julkaiseminen netissä)

Perustuslain julkisuusperiaate sekä kuntalain (410/2015) 1.6.2017 voimaantulleet uudet säännökset kuntalaisten tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista edellyttävät merkittävien hankkeiden valmisteluvaiheen päätöksien sekä perustelujen säilyttämistä vuosia yleisessä tietoverkossa.

Se, että Tampereella on netissä luettavissa vain viimeisten 9 valtuustokokouksen pöytäkirjat, sekä muiden luottamuselimien sekä viranhaltijoiden pöytäkirjoja noin 6 kuukauden ajalta, ei mahdollista arvioida tai edes seurata Tampereen isoja, useita vuosia kestäviä rakennus- ja kaavahankkeita.

Tämä käytäntö ei ole hyvän hallinnon mukainen. Kuntalaisilla ja asiasta kiinnostuneilla ei ole mahdollisuuksia arvioida tehtyjä päätöksiä.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin nettisivuilta pöytäkirjat ovat luettavissa 10 vuoden ajan.

Pöytäkirjoja siirrettäessä nettiin on myös huomioitava, että pelkkä toteamus asian salaamisesta ei riitä. Pöytäkirjasta on käytävä ilmi mistä asiasta on kysymys ja millä perusteilla asia on päätetty salata. Yksittäisiä henkilöitä koskevat tiedot on syytä poistaa pöytäkirjasta heti valitusajan päätyttyä. Yksinkertaisinta tietojen poistaminen on silloin, kun poistettavat henkilötiedot ovat vain liitteessä.


Esitän, että Tampereen kaupunki siirtyy Helsingin kaupungin omaksumaan käytäntöön pöytäkirjojen antamisessa yleisessä tietoverkossa.

Tampereella 22.1.2018

Aarne Raevaara

Kommentoi kirjoitusta.

Lietesota - taistelu tuulimyllyjä vastaan?

Keskiviikko 13.12.2017 klo 15:17

Lietesota – taistelu tuulimyllyjä vastaan?

Sydän-Hämeen Lehden päätoimittaja Tommi Liljedahl pohdiskeli (SHL 25.10.2017) jo vuosia käytyä lietesotaa ja siihen liittyen pienempien kuntien vaikuttamisen mahdollisuuksia varoitellen taistelusta tuulimyllyjä vastaan. Lietesodassa on kysymys lietteenkuljetuksen siirtymisestä kiinteistöhaltijan sopimusperusteisesta järjestelmästä kunnan eli käytännössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n monopoliksi.

Pohdinnassa mentiin aivan suomalaisen demokratian ytimeen. Päätöksenteon avoimuus, mahdollisuus vallan haastamiseen ja vaihtoehtojen esittäminen mahdollistavat toimivan demokratian.

On tärkeää, että tiedotusvälineet tuovat esiin erilaisia näkemyksiä ja myös haastavat päättäjiä keskusteluun asukkaille tärkeissä asioissa. Päätoimittajalla on syytä olla ylpeä Sydän-Hämeen Lehden linjasta. Päätöksenteossa sekä myös julkisuudessa esiintyneet virheelliset väitteet on lehdessä voitu oikaista. Kolikon eri puolet on tuotu hyvin esille.

Näin ei ole kaikissa lehdissä. Vaikka on täysin ymmärrettävää, että merkittävän ilmoittajan taloudellisia etuja halutaan suojella, toivoisin, että yksiselitteisesti virheelliseen ja käytännössä oikaisujen julkaisematta jättämällä valheelliseen uutisointiin perustuvien lehtien tilaajat ja mainostajat äänestävät euroilla.

Vastuullisissa tiedotusvälineissä kukaan ei enää väitä aikaisemmin noin 90 alalla toimivan yrittäjän vaihtumisen 5 monopolin aliurakoitsijaksi lisäävän kilpailua. Kukaan ei väitä hintojen alenevan 20─40 prosenttia, mikäli ne joidenkin asiakkaiden osalta moninkertaistuvat.

Pöyry Finland Oy joutui uudessa selvityksessään käytännössä myöntämään 28.2.2013 päivätyn selvityksen kuljetusjärjestelmien nykytilasta Pirkanmaalla olevan täysin paikkansapitämätön.

Se, että asiakkaalta poistetaan mahdollisuus vaihtaa yrittäjää mikäli hinta tai palvelu ei tyydytä, on iso askel kohti sellaista järjestelmään, joka ei ole koskaan toiminut. Julkinen keskustelu on tuonut tämänkaltaiset epäkohdat esille.

Meillä on esimerkkejä, kuinka niin sanottu yleinen mielipide on onnistunut järkevöittämään päätöksiä ja lakeja.

Tilanne on nyt lietteenkuljetusasiassa hyvin samankaltainen kuin silloin, kun ympäristöministeri aikoinaan runnoi läpi haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen. Silloinkin vahvimpina puolustajina olivat hankkeesta taloudellisesti hyötyvät tahot. Kysymys olisi ollut miljardiluokan liiketoimista.

Kaikki tiesivät jo asetuksen valmisteluvaiheessa, ettei kuivanmaan mummonmökkien jätevesillä ole merkitsevää vaikutusta vesistöjen rehevöitymiseen. Sekin tiedettiin jo etukäteen, että suunniteltu jopa reilun 10 000 euron talokohtainen investointi olisi kohtuuton ja täysin turha.

Asian ratkaisi se, että silloinkin oli SHL:n kaltaisia medioita sekä aktiivisia kansalaisia, jotka taistelivat tuulimyllyjä vastaan. Tilanne näytti alussa lähes toivottomalta. Toisella puolella oli polttovoimana satojen miljoonien eurojen voittoja haluavat tahot sekä virallinen, viranomaisten julkaisema totuus.

Toimenpiteiden kohteiksi ajateltujen henkilöiden sananvapaus toteutui myös lopulta käytännössä. Kolikon toista, maksajan puolta, käsiteltiin ensin vain muutamissa julkaisuissa. Mutta käsitys, että joidenkin toimijoiden satojen miljoonien voitot eivät voineet oikeuttaa kohtuuttomuuksia, levisi lopulta nimenomaan julkisuudessa.

Lopullinen niitti oli, että hankkeen poliittinen hinta nousi riittävän korkeaksi. Jätevesiasetus aiheutti keskustan vaalitappio vuoden 2011 eduskuntavaaleista. Sen jälkeen ei enää löytynyt hankkeelle edistäjiä.

Keskitetyn lietteenkuljetuksen osalta olemme nyt asian hyssyttelyvaiheessa. Nyt uskotellaan, että asiahan on jo päätetty, siihen ei voi vaikuttaa.

Esittäessäni 13.11.2017 Tampereen valtuustossa senkaltaisia tekstimuutoksia vuoden 2018 talousarviokirjaan, joissa Tampere olisi linjannut hyväksyvänsä sekä kuntien jätelain 37.1 § arviot alueiltaan että alueellisen jätehuoltolautakunnan yhdenvertaisen jäsenjakauman, valtuustosalista kuului hyvin voimallisesti: älä puhu enää tästä.

Mikäli hiljaisuus ja vaikeneminen, kieltäytyminen virheelliseksi todettujen väitteiden oikaisemisesta, on jonkin päätöksen säilymisen edellytys ─ se päätös tulee kumoutumaan.

Aarne Raevaara

Kaupunginvaltuutettu, Tampere

 

Kirjoitus ilmestyi Sydän-Hämeen Lehdessä 13.12.2017.

Kommentoi kirjoitusta.

TA2018 VaTa valtuustroryhmän puheenvuoro

Maanantai 13.11.2017 klo 9:18

KV 13.11.2017 VaTa valtuustoryhmän puheenvuoro

Arvoisat tamperelaiset, valtuuston puheenjohtaja sekä valtuutetut

Kiitän mahdollisuudesta esittää näkemyksiä Tampereen kaupungin vuoden 2018 talousarvioon sekä vuosien 2018−2021 taloussuunnitelmaan.

 

Arvoisat valtuutetut

Valtuusto päättää tänään onko käsittelyssä oleva talousarvio laadittu siten, että se turvaa kunnan tehtävien hoitamiseksi tarvittavat edellytykset. Onko siihen otettu kunnan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat kuntalain edellyttämällä tavalla?

Nyt esitetty talousarvio on alibudjetoitu. Yksistään sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta on kyse vähintään 17 miljoonan, todellisuudessa jopa reilun 40 miljoonan alibudjetoinnista. Nyt siis varataan vähemmän rahaa sote-palveluihin kuin niihin olisi käytön perusteella varattava. Tämä on vastoin kaupunkilaisten etua, ja aiheuttaa epävarmuutta palvelujen saatavuudesta. Henkilökunnalle tilanne tuo lisäpaineita ja eettisiä ongelmia.

Menettely ei ole järkevä. Kaupunki joutuu kuitenkin lisäämään rahoitusta muiden mukana raskaisiin lakisääteisiin palveluihin. Esitetty alibudjetointi vaikeuttaa kevyempien ja ennaltaehkäisevien palvelumuotojen kehittämistä. Menettely heikentää talouden tehostamista.

Talousarvion pitää perustua realistisiin lukuihin, ei toiveajatteluun.

Esitän talousarvioehdotuksen palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.

Näin koko budjettiin voi kohdistaa myös säästöohjelman vaikutukset. Kaupunki voi siirtyä myös ennaltaehkäiseviin sekä kevyempiin palveluihin. Esitän niitä muutoksissa.  X

Arvoisat valtuutetut

Valtuuston tulisi harkita kuinka iso osuus kuntalaisten rahoista käytetään ylimääräisiin, ei lakisääteisten tehtävien kattamiseen. Talousarviossa on huomioitu määrättyjä yksityisiä sijoittajia ja eräisiin rakennusfirmoihin liittyvät kaupungin rasitteet. Olen sitä mieltä, että liian hyvin.

Käsitykseni mukaan en riko mitään salassapitomääräystä jos totean julkisesti, että yksityisen Kansi ja areena -hankkeen isoin rasite kaupungille ei ole 60 miljoonaa euroa vaan kaupungin rooli riskinkantajana. Esitän hankkeesta luopumista. X

Ratikka halutaan rakentaa osakeyhtiömallilla. Sehän mahdollistaa Länsimetron tavoin toimimisen julkisuuslain sekä siten julkisuuden ulottumattomissa. Hankkeen kustannukset pitäisi vuosittain valtuustossa hyväksyä. Länsimetro on esimerkki hankkeesta, jossa kustannukset karkasivat käsistä ja hanke junnasi paikallaan. En pidä vastaavanlaista menettelyä enkä ylipäätään ratikkahanketta hyväksyttävänä.

Uuden kalliin raitiotieliikenneinfran rakentamisen sijaan esitän vuonna 2018 kehitettäväksi kestävän kehityksen mukaisesti sähköbussijärjestelmää. X

Arvoisat valtuutetut

Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on hälyttävän huono. Uuden velan määrä lähentelee talousarvioehdotuksessa jo 140 miljoonaa euroa. Talousarvion alibudjetoinnin kattamiseksi lienee keinovalikoimissa velan lisääminen.

Tampereen kaupungilla on meneillään samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Kaikkia hankkeita ei ole varaa toteuttaa.

Investoinnit on priorisoitava. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Nyt päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen.

Talousarviossa 2018 ei ole mitään mainintaa valtuuston yksimielisesti hyväksymästä lisäyksestä talousarvioon 2015: Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta.

Investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, on otettava käyttöön vuoden 2018 alussa.  X

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. En kannata sähkölaitoksen yksityistämistä, en edes siirtoverkon osalta. X

Arvoisat kuulijat

En kannata verojen ja maksujen korottamista. Ne ohjaavat kehitystä väärään suuntaan. Ne vähentävät ostovoimaa, ne vaikeuttavat pieni ja keskituloisten tamperelaisten elämää ja ne lisäävät työttömyyttä.

Esimerkki uudesta kaupunkilaisten rasitteeksi ehdotetusta maksusta on hulevesimaksu. En sitä kannata. Rajoittaisin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hulevesimaksun koskemaan vain niitä kiinteistöjä, joista hulevesi ohjataan kunnan hulevesijärjestelmään. Maksun perustana pitää olla käytetty rakennusoikeus, ei hulevettä suodattava maapohja.   X

Kaupungin on varauduttava, että valtiontalouden pyrkimys vähentää usean miljardin velkaantumistahtia heijastuu tulevina vuosina kuntatalouteen. Vuosi sitten Kelan silloinen pääjohtaja Liisa Hyssälä ehdotti, että puolet asumistuesta siirtyisi kunnan maksettavaksi. Tähän kannattaa varautua.

Tampere joutuu myös kärsimään nykyisen Suomen hallituksen maahanmuuttopolitiikan seurauksista. Hintalappu siitä on Tampereen kaupungille erittäin huomattava.

Kaupungin tulee neuvotella valtion kanssa maahanmuuton kustannusten korvaamisesta.  X

Hyvät valtuutetut

Osana taloussuunnitelman arviointia on mahdollisuus päättää, jatketaanko ylivelkaantumisen ja palveluiden heikentämisen linjalla, vai haetaanko vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle. Kaupungin on päästävä Ylen MOT -ohjelmassa julkisuuteen tuodusta rakenteellisesta korruptiosta.

Kaupungin on muutettava maankäyttö- ja kaavoituspolitiikkaa. Esitän, että kaupunki välittömästi luopuu asumista ja yritystoimintaa vaikeuttavista hankkeista. Asukasmäärän kasvattaminen ei ole itseisarvo. Yritystoiminnassa olevia alueita ei saa muuttaa asuinkäyttöön.

Hämpin parkissa jokainen autopaikka maksoi 100 000 euroa. Maan tasolla olevien pysäköintipaikkojen vähentämisestä on luovuttava. Näin voidaan luopua Rantaväylän tunnelin Näsinkallion liittymän ja Kunkun parkin 150 miljoonan euron hankkeesta.  X

Kaupungin tulee tukea olemassa olevan raideverkoston käyttöönottoa. Sen tuloksena saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne. Se on myös Tampereen ja tamperelaisten edun mukaista.

Tampere on koko Pirkanmaan veturi, siksi kaupungin pitää nykyisen sanelupolitiikan sijaan hakea aiempaa parempaa yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa.

Viranomaistoiminnassa Tampereen pitää huomioida asianosaisten yrittäjien, kuntalaisten ja kuntien toiveet. Esimerkiksi alueellisen jätehuoltojaoston päätöksien osalta ne olivat yhteneväisiä. Esitän yrittäjävetoisen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteinen lietteenkuljetusjärjestelmän säilyttämistä. X

Alueellisen jätehuoltolautakunnan jäsenmäärä pitää perustua asukasmäärään.

Elinvoimainen maakunta on myös Tampereen etu.

Olen erittäin tyytyväinen, että pormestariohjelmaan otettiin esittämäni ajatus Pietari ─ Tampere välisestä suorasta junayhteydestä. Tampereen strategia 2030 oleva toteamus Pietarin-ratayhteyden sujuvoittamisesta ei ole riittävän selkeä tavoite vuoteen 2030. Sellaisena se on hyvä pormestariohjelmassa, mutta kyllä vuoteen 2030 mennessä on suoralla ratayhteydellä Tampere ─ Pietari oltava säännöllistä henkilöjunaliikennettä. Tampere tarvitsee turismia, matkailua, yrittämisen mahdollisuuksia, työpaikkoja ja näiden mukana tulevia verotuloja.

Tampereen tulee mennä mukaan alueelliseen kielikokeiluun. Ruotsin kieli on voitava haluttaessa vaihtaa johonkin toiseen kieleen. Tämä monipuolistaa tamperelaisten peruskoulun käyneiden kielten osaamista, ja opetus on myös kustannustehokkaampaa. X

Arvoisa puheenjohtaja

Pormestarisopimus sekä nyt käsiteltävät talousarvioehdotus sekä strategia 2030 ovat ennemminkin kirjeitä joulupukille, sisältäen paljon hyviä ajatuksia, mutta hyvin vähän keinoja ristiriitaisten ja epärealististen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tampere tarvitsee selkeän tahdon ja suunnan päästä eroon yhä lisääntyvästä velkaantumisesta ja yli varojen elämisestä.

Kaupunki, jossa on 70 000 ihmistä ilman nettiyhteyttä, ei voi edellyttää kaikkien käyttävän ensisijaisesti digitaalisia palveluita vuonna 2025. Tältäkin osin on toimittava tosiasioiden, ei toiveajattelun pohjalta.

Väkiluvun vuosittaisen 3000 asukkaan kasvutavoitteen, viheralueiden kaavoittamisen, Rantaväylän tunnelin jatkolouhimisen, laajojen parkkiluolien louhimisen ja uusien raskaiden infrojen rakentamisen sekä toisaalta palvelujen ja kestävän kehityksen tavoitteiden välillä on ristiriita. Esitettyyn ohjelmaan ei sovi tavoitteeksi "Tampere on hiilineutraali vuonna 2030".

Esitän Tampereen strategia 2030 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun niin, että se sisältäisi myös vaikutus- ja kustannusarvioinnin tavoitteista.

Aarne Raevaara

VaTa valtuustoryhmän puheenjohtaja

X   Teen lopussa asiasta tekstilisäysehdotuksen talousarvioehdotukseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Lietekuljetuksesta sekä taksaesityksestä palautetta

Torstai 9.11.2017 klo 19:48

Alueellinen jätehuoltolautakunta on yksimielisesti esittänyt uudessa jätetaksaesityksessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle oikeuden periä hukkakäyntimaksu.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy esitti vuosi sitten vastaavaa maksua. Taksaesitys ei tuolloin ollut yksimielinen. Vastustin sitä. Saadun laajan palautteen jälkeen hukkakäyntimaksu poistettiin.

Ei ole hyväksyttävää, että asukas joutuisi maksamaan yli 60 euroa, vaikka kieltää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n reitillä olevalle tontilleen tunkeutumisen. On kohtuutonta, että ulkopuolisen aiheuttamasta häiriöstä pitäisi maksaa.

Mikäli Pirkanmaallakin lietekaivon tyhjennys tapahtuisi vain tarvittaessa, poistuisi täysin kohtuuton hukkakäyntimaksu. Miksi tyhjästä pitäisi maksaa?

Asiaan voi vielä vaikuttaa. Alueelliselle jätehuoltolautakunnalle voi antaa 30. marraskuuta 2017 asti palautetta esitetystä kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalvelujen taksoista sekä kaikesta asiaan liittyvästä. Palautteen voi lähettää postissa Tampereen kaupungin kirjaamoon tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@tampere.fi.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu, Tampere

Kommentoi kirjoitusta.

Lietteenkuljetus tarvitsee uudet päätökset

Torstai 9.11.2017 klo 19:46

Markkinaoikeus on kumonnut Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n lietekuljetuksien hankintapäätöksen.

Päätös oli kilpailutettu myös siinä mielessä virheellisesti, että siinä ei huomioitu alueellisen jätehuoltoviranomaisen ohjeistusta. Alueellinen jätehuoltojaosto linjasi, että paikalliset yrittäjät jatkaisivat lietekuljetuksia ensimmäisen hankintakauden.

Päätös ei ainoastaan ole lainvastainen. Myös jaoston lietekuljetuksen ratkaisujen perustelut olivat virheellisiä. Lisäksi jaoston jäsenjakauman osalta on asiassa toimittu vastoin perustuslakivaliokunnan linjausta.

Kysymys ei ole hallinnon ongelmista, vaan noin 50 000 viemäriverkoston ulkopuolella vakituisesti asuvan oikeusturvasta sekä kymmeniä tuhansia kesämökkejä koskevasta ratkaisusta.

Alueellinen jätehuoltojaosto päätti 24.4.2013 äänin 7─5 muuttaa kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämäksi.

Käsitykseni mukaan tämä oli suomalaisessa kuntahistoriassa ensimmäinen kerta kun toisen kunnan luottamushenkilöt äänestivät alueellisessa luottamuselimessä nurin itsenäisten kuntien tekemät linjaukset. Käytännössä tamperelaiset jaoston jäsenet päättivät asian vastoin kuntien, yrittäjien ja asukkaiden lausuntoja ja mielipiteitä.

Mikäli esimerkiksi asiassa hyvin aktiivisesti toiminut apulaispormestari Pekka Salmi eli lisäkseni toinenkin Tampereen edustaja olisi äänestänyt vanhan kiinteistönhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän puolesta, se olisi säilynyt.

Ratkaisu perustui yksipuoliseen valmisteluun sekä Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivättyyn selvitykseen kuljetusjärjestelmien nykytilasta Pirkanmaalla. Selvityksen arvio, että noin 68−75 % vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin, on täysin väärä ja paikkansapitämätön.

Pöyry Finland Oy:n 28.9.2015 Kymen jätelautakunnan alueelle tekemä lieteselvitys osoittaa, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu 2,5 vuotta aiemmin virheellisesti liian korkeiksi.

Pirkanmaan lieteselvityksen Pöyry Finland Oy teki ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä selvityksessä käytettiin virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta. Tällä virheellisellä laskentatavalla on perusteltu siirtymistä kiinteistöhaltijan järjestelmästä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Samalla virheellisellä perusteella on myös hylätty kuntien anomukset nykyjärjestelmän jatkumisesta.

On asukkaiden, yrittäjien, kuntien sekä myös jaoston jäsenien oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että alueellisen jätehuoltojaoston päätöksiä on tehty virheellisiin tietoihin perustuen.

Virheitä tapahtuu. Olennaista on, halutaanko ne korjata.

Toisin kuin päätöstä tehtäessä väitettiin, kilpailun katoaminen ei suinkaan ole alentanut hintoja. Päinvastoin.

Päätökset lietekaivojen tyhjennysmonopolista sekä vuosittaisesta tyhjennyspakosta ovat oikeutetusti herättäneet vastustusta. Mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjää eli kilpailu takasi aiemmin palvelun laadun sekä kohtuullisen hinnan. Keskitetty monopolijärjestelmä tarkoittaa myös alueen työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien vähenemistä.

Toinen iso ongelma on alueellisen jaostosta lautakunnaksi muuttuneen viranomaisen jäsenjakauma. Se ei perustu asukasluvun suhteeseen, jonka mukaan suhde olisi 6─6 Tampereen ja muiden kuntien kesken. Kiinteistöjen määrän suhteessa Tampereen edustus jäisi vähemmistöön suhteessa 7─6.

Ilman oikeudenmukaista paikkajakoa asiassa ei huomioida jatkossakaan kuntien, yrittäjien ja asukkaiden lausuntoja ja mielipiteitä.

Esitin Tampereen kaupunginvaltuustossa 24.4.2017 Tampereelle samaa jäsenmäärää kuin 16 muulle kunnalle yhteensä. Ilman mitään hyväksyttävää perustelua valtuuston enemmistö säilytti Tampere 7, muut kunnat 5 jäsenjakauman.

Kuntalaissa ei säädetä kuntien yhteisen toimielimen voimasuhteista, mutta perustuslain tulkinnan mukaan yksittäisellä kunnalla ei tulisi olla määräävää asemaa kuntien pakollista yhteistoimintaa koskevassa toimielimessä.

Vaatimus, että alueellisen jätehuoltolautakunnan kokoonpano muutetaan mahdollisimman pian perustuslakivaliokunnan kannanottojen mukaisiksi, on kohtuullinen.

Koska nyt oikeus vihelsi pelin poikki, päättäjillä on mahdollisuus miettiä ratkaisut uudestaan. On täysin ymmärrettävää, ettei monopoliasemaan pääsevä toimija luovu vapaaehtoisesti.

Olen sitä mieltä, että koska päätöksiä ei pystytä lainmukaisesti, julkisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu, Tampere

Kommentoi kirjoitusta.

Tavara-aseman siirrosta

Lauantai 28.10.2017 klo 17:20

Vihreiden valtuutettu Juhana Suoniemi väittää Tamperelaisen blogissaan (17.10.), että ratkaisu tavara-aseman siirrosta olisi tehty yhdyskuntalautakunnassa yksimielisesti. Ei pidä paikkaansa. Olen sitä eri luottamuselimissä kaikissa vaiheissa perustellen vastustanut.

Kokoukset ovat venyneet, koska olen esittänyt vaihtoehtoja siirtämiselle. Turhaan. Nyt venyvät ihmisten aikataulut, ja onnettomuusriskit kasvavat ruuhkien mukana.

Tavara-aseman siirtohanke on alusta asti ollut täysin järjetön. Kaksikerroksisen tiilestä muuratun rakennuksen nostaminen 1.3 metriä, siirtäminen 24 metriä sekä peruskorjaaminen maksaa noin 6.5 miljoonaa.

Hanke on osuva esimerkki Tampereen vaihtoehdottomasta päätöksenteosta. Työllistäviä, toimivia ja halpoja vaihtoehtoja ei edes haluttu tutkia.

Hankkeet jyrätään läpi luottamuselimissä, vaikka kaupunkilaiset antaisivat kielteistä palautetta, tosiasiat olisivat selvityksien kanssa ristiriidassa tai kustannukset moninkertaistuvat.

Vain muutama valtuutettu kannatti 15.6.2015 kaupunginvaltuustossa ehdotustani tavara-aseman siirtosuunnitelman hylkäämisestä. Nyt julkisuudessa esiintyvät kiihkeät siirron vastustajat hyväksyivät sen valtuustossa. Eivätkö he ymmärtäneet, mitä olivat päättämässä?

Viime keväällä kuntavaalien alla siirtopäätöksen läpirunnoneet puolueet kertoivat uuden asemakaavan näyttävän huonolta. Pelko äänestäjien reaktiosta näyttää olleen viisauden alku.

Ikävä todeta, että valituskierroksen läpikäynyttä, juuri lainvoimaistunutta ja lähes yksimielisesti hyväksyttyä tavara-aseman siirtoon perustuvaa suojeluasemakaavaa on mahdotonta nopealla aikataululla lainmukaisesti ohittaa.


Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 28.10.2017 

Kommentoi kirjoitusta.

VaTa ei allekirjoita Lauri Lylyn pormestariohjelmaa

Perjantai 2.6.2017 klo 17:52

VaihtoehtoTampere ei allekirjoita Lauri Lylyn pormestariohjelmaa

VaihtoehtoTampere valtuustoryhmä suhtautuu myönteisesti Lauri Lylyn pormestariohjelman palvelulupauksiin. Ohjelmassa on hyviä linjauksia. Ohjelma on laadittu hyvässä hengessä, ja myös VaTa on saanut sinne omat kädenjälkensä.

Ongelma on ohjelman uskottavuus.

Menojen vuosittaiseksi kasvuvauhdiksi on ohjelmassa rajattu 1−2 %. Kyseinen menojen lisäys syntyy yksistään kaupunkiin muuttavista uusista asukkaista. Esitetty käyttötalousmenojen kasvun hillitseminen eli käytännössä palvelujen heikentäminen ei auta, mikäli esitetyt miljardi-investoinnit toteutetaan. Yksityisen Kansi ja Areena hankkeen 60 miljoonan, Rantaväylän tunnelin Näsinkallion liittymän ja Kunkun parkin 150 miljoonaa, yhä laajenevan ratikan yli puolen miljardin sekä keskusta alueen rakenteellisen pysäköinnin kustannukset kaupungille ja kaupunkilaisille ovat kestämättömiä.

Millä palvelulupaukset rahoitetaan, kun investoinneille ei aseteta kattoa eikä niitä jaksoteta pidemmälle ajalle?

Tampereen ei pidä ottaa lisää velkaa, korottaa maksuja tai veroäyriä vaan suhteuttaa menot ja tulot toisiinsa.

VaihtoehtoTampere ei allekirjoita pormestarisopimusta. Ryhmän päätös oli vaalilupauksiemme mukainen ja yksimielinen.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »


Uutiset

Tässä on eniten äänessä oleva Tampereen valtuutettu ? ottaa usein yhteen Sanna Marinin kanssa (09.04.2017)
Tässä on eniten äänessä oleva Tampereen valtuutettu – ottaa usein yhteen Sanna Marinin kanssa

13.07.2016  Hanketta peittää salailu
21.06.2016  Salailun sisältöä
02.05.2016  Sipilän, Soinin ja Stubbin hallitus tekee Suomen historian kokoomuslaisinta politiikkaa