Valtuustoaloite sähkön myynnistä suoraan kohtuullisella hinnalla tamperelaisille

Tiistai 30.8.2022 klo 13:56

Julkisuudessa on kerrottu, että muutamien kuntien omat sähköyhtiöt ovat myyneet tuottamansa sähkön suoraan asukkaillensa. Kyseisissä kunnissa sähkön hinta on huomattavasti pörssistä ostettua hintaa alempi.

Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen ilmoitti 26.8.2022 Aamulehdessä, että ”Vaikka myymme Tammerkoski-nimistä tuotetta, se ei tarkoita, että sähkö tulee suoraa Tammerkoskesta kuluttajan töpseliin. Myymme pörssiin kaiken tuottamamme sähkön ja ostamme sieltä kaiken myymämme sähkön.”

Sähkön hinta on noussut pörssissä poikkeuksellisesta maailmanmarkkinatilanteesta johtuen ennätyksellisen korkealle tasolle. Sähkön tuotantokustannukset, mikäli niistä poistetaan poliittiset linjaukset, ovat pysyneet lähes ennallaan.

Sähköä käyttävän asukkaan näkövinkkelistä kaupungin sähkölaitoksen tapa myydä halvalla tuotettu sähkö pörssiin ja ostaa se kalliimmalla takaisin on järjetön.

Tampereen sähkölaitoksen vuoden 2021 oma tuotanto 605,3 GWh tarkoittaa jokaista tamperelaista asuntoa kohti keskimäärin 4485 KWh. Aamulehden (26.8.2022) mukaan kerrostaloasunnoissa kulutetaan keskimäärin 2500 KWh vuodessa. Asuntokannan mukaisesti laskien Tampereen sähkölaitoksen oma tuotanto kattaisi parhaimmillaan noin 90 prosenttia alueen asukkaiden tarvitsemasta sähköstä.

Kaupungin sähkölaitoksen oma tuotanto ei riittäisi isompien sähkölämmitteisten tilojen, liiketilojen ja teollisuuden sähkönkäyttöön. Käsitykseni mukaan niiden oma sähkötuotanto on hyvin vaatimatonta, eli niiden sähkö pitäisi ostaa sähköpörssistä.

Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen ilmoitti 26.8.2022 Aamulehdessä, että uusille asiakkaille on mahdollisuus tehdä vain pörssisähkösopimuksia. Käsitykseni mukaan tilanne on ristiriidassa sähkömarkkinalain kanssa.

Sähkömarkkinalaki 67 § edellyttää, että yhtiöt, joilla on johtava markkina-asema, ovat velvollisia myymään sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille sekä muille loppukäyttäjille.

Esitämme, että Tampereen kaupunki omistajaohjauksen keinoin toimii niin, että Tampereen sähkölaitos myy oman tuotantonsa suoraan kohtuullisella katteella tamperelaisille ja tarjoaa sähkömarkkinalain mukaisia kohtuullisia perussähkösopimuksia.

Tampereella 29.8.2022

kaupunginvaltuutettu Aarne Raevaara

Rakenteellista korruptiota

Keskiviikko 29.6.2022 klo 21:44

Valtuutettu Aarne Raevaara: Kaupungin pitää luoda läpinäkyvät ja tasapuoliset pelisäännöt kaikille toimijoille ilman rakenteellista korruptiota

Asunto- ja maapolitiikan linjauksia ei hyväksytty yksimielisesti 13.6. Tampereen valtuustossa. Nostin jo valmistelun yhteydessä esille rakenteellisen korruption. Kysymys on myös sadoista miljoonista euroista, jotka pitäisi tulla kaupungin kassaan.

Linjauksissa on hyviä ja kannatettavia visioita. Kaikki varmastikin kannattavat kohtuuhintaista, laadukasta asumista sekä kaupungin maaomaisuuden vastuullista ja pitkäjänteistä hoitamista. En esittänyt linjauksien hylkäämistä vaan palauttamista takaisin valmisteluun, niin että kauniit visiot toteutuisivat myös käytännössä.

Hyvänä esimerkkinä toiminnasta, josta olisi pitänyt päästä eroon, on Ratinan Voimakadun kahden tontin kohtalo. Kaupunki luovutti tontit yksityiselle rakennusfirmalle asemakaavan mukaisten työpaikkojen rakentamiseksi. Kauppakirjoissa oli ehtona kaupungille maksettavasta yhteensä 3.1 miljoonan sopimussakoista, mikäli kyseistä rakentamisvelvoitetta ei toteutettaisi 4 vuodessa.

Tontit jäivät rakentamatta. Työpaikat saamatta. Sopimussakot perimättä. Kaupat purkautumatta.

Lue lisää: Rantamaisemaan Tampereen keskustassa halutaan uusia asuntoja 400 ihmiselle – vanha toimistorakennus puretaan pois alta

Nyt alueen asemakaavoitusta ollaan muuttamassa asumiseksi. Vaikka rakennusoikeus ei lisääntyisi yhtään, Tampereen kaupungilta jää saamatta, ilman kaavamuutoksen tuoman arvonnousun hyvittämistä, yhteensä 12,6 miljoonaa. Menettelyn taloudelliset vaikutukset ovat huomattavasti isommat, koska kaupunki omistaa kaavoitettavan alueen muilta osin. Yhtenäinen kaupungin kokonaan omistama korttelialue olisi mahdollistanut avoimen tontinluovutuskilpailutuksen. Kaupunki olisi todennäköisesti voinut avoimessa ja laajemmassa kilpailutuksessa lisääntyvän rakennusoikeuden avulla saada alueesta jopa 50 miljoonaa.

Mitä useampi rakennusfirma toimii Tampereen alueella, sitä parempi tilanne. Kaupungin pitää muokata linjauksiaan ja ohjelmiaan niin, että avoimet markkinat toimivat yhdenvertaisella ja uskottavalla tavalla tontinluovutuksissa.

Kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden on toimittava kaupungin ja asukkaiden edun mukaisesti. Kaavoituksesta saatavat tulot olisi toimiva keino tasapainottaa velkaisen kaupungin taloutta. Tätä mahdollisuutta ei haluttu kirjata.

On turha pelätä, ettei Tampereen alueelle rakenneta. Valtuustossa arvioitiin nyt hyväksyttyjen linjausten tarkoittavan, että kaupungille tulevalla 70 euron rakennusoikeuden korvauksella mahdollistetaan parhaimmillaan 4 000 euron yksityinen voitto rakennusneliötä kohden. Mielestäni linjaus ei ollut tältäkään osin kaupungin edun mukainen.

Yksityistä katetta isompi ongelma on kaupungin raju velkaantuminen rakentamisen mahdollistavista infrahankkeista.

Linjaukset avaavat joillekin konsulteille ja rakennusfirmoille oikotien rikastumiseen, löytäjä saa pitää -periaatteella. Hankekehittäminen tarkoittaa, että kaupungin omistama maa-alue, joka on kaavoitettu johonkin muuhun käyttötarkoitukseen, luovutetaan hankekehittäjälle yksinoikeudella.

Koska innovatiivinen hankekehittäminen ei perustu lainmukaisiin kaavoitusmenettelyihin, on tamperelainen käytäntö muokkautunut salaiseksi ja suljetuksi. Ennen hankkeen toteuttamista valmiiksi sovittu suunnitelma muutetaan asemakaavaksi − ilman osallisten eli asukkaiden riittävän aikaista osallistumista ja ilman uskottavia vaihtoehtoja.

Kaupungin pitää luoda etukäteen sovitut, yhdenvertaiset, läpinäkyvät ja tasapuoliset pelisäännöt kaikille toimijoille ilman rakenteellista korruptiota. Hankkeet pitää toteuttaa asemakaavojen mukaisesti. Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät kaikki vastuulliset toimijat.

Kirjoitus on julkaistu 18.6.2022 Aamulehdessä.

Tampereen valtuusto - Asunto- ja maapolitiikan linjaukset - Eriävä mielipide 13.6.2022

Lauantai 18.6.2022 klo 23:04

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 13.6.2022 § 93 Asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2022-2025

Asunto- ja maapolitiikan linjauksissa on hyviä ja kannatettavia visioita. Kaikki varmastikin kannattavat kohtuuhintaista, laadukasta asumista sekä kaupungin maaomaisuuden vastuullista ja pitkäjänteistä hoitamista. En esittänyt linjauksien hylkäämistä vaan palauttamista takaisin valmisteluun, niin että kauniit visiot voisivat myös käytännössä toteutua.

Olen jo valmistelun yhteydessä nostanut esille rakenteellisen korruption. Kysymys on myös sadoista miljoonista euroista, jotka olisi pitänyt tulla kaupungin kassaan.

Tonttikauppojen sopimusvelvoitteet

Hyvänä esimerkkinä toiminnasta, josta olisi pitänyt päästä eroon, on Ratinan Voimakadun kahden tontin kohtalo. Kaupunki luovutti tontit YIT Rakennus Oy:lle asemakaavan mukaisten työpaikkojen rakentamiseksi. Kauppakirjoissa oli ehtona kaupungille maksettavasta yhteensä 3.1 miljoonan sopimussakoista, mikäli kauppakirjan mukaista rakentamisvelvoitetta ei toteutettaisi 4 vuodessa.

Tontit jäivät rakentamatta. Työpaikat saamatta. Sopimussakot perimättä. Kaupat purkautumatta.

Nyt alueen asemakaavoitusta ollaan muuttamassa asumiseksi. Vaikka rakennusoikeus ei lisääntyisi yhtään, Tampereen kaupungilta jää saamatta, ilman kaavamuutoksen tuoman arvonnousun hyvittämistä, yhteensä 12.6 miljoonaa. Menettelyn taloudelliset vaikutukset ovat huomattavasti isommat, koska kaupunki omistaa kaavoitettavan alueen muilta osin. Yhtenäinen kaupungin kokonaan omistama korttelialue olisi mahdollistanut avoimen tontinluovutuskilpailutuksen. Kaupunki olisi todennäköisesti voinut avoimessa kilpailussa lisääntyvän rakennusoikeuden avulla saada alueesta jopa 50 miljoonaa.

Olen esittänyt kaupunginhallituksessa linjaukseksi, että yli miljoonan euron sopimusvelvoitteista voi luopua vain luottamuselin (ilmeisesti Akila). En voi hyväksyä sitä, että viranhaltijoiden tasolla voitaisiin joustaa luottamuselimissä hyväksytyistä sopimuksista. Kysymys on poliittisen vastuun kantamisen lisäksi siitä, että luottamuselimien esityslistat, liitteet ja pöytäkirjat ovat julkisesti luettavissa. Avoimuus ja julkisuus pitää olla yhtenä osana yli miljoonan euron joustoissa.

Mitä useampi rakennusfirma toimii Tampereen alueella, sitä parempi tilanne. Kaupungin pitää muokata linjauksiaan ja ohjelmiaan niin, että avoimet markkinat toimivat yhdenvertaisella ja uskottavalla tavalla tontinluovutuksissa. Kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden on toimittava kaupungin edun mukaisesti.

Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua

On turha pelätä, ettei Tampereen alueelle rakenneta. Valtuustossa arvioitiin nyt hyväksyttyjen linjauksien tarkoittavan, että kaupungille tulevalla 70 euron rakennusoikeuden korvauksella mahdollistetaan parhaimmillaan 4 000 euron yksityinen voitto rakennusneliötä kohden.

Yksityistä katetta isompi ongelma on kaupungin raju velkaantuminen rakentamisen mahdollistavista infrahankkeista.

Kaupungin pitäisi lähtökohtaisesti kaavoittaa vain omaa maata. Asumiskäyttöä ajatellen teollisuus-, varasto- tai vastaava käyttötarkoitus on raakamaata.

Linjauksissa ei edistetä kunnan tai kuntalaisten etua riittävässä määrin. Pelko, etteivät rakennusfirmat olisi tasapuolisimmilla pelisäännöillä kiinnostuneita alueelle rakentamisesta, on täysin turha.

Hankekehittäminen

Linjaukset avaavat joillekin konsulteille ja rakennusfirmoille oikotien rikastumiseen, löytäjä saa pitää -periaatteella. Hankekehittäminen tarkoittaa, että kaupungin omistama maa-alue, joka on kaavoitettu johonkin muuhun käyttötarkoitukseen, luovutetaan hankekehittäjälle yksinoikeudella.

Koska innovatiivinen hankekehittäminen ei perustu lainmukaisiin kaavoitusmenettelyihin, on tamperelainen käytäntö muokkautunut salaiseksi ja suljetuksi. Ennen hankkeen toteuttamista valmiiksi sovittu suunnitelma muutetaan asemakaavaksi − ilman osallisten eli asukkaiden riittävän aikaista osallistumista ja ilman uskottavia vaihtoehtoja.

Tonttivuokra

Linjauksiin hyväksyttiin kaupunginhallituksessa hyviä muutoksia tonttivuokriin. Asia olisi pitänyt kirjata vielä selkeämmin. Asuntotontilta, jonka rakentamismahdollisuuksia on vuokrasopimuksen hyväksymisen jälkeen tosiasiallisesti vähennetty kaupungin toimesta esimerkiksi suojelukaavalla, vuokraa pitää myös vähentää. Vuokran pitäisi määrittyä käytetyn rakennusoikeuden mukaan. Linjauksiin kirjattu mahdollisuus viranhaltijan harkintaan ei ole riittävä linjaus.

Pelisäännöistä

Kaupungin pitää luoda etukäteen sovitut, yhdenvertaiset, läpinäkyvät ja tasapuoliset pelisäännöt kaikille toimijoille ilman rakenteellista korruptiota. Hankkeet pitää toteuttaa asemakaavojen mukaisesti. Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät kaikki vastuulliset toimijat.

Vihreä siirtymä ajaa umpikujaan

Perjantai 18.2.2022 klo 0:23

Elinkustannukset ovat viime aikoina kohonneet kiihtyvään tahtiin. Esimerkkinä ”vihreästä siirtymästä” on polttoaineiden yli kipurajan korotettu hinta, joka nostaa muun muassa elintarvikkeiden hintoja. Lisänä vielä huippukallis sähkö.

Uusin ilmastoteko on EU-komission direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta. Jokaisen EU-maan on määriteltävä 15 prosenttia rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan alimpaan G-luokkaan. Tämä siis täysin riippumatta, mikä rakennusten kunto todellisuudessa on.

Heikoimman G-luokan rakennukset on korjattava parempiin energiatehokkuusluokkiin määräaikaan mennessä. Tällä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sekä asunnonomistajille että vuokralaisille. Kerrostaloissa kohoavina vastikkeina ja vuokrina, omakotitaloissa korjauskuluina.

Näillä todella pitkälle viedyillä pakkotoimilla aiheutetaan kustannusten lisäksi vastakkainasettelua. Aggressiiviset vihreät ilmastotavoitteet eivät johda hyvään. Kotien arvon alentaminen poliittisilla päätöksillä loukkaa omistuksen suojaa.

Direktiiviehdotus on monin tavoin kestämätön. Esimerkiksi Bulgarian ja Suomen rakennuksista 15 prosenttia on samassa heikoimmassa energiatehokkuusluokassa. Komissio on perustellut ehdotusta sillä, että jokaiseen EU-maahan kohdistuu yhtäläiset ponnisteluvaatimukset rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Tiukimmat vaatimukset tulevat julkiselle sektorille. EU-komissio ehdottaa, että julkisen sektorin on vuosittain saneerattava kolme prosenttia kaikista omistamistaan kiinteistöistä.

Tiukimmat vaatimukset tulevat julkiselle sektorille. Velvoite tarkoittaa suomalaisille kunnille noin 3,6 miljardin euron vuosittaisia lisäkustannuksia. Rakennukset on saneerattava lähes nollapäästöisiksi.

Mikäli kustannusjako päätetään EU:n elvytysrahaston mukaisesti, Suomi maksaa jälleen osan eteläisten jäsenmaiden kustannuksista omiensa lisäksi.

Kysymys on komission ehdotuksesta. Asia etenee lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn. Siellä selviää, ohjaako päätöksentekoa sokea ideologia, vai järki ja vastuullisuus.

kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (ps)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 16.2.2022

Keskitytään olennaiseen

Torstai 20.1.2022 klo 13:35

Pirkanmaan uuden hyvinvointialueen ei pidä luoda kallista hallintobyrokratiaa ja poliittisia suojatyöpaikkoja, eikä lähteä mukaan ideologisiin ilmastohankkeisiin. Näillä veroeuroilla ei palkattaisi yhtään uutta lääkäriä, hoitajaa tai avustajaa. Eikä ensimmäistäkään apua tarvitsevaa auteta.

Jo nyt erilaiset ideologiset hiilineutraalihankkeet uhkaavat suomalaisten hyvinvointia. Asumiseen, lämmitykseen, autoiluun, tavarankuljetukseen ja teolliseen toimintaan ollaan sisällyttämässä miljardien lisäkustannukset. Tämä tehdään ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä päästökaupalla, direktiiveillä, verotuksella sekä uusilla maksuilla.

Ideologisen ilmastotavoitteen eli Hiilineutraali Tampere 2030 -hankeen haitalliset vaikutukset ja kustannukset ovat vähin eri paljastumassa. Yhtä kohtuuton on Sanna Marinin (sd.) hallituksen Suomelle asettama hiilineutraaliuden tavoitevuosi 2035.

Suomalaisten kurjistamisella ei kuitenkaan ole käytännössä mitään myönteistä vaikutusta globaaleihin ilmastopäästöihin. Päinvastoin.

Tuotannon karkottaminen Suomesta ei tarkoita päästöjen vähenemistä. Tuomme tavaroita sieltä, missä valmistus saastuttaa. Ideologiset ilmastotavoitteet lisäävät päästöjä globaalisti. Alueen talous heikkenee ja elintaso laskee. Samanaikaisesti mahdollisuudet ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa vähenevät. Sosiaali- ja terveyspalveluista on talouden kantokyvyn heiketessä säästettävä.

Hyvinvointialueiden ei pidä lähteä mukaan hyvinvointiyhteiskunnan rapauttamiseen, edes hyvää tarkoittavien ideologisten hankkeiden varjolla.

Ilman maakuntaveroa, veronkorotuksia, velkaantumista tai maksujen korotuksia on mahdollista päästä hoitoon ja saada palveluita ajoissa. Mutta vain jos keskitytään olennaiseen.

Aarne Raevaara
aluevaaliehdokas (ps)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 15.1.2022.

Ideologinen ilmastotavoite kurjistaa

Sunnuntai 31.10.2021 klo 1:56

Ideologinen ilmastotavoite eli Hiilineutraali Tampere 2030 -hanke on arvioitava uudelleen. Tampereen kaupungin on aika miettiä talouttaan. Verotulot vähenevät uusien sosiaali- ja terveysalueiden myötä. Miljardivelka pakottaa säästöihin.

Ideologisen ilmastotavoitteen haitalliset vaikutukset ja kustannukset ovat vähin eri paljastumassa. Esimerkiksi konepajateollisuus ei uskalla sijoittua Tampereelle, mikä vähentää työpaikkoja ja verotuloja. Autoilun vaikeuttamisen seurauksena pienet kivijalkaliikkeet ovat kärsineet. Asukkaiden elämää on vaikeutettu.

Yhtä kohtuuton on Sanna Marinin (sd.) hallituksen Suomelle asettama hiilineutraaliuden tavoitevuosi 2035.

Suomalaisten asumiseen, lämmitykseen, autoiluun, tavarankuljetukseen ja teolliseen toimintaan ollaan sisällyttämässä miljardien lisäkustannukset. Tämä tehdään ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä päästökaupalla, verotuksella sekä uusilla maksuilla. Suomalaisten kurjistamisella ei kuitenkaan ole käytännössä mitään myönteistä vaikutusta globaaleihin ilmastopäästöihin.

Tuotannon karkottaminen Suomesta ei tarkoita päästöjen vähenemistä. Tuomme tavaroita sieltä, missä valmistus saastuttaa. Suomen ja Tampereen talous heikkenee ja suomalaisten elintaso laskee. Ideologiset ilmastotavoitteet lisäävät päästöjä globaalisti.

Todelliset päästöt kulutuksesta ja materiaaleista on tehdyissä laskelmista unohdettu. Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -laskelmista puuttuvat rakentamisen päästöt. Esimerkiksi ilmastotekona markkinoidusta ratikasta ”unohtui” elinkaaren aikaiset päästöt. Liikenneviraston selvitysten mukaan raiteiden päästöistä 46 prosenttia syntyy rakentamisvaiheessa, vain 26 prosenttia käytöstä.

Euroopan Unionin ja isojen teollisuusmaiden hiilineutraaliuden tavoitevuosi on 2050. Tampereen ja Suomen ei pidä asettaa asukkaitaan ja yrittäjiään muita unionin maita heikompaan asemaan.

Oman maan puhdas tuotanto on säilytettävä elinvoimaisena. Tampereen pitää osaltaan kantaa vastuunsa asukkaidensa hyvinvoinnista. Hiilineutraaliustavoite on siirrettävä vuoteen 2050.

kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (ps)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa kolumnina 30.10.2021.

Perussuomalaiset pelattiin ulos

Torstai 22.7.2021 klo 17:49

Yliopistolehtori Jouni Tilli leimasi (AL 7.7.) Tampereen Perussuomalaisen valtuustoryhmän puheenjohtajan Lassi Kalevan analyysin Tampereen tulevan valtuuston koalitioneuvotteluista oikeistopopulistiseksi retoriikaksi. Tillin kommentit olivat muutenkin asenteellisia, eikä kommentoija selvästikään tuntenut Tampereen tilannetta.

Perussuomalaiset eivät jääneet oppositioon. Olimme rakentavasti mukana neuvotteluissa. Edellytimme vastuullista taloudenpitoa ja palveluihin keskittymistä. Koalitioneuvottelut käytiin asiallisessa hengessä. Asiat on aika laittaa tärkeysjärjestykseen eli investoinnit pitää priorisoida, hankkeet suhteuttaa kantokykyyn. Tampere ei voi enää nostaa veroja ja maksuja eikä vaikeuttaa asukkaidensa arkea. Perussuomaiset hyväksyivät neuvotellun ohjelman.

Jatkoneuvotteluissa, joissa perussuomalaiset eivät olleet mukana, demokratiaa halventaen meidät pelattiin ulos.

Tilli oli siinä oikeassa, että valtakunnan tasolla oppositio muodostuu niistä eduskuntapuolueista, jotka jäävät hallituksen ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan pitäisi tapahtua kunnissa. Kaupunginhallitus ja muutkin vallankäyttöön liittyvät paikat jaetaan kuntavaalien tuloksen mukaisesti. Tampereella käytännössä kaikki puolueet pääsevät kaupunginhallitukseen sekä muihin paikkoihin.

Kuntalaisilla pitää olla vaaleissa mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Kuntavaaleissa äänestäjät antoivat selkeän tuomion aiemmin harjoitetulle politiikalle. Esimerkiksi vihreiden äänimäärä putosi lähes neljänneksellä. Perussuomalaiset nousi 4 valtuutetun pienryhmästä yhdeksi Tampereen isoista puolueista 10 valtuutetulla.

Tampereella jatkossa valtaa käyttävää koalitiota äänesti kuntavaaleissa vain reilu 43 prosenttia tamperelaisista. Lähes 57 prosenttia kaupunkilaisista ei ole sitä hyväksynyt.

Demokratian legitimiteetti kärsii, kun selkeä enemmistö pelataan vallankäytön ulkopuolelle.

Demokratian halventaminen

Keskiviikko 21.7.2021 klo 11:16

Perussuomalaiset nousi kuntavaaleissa 10 valtuutetulla yhdeksi Tampereen isoista puolueista. Äänestäjät antoivat selkeän tuomion aiemmin harjoitetulle politiikalle. Esimerkiksi vihreiden äänimäärä väheni lähes neljänneksellä.

Kuntavaalien jälkeiset yhteiset neuvottelut käytiin hyvässä hengessä. Kaupunki ei voi enää nostaa veroja ja maksuja eikä vaikeuttaa asukkaidensa arkea. Investoinnit pitää priorisoida, hankkeet suhteuttaa kantokykyyn, eli on aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kalervo Kummola (kok) korosti, että hänen vastuulla olleessa kaupunkiympäristöryhmässä, johon kuului asuminen, liikenne- ja ilmastohankkeita, saatiin erimielisyyksistä huolimatta yhteistyöhenkinen ratkaisu. Neuvotteluihin osallistuneena jaan hänen arvionsa.

Valitettavasti joillakin tahoilla on halu luoda keinotekoista vastakkainasettelua. Jatkoneuvotteluissa, joissa perussuomalaiset eivät olleet mukana, demokratiaa halventaen meidät pelattiin ulos.

Vain reilu 43 prosenttia äänesti kuntavaaleissa Tampereella jatkossa valtaa käyttävää koalitiota. Lähes 57 prosenttia tamperelaisista ei ole sitä hyväksynyt. Koalitioon kuuluva kokoomus olisi hyväksynyt perussuomalaiset mukaan. Eli käytännössä puolueet, joita äänesti alle 30 prosenttia tamperelaisista, halvensivat edustuksellista demokraattista järjestelmää.

Demokratian toimivuudesta ei voida puhua, kun selkeä enemmistö pelataan vallankäytön ulkopuolelle.

Tampereen malli on synnyttänyt suomalaiseen kuntahallintoon vieraan valtakoalitio−oppositio -asetelman. Ongelma on myös, että valtakoalitio ensin päättää pienemmässä ryhmässä oman linjauksensa eli reilu 20 valtakoalition valtuutettua tekee 67 valtuutetun valtuuston päätökset.

Perustuslaissa turvataan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Jokaisen äänioikeutetun ääni pitäisi olla samanarvoinen. Perustuslaissa todetaan myös, että kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Tampereen mallissa äänet eivät ole samanarvoisia, linjaukset perustuvat kaupankäyntiin. Koalition sulle−mulle -malli on aiheuttanut Tampereelle miljardien velat.

Keinotekoista vastakkainasettelua

Keskiviikko 23.6.2021 klo 19:30

Tamperelaisen mielipidekirjoitus ”Kestävien liikennemuotojen kehitys on priorisoitava yksityisautoilun edelle” (16.6.) oli yksipuolinen. Miksi eri liikkumismuotoja asetetaan toistensa vastakohdiksi?

Eivät ihmiset käytä henkilöautoja ilkeyttään vaan siksi, että heillä on tarve liikkua ja auto on siihen heidän kohdallaan sopivin väline. Sama koskee pyöräilyä ja kävelyä. On hyvä, että ihmiset liikkuvat. Myös turvallisia kevyenliikenteen väyliä tarvitaan.

Talouden elinvoimaisuudelle on tärkeää, että autoilla pääsee esteettömästi liikkumaan ja edullisesti pysäköimään. Autot osaltaan mahdollistavat työssäkäynnin ja pyörittävät taloutta.

Erilaisissa hankkeissa pitää miettiä kustannuksia ja kuka ne maksaa. Kaupunkitilan käyttö pysäköintiin pitää suunnitella tehokkaaksi. Viistoparkit mahdollistaisivat ilmaisen pysäköinnin. Ne alentaisivat ajonopeutta, samalla kevyen liikenteen turvallisuus paranisi. Muutamilla kohtuuhintaisilla pysäköintialueilla kaupunki kattaisi kaikki kadunvarsipysäköinnin kulut. Kustannuksia ei tarvitsisi vyöryttää autottomille asukkaille, kuten kaupunkitilan tältä osin vapauttavassa Kunkun parkissa tapahtuisi. Asumisen kustannukset ovat jo muutenkin kohtuuttomia, niitä ei pidä lisätä. Maan alle louhittavissa luolissa yhden ajoneuvon paikoituspaikan rakentamiskustannukset ylittävät 100 000 euroa. Kadunvarsipaikoissa se maksaa vain muutama sata euroa. Käyttökustannuksissa on vielä isompi ero.

Ei ole mitään tarvetta asettaa myöskään yksityisautoilua ja julkista liikennettä vastakkain. Kaikkia liikkumismuotoja pitää edistää niin, että ne tukevat toisiaan. Kaavoituksessa on kyettävä suunnittelemaan alueet toimiviksi.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 23.6.2021

Äänestäjillä oltava mahdollisuus vaikuttaa

Torstai 10.6.2021 klo 12:43

Tampereella on perinne, että epäsuosittuja hankkeita hyväksytetään vaalien jälkeen vanhalla valtuustolla.

Kuntavaalien jälkeen seuraavana päivänä kokoontuvan valtuuston esityslistalla ovat Kunkun parkin lisäksi Näsikallion maanalainen eritasoliittymä sekä Amuritunneli eli tunnelin lisälouhinta.

Kyseisten maanalaisten asemakaavojen tarkoituksena 17.5 iltakoulussa esitettiin vähentää kadunvarsilta paikoitusta sekä jättää rakentamatta alueelle muuttaville asukkaille sekä yrittäjille jatkossa paikoitustilaa. Näin muodostuvalle noin 10 000 parkkipaikan vajauksella voidaan osaltaan nostaa paikoituksen hinta kustannusvastaavaksi.

Paikoituksen kustannukset on tarkoitus kerätä autoilijoilta maksuina sekä asukkailta velvoitepaikkojen hinnoissa. Kustannukset nousevat jatkossa täysin uudelle tasolle. Kunkun parkissa yhden ajoneuvon paikoituspaikan rakentamiskustannukset ylittävät 100 000 euroa. Kadunvarsipaikoissa se maksaa vain muutama sata euroa. Käyttökustannuksissa on vielä isompi ero. Autotonkin asukas voi jatkossa joutua maksamaan monikertaisesti sen, mitä paikoitus nykyisin maksaa. Asumisen kustannukset ovat jo muutenkin kohtuuttomia, niitä ei pidä lisätä.

Vaihtoehtona Kunkun parkille on, että Tampere muuttaa kadunvarsia maksuttomiksi viistoparkeiksi. Lisääntyvät parkkipaikat tukevat alueiden elinvoimaa sekä palveluja, yritystoimintaa ja asukkaiden tarpeita. Viistoparkit alentaisivat ajonopeutta, samalla kevyen liikenteen turvallisuus paranisi. Muutamilla kohtuuhintaisilla pysäköintialueilla kaupunki kattaisi kaikki kadunvarsipysäköinnin kulut. Kustannuksia ei tarvitsisi vyöryttää autottomille asukkaille.

On äänestäjien pilkkaamista tuoda lähes 200 miljoonan hanke vanhan valtuuston päätettäväksi vasta vaalien jälkeen. Todennäköisesti hyvin harva valtuutettu kannattaa sitä ennen vaaleja, mutta enemmistö asiasta päätettäessä vaalien jälkeen.

Vaaleja järjestetään, että äänestäjillä on mahdollisuus vaikuttaa heiltä itseään koskeviin asioihin. Tätä on kunnioitettava Tampereellakin.

Sähkönsiirtoverkkoa ei pidä yksityistää

Keskiviikko 2.6.2021 klo 19:35

Heikkenevät talousnäkymät pakottavat kunnat pohtimaan energiayhtiöidensä myyntiä (Yle 30.5.). Tilannetta pahentaa, että uudessa sote-mallissa suuri osa verotuloista siirtyy pois kunnilta. Velan suhteellinen osuus tuloista moninkertaistuu myös Tampereella.

Julkisuuden paine vaikutti, että esimerkiksi Jyväskylässä energiayhtiön sähkönsiirtoverkon osittaisen yksityistämisen valmistelu lopetettiin vuosi sitten. Mikkelin osalta asia siirtyi kuntavaalien yli.

Jyväskylän keskustelussa nousi esille myös Tampere. Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä 2008 kaupunginvaltuusto päätti, että energialiiketoimintoja ei myydä eikä myyntiä ryhdytä edes valmistelemaan. Pormestarikoalition toimesta valtuusto kumosi 2015 kyseisen linjauksen. Valtuusto ei ollut yksimielinen, en voinut sitä hyväksyä.

Sähkönsiirtoverkon kaltaista luonnollista monopolia ei pidä yksityistää. Sähkönsiirto on kaupungin ydintoimintaa, se kuuluu asukkaiden ja yrittäjien perustarpeisiin. Julkinen omistus takaa sähkönsiirrolle kohtuullisen hinnan ja toimintavarmuuden.

Tein huhtikuussa uuden valtuustoaloitteen, että lupa valmistella Sähkölaitoksen myyntiä perutaan. Edellisellä kerralla 2018 asiaa käsiteltäessä valtuuston puheenjohtaja ei myöntänyt pyytämääni puheenvuoroa. Myyntiä edistävät väitteet, esimerkiksi ettei omistuspohjalla olisi mitään tekemistä hinnoittelun kanssa, jäivät pöytäkirjasta. Tampereella ei käyty julkista keskustelua.

Vaikka Tampere saisi Aamulehden kolumnissa (2.2.2020) arvioidun miljardin euron tarjouksen Sähkölaitos-konsernin siirtoverkosta, siihen ei pidä suostua. Sitä ei pidä yksityistää edes osittain, tai listata pörssiin osana isompaa kokonaisuutta. Sähkönsiirtoverkko on pidettävä kokonaan kaupungin omistuksessa.

Tamperelaisilla on mahdollisuus ratkaista kuntavaaleissa, myydäänkö Sähkölaitoksen siirtoverkko sijoittajille. Jokaisen ehdokkaan ja puolueen on linjattava asia sitovalla tavalla ennen vaalipäivää.

Aarne Raevaara
kuntavaaliehdokas (ps)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 2.6.2021.

Tampereen valtuusto - Frenckellin myynti - Eriävä mielipide 17.5.2021

Maanantai 31.5.2021 klo 20:41

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 17.5.2021 § 69 Frenckellin virastorakennuksen myynti (lisäpykälä)

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksen alussa valtuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen teki § 59 Tiedoksi merkittävät asiat / Ylimääräisen asian ottaminen käsiteltäväksi / Lisäpykälä -esityksen.

Ilmoitin, ettei Frenckellin myynti ole kiireellinen lisäpykäläasia. Asian käsittely olisi pitänyt loppua siihen tai asian käsittely olisi pitänyt perustella asianmukaisella tavalla.

Näin ei tapahtunut, vaan yksinkertaisella enemmistöäänestyksellä Frenckellin virastorakennuksen myynnistä tehtiin lisäpykälä esityslistaan.

Frenckellin virastorakennuksen myyntiä ei olisi saanut voimassaolevan hallintosäännön ja kuntalain mukaan käsitellä lisäpykälänä Tampereen kaupunginvaltuustossa 17.5.2021.

Asian käsittelyn näin jatkuessa Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen ylitti toimivaltansa. Tämä ei ole hänen ensimmäinen toimivaltavirheensä hänen toimiessaan Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Frenckellin myyntihanke ei ollut kiireellinen

§ 59 Tiedoksi merkittävissä asioissa totesin yksiselitteisesti, ettei ollut mitään perusteluja, miksi Frenckellin myyntihanke olisi pitänyt käsitellä kiireellisenä lisäpykälänä.

Missään vaiheessa ennen kokousta tai kokouksen aikana valtuusto ei saanut vastausta kysymykseen, miksi Frenckellin myyntihanke pitäisi käsitellä kiireellisenä.

Kaupungilla ei asiasta pidettyjen puheenvuorojen, esityslistan tai liitteiden mukaan ollut mitään syytä kiirehtiä myyntiä, eikä myyntihankkeen siirtämisestä olisi aiheutunut kaupungille minkäänlaista haittaa.

Päinvastoin − kaupunkia ei asian käsittelyn siirtyminen haittaisi

Kauppakirjan mukaan Frenckellin rakennuksen myyntiä koskeva sopimus tulee kaupunkia sitovaksi vasta kun kaupunki on lainvoimaisella päätöksellään hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen nro 8776. Todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2023. Mikäli asemakaava ei saisi lainvoimaa ennen 1.6.2025, sopimus raukeaa.

Kauppakirjan mukaan ostajaa sopimus sitoisi allekirjoitushetkestä 4.5.2021 lähtien.

Menettelytavasta

Hallintosäännön 93 § kokouskutsusta todetaan, että kokouskutsu on toimitettava vähintään 11 päivää ennen valtuuston kokousta kullekin valtuutetulle. Hallintosäännön 94 § todetaan, että esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, sekä liitteet ja oheismateriaalin, toimitetaan kokouskutsun yhteydessä. Hallintosäännössä ei ole mitään mainintaa, että ylimääräisen asian voisi ottaa käsiteltäväksi vastoin hallintosäännön määräyksiä.

Frenckellin myynti oli lisätty kokoukseen lisäpykälänä valtuutetuille lähetetyn sähköpostin mukaan 11.5.2021 keskipäivän aikaan. Asia siis toimitettiin valtuutetuille vain 6 päivää ennen valtuuston kokousta.

Käytetyn menettelytavan jälkikäteinen laillisuusarviointi

Koska valtuuston puheenjohtaja ylitti toimivaltansa, ja huomioiden asian taloudellisen merkittävyyden ja mahdollisen houkutuksen tulevaisuudessa toistaa nyt nähtyä menettelytapaa poistaa valtuutetuilta mahdollisuus tosiasiallisesti perehtyä ratkaistaviin asioihin vaikeasti perusteltavien hankkeiden yhteydessä, on kaikkien vastuullisten toimijoiden etu toteuttaa asian eteenpäinviemisessä käytetyn menettelytavan jälkikäteinen laillisuusarviointi.

Tampereella 17.5.2021

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Tampereen valtuusto - Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava - Eriävä mielipide 19.4.2021

Keskiviikko 21.4.2021 klo 17:59

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 19.4.2021 § 53 Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava yk050

Pohjois-Tampereen alueen kattavan yleiskaavan tarve nousi ainakin yhdyskuntalautakunnassa esille vuosien 2012−2017 valtuustokauden aikana. Olen tuonut sekä kaupunginvaltuustossa ja myös yhdyskuntalautakunnassa esille tarpeen laatia nimenomaan senkaltainen yleiskaava, jonka pohjalta voidaan suoraan myöntää rakennuslupia. Myös edustamani puolue on ollut asiassa johdonmukainen.

Kyläkaavojen (osayleiskaavojen) ja erityisesti asemakaavojen lisäksi rantojen ulkopuolinen Pohjois-Tampereen alue ei tarvitse rakentamista estäviä tai vaikeuttavia maankäytön keinoja. Se tarvitsee yhdenvertaisen ja tasapuolisen tavan kehittää sekä uusien kyläkaavojen ja asemakaavojen että rantojen ulkopuolisia alueita perinteisenä haja-asutusalueena. Teiskon ja perinteisen maaseutumaisen asumisen vahvuus liittyy asukkaiden omiin elämänvalintoihin.

Kaupungin tehtävänä on mahdollistaa

Pohjois-Tampere käsittää 75 prosenttia Tampereen pinta-alasta, mutta vain 2 prosenttia asukkaista. Alueella ja alueelle ei ole olemassa mitään kasvupaineita, väestömäärän kasvua ei tarvitse keinotekoisesti vähentää. Päinvastoin.

Uusien asemakaava-alueiden, joissa kaupungin pitää rakentaa infra (kadut, väylien valaistus, lumenajo, hiekoitus, vesihuolto, sähkö, puistot, viheralueet, hulevesijärjestelmä, nyt jopa saaria rakennuspaikaksi) lisäksi on tarkoituksenmukaista antaa niille henkilöille, joilla on halu itse maksaa vastaavat menot omasta kukkarostaan, siihen mahdollisuus.

Mahdollisuus johonkin ei tarkoita kenellekään pakkoa.

Haja-asutus ei aiheuta kustannuksia kaupungille

Kaupungin pitää mahdollistaa asukkailleen se mikä kuuluu maapohjan omistusoikeuden normaaliin, järkevään ja tavanomaiseen käyttöön. Etenkin mikäli se ei maksa kaupungille käytännössä mitään. Kysymys ei ole vain omaisuuden suojasta, vaan elinvoiman ja uuden omaisuuden luomisesta.

Nyt jo alueen koulumatkoista yli puolet kuljetaan julkisella kulkuvälineenä eli käytännössä valtionapua lisäävä koululaiskuljetus ei aiheuta mainittavia kustannuksia kaupungille. Terveys- ja muista vastaavista palveluista kaupungilla on vastuu asuivat asukkaat millä kaupungin alueella tahansa.

Tampereen kaupungin ja alueen asukkaiden tavoitteena ei ole uusien tehokkaiden kaupunginosien rakentaminen ajantasaisten kyläkaavojen ja asemakaavojen ulkopuoliselle alueelle Pohjois-Tampereella. Ei edes vanhan Rakennuslain mukaisten taajamien kehittämistä alueelle. Haja-asutuksen vahvistuminen alueelle ei ole kaupungin kannalta haitallista kehitystä.

Vapaa-ajan rakennuksien yhdenvertainen kohtelu

Myös vapaa-ajan rakennusten käyttötapamuutokset ympärivuoden asuttaviksi on toteutettava yhdenvertaisesti. Kannatimme asiassa valtuuston hyväksymää kokoomuksen pontta. Mielestämme ponnen ajatukset olisivat pitäneet jo olla kyseistä puoluetta edustaneen apulaispormestarin toimesta valmistellussa yleiskaavassa.

Olemassa olevan rakennuskannan muuttamisesta ympärivuotisesti asuttavaksi Näsijärven niemissä (Kolunkylä, Paavolanniemi, Kääniemi, Taulaniemi, Kuoranta ja niin edelleen) vastaisivat kiinteistöjen omistajat. Kyseessä ei siis ole, kuten valtuustossa mahdollisesti väitettiin, uusista rakennuspaikoista tai uusien rakennusten rakentamisesta rannalle vaan olemassa olevan rakennuskannan teknisistä muutoksista.

Vyöhykejako

On käsittämätöntä, miksi alueen kehittämiseksi tarkoitettu yleiskaava on prosessin aikana muuttunut aluetta jakavaksi. On täysin keinotekoista jakaa alue 25 prosentin osalta suotuisammaksi.

En voi hyväksyä, että vielä yleiskaavan 5.3.2018 selostuksessa muotoiltu ”Yhteisten pelisääntöjen määritteleminen eri toimintojen yhteensovittamiseksi ja toisaalta maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaaminen ovat edelleen tärkeitä lähtökohtia.” on muutettu 3.3.2021 selostuksessa toteamukseen ”maanomistajien tasapuolinen kohtelu vastaavanlaisilla osa-alueilla”. Perusteena ei käy, että kaavaprosessin ulkopuolelta kaupunginhallituksen kehittämiskokous on 24.8.2020 hyväksynyt kaavan sisälle pohjoisen alueen kehittämistä koskevan ponnen.

Yhdenvertaisuus

Yleiskaavan 3.3.2021 selostuksen sivulla 17 on kaupunginhallituksen kehittämiskokouksessa 24.8.2020 hyväksymä ponsi: ”Mahdollistetaan ohjeellista tiheämpi rakentaminen esimerkiksi asuntoryhmissä kylä- ja maaseutuvyöhykkeille, kun tiheämmälle rakentamiselle on kuntatekniseen, elinkeinojen edistämiseen, rakentamiseen tai ympäristöön liittyvä peruste.”

Kyseinen ponsi on monitulkintainen, epämääräinen ja kohtuuton. Rakennusmääräyksistä on yleiskaavassa oltava selkeät pelisäännöt, jotka ovat samat kaikille.

(Koska itse osallistuin kaupunginhallituksen kehittämiskokoukseen 24.8.2020, en halua että syntyy mielikuva, että ponnen syntymisestä olisi vastannut kaavan valmistelija yleiskaavapäällikkö Pia Hastio.)

On esitetty väitteitä, että ponsi olisi tarkoituksella jätetty niin epämääräiseksi, että sitä voi käyttää porsaanreikänä kun halutaan suosia jonkin korruptoivan tahon normaalista ja yhdenvertaisista määräyksistä poikkeavaa rakentamista. Tähän en ota kantaa.

Olen sitä mieltä, ettei ponsilauseen luomaa pelimahdollisuutta voi jättää yleiskaavaan.

Yleiskaavan ei tulisi mahdollistaa poikkeamisia yleiskaavamääräyksistä.

Perinteisesti alueita kaavoitetaan siksi, että pelisäännöt ovat erilaisilla toimijoilla yhtenäisiä ja hankkeet onnistuvat suoraan kaavan ohjauksella eikä henkilösuhteilla.

Osallistaminen ja vuorovaikutus ovat epäonnistuneet

Osallisten mielipiteitä ei ole yleiskaavassa huomioitu. Hyvin perusteellisten ja paikallistuntemukseen perustuvien arviointien huomioimatta jättäminen ei ole Tampereen kaupungin edun mukaista.

Vuorovaikutus on kaikissa yleiskaavan selostuksissa esitetty kaavoittajan toiminnaksi, ei MRL:n määrittämien osallisten esittämiin viesteihin ja mahdolliseen huoleen vastaamiseksi.

Päätös salata julkiselta listalta ”alkuperäiset muistutukset” oli muistutuksien antajien edun vastainen toimenpide. Kaavoituksesta vastaavista valtuutetuista hyvin todennäköisesti vain murto-osa saattoi näin lukea heille luettavaksi tarkoitettuja muistutuksia.

Esitettyjä virheitä ei korjattu

Käytännössä kaikkiin sr -muistutuksiin on vastattu täysin samalla tavalla. Vastauksissa esiintyvä väite, että yleiskaavan merkintä historiallisesti merkittävästä rakennuksesta tai kohteesta olisi muutettu luonteelta informatiiviseksi, on virheellinen.

Yleiskaavan toisessa kartassa on merkitty sr -merkinnällä useita rakennuksia. Merkinnän pohjana on Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri -kirjassa esitetty alueen rakennuskannan inventointi. Monessa muistutuksessa on yksityiskohtaisesti esitetty kyseisen 13 vuotta vanhan kirjan tietojen virheellisyys. Tästä huolimatta tietoja ei ole päivitetty.

Yleiskaava on epäonnistunut suojelumääräysten osalta

Sr -merkintä ja siihen liittyvä vuorovaikutus, sopimukset ja korvaukset (esimerkiksi lisärakennusoikeus) ovat luonteva osa asemakaavaa tai senkaltaista kaavaa, jonka pohjalta voidaan suoraan hakea rakennuslupia. Nyt tehdyssä yleiskaavassa merkinnät aiheuttavat vain turhaa sekaannusta ja pahimmillaan aiheuttavat vanhan rakennuskannan häviämistä.

Haja-asutusalueen yleiskaava-alueella suojelua ohjaa kunnan sijasta rakennusperintölaki. Rakennusperintölakiin pohjautuvat suojeluesitykset tekee ELY-keskus omistajaa kuullen.

Sr-merkinnän käyttäminen asemakaava-alueen ulkopuolella antaa harhaanjohtavan kuvan rakennusten tai rakennusryhmien suojelustatuksesta.

Yleiskaavan toiseen karttapohjaan on lähtökohtaisesti merkitty sr -merkinnällä 13 vuotta vanhasta Aitolahden ja Teiskon alueen rakennusinventoinnista kaikki rakennukset ja rakennusryhmät, joiden arvoluokitus on vähintään III. Kuitenkin on huomioitava, että vain luokan I rakennuskanta on selvityksessä merkinnällä "suojeltu lailla tai valtakunnallisesti merkittävä".

Yleiskaava antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, että kaikki inventoidut rakennukset olisi jo suojeltu tai kuvan siitä, että kaupunki esittää kyseisiä rakennuksia / rakennusryhmiä suojeltavaksi, vaikkei sillä ole tähän valtuuksia asemakaava-alueen ulkopuolella.

Rakennusperinnön säilyttäminen ja rakennuskulttuurin arvo tulisi huomioida rakentamista koskevassa päätöksenteossa, mutta ei sellaisilla kaavamerkinnöillä, jotka virheellisesti antavat ymmärtää rakennuksen olevan suojelustatuksen alainen.

Liitän osaksi eriävää mielipidettä valtuustossa asian yhteydessä käsitellyn toivomusponnen

Valtuusto edellyttää, että seuraavan valtuustokauden aikana on Pohjois-Tampereen alueelle laadittava yleiskaava, jonka pohjalta voidaan suoraan myöntää rakennuslupia.

Ranta-alueiden ulkopuolella Tampereen kaupungin pitää sekä yleiskaavassa mahdollistaa että muutenkin edistää haja-asutusalueen omakotirakentamista.

Tampereen kaupungin mahdollistavat toimenpiteet pitää ulottaa tasapuolisesti sekä yhdenvertaisesti mahdollisimman laajalle alueelle koko Pohjois-Tampereen alueella.

Tampereen kaupungin pitää jatkossa vesihuollossaan edistää ja kehittää pääsääntöisesti talousveden saatavuutta.

Tampereella 19.4.2021

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (ps)

Ideologia vie parkkipaikat Tampereella

Keskiviikko 14.4.2021 klo 16:21

Tampere on vähentänyt radikaalisti katujen varsilta pysäköintipaikkoja. Hiilineutraali kaupunki 2030 -hankkeen pyrkimykset rajoittaa polttomoottoriautojen käyttämistä ja mahdolliset ruuhkamaksut ovat asukkaiden kiusaamista. Lisääntyvät kustannukset vaikeuttavat asukkaiden elämää ja yritystoimintaa.

Tampereella pitää lisätä maksuttomia pysäköintipaikkoja, ei suinkaan vähentää. Muutamalla kohtuuhintaisella pysäköintialueella kaupunki kattaisi kaikki kadunvarsi pysäköinnin kustannukset. Kaupungin ei pidä kustantaa tai lainoittaa pysäköintiä.

Monin paikoin on mahdollista esimerkiksi muuttaa kadunvarsia viistoparkeiksi. Ne alentaisivat myös ajonopeuksia, samalla kevyen liikenteen turvallisuus paranisi. Lisääntyvät parkkipaikat tukevat alueiden elinvoimaa sekä palveluja, yritystoimintaa ja asukkaiden tarvetta.

On taloudellisesti järjetöntä ohjata alueita rakenteelliseen pysäköintiin, mihin nyt Tampereella pyritään. Lainanhoitokulut ja käyttömenot nostavat pysäköinnin hinnan kohtuuttomaksi. Kaupunki joutuisi myös takaamaan tai lainoittamaan sekä kantamaan riskin rakenteellisen pysäköinnin hankkeista.

Rakenteellisessa pysäköinnissä yhden henkilöauton paikoituspaikan rakentamiskustannukset ovat jopa 100 000 euroa. Kunkun parkissa mahdollisesti vielä enemmän. Kadunvarsi pysäköinnissä vain muutama sata euroa. Rakenteellisen pysäköinnin käyttökulut ovat huomattavat, kadunvarsi pysäköinnissä olemattomat.

Asumisen kustannukset ovat muutenkin kohtuuttomat, niitä ei pidä lisätä. Asukkaiden, palvelujen ja yritystoiminnan kannalta on välttämätöntä kehittää Tamperetta myös henkilöautoliikenne huomioiden.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu 
kuntavaaliehdokas (ps)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 14.4.2021

Aloite sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmien arvioimiseksi

Keskiviikko 24.3.2021 klo 20:29

Uudistan aikaisemmin tekemäni valtuustoaloitteen, koska asian valtuustokäsittelyn yhteydessä yksimielisesti hyväksytty ponsi on jäänyt toteuttamatta.

Vastauksena 19.3.2018 jättämääni valtuustoaloitteeseen Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti 20.8.2018 § 159 omistajaohjauksen keinoja korostava toivomusponnen.

Ikävä todeta, mutta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kilpailutuksia ei ole järjestetty riittävän pieninä aluekokonaisuuksina eikä muutenkaan senkaltaisilla ehdoilla, että paikallisilla yrittäjillä olisi ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia menestyä tarjouskilpailutuksessa.

Kyseisen valtuuston yksimielisesti hyväksymä ponsi on jäänyt toteuttamatta.

Tilanteen selkeyttävä EU-direktiivi oli implementoitava Suomen lainsäädäntöön 5.7.2020 mennessä, mutta sen hyväksyminen on siirtynyt. Uudessa EU-direktiivissä (2018/851) sako- ja umpikaivolietteet poistuvat yhdyskuntajätteen määritelmästä. Näin poistuisi myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n oikeus hallinnoida näitä lietteitä.

Koska monopoliasemasta aina joku ulkopuolinen taho hyötyy, on hyvin todennäköistä, että monopolin aukaiseminen avoimen markkinatalouden sopimusperusteiseksi toiminnaksi yritetään jarruttaa. Todennäköisesti asian ratkaisee lopulta EU-tuomioistuin.

Kaikkien vastuullisten toimijoiden etu on selkeyttää lähtökohta

Alueellinen jätehuoltojaosto päätti 24.4.2013 äänin 7─5 muuttaa kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämäksi.

Käsitykseni mukaan tämä oli suomalaisessa kuntahistoriassa ensimmäinen kerta kun toisen kunnan luottamushenkilöt äänestivät alueellisessa luottamuselimessä nurin itsenäisten kuntien tekemät linjaukset. Käytännössä tamperelaiset jaoston jäsenet päättivät asian vastoin kuntien, yrittäjien ja asukkaiden lausuntoja ja mielipiteitä.

Ratkaisu perustui yksipuoliseen valmisteluun sekä Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivättyyn selvitykseen kuljetusjärjestelmien nykytilasta Pirkanmaalla. Selvityksen arvio, että noin 68−75 prosenttia vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin, on täysin väärä ja paikkansapitämätön.

Pöyry Finland Oy:n 28.9.2015 Kymen jätelautakunnan alueelle tekemä lieteselvitys osoittaa, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu virheellisesti liian korkeiksi.

Pirkanmaan lieteselvityksen Pöyry Finland Oy teki ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä selvityksessä käytettiin virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta. Tällä virheellisellä laskentatavalla on perusteltu siirtymistä kiinteistöhaltijan järjestelmästä jätehuoltoyhtiön järjestämään jätteenkuljetukseen. Samalla virheellisellä perusteella on myös hylätty kuntien anomukset nykyjärjestelmän jatkumisesta.

Asukkaiden, yrittäjien, kuntien sekä myös jaoston jäsenien oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että alueellisen jätehuoltojaoston päätöksiä on tehty virheellisiin tietoihin perustuen.

Virheitä tapahtuu. Olennaista on, halutaanko ne korjata.

Jätehuoltojaosto hylkäsi vuonna 2015 kuntien hakemukset säilyttää yrittäjävetoinen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteinen sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä. Vain Nokian hakemus hyväksyttiin.

Kunnat olivat arvioineet toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyvät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sopimusperusteisessa kiinteistöhaltijan järjestämässä kuljetuksessa. Paikallistuntemukseen pohjautuvat arviot oli valmisteltu virkavastuulla kuntien luottamuselimissä.

Sopimusperusteisen kiinteistöhaltijan järjestämän kuljetuksen lisäksi ei ole tarkasteltu kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämää kuljetusta. Tämä oli virhe. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä lakia muutettiin eli vaatimukset ovat yhdenmukaiset sekä kunnan että kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.

On jäänyt arvioimatta kummankin jätteenkuljetustavan hyödyt ja haitat sekä se, kumpi niistä täyttää paremmin jätelain laatuvaatimukset.

Jätehuoltoyhtiön keskitetty kilpailutus vähentää tarjontaa alueella, jolloin kattavuus ja luotettavuus kärsivät.

Toisin kuin päätöstä tehtäessä väitettiin, kilpailun katoaminen ei suinkaan ole alentanut hintoja. Päinvastoin. Mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjää eli kilpailu takasi aiemmin palvelun laadun sekä kohtuullisen hinnan. Keskitetty monopolijärjestelmä tarkoittaa myös alueen työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien vähenemistä.

Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta ja tukee sen alueellista kehittämistä. Kun lisäksi alueelliset lietteen vastaanottoasemat toimivat hyvin eikä lietteen jatkokäytössä ole ilmennyt ongelmia, ei toimivaa käytäntöä ole kyseisten kuntien käsityksen mukaan syytä muuttaa. Se, että osa lietteen ravinteista käytetään alueellisesti, vähentää turhaa ajoneuvoliikennettä.

Jätehuoltojaosto sai lausuntoja myös alalla toimivilta sekä palvelua käyttäviltä. Ne olivat suurimmalta osin yhteneväisiä kuntien lausuntojen kanssa. Toiseen suuntaan päätöksentekoa ohjasi asianosaisen eli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n aktiivinen rooli.

Jätehuoltojaoston ratkaisuissa oli kyse itsenäisten kuntien yhteistyöstä ja kuntien itsehallinnosta eli siitä, voiko muiden kuntien edustajat alueellisessa luottamuselimessä kävellä toisen kunnan ylitse, sekä päätöksenteon tasosta. Olen sitä mieltä, että mikäli päätöksiä ei pystytä lainmukaisesti, julkisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää kummankin jätteenkuljetustavan hyödyt ja haitat sekä sen, kumpi niistä täyttää paremmin jätelain laatuvaatimukset.

Tampereella 22.3.2021

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (ps)

Miksi kaupunki tekee huonoja sopimuksia - tavara-asema

Sunnuntai 14.2.2021 klo 17:23

Kuntien päätöksenteko ei saa pohjautua yhden etukäteen sovitun ratkaisun mainostamiseen. Päätöksien taustana pitäisi olla eri vaihtoehtojen julkinen arviointi, ja järkevin hyväksyä. Se ei suinkaan viivästytä ratkaisua. Avoin menettely vähentää korruptiota ja säästää kustannuksia.

Tavara-asemalle esitettiin 2014 yhdyskuntalautakunnassa asemakaavan käsittelyn yhteydessä kolme vaihtoehtoa. Purkaminen oli halvin. Kalleimpana esitettiin tavara-aseman suojeleminen paikallaan. Siirtämisen kustannukset olivat kahden muun ratkaisun välissä.

Kyseenalaistin sekä tilatun konsultin että viranhaltijoiden laskelmat, joita käytettiin asemakaavaratkaisun eli tavara-aseman siirron perusteina. Jäin lautakunnassa yksin. Jo tuolloin oli vain kaksi järjellistä ratkaisua. Museoviranomaisen ja ELY:n esittämä suojelu paikallaan, tai mikäli aseman kiertävän Ratapihankadun välityskyky ei ole riittävä, purkaminen.

Tavara-aseman siirtäminen oli poliittisen kaupankäynnin tulos. Kustannukset ovat moninkertaisesti enemmän kuin asemakaavan hyväksymisen yhteydessä esitettiin.

Mielestäni viimeistään hankkeen toteuttamisen yhteydessä olisi kyseiset laskelmat pitänyt esittää päivitettynä. Noin 3 miljoonan siirtokustannukset ylittävät moninkertaisesti konsultin 2013 esittämän 550 000 euron kustannusarvion. Myös lautakunnassa päätöksenteon yhteydessä esitetty arvio, että siirretystä tavara-asemasta saisi myyntitilanteessa 3.6 miljoonaa, on kaukana nyt valtuustossa hyväksytystä 1 euron kauppasummasta.

Pyysin ennen asian käsittelyä 25.1.2021 valtuustossa apulaispormestarilta uutta arviota eri vaihtoehtojen kustannuksista. Valtuusto ei saanut vastausta.

Väitetyn taloudellisen tuoton lisäksi tavara-aseman siirtämiseksi on käytetty keppihevosena 2013 valtuustolle luovutettua 8 588 henkilön allekirjoittamaa vetoomusta. Toisin kuin Kansanliike säilyttämisen takana -kirjoituksessa (Aamulehti 27.1.2021) väitettään, vetoomuksessa toivottiin tavara-aseman suojelemista paikallaan. Ei siis suinkaan siirtämistä. Ihmettelen, miksi vastoin alan viranomaisten ja asiantuntijoiden arvioita siirtämisen perusteluissa on käytetty rakennussuojelua.

Puretun Morkun tontille oli ennen tavara-aseman siirtämistä laadittu vuonna 2017 kaavaluonnos, joka sisälsi 8-kerroksisen noin 4 500 k-m2 rakennuksen. Kortteli on mahdollista myös suhteuttaa luonnoksen jälkeen viereen rakennettuun 21-kerroksiseen Luminaryyn. Yksistään siirretyn tavara-aseman tarvitsemasta tontista kaupunki olisi saanut 4–10 miljoonaa ja ihmiset koteja aivan rautatieaseman vierestä.

Kilpailutuksessa luotu kytkös vähensi Ratapihankadun toisella puolella sijaitsevan toimitilakorttelin arvoa. Kyseisen Tampereen rautatieaseman vieressä sijaitsevan vajaan 12 000 k-m2 arvo olisi mahdollista testata vain avoimessa markkinatilanteessa. On väitetty, että rakennusoikeuden arvo ylittää 10 miljoonaa. Hyväksytty 6.5 miljoonan tarjous oli siis vain noin puolet markkinahinnasta. On vaikea arvioida nyt osana siirtohanketta konseptisuunnitelmassa annetun yksinoikeuden, Morkun puistoaukiolle esitetyn 12-kerroksisen rakennuksen, arvoa.

Tavara-aseman kustannukset Tampereen kaupungille eivät siis suinkaan jää siirron 3 miljoonaan, vaan nousevat jopa yli 20 miljoonaan. Nyt 1 eurolla myyty tavara-asema on Tampereen kallein rakennus. Miksi kaupunki tekee näin huonoja sopimuksia?

Aarne Raevaara, kaupunginvaltuutettu (PS)

Palaan perussuomalaisiin

Lauantai 23.1.2021 klo 16:18

Liityn Tampereen Perussuomalaiseen valtuustoryhmään ja lähden kevään kuntavaaleihin puolueen listoilla.

En aio muuttaa linjauksiani, vaan aion jatkossakin toteuttaa kuntavaaleissa antamiani lupauksia. Puolustan kaupunkilaisten toimintamahdollisuuksia ja palveluita. En hyväksy tamperelaisten varojen käyttöä vain pientä piiriä hyödyttäviin investointeihin.

Äänestäjäni saavat edelleen, mitä ovat tilanneet.

Tampereen kaupunki on velkaantunut kiihtyvää vauhtia. Veroja ja maksuja nostetaan. Samaan aikaan kaupunkilaisten palveluita heikennetään ja karsitaan. Tämä ei ole oikea linja, näin ei pidä jatkaa.

Uskon demokratiaan ja siihen, että vaaleissa äänestämällä voidaan vaikuttaa asioihin. Kevään kuntavaalit mahdollistavat muutoksen parempaan. Siksi lähden mukaan kevään kuntavaaleihin Perussuomalaisten listoilla.

Toivon kaikkea hyvää sekä Jari Heinoselle että VaTalle.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (PS)

Tavoitteena lyhyt mutta surkea elämä? - Tamperelainen 9.1.2021

Lauantai 9.1.2021 klo 14:46

Tavoitteena lyhyt mutta surkea elämä?

Lauantai 9.1.2021 klo 14:39

Kevään kuntavaalit ovat ilmastovaalit. Hyvä niin. Tampere hiilineutraali kaupunki 2030 -hanke on esimerkki Tampereen kaupungin tämän hetken vastuuttomasta päätöksenteosta. Jäin vielä kesällä 2018 yksin, kun kyseenalaistin valtuustossa kyseisen hankkeen. Se sai vuonna 2020 tiekartassa ja ilmastobudjetissa sisältöä.

Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan päästösektoreissa on muun muassa käsittämättömän raju teollisuuden sähkönkulutuksen vähentämistavoite. Kaupungin pyrkimys on vähentää vuoteen 2030 mennessä lähes 95 % vuoden 1990 teollisuuden sähkönkulutuksen kasvihuonepäästöistä.

Tampereella päätöksenteko ohjaa tavoitteen mukaisesti teollisen toiminnan alasajoon. Yksi keino on kaavoittaa työpaikka-alueita kerrostaloiksi. Tietullit sekä maanalle louhittava rakenteellinen pysäköinti − noin 100 000 euroa pysäköintipaikka − ovat myös tehokkaita keinoja vähentää talouskasvua.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on arvioinut talouskasvusta luopumisen vaikutusta. Talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia 30 vuoden ajan hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi. Käytännössä elintaso tippuisi esiteolliseen aikaan, jolloin ihmisen ”elämä oli lyhyt mutta surkea”. Tätäkö haluamme?


On järjetöntä siirtää suomalainen teollinen tuotanto ja työpaikat maihin, joissa sama tuotanto aiheuttaa enemmän ilmastopäästöjä. Tuotannon ja päästöjen siirtäminen toiseen paikkaan ei tarkoita päästöjen leikkaamista. Globaalisti päästöt kasvavat, eivät suinkaan pienene.

Tällä hetkellä koronapandemiaa käytetään ideologisten ilmastohankkeiden edistämiseen. Suomen valtio otti viime vuonna uutta velkaa 20 miljardia. Tampereen kaupunki vuosittain 100 miljoonaa. Valtion antamasta tuesta menee kohtuuttoman paljon niin sanottuihin ilmastohankkeisiin. Ei siis esimerkiksi kaupunkilaisille välttämättömiin terveyspalveluihin, joiden tarve koronan seurauksena tulee entisestään kasvamaan.

Tampereen talous on jo aiempien hankkeiden seurauksena erittäin huono. Ydinkaupungin velka ylittää jo miljardin. Tilanne menee nykymenolla vain huonompaan suuntaan.

Tampereen pitäisi panostaa palveluihin, ei ideologisiin ja hyvinvointia vähentäviin hankkeisiin. Kuntavaalit mahdollistavat suunnanmuutoksen.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

 

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 9.1.2021

TA2021 puhe 16.11.2020

Maanantai 16.11.2020 klo 10:12

Arvoisat tamperelaiset, valtuuston puheenjohtaja sekä valtuutetut

Valtuusto päättää tänään onko käsittelyssä oleva talousarvio laadittu siten, että se turvaa kunnan tehtävien hoitamiseksi tarvittavat edellytykset. Onko siihen otettu kunnan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat kuntalain edellyttämällä tavalla?

Olen saanut viestejä sekä palveluita tarvitsevilta asukkailta että kaupungin henkilökunnalta. Viestit ovat olleet hyvin samankaltaisia kuin AVI on selvityksissään nostanut esille.

Lautakunnan arvioimasta sote-palveluiden tarpeesta on vähennetty lähes 30 miljoonaa. Palveluihin on kohdistunut myös osa jo aikaisemmin hyväksytyistä 60 miljoonan säästöistä.

Talousarviossa ei ole myöskään varauduttu purkamaan koronan aiheuttamia hoitojonoja. Kyseisiä erikoissairaanhoidon menoja ei ole katettu. Talousarvio on alibudjetoitu.

Säästöjen ja alibudjetoinnin vaikutukset ovat nähtävissä kaupungin peruspalveluissa. Tämä on vastoin kaupunkilaisten etua, ja aiheuttaa epävarmuutta palvelujen saatavuudesta. Henkilökunnalle tilanne tuo lisäpaineita ja eettisiä ongelmia.

Menettely ei ole järkevä.

Kaupunki joutuu kuitenkin lisäämään rahoitusta muiden mukana raskaisiin lakisääteisiin palveluihin. Esitetty alibudjetointi vaikeuttaa kevyempien ja ennaltaehkäisevien palvelumuotojen kehittämistä. Menettely heikentää talouden tehostamista.

Tampereen pitää kyetä huolehtimaan palveluista ilman AVIn määräyksiä. Vammaisten, lasten, nuorten, perheiden sekä ikäihmisten palveluihin tarvitaan enemmän keinoja vastata tarpeeseen. Päihdehuollon keinot ja välineet sekä resurssit on arvioitava lopputuloksen kannalta.

Talousarvion pitää perustua realistisiin lukuihin, ei toiveajatteluun. Lähtökohtana pitää olla, että talousarvio on pidettävä tiukalla, mutta palvelutarpeeseen pitää vastata.

On mietittävä ennakkoluulottomasti säästökohteita. Niitä löytyy, mikäli siirrytään sulle–mulle -sopimuksista julkiseen, vastuulliseen, kaupunkilaisten etua palvelevaan päätöksentekoon.

Valtuuston tulee harkita kuinka iso osuus kuntalaisten rahoista käytetään ylimääräisiin, ei lakisääteisten hankkeiden kattamiseen.

Arvoisat valtuutetut

Talousarvion luvut näyttävät hyviltä. Valtio on käyttänyt osan tämän vuoden 20 miljardin sekä seuraavan vuoden lisäveloista laajoihin tukitoimenpiteisiin. Kaupungin omin toimin luvut olisivat katastrofaalisen huonoja.

Taloussuunnitelman osalta valtakoalition olisi hyvä miettiä jatkoa. Kaupunki on tehnyt hyvinä vuosina alijäämää ja velkaantunut Suomen ennätys nopeudella. Miten tulemme selviämään koronasta ja laskusuhdanteen haasteista? Valtio ei voi loputtomiin rahoittaa 20 miljardin vuosittaisella velanotolla kaupunkien menoja.

Arvoisat valtuutetut

Tampereen ydinkaupunki investoi lähes 120 miljoonaa enemmän ensi vuonna kuin viime vuonna. Osa investoinneista on siirretty julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle yhtiöihin, konsernihallinnon alaisuuteen. Yhteensä investoinnit lähestyvät 600 miljoonaa. On arvioitu, että konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Näin ei pidä jatkaa. On käytävä läpi koko laaja investointilistaus.

Olen huolissani valtakoalition omaksumasta tavasta siirtää ristiriitoja herättävät satojen miljoonien hankkeet julkisuuslainsäädännön ulottumattomiin yhtiöihin.

Esimerkkinä tämänkaltaisen toiminnan ongelmista on pääkaupunkiseudulla Länsimetrohankkeen voimallisesti nousseet kustannukset, jotka olivat liikesalaisuus. Kuntien ainoa mahdollisuus oli jälkeenpäin maksaa.

Vaikka kustannuksissa olisi isoja riskejä – oikeasti nimenomaisesti siksi, että koska kustannuksissa on isoja riskejä – Hiedanrannan sekä Dubain saaren sekä ratikkahankkeen todelliset ja kattavat kustannukset pitäisi hyväksyä valtuustossa vuosittain.

 

Tampereen kaupungin velkaantumiselle on vaihtoehto. Tarvitaan investointikatto ja hankkeiden karsintaa. Verojen ja maksujen korottamisista sekä säästöohjelmista on siirryttävä talouden tasapainottamiseen.

Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on hälyttävän huono. Ydinkaupungin velka nousee miljardiin, konsernin kahteen miljardiin. Muutaman vuoden kuluttua kunnallisvero on alle neljäsosa konsernin tämänhetkisestä velasta.

Arvoisat valtuutetut

Tampereen kaupungilla on meneillään samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Kaikkia hankkeita ei ole varaa toteuttaa.

Investoinnit on priorisoitava. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Nyt päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen.

Talousarviossa 2021 ei ole mitään mainintaa valtuuston yksimielisesti hyväksymästä lisäyksestä talousarvioon 2015: Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta.

Meillä on keinoja tasapainottaa kaupungin talous.

Investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, on otettava käyttöön vuoden 2021 alussa. X

Talousarviossa esitetty investointien 36 tulorahoitusprosentti on liian pieni.

Investointikatto mahdollistaisi investointien tulorahoitusprosentin nostamisen 50 prosenttiin vuonna 2021 ja 60 prosenttiin vuonna 2022. X

Arvoisat kuulijat

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. En kannata sähkölaitoksesta luopumista, en edes siirtoverkon osalta. X

Osana taloussuunnitelman arviointia on mahdollisuus päättää, jatketaanko verojen ja maksujen korottamista sekä ylivelkaantumisen ja palveluiden heikentämisen linjalla, vai haetaanko vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle.

Tampereelta on poistunut jo liian paljon teollisuutta.

Alueen ilmastotavoitteissa pitää huomioida UPM Kaipolan ratkaisu. Joku voi olla tyytyväinen ja väittää, että liikenteen päästöt vähenevät ja hiilinielu paranee, kun metsää kaadetaan vähemmän. Rohkaisen kuitenkin päinvastaiseen toimintaan – Suomessa toimiva tehdas on myönteinen ympäristöteko.

Tampereen kaupunginvaltuustossa 18.6.2018 § 129 hyväksymässä Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia -linjauksessa ei ole huomioitu riittävässä määrin esitettyjen ratkaisujen taloudellisia tai globaaleja vaikutuksia.

Toivon, että perussuomalaiset tekisivät asiassa ehdotuksen.

Määrätyn tason jälkeen tasaverona maksettava kunnallisvero kohdistuu liiaksi pieni ja keskituloisiin. Tampere on jatkuvasti nousevilla maksuilla ja heikentyvillä palveluilla jo liikaa vaikeuttanut pieni ja keskituloisten elämää. Kannatan perussuomalaisten esittämää kunnallisveron alentamista 20.

Arvoisat viranhaltijat

Viranhaltijoiden on noudatettava valtuuston hyväksymiä linjauksia. Asemakaava, jossa on kysymys hankekehittämisestä kaupungin omalle maalle, pitää asunto- ja maapolitiikan linjauksen mukaan kilpailuttaa. Julkisten palveluiden kattamiseksi kaupungin on otettava maanjalostuksessa rakennusfirmoilta maksimituotto.

Arvoisa pormestari

Kannatan kiskopohjaista joukkoliikennettä.

Kannatan ja kiitän koalition lähijunanehdotusta. Pormestarisopimus sisältää kaksi valtuustosopimusta. Lähijunasta sekä Tampere – Pietari välisestä suorasta junayhteydestä.

Kaupungin on tuettava olemassa olevan raideverkoston käyttöönottoa. Sen tuloksena saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne. Se on myös Tampereen ja tamperelaisten edun mukaista.

Valtion lähijunapilotti Nokialta Tampereelle käytännössä kumosi kaikki ne valtuustossa 2017 Tesoman asemakorttelin hyväksymisen yhteydessä esitetyt väitteet, miksi Tesomalle ei kannattaisi välittömästi rakentaa lähijunaseisaketta. Seisake ei nyt suinkaan rakenneta 2030 -luvulla vaan aikaisemmin.

Mahdollisesti Tesoman seisake olisi toteutunut erään kaupallisen liikkeen hankkeena tai maksimissaan noin 60 000 euron julkisella kustannuksella jo vuonna 2018 mikäli esittämäni toivomusponsi olisi hyväksytty ja toteutettu.

Valtuuston sekä muutenkin yleisesti hyväksyttyjä hyviä tavoitteita pitäisi myös käytännön päätöksissä toteuttaa.

Olen erittäin tyytyväinen, että pormestariohjelmaan otettiin esittämäni ajatus Pietari ─ Tampere välisestä suorasta junayhteydestä. Meillä pitäisi olla selkeimpiä askelmerkkejä hankkeen toteuttamiseksi. Itse toivoisin, että mahdollisimman nopeasti aloitetaan suoralla ratayhteydellä Tampereelta Pietariin säännöllinen henkilöjunaliikenne. Tampere tarvitsee matkailua, yrittämisen mahdollisuuksia, työpaikkoja ja näiden mukana tulevia verotuloja.

Elinvoimainen maakunta on myös Tampereen etu.

Tampere on koko Pirkanmaan veturi, siksi kaupungin pitää nykyisen sanelupolitiikan sijaan hakea aiempaa parempaa yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa.

Viranomaistoiminnassa Tampereen pitää huomioida asianosaisten yrittäjien, kuntalaisten ja kuntien toiveet. Esimerkiksi alueellisen jätehuollon lietekuljetuspäätöksen osalta ne olivat yhteneväisiä. Esitän yrittäjävetoisen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteisen lietteenkuljetusjärjestelmän säilyttämistä. X

Arvoisat valtuutetut

Vuonna 2016 allekirjoitetussa osakkaiden rahoitusta ja osakkeenomistusta koskevassa sopimuksessa sovittiin, että Tavase Oy ei suorita tai jatka sellaisia tutkimuksia, selvityksiä tai muita toimenpiteitä tekopohjavesilaitoksen suunnittelua varten, joista aiheutuu merkittäviä kustannuksia.

Tavase on kuitenkin käynnistänyt huomattavia kustannuksia aiheuttavia hankkeita.

Esitän Tavase Oy ajamista alas. X

Arvoisa puheenjohtaja

Tampere tarvitsee selkeän tahdon ja suunnan päästä eroon yhä lisääntyvästä velkaantumisesta ja yli varojen elämisestä.

Esitän talousarvion palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.

Esitän esityksen palauttamista, jotta kaikki investoinnit sisältävä investointikatto sekä hankkeiden priorisointi eli karsinta voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2021 alusta.

Aarne Raevaara

X Teen lopussa asiasta tekstilisäysehdotuksen talousarvioon

-----------------------------------------------------------------------------
Esitän Pormestarin talousarvion 19.10.2020 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen ja kaupunki voisi ottaa käyttöön kaikki investoinnit sisältävän investointikaton sekä hankkeiden priorisoinnin eli karsinnan vuoden 2021 alusta.

--------------------------------------------------------------------------------

Esitän seuraavat muutokset Pormestarin talousarvioesitykseen 19.10.2020

Sivu 85 Kestävä kaupunki  Toiminnan keskeiset muutokset -taulukkoon toiseksi uudeksi kohdaksi: "Sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä säilyy yrittäjävetoisena niiden kuntien osalta, jotka olivat arvioineet toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyvät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sopimusperusteisessa kiinteistöhaltijan järjestämässä kuljetuksessa."

Sivu 89 Talousarvion toiminnan tavoite 2021 Nro 43 "Investointien tulorahoitus-% on 36" tilalle: "Investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa. Investointien tulorahoitusprosentti on vuonna 2021 50 ja vuonna 2022 60"

Sivu 112 Investoinnit  Omaisuuden myynti ja rahoitusosuudet -otsikon alle viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Lupa ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä perutaan.

Sivu 122 Konserniyhteisöjen tavoitteet 2021 -otsikon alle viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Tavase Oy ajetaan hallitusti alas vuoden 2021 loppuun mennessä ja kaupunki sitoutuu Tavasen osalta vain tähän vaadittaviin kustannuksiin."

 

Tampereen valtuusto - Keinupuisto 8668 - Eriävä mielipide 19.10.2020

Maanantai 26.10.2020 klo 16:47

Tampereen kaupunginvaltuusto 19.10.2020 § 138 Asemakaava nro 8668, Hervanta, pysäköintialue asumisen sekä liike- ja sosiaalitoimen käyttöön

Tampereen kaupungin palveluksessa olevilla viranhaltijoilla ei ole oikeutta edistää sopimuksia, jotka ovat vastoin kaupunginvaltuuston hyväksymiä linjauksia.

 

Asemakaavassa on kysymys hankekehittämisestä kaupungin omalle maalle.

Tampereen kaupunginvaltuusto on 23.4.2018 § 77 hyväksynyt ”Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 − 2021”.  Ohjelman sivuilla 48 – 51 käsitelty ”4.4 Hankekehittäminen” sisältää linjaukset sekä pääosin muualle kuin kaupungin maalle että pääosin kaupungin maalle hankkeista.

Kortteli 7125 eli käytännössä uuden asemakaavan nro 8668 alue on kokonaisuudessaan kaupungin maata. Hankekehittäjällä ei ole oikeutta luovuttaa tai nimetä kaupungin omistamalle maa-alueelle uutta tahoa. Kaupunginvaltuuston hyväksymät maapolitiikan linjaukset sisältävät myös tonttien luovutusmenettelyt.

Keinupuistokeskuksen kehittämiseksi ja korttelin 7125 täydennysrakentamiseksi ovat Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry, Tampereen Kotilinnasäätiö sr, Visura Oy ja Finnpark Oy allekirjoittaneet 23.8.2017 kehittäjäyhteenliittymän kumppanuussopimuksen. Tampereen Kotilinnasäätiö sr puolesta sopimuksen on allekirjoittanut Atanas Aleksovski. Sopimuksessa on Visura Oy mainittu kaikkien kohteiden rakentajana. Finnpark Oy:n vastuulla olisi rakenteellisen pysäköinnin hallinnointi. Keinupuistokeskuksessa sijaitsisi Vanhuspalveluyhdistyksen palveluasuntojen lisäksi myös 50 Kotilinnasäätiön hallinnoimaa eläkeläisasuntoa.

Hankekehittämisellä haetaan huomattavasti suuremman täydennysrakentamisen volyymia kuin mitä yksin kaupungin toimin syntyisi. Hankekehittäjät sitoutuvat panostamaan kustannuksellaan etupainotteisesti suunnittelun ja rakentamisen kynnysinvestointeihin (Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 – 2021, s. 49). Hankekehittäjät olisivat riskinkantajia.

Keinupuistohankkeen taloudelliseksi arvoksi on mainittu 80 miljoonaa euroa. Kaupungin tytäryhtiö Kotilinnasäätiö sr on hyväksyttävissä kyseisen alueen hankekehittäjäksi. Asemakaavoitus on käynnistynyt kehittäjäyhteenliittymän aloitteesta.

Hankkeesta ovat vetäytyneet syystä tai toisesta Kotilinnasäätiö sr ja Finnpark Oy.

Uusina osapuolina yhteenliittymään ovat ilmestyneet Jyväskylään rekisteröity Suomen Kaupunkikodit ARA Oy sekä Kempeleelle rekisteröity Lehto Asunnot Oy, aputoiminimeltään Rakennuskartio, Optimikoti. Rakennuskartio on tullut Tampereella monella tapaa julkisuudessa tutuksi, mm. Kotilinnasäätiön Muotialantien rakentamattoman tontin siirron vuoksi sekä Kalevassa olevan arvotontin vuokraoikeuden siirron vuoksi.

Muotialantie 36:n vuokraoikeudesta Rakennuskartio maksoi 1.15 miljoonaa. Keinupuistohankeen hankekehittäjän asema mahdollistaa huomattavasti isomman taloudellisen hyödyn.

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä YTJ-Yritys- ja yhteisöjärjestelmästä on luettavissa, että Suomen Kaupunkikodit ARA on rekisteröity 20.10.2019. Sitä ei ole merkitty arvonlisäverovelvolliseksi eikä ennakkoperintärekisteriin ja se on poistettu työnantajarekisteristä. Yrityksen referenssit ovat ohuet, koska niitä ei ole. Kysymys on pöytälaatikkoyhtiöstä.

Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018 – 2021 eivät mahdollista pöytälaatikkoyhtiötä hankekehittäjäksi eivätkä linjaukset mahdollista sitä, että alkuperäinen hankekehittäjä (tässä ilmeisesti Kotilinnasäätiö) voisi nimetä (tai myydä, siirtää tai luovuttaa) uudelle taholle hankekehitystä, joka kohdistuu kaupungin maa-alueelle.

Hanke olisi pitänyt valtuuston hyväksymän linjauksen mukaan kilpailuttaa tai luovuttaa normaaleilla menettelyillä.

En tiedä syitä, miksi näin ei ole toimittu.

 

Lähtökohtaisesti olisin halunnut kaupungin sisällä saada vastauksia. Esitykseni tämän asian jättämiseksi pöydälle ei saanut riittävää kannatusta. Nyt joudun käytännössä voimattomana toteamaan, etten kaupunginvaltuutetun asemastani huolimatta ole saanut pyytämiäni vastauksia asiakokonaisuudesta nouseviin kysymyksiin.

Haluan liittää osaksi tätä eriävää mielipidettä alempana olevat talousrikollisuutta ja harmaata taloutta tutkineen verotarkastajan luottamushenkilöille 16.10.2020 (1. Viesti) ja 30.8.2020 (2. Viesti) lähettämät viestit.

Tampereella 19.10.2020

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Ohesta puuttuvat viestit, ne ovat luettavissa Tampereen kaupungin palvelimelta

Kuka vetää välistä?

Maanantai 26.10.2020 klo 16:26

Tampereella on mahdollista muuttaa yhteisesti käytössä oleva puisto tai välttämätön paikoitusalue yksityiseksi rakennuspaikaksi. Mikäli kyseinen maa-alue on kaupungin omistama, se luovutetaan yksinoikeudella hankekehittäjälle. Ilman kilpailutusta. Tämä ”innovatiivinen oikotie” tarjoaa joillekin miljoonien voitot.

Menettely mahdollistaa viranhaltijatiedon eli niin sanotun sisäpiiritiedon hyväksikäyttämisen. Kysymys on rakenteellisesta korruptiosta.

Valtuustossa käsiteltiin maanantaina Hervannan Keinupuiston hankekehittämisen asemakaava. Hankkeen arvo on 80 miljoonaa. Hankekehittäjillä on mahdollisuus hyvään tiliin. Ongelmana on, ettei asiakirjoista käy yksiselitteisesti ilmi kenen hankkeesta on kysymys. Kuka kerää kermat?

Todennäköinen alkuperäinen hankekehittäjä kaupungin Kotilinnasäätiö on vetäytynyt. Uusimpaan sopimukseen on ilmestynyt pöytälaatikkoyhtiö sekä Lehto Asunnot Oy. Kyseisen konsernin toinen yhtiö Rakennuskartio oli ostajana, kun Kotilinnasäätiö myi vastoin sopimusehtoja Muotialantie 36 vuokraoikeudet 1.15 miljoonalla. Keinupuistossa on kysymys huomattavasti isommista taloudellisista arvoista.

Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2018–2021 eivät mahdollista pöytälaatikkoyhtiötä hankekehittäjäksi. Ne eivät mahdollista myöskään, että alkuperäinen hankekehittäjä eli Kotilinnasäätiö voisi myydä tai edes nimetä uudelle taholle hankekehitystä, joka kohdistuu kaupungin maa-alueelle.

Hanke olisi pitänyt valtuuston hyväksymän linjauksen mukaan avoimesti kilpailuttaa. Miksi näin ei ole toimittu? Onko mahdollista, että joku esteellinen tai kyseenalainen taho on pöytälaatikkoyhtiön takana?

Hain kaupungilta vastauksia. Kaupunginvaltuutetun asemastani huolimatta en ole niitä saanut. Valtakoalitio väänsi asian päätökseen.

Tosin, edelliselläkin kerralla vasta käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen kaupunginhallitus määräsi maksettavaksi kaupungille korvauksen Muotialantien vuokraoikeuden asiattomasta siirrosta.

Tampereen kaupungin taloustilanne on surkea. Miksi kaupungissa valtaa pitävät vastoin valtuuston linjauksia jakavat yksinoikeudella, ilman kilpailutusta, kymmenien miljoonien arvoisia hankkeita? Miksi rahaa ei oteta kilpailutuksen avulla kaupungin kassaan?

Aarne Raevaara

Kirjoitus on lyhennettynä julkaistu Tamperelaisessa 24.10.2020

Kansanäänestys miljardien lahjoittamisesta

Keskiviikko 19.8.2020 klo 18:45

Tampereen malli on siirtynyt valtakunnan tasolle. Lisää velkaa ja veronkorotuksia. Hankkeita perustellaan mielikuvilla. Päätösvalta siirretään yhä kauemmaksi maksajilta. Säästöt leikataan tärkeistä palveluista.

Tampereen velkaantuneisuus nousi Sanna Marinin (sd) valtuuston puheenjohtajakaudella ennätysnopeudella. Sama meno jatkuu pääministerinä. Suomelle siirtyy EU:n elvytysrahaston vastuita ja kustannuksia moninkertaisesti enemmän kuin maksoimme sotakorvauksia vuosina 1944−1952.

Elvytysrahasto rikkoo sopimuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. EU:n perussopimus kieltää unionin toiminnan rahoittamisen velalla ja yhteisvastuun jäsenmaiden veloista. Nyt sovittu järjestely ei ole tilapäinen. Se on aluksi voimassa 2050-luvun lopulle. Siihen mennessä EU:n puitteissa ilmestyy yhä uusien rahastojen tarpeita. Seuraavalla kerralla perussopimuksen velka- ja tukisääntöjen ohittaminen voidaan todeta muuttuneen tavaksi.

Yhä uusien rahastojen jälkeen ratkaisuna olisi hyvin todennäköisesti EU-vero. Verorasitetta ei ole mahdollista nostaa suunnitellulla 10–15 prosentilla ilman nykyisten verojen voimallista leikkaamista. Tien päässä on Suomen nykyisen hyvinvointivaltion alasajo.

Miksi Suomi avustaisi 6.6 miljardilla eurolla eteläisten jäsenmaiden pitkäaikaista huonoa taloudenhoitoa sekä rakenteellisia ongelmia?

Suoran rahoituksen lisäksi Suomelle siirtyisi vastuita satojen miljardien lainoista. Suomen maksettavaksi voisi tulla vuosittain muiden maiden laiminlyönneistä noin 2.8 miljardia. Rahasto siirtää eduskunnan budjettivaltaa eli taloudellista itsenäisyyttä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Ei ollut voitto, että Suomi sai neuvoteltua muutaman sata miljoonaa lisää avustuksia. Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Hollanti saivat neuvoteltua 4 miljardin jäsenmaksualennuksen, Suomen vuosittaiset maksut nousivat 100 miljoonalla.

Mielestäni pääministeri Marin ylitti valtuutensa elvytysrahaston hyväksymisen yhteydessä. Hanke kokonaisuudessaan on Suomen kansallisten etujen vastainen.

Marinin neuvottelema elvytysrahasto tarkoittaa niin huomattavaa muutosta EU:n rakenteissa sekä Suomen vastuissa, että myös maksajille pitää antaa mahdollisuus esittää oma käsitys asiaan. Perusteellisen kansalaiskeskustelun jälkeen on asiasta järjestettävä kansanäänestys.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 19.8.2020

Kansanäänestys miljardien lahjoittamisesta - Tamperelainen 19.8.2020

Keskiviikko 19.8.2020 klo 18:40

Poikkeusolot vaativat suunnanmuutosta - Tamperelainen 20.5.2020

Keskiviikko 19.8.2020 klo 18:37

Raevaaran ja Stenhällin väittely jatkuu - Aiheena on Tampereen talous

Tiistai 12.5.2020 klo 8:36

Keskustelu Tampereen taloudesta alkoi apulaispormestari Jaakko Stenhällin ja ministeri Maria Ohisalon kirjoituksesta 29.4.

Kiitän apulaispormestari Jaakko Stenhälliä vastauksesta (AL 7.5.).

Ikävä, etteivät vihreät koe Tampereen talouden surkeaa tilaa ja velkaantumista ongelmana. Viime syksyn kuntaveron korotusta perusteltiin pormestaripuolueiden taholta nimenomaan kaupungin huonolla taloustilanteella.

Tampereen velkaantumista tulee tarkastella kokonaisuutena. Viimeisen kolmen vuoden aikana on yksistään ratikkaan rinnakkaiskuluineen käytetty vuosittain lähes sata miljoonaa. Siltä osin Stenhäll on oikeassa, ettei ratikkaa ole käsitelty osana valtuuston talousarviota. Se on pormestarikoalition toimesta siirretty valtuustosta osakeyhtiöön.

Taloudessa pitää kuitenkin huomioida myös laskujen maksaminen. Lukuun ottamatta valtion osuutta kaikki ratikan kulut katetaan tamperelaisilta kerätyillä veroilla ja maksuilla. Kustannuksia ei alenna vaan lisää, että koko hanke tehdään velkarahalla julkisuuslainsäädännön ulkopuolella osakeyhtiön suojissa.

Toisin kuin Stenhäll vastaa, ratikan velka on tosiasiallisesti osa viime vuosina lähes 200 miljoonalla vuosittain kasvanutta velkaa. Tampereen kaupungin taloudellisen kokonaisuuden muodostaa niin sanottu konserni. Vuodesta 2014 lähtien sen kokonaisvelka on kasvanut joka vuosi keskimäärin noin 190 miljoonaa.

Valtuuston talousarviossa on arvioitu konsernin investoivan tänä vuonna yli 530 miljoonalla. Luvussa ei ole Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointeja.

Mitä tulee palveluihin kohdistuneisiin säästöihin, kysymys oli tosiaan talouden 60 miljoonan tasapainotuspaketista. Siihen kuului säästöjen lisäksi maksujen korotuksia ja palvelujen heikennyksiä. Tosiasiassa rapautettiin erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluja. Tästä on aiheutunut lisäkustannuksia, ei säästöjä.

Toisin kuin Stenhäll, en pidä pelkkänä mielipidekysymyksenä talouden painopisteen siirtämistä investoinneista peruspalveluihin. Suomessa on valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot. Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Luottamushenkilöiden vastuulla on, että palvelujen taso ja laatu vastaa kunnan asukkaiden tarpeita.

Saamieni yhteydenottojen perusteella uskallan sanoa, ettei Tampereen tilanne ole nyt edes välttävä. Huolestuttava esimerkki on, että useiden epäkohtien ja vakavien puutteiden jälkeen valtio otti kaupungin kotihoidon valvontaansa.

Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Nyt on syytä panostaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 12.5.2020.

Talouden painopiste investoinneista asukkaiden peruspalveluihin

Maanantai 4.5.2020 klo 9:38

Vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon ja apulaispormestarin Jaakko Stenhällin kirjoitus (Al 29.4.) oli huolestuttavan epärealistinen. Koronakriisin aiheuttamien ongelmien ratkaisuksi esitettiin hiilivapautta, ja tietenkin Tampereelle lisää ratikkaa. Terveydenhoidon ja talouden mittavat ongelmat ohitettiin tyhjillä fraaseilla.

Suomen talous voi supistua tänä vuonna jopa 13 prosenttia. Tampereen pitää reagoida nopeasti muuttuneessa tilanteessa muutenkin kuin vetoamalla valtion apuun. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen.

Ongelmat eivät ratkea sillä, että Tampere vaatii valtiota höllentämään kriisikuntakriteerejä. Kaupungin pitää itse ymmärtää muuttaa suuntaansa.

Velkaantuminen on saatava kuriin. Veronkorotukset eivät tule enää kyseeseen.

Viime vuosien aikana Tampere on ottanut joka vuosi uutta velkaa vähintään sata miljoonaa. Samaan aikaan palveluista on säästetty kolmessa vuodessa 60 miljoonaa. Pormestarikoalition etuuksiin, projekteihin ja investointeihin ei ole kajottu.

Talouden painopiste on siirrettävä suuruudenhulluista investoinneista asukkaiden peruspalveluihin.

Kustannuksien kattamiseksi Tampereen kaupungin pitää luopua kaikista sellaisista hankkeista, jotka eivät tue kaupungin lakisääteisiä tehtäviä. Ilmaston nimissä tehdyt päätökset pitää arvioida uudestaan.

Ratikan ensimmäisen osan valmistuttua on pidettävä tauko. Ennen uuden linjauksen hyväksymistä on tiedettävä ratikan vaikutus talouteen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen. Pelkkä mielikuva hyödyistä ei enää riitä.

Tälle vuodelle suunnitellut yli puolen miljardin investoinnit on priorisoitava. Vain ne, joilla on merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille voidaan toteuttaa.

Aarne Raevaara

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 4.5.2020

Poikkeusolot vaativat suunnanmuutosta

Perjantai 3.4.2020 klo 15:22

Suomessa on valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot. Tampereen pitää reagoida nopeasti muuttuneessa tilanteessa muutenkin kuin vetoamalla valtion apuun.

Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Tampereen kaupungilla on resursseja panostaa julkisiin peruspalveluihin. On kyse tahdosta. Luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuulla on, että palvelujen taso ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita.

Tampereen on lisättävä vanhusten kotihoitoon niin paljon uusia resursseja, että se siirtyy pois valtion valvonnasta. On kannettava riskiryhmien osalta vastuu koronaepidemian rajoittamisessa. On seurattava tartuntaketjuja, eristettävä sekä hoidon avulla katkaistava koronaviruksen leviäminen.

Kustannuksien kattamiseksi Tampereen kaupungin pitää luopua kaikista sellaisista hankkeista, jotka eivät tue kaupungin lakisääteisiä tehtäviä.

Tässä tilanteessa pitää arvioida myös jo tehtyjä päätöksiä. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2020 rahoituksen tavara-aseman siirtämiselle. Hankkeen 10 miljoonalla on käyttöä koronaepidemian torjunnassa sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamisessa. Tein valtuustoaloitteen ja lähetin kaupunginhallitukselle ja valtuustoryhmille vetoomuksen, että Tampere luopuisi tavara-aseman siirrosta ja uudelleenrakentamisesta. Tämä olisi ensimmäinen askel.

Tampereen on siirryttävä vuosia jatkuneista palveluihin kohdistuneista säästöohjelmista talouden tasapainottamiseen. Tälle vuodelle suunnitellut yli puolen miljardin rakennusinvestoinnit on asetettava investointikaton alle. Hankkeet on priorisoitava, vain oikeasti tarpeelliset voidaan toteuttaa.

Veronkorotukset eivät tule enää kyseeseen. Talouden laman iskiessä ei yksinkertaisesti ole enää varaa kustantaa pormestarikoalitioiden kalliita ja turhia sulle−mulle -hankkeita. Koalition yhtenäisyyden ostamiseksi puolueille sovitut etuudet, projektit ja investoinnit pitää asettaa julkisen arvioinnin kohteeksi. Ihmisten terveys ja selviytyminen pitää mennä niiden edelle.

Ongelmat eivät ratkea sillä, että Tampere vaatii valtiota höllentämään kriisikuntakriteerejä. Kaupungin pitää itse ymmärtää muuttaa suuntaansa. Tampereen on siirrettävä talouden painopiste suuruudenhulluista investoinneista asukkaiden peruspalveluihin.

Kaupungit ovat alun perin kehittyneet kaupunkilaisia varten. Nyt globaalin pandemian iskiessä on aika palata perustehtäviin.

Aarne Raevaara  kaupunginvaltuutettu

Tampere Carunan tiellä

Keskiviikko 25.3.2020 klo 14:46

Jyväskylän kaupunki valmisteli energiayhtiönsä sähkön siirtoverkon osittaista yksityistämistä.

Kansalaisten vastaus yksityistämiseen oli vahvan kielteinen. Kansainväliset esimerkit, asiantuntijoiden käsitykset ja Carunan kokemukset vaikuttivat. Julkisuuden paineessa Jyväskylän hankkeen valmistelu lopetettiin.

Keskustelussa nousi esille myös Tampere. Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä 2008 kaupunginvaltuusto päätti, että energialiiketoimintoja ei myydä eikä myyntiä ryhdytä edes valmistelemaan. Pormestarikoalition toimesta valtuusto kumosi 2015 kyseisen linjauksen. Valtuusto ei ollut yksimielinen, en sitä voinut hyväksyä.

Sähkön siirtoverkon kaltaista luonnollista monopolia ei pidä yksityistää. Sähkönsiirto on kaupungin ydintoimintaa, se kuuluu asukkaiden ja yrittäjien perustarpeisiin. Julkinen omistus takaa sähkön siirrolle kohtuullisen hinnan ja toimintavarmuuden.

Huomattava määrä Sähkölaitoksen myynnin valmistelua valtuustossa kannattaneista ilmoitti taas 2017 kuntavaalien lähestyessä vastustavansa myyntiä.

Tein asiasta valtuustoaloitteen. Halusin, että lupa valmistella Sähkölaitoksen myyntiä perutaan. Aloitteeni herätti kiukkua. Minua ei sentään äänestetty ulos valtuustosalista, sillä kertaa. Valtuuston puheenjohtaja ei myöntänyt asian käsittelyssä pyytämääni vastustavaa puheenvuoroa. Myyntiä edistävät väitteet, esimerkiksi ettei omistuspohjalla olisi mitään tekemistä hinnoittelun kanssa, löytyvät pöytäkirjasta. Jäin asiassa yksin. Tampereella ei käyty julkista keskustelua. 

Vaikka Tampere saisi jossakin arvioidun 500–1 000 miljoonan tarjouksen Sähkölaitos-konsernin siirtoverkosta, siihen ei pidä suostua. Sitä ei pidä yksityistää edes osittain, tai listata pörssiin osana isompaa kokonaisuutta. Sähkön siirtoverkko on pidettävä kokonaan kaupungin omistuksessa.

Nykyisen pormestarikoalition ”jo sovitut” -hankkeet ovat miljardiluokkaa. Sähkön siirtoverkon myynnillä voitaisiin kattaa vain vuoden ajan konsernin investoinnit. Investointien priorisointi eli hankkeiden karsiminen on ainoa keino pelastaa Tampereen kaupungin talous.

Tamperelaisille on annettava mahdollisuus ratkaista kevään 2021 kuntavaaleissa, myydäänkö Sähkölaitoksen siirtoverkko sijoittajille. Jokaisen ehdokkaan ja puolueen on linjattava asia sitovalla tavalla ennen vaaleja.

Aarne Raevaara

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 14.3.2020

Tampere Carunan tiellä - Tamperelainen 14.3.2020

Keskiviikko 25.3.2020 klo 14:31

On panostettava peruspalveluihin - tavara-aseman siirrosta luovuttava

Perjantai 20.3.2020 klo 12:36

Ohessa on Tampereen kaupunginhallitukselle sekä valtuustoryhmille lähettämäni viesti. Alapuolella on perjantain 13.3.2020 valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukseen valmistunut valtuustoaloite. Aloite on jätetty maanantaina 16.3.2020 Tampereen kaupunginvaltuustolle.

Suomen kuntien on muutettava suuntansa. Nyt on panostettava peruspalveluihin. Tampereella ensimmäisenä askeleena on tavara-aseman siirrosta luopuminen. Näin säästyvällä 10 miljoonalla on käyttöä koronaepidemiassa sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamisessa.

--------------------------------------------------------

Arvoisat Tampereen kaupunginhallituksen jäsenet ja ryhmien johtajat

Oheisen valtuustoaloitteen mukainen tilanteiden uudelleen arviointi tapahtui valtakunnan tasolla pääministerin toimesta eilen 16.3.2020. Valtioneuvosto päätti, että maassa vallitsevat valmiuslaissa tarkoitetut poikkeusolot. ” Väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuu erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat. ” ja ” Vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. ”

Tampereen pitää reagoida nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin.

Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuulla on, että palvelujen taso ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita.

Yllättäen syntyneessä tilanteessa meidän pitää arvioida myös jo tehtyjä päätöksiä.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.2.2020 rahoituksen tavara-aseman siirtämiselle. Tavara-aseman siirtämiseksi sen arvokasta kattoa puretaan parhaillaan, osa sisäseinät kaatuu seuraavana. Entä sen jälkeen?

Nykyisen suunnitelman mukaan tavara-asema rakennetaan 24 metrin päähän uuteen paikkaan uusvanhana uudisrakennuksena. Kaupungilla ei ole tarvetta kyseiselle uudisrakennukselle. Museoviranomaiset kokevat siirron hävittävän suojeltavat arvot.

Kysymys on arvovalinnasta. Tavara-aseman siirron vähintään 10 miljoonan kustannuksia voidaan verrata siihen, että pääministeri Sanna Marin ilmoitti 27.2.2020 eduskunnalle, että valtion budjetissa on 8,9 miljoonaa euroa koronaepidemiaan.

Valtion budjetin koronaepidemian 8.9 miljoonaa ovat hyvin todennäköisesti marginaalisen pieni osa lopullisista kustannuksista. Niiden sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamiseksi myös Tampereen kaupungin pitää luopua kaikista sellaisista hankkeista, jotka eivät tue kaupungin lakisääteisiä tehtäviä.

Tässä tilanteessa Tampere ei voi käyttää yli 10 miljoonaa tavara-aseman siirtämiseen. Tavara-asema joko suojellaan paikallaan tai puretaan pois.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

Tampereen kaupunginvaltuuston 16.3.2020 kokouksessa antamani valtuustoaloite:
--------------------------------------------------------------------------

Valtuustoaloite tavara-aseman siirtämisestä luopumisesta

Tampereen pitää reagoida nopeasti muuttuneisiin tilanteisiin. Koronavirus on muuttanut Suomen ja Tampereen kaupungin taloudellisen tilanteen nopeasti aiempaa huonommaksi.

Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuulla on, että palvelujen taso ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita.

Yllättäen syntyneessä tilanteessa meidän pitää arvioida myös jo tehtyjä päätöksiä.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.2.2020 rahoituksen tavara-aseman siirtämiselle. Päätös ei ollut yksimielinen. Muutosehdotukseni − ”Vuoden 2020 talousarvioon ei lisätä tavara-aseman siirtämisestä aiheutuvia kustannuksia. Tavara-asemaa ei siirretä. Tavara-asema joko suojellaan paikallaan ja myydään alkuperäiskuntoisena korjausvelvoitteella tai mikäli Ratapihankadun välityskyky sitä edellyttää, puretaan pois. ” − sai kannatusta.

Tavara-aseman myynti paikallaan toisi hieman tuloja kaupungin kassaan. 100 000 euron purkamiskustannukset olisivat vain 1 prosentti siirtohankkeen kustannuksista. Tavara-asemasta vastuun kantavalle firmalle luovutettavien rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuden arvo sekä siirtämisestä aiheutuvat kustannukset ylittävät 10 miljoonaa. Menettely on kaupungille huomattavasti kalliimpi kuin aikaisemmin arvioitu.

Kysymys on arvovalinnasta. Tavara-aseman siirron vähintään 10 miljoonan kustannuksia voidaan verrata siihen, että pääministeri Sanna Marin ilmoitti 27.2.2020 eduskunnalle, että valtion budjetissa on 8,9 miljoonaa euroa koronaepidemiaan.

Koronaepidemiaan annetuilla resursseilla ei ole käytännössä mahdollisuutta selvittää edes kaikkia koronaviruksen kantajia. Tartuntaketjua ei voida seurata, eikä eristämisen sekä hoidon avulla katkaista koronaviruksen leviämistä. Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja on painottanut, että laajamittainen testaus voi pelastaa ihmishenkiä. Suomessa tehty päinvastainen linjaus aiheuttaa huomattavaa inhimillistä kärsimystä sekä taloudellisia kustannuksia.

Valtion budjetin koronaepidemian 8.9 miljoonaa ovat hyvin todennäköisesti marginaalisen pieni osa lopullisista kustannuksista. Niiden sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kattamiseksi myös Tampereen kaupungin pitää luopua kaikista sellaisista hankkeista, jotka eivät tue kaupungin lakisääteisiä tehtäviä.

Tässä tilanteessa Tampere ei voi käyttää yli 10 miljoonaa tavara-aseman siirtämiseen. Tavara-asema joko suojellaan paikallaan tai puretaan pois.

Puheesta on päästävä ratkaisuun - Tamperelainen 26.2.2020

Keskiviikko 4.3.2020 klo 22:21

Klikkaamalla kuvaa pääset lukemaan sen lehden palvelimelta.

Hiedanrannan kehittämisen ongelma ovat kustannukset - AL 1.3.2020

Keskiviikko 4.3.2020 klo 22:15

Klikkaamalla kirjoitusta pääset Aamulehden palvelimelta lukemaan myös palvelualuejohtajan kirjoituksen.

Kritiikkiä Hiedanrannan yhtiöittämiselle - AL 9.2.2020

Keskiviikko 4.3.2020 klo 22:03

Tampereen valtuusto - Kansi ja Areena - Eriävä mielipide 17.2.2020

Tiistai 25.2.2020 klo 20:03

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 17.2.2020 § 23 

Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareenalle myönnettävä lainarahoitus

Olen tietoinen, että mikäli noudatamme ennen Tampereen kaupunginvaltuuston 16.5.2016 § 81 pidettyä kokousta tehtyä liikesalaisuuslinjausta, tähän asiakokonaisuuteen liittyy liikesalaisuuksia ja niihin liittyvää pohdiskelua.

Olen tyytyväinen, että tällä kertaa asiakokonaisuutta ei käsitelty salaisena.

Valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksessa perjantaina 14.2.2020 todettiin, että asia esitellään viranhaltijan toimesta kokouksessa. Olisi ollut tarkoituksenmukaista, että joku erikseen paikalle kutsutuista viranhaltijoista olisi aukaissut asiakokonaisuutta.

Huomioiden asiaan liittyvät riskit kaupungille eli tamperelaisille veromaksajille olisi ollut suotavaa, että ne olisi aukaistu virkavastuulla julkisesti.

”Tampereen kansi ja areena -hankkeen toteutussopimus käyttöoikeusurakasta” -sopimus

Yleisellä tasolla totean, yksilöimättä asiaa mahdollisilla liikesalaisuuksilla, vallitseva tilanne on monelta osin vastoin ”Tampereen kansi ja areena -hankkeen toteutussopimus käyttöoikeusurakasta” -sopimusta, jonka on siis allekirjoittanut Tampereen kaupungin kanssa SRV Yhtiöt Oyj sekä SRV Rakennus Oy.

Hankkeen riskejä ei ole esitetty riittävästi

Siltä osin kun esityslistalla todetaan, että jokin pieni osa vastuista ei vaaranna Tampereen kaupungin vastuunkantokykyä eikä lisää riskiä, herättää enemmän ihmettelyä, eikö päätöksen valmistelijoilla ole tiedossa kaupungille hankkeesta aiheutuvien vastuiden suuruus.

Hyvin todennäköisesti tämänkin asiankokonaisuuden osalta – kuten KV 27.1.2020 § 10 – voidaan todeta, että Areena ja Kansi -hankekokonaisuus ei vaaranna 230 000 asukkaan verotusoikeuden omaavan kaupungin vastuunkantokykyä, mutta asiakokonaisuuteen liittyvät kaikki olennaiset vastuut, riskit ja ongelmat pitää todeta päätöksenteon yhteydessä. Nyt näin ei ole toimittu.

Kaupungin muuttuminen hankkeen mahdollistajasta riskisijoittajaksi aiheuttaa ongelmia.

40 % ei ole selkeä vähemmistöosuus

Käyttöoikeusurakka -sopimuksen linjaus kaupungin selkeästä vähemmistöosuudesta Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareena yhtiöön on ristiriidassa nykyisen 40 % osuuden kanssa. Kaupungin olisi pitänyt tässä yhteydessä vähentää osuuttaan linjauksien mukaiseksi.

Rahoitusjärjestelyssä epäselvyyttä

Lähtökohtana pitää olla esityslistan tieto, että kaupungin asema sijoittajana ja rahoittaja on tasavertainen muiden sijoittajien (SRV, OP-ryhmä, Ilmarinen ja LähiTapiola -ryhmä) kanssa. Eli ei vain kaupungin 22 miljoonaa vaan kaikkien osakkaiden antamat 44 miljoonaa ovat juniori-ehtoisia lainoja. Kaikille juniori-lainojen pääomalle on myönnetty 50 prosentin vakuus. Kyseisen järjestely yhdessä valtion 18 miljoonan investointituen kanssa parantaa yhtiön asemaa pankkilainotuksen osalta. Tässä pykäläasiassa valtuustolta pyydettiin muiden joukossa 1.6 miljoonaa lisää rahoitusta, jotta pankki (rahoittajakonsortio) lainaisi 40 miljoonaa.

Olen asiassa ollut yhteydessä alalla toimiviin. Kuulemani tiedon sekä asiassa valtuustolle esitetyn tiedon välisestä ristiriidasta totean epäilykseni että on mahdollista, että hankkeesta on julkisuuteen sekä valtuustolle kerrottu erilaiset tiedot kuin pankille.

Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareenan pyyntöön saada nyt vielä 3.6 miljoonaa lisärahoitusta totean, että Tampereen kaupunginvaltuusto on 16.5.2016 § 81 päättänyt rahoittaa monitoimiareenaa omistavaa kiinteistöyhtiötä yhteensä enintään 26 miljoonaa. Kyseinen summa on jo käytetty. Tampereen kaupungin pitää omalta puoleltaan noudattaa tekemiään sopimuksia ja valtuuston linjauksia.

Kaupungin riskin kasvattamisesta

Liikennevirasto on sopimuksessaan kieltänyt Tamperetta luovuttamasta kannen alapuolella olevaa tonttia eteenpäin. Hyvityksenä Tampereen kaupungin velvoitteesta toteuttaa Areena kyseiselle alueelle Liikennevirasto myi alueen kokonaisuudessaan 500 000 eurolla. On täysin kestämätöntä, että kaupunki myi edelleen alueelle kaavoittamaansa rakennusoikeutta lähes 100 kertaa halvemmalla kuin hieman sivummalla myymäänsä rakennusoikeutta. Kysymys oli noin 50–80 miljoonasta eurosta. Ongelma on lisäksi se, että mikäli velvoite eli Areena ei toteudu, myös kyseistä aluetta koskeva alkuperäinen kauppa kyseenalaistuu. Velvoite kohdistui alueeseen kokonaisuudessaan. Kaupungilta jäi saamatta 50–80 miljoonaa sekä samalla kaupungille hankkeesta luopumisen kustannukset nousivat tältä osin mahdollisesti noin 100 miljoonalla.

Tampereen kaupunginvaltuustolle 16.5.2016 § 81:ssä esitetty malli, jossa muutettiin aikaisempi malli kompensoida Areenan valmistumisen jälkeen 30 vuoden ajan tontin vuokraa ja kiinteistöveroa sekä sitoumus ostaa 15 vuoden ajan palveluja sen kaltaiseksi, että kaupunki rahoittaa hanketta 26 miljoonalla ennen Areenan valmistumista, on viranhaltijoiden mukaan kaupungille taloudellisesti parempi. Mikäli kyseinen virkavastuulla tehty linjaus, joka on kirjattu valtuuston pöytäkirjaan, ei pidä paikkansa, kuka on vastuussa?

Tampereella 17.2.2020                         

Aarne Raevaara  kaupunginvaltuutettu

Tampereen valtuusto - Hiedanranta - Eriävä mielipide 27.1.2020

Torstai 6.2.2020 klo 12:55

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 27.1.2020 § 10

Kaupungin ja Hiedanranta Ky:n välisen apporttiomaisuuden luovutuksen hyväksyminen     TRE:7385/02.06.01/2019

Tampereen kaupunki elää pormestariohjelmaan betonoiduilla investoinneillaan rajusti yli tulojensa. Vuoden 2019 lopussa kaupungin velka oli lähes 800 miljoonaa ja konsernin velka 1 900 miljoonaa. Kaupungin velka on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Jo nyt kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit. Myös konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Tässä tilanteessa on edesvastuuton ratkaisu siirtää yhden alueen kehittäminen julkisuuslain ulottumattomiin, yhtiöön, sekä kaupungin tulevat satojen miljoonien kustannukset ja vastuut valtuuston talousarviovallankäytön ulottumattomiin.

Tampereen ei pidä aloittaa yhtään uutta hanketta. Ensin pitäisi ratkaista jo toteutuneiden hankkeiden aiheuttamat ongelmat (tunneli, ratikka, kävelykeskusta, kansi ja areena).

Hiedanrannan kehitysohjelman esittelyssä Tampereen kaupungin talousarvio 2019 -kirjan sivulla 38 nostetaan esille sen keskeisimmät riskit. Ne kohdistuvat Näsijärven täyttämiseen sekä 0-kuidun käsittelyratkaisun löytämiseen. Asiakokonaisuuteen liittyy niin sanottu Dubain saari sekä järven täytön vaikutukset pohjaveteen.

Kuntalain noudattamisesta

Kuntalain (410/2015) 126 §:n mukaan ei ole mahdollista, että kunta voisi yhtiöittää esityslistassa esitetyllä tavalla tehtäviään henkilöyhtiöön eli kommandiittiyhtiöön. Kunta voi antaa osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoitaa tehtäviään.

Voimassa olevan kuntalain mukaan Tampereen kaupunki ei voi toimia esitetyllä tavalla henkilöyhtiömuodossa vastuunalaisena yhtiömiehenä. Tältä osin ihmettelen, etteivät valtuustossa paikalla olleet asiaa valmistelleet viranhaltijat esittäneet mitään syytä lain ohittamiseen.

Esittäessäni asian valtuustossa, läsnä yhtenä päätöksestä vastuussa olevana valtuutettuna oli myös Suomen tasavallan pääministeri Sanna Marin.

Liittyen asianajotoimisto Avancelta tilattuun lausuntoon sekä Tampereen kaupunginhallituksen päätöksenteossa olleeseen Riskeistä liittyen hankintoihin ja kiellettyyn valtiontukeen Tampereen kaupungin, Hiedanrannan kehitys Oy:n ja Hiedanranta Ky:n välillä -arvioon mielestäni kaupungin ei pidä tehtäviensä hoitamiseksi toimia harmaalla alueella. Riskin aktualisoituessa olennaista ei suinkaan ole se, että mahdolliset sanktiot olisivat huomioiden kaupungin resurssit hyvin vaatimattomia, vaan se, että yleinen lainkuuliaisuus heikkenee. Mikäli kaupunki ei toimi lain mukaisesti, miksi kaupunkilaiset niin tekisivät?

Esitetyn Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ulkopuolisen maankäytön kehittäminen sisältää myös rakenteellisen korruption riskin.

Julkisuuslain ulottumattomissa

Alueiden kehittämisen siirtäminen pois julkisuuslain ja sitä kautta julkisen keskustelun ulottumattomiin, yhtiöön, kaventaa demokratiaa. Asiat hoidetaan osakeyhtiölain, ei kuntalain mukaan.

Kaupunki ei suinkaan ole saanut Hiedanrannan aluettaan ilmaiseksi, se on julkisesti kerätyillä veroilla maksettu. Suunniteltujen lainojen vastuut tulisivat kaupungille. Kuitenkin veronmaksajien sekä valtuutettujen mahdollisuudet valvoa rahojen käyttöä ovat esitetyssä yhtiömallissa olemattomat. Se, että hanketta ajavat henkilöt voivat sitä pienemmissä suljetuissa ryhmissä edistää, ei poista ongelmaa. Päinvastoin.

Yhtiömallisista hankkeista Tampereen Raitiotie on vielä kehkeytymässä.

Pääkaupunkiseudun Länsimetron kokemuksista voi todeta sen, että Helsingin ja Espoon kokonaan omistaman Länsimetro yhtiön satojen miljoonien menojen ylityksiä ei voitu kertoa valtuutetuille liikesalaisuuteen vedoten.

Länsimetron valtuustossa hyväksytyn kustannustason satojen miljoonien ylitykset tulivat kyseisten kaupunkien valtuutetuille yllätyksenä. Toivoin, että kyseisen hankkeen opetus olisi riittänyt myös Tampereelle. Helsingille ja Espoolle se riitti. Seuraavaksi pääkaupunkiseudulla toteutettava Raide- Jokeri -nimisen raitiotien rakennuttaja on Helsingin liikelaitos.

Etenkin tilanteessa, jossa Vaasan hallinto-oikeus on 13.12.2019 linjannut, ettei Näsijärven täyttö ole vesilain mukaan mahdollista, hankeen eteenpäin ajamisesta maksajilla, tässä tapauksessa tamperelaisilla, pitää olla oikeus tietää, vaikuttaa ja valvoa ympäristön tilaa, rahojen käyttöä ja rakentamista.

Kustannusten valvonta

Esitetty yhtiömalli aiheuttaisi Tampereen kaupungille yksistään verojen osalta 18 miljoonan euron lisäkustannukset. Yhtiömalli mahdollistaisi myös senkaltaista verosuunnittelua, että julkinen sektori menettäisi 15 miljoonaa arvonlisäveroja.

Kaupunki siirtää 26 miljoonalla ostamastaan Hiedanrannan maaomaisuudesta vaiheittain osia Hiedanranta Ky:lle. Alueen arvoa vähentäneet pilaantuneet maat puhdistusvelvoittein jäisivät kuitenkin kaupungille.

Perustettavan uuden alueellisen hallinnon kustannuksia ei ole julkisesti kerrottu. Myöskään innovatiivisten hankkeiden, esimerkiksi hiilidioksidinegatiivisuuden kustannuksia ei ole kerrottu.

Apulaispormestari on arvioinut hankkeesta kaupungille aiheutuviksi kokonaiskuluiksi 300 miljoonaa. Hankkeen kustannuksista on julkisuudessa esitetty ristiriitaisia arvioita. On todennäköistä, että valtuuston asettamat reunaehdot raitiotiehankkeelle eivät toteudu. Dubain saariin liittyvän ratikan infrastruktuurisuunnitelmiin ja -rakentamiseen pitäisi lisätä julkisuutta, ei suinkaan siirtää nyt esitetyllä tavalla julkisuuslain ulottumattomiin, yhtiömalliin.

Keväällä 2018 konsultti Eero Laesterä esitti talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Hiedanrannan -hankkeen siirtäminen pois kaupungin taloussuunnittelusta heikentäisi mahdollisuutta toteuttaa talouden tasapainottamista. Tämä on ongelma. Palveluihin kohdistetut säästöt tai maksujen ja verojen korotukset eivät tasapainota Tampereen taloutta.

Kannatan MRL:n mukaista maankäytön suunnittelujärjestelmää

Yhden kaupunginosan osalta kunnan lakisääteiseen toimivaltaan liittyvien tehtävien (muiden mukana kaavoituksessa) siirtäminen yhtiölle on hyvin kyseenlaista. Näin toteutuvat kiinteistöomistajien (Maanomistusallianssi) intressit tai valtakoalition sopimukset, mutta ei välttämättä MRL:n määrittämien osallisten tai kaavoitusviranomaisen intressit kehittää alueita.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä mahdollistaisi sekä kuntalaisille että luottamushenkilöille selkeät mahdollisuudet vaikuttaa eritasoisiin suunnitelmiin, myös niiden lähtökohtiin. Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät kaikki vastuulliset toimijat.

On täysin selviö, että lopuksi suunnitelmat siirretään myös lainvoimaistuviin asemakaavoihin. Tältä osin ihmettelin valtuustossa kuulemiani viranhaltijoiden puheenvuoroja.

Olen sitä mieltä, että oikeusvaltiossa yhdenkään kaupungin ei pidä suosia toimintatapoja, joissa on rakenteellisen korruption riskejä. Ei vaikka valittu menettelytapa, asioiden valmistelu julkisuudelta piilossa ilman valtuuston tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa asioihin voisi joltain osin nopeuttaa hankkeita. Se sekä aiheuttaa lisäkustannuksia, estää hankkeen priorisoinnin että asian valmistelussa ohittaa muiden osallisten kuin kiinteistöomistajien, sijoittajien ja valtakoalition intressit.

Tampereella 27.1.2020

Aarne Raevaara  kaupunginvaltuutettu

Ratikalla Dubain saareen? - Tamperelainen 4.1.2020

Torstai 6.2.2020 klo 12:23

Klikkaa kuvaa, näet tekstin isompana Tamperelaisen palvelimella.

Laittomuuden tuomitseminen - Tamperelainen 21.12.2019

Tiistai 28.1.2020 klo 23:38

TA2020 puhe 18.11.2019

Maanantai 18.11.2019 klo 9:23

KV 18.11.2019 VaTa valtuustoryhmän puheenvuoro - TA2020

Arvoisat tamperelaiset, valtuuston puheenjohtaja sekä valtuutetut

Olen pormestarin kanssa samaa mieltä lähtökohdasta: "Tulevien vuosien tavoitteena on supistaa olennaisesti vuosikatteen ja nettoinvestointien välistä eroa."  Eli pyrkimys kattaa tuloilla menot on hyvä.

Kysymys on nyt valinnasta. Miten tulojen ja investointien eroa supistetaan. Kasvatetaanko vuosikatetta eli sitä osuutta tuloista, jota käytetään investointeihin säästämällä tai heikentämällä palveluista, vai suhteutetaanko investoinnit tuloihin.

Toivon, että keskustelemme tästä asiasta.

Arvoisat valtuutetut

Tampere tarvitsee selkeän suunnanmuutoksen. Kaupunki on elänyt reilusti yli varojensa.

Lähtökohdat palvelujen osalta on, että:

− Tampere kattaa edullisesti tuotetut palvelunsa veroilla, valtionosuuksilla ja maksuilla.
− Kolmessa vuodessa niistä on säästetty lähes 60 miljoonaa. Lisäsäästöt aiheuttavat käytännössä lisääntyviä kustannuksia.
− Talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti lastensuojelu, vammaispalvelut ja erikoissairaanhoito ovat alibudjetoituja.
− Säästöjen ja alibudjetoinnin vaikutukset ovat nähtävissä kaupungin peruspalveluissa. Ne ovat riittämättömät. Asioiden hoidossa tarvitaan vastuullisuutta. Aluehallintovirasto on nyt ottanut koko Tampereen kaupungin kotihoidon valvontaansa.

Kaupungin talousongelman syy ei ole palvelut vaan velkaannuttavat hankkeet ja investoinnit.

Kunnallisveron korotus näkyy selkeimmin esityksen investointien kattamisessa. 0.5 veronkorotus kattaa investoinneista alle 4 %. (530 - 20 - 3.77%) Investointien tulorahoitusprosentti nousee 56 %.

Tampereen kaupunki yhtiöineen investoi 530 miljoonalla vuonna 2020. Vaikka osa investoinneista on siirretty julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle yhtiöihin, konsernihallinnon alaisuuteen, ne tulevat kuntalaisille maksettavaksi maksuina tai veroina. Mikäli kaikki investoinnit, myös sairaanhoitopiirin lasketaan mukaan, veronkorotus kattaa vain reilu 3 % investoinneista (620 - 20 - 3.2%).

Kaupunki käyttää erilaisiin hankkeisiin ja investointeihin enemmän rahaa kuin olisi varaa.

Pormestariohjelmiin betonoituja investointeja ei voi loputtomasti kattaa lisääntyvällä velanotolla. Vuoden 2019 lopussa kaupungin velka on lähes 800 miljoonaa ja konsernin velka 1 900 miljoonaa.

Kaupungin velka on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Jo nyt kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit. Myös konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Velkaantumisella on rajansa. Valtakoalitio on ajamassa nykyisellä menolla Tamperetta valtion holhoukseen.

Näin ei pidä jatkaa.

Tampereen kaupungin velkaantumiselle on vaihtoehto. Tarvitaan kattava investointikatto ja hankkeiden karsintaa, priorisointia. Hyödyt, haitat, riskit, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Kaikkia hankkeita on vertailtava keskenään. Päätöksentekomme on ollut heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen.

Konsultti Eero Laesterä esitti keväällä 2018 talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Järkevää neuvoa ei ole kuunneltu.

Arvoisat valtuutetut

Verojen ja maksujen korottamisista sekä säästöohjelmista on siirryttävä talouden tasapainottamiseen.

Se on mahdollista jo ensi vuoden alusta. Esitän Pormestarin talousarvioesityksen 21.10.2019 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.  X

Esitän esityksen palauttamista, jotta investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, sekä priorisointi, eli hankkeiden karsinta, voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2020 alusta.

En kannata kunnallisveron korottamista. Se ohjaa kehitystä väärään suuntaan. Määrätyn tason jälkeen, tasaverona se vähentää ostovoimaa, vaikeuttaa pieni- ja keskituloisten tamperelaisten elämää ja lisää työttömyyttä. Esitän, että kunnallisveroa ei nosteta.  X

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. En kannata sähkölaitoksen yksityistämistä, en edes siirtoverkon osalta.  X

Arvoisat valtuutetut

Digitalisoimalla on saavutettavissa paljon etuja. Huomattava joukko kuntalaisista ei kuitenkaan omaa mahdollisuuksia käyttää asioinnissa digitaalisia kanavia tai digitaalisia palveluita. Esitän selkeää kirjausta, että myös perinteisesti henkilökohtaisella yhteydenotolla on mahdollista asioida ja saada asiansa hoidettua.  X

Tampereen kaupunginvaltuuston 18.6.2018 § 129 hyväksymässä Kestävä Tampere 2030 − kohti hiilineutraalia kaupunkia -linjauksessa ei ole huomioitu riittävässä määrin esitettyjen ratkaisujen taloudellisia tai globaaleja vaikutuksia.

Linjauksen hyväksymisen yhteydessä esittämäni epäilys sen vaikutusten riittämättömästä arvioinnista ja sen mahdollisesti kestävän kehityksen vastaisuudesta näyttävät uusimpien selvityksien mukaan pitävän paikkansa.

Esitän Kestävä Tampere 2030 -ohjelman keskeyttämistä. X

Ratikka rakennetaan osakeyhtiömallilla. Se mahdollistaa toimimisen julkisuuslain ja siten julkisuuden ulottumattomissa. Hankkeen todelliset ja kattavat kustannukset pitäisi hyväksyä valtuustossa.

Ennen uuden ratikkalinja yksityiskohtaista suunnittelemista Lentäväniemeen Tampereen kannattaa hankkia kokemuksia uudesta ratikasta. Hallinto-oikeus hylkäsi esitetyn Näsijärven täytön. Ratkaisu oli hyvin perusteltu. Meidän kannattaa sitä noudattaa. 

Mielestäni esityksen maininta Hatanpään liittymästä on ennenaikainen. En kannata sitä.

Kaupungin tulee tukea olemassa olevan raideverkoston käyttöönottoa. Sen tuloksena saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne.            

Tampere on koko Pirkanmaan veturi, siksi kaupungin pitää nykyisen sanelupolitiikan sijaan hakea aiempaa parempaa yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa.

Viranomaistoiminnassa Tampereen pitää huomioida asianosaisten yrittäjien, kuntalaisten ja kuntien toiveet. Esimerkiksi alueellisen jätehuoltojaoston päätöksien osalta ne olivat yhteneväisiä. Esitän yrittäjävetoisen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteisen lietteenkuljetusjärjestelmän palauttamista. X

Arvoisat valtuutetut

Vuonna 2016 allekirjoitetussa osakkaiden rahoitusta ja osakkeenomistusta koskevassa sopimuksessa sovittiin, että Tavase Oy ei suorita tai jatka sellaisia tutkimuksia, selvityksiä tai muita toimenpiteitä tekopohjavesilaitoksen suunnittelua varten, joista aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Tavase on kuitenkin käynnistänyt huomattavia kustannuksia aiheuttavia hankkeita.

Esitän Tavase hankkeesta luopumista.  X

Elinvoimainen maakunta on myös Tampereen etu.

Arvoisa puheenjohtaja

Tampere tarvitsee uuden suunnan päästäkseen eroon yhä lisääntyvästä velkaantumisesta ja yli varojen elämisestä.

Aarne Raevaara

VaTa valtuustoryhmän puheenjohtaja

X Teen lopussa asiasta tekstilisäysehdotuksen talousarvioehdotukseen
-----------------------------------------------------------------------------
Esitän Pormestarin talousarvioehdotus 21.10.2019 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.

Esitän, että kunnallisveroprosenttia ei koroteta.
--------------------------------------------------------------------------------

Esitän seuraavat muutokset Pormestarin talousarvioehdotukseen 22.10.2018

Sivu 18, Yleiset lähtökohdat, Kaupungin talous. 2020 Viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Lupa ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä perutaan."

Sivu 42, Yleiset lähtökohdat, Raitiotien kehitysohjelma -otsikon alkuun uusi kappale: "Ennen uuden raitiotielinjan osan käynnistämistä Pyynikintorilta Lentäväniemeen arvioidaan raitiotien ensimmäisen osuuden mukanaan tuomat muutokset joukkoliikenteen hinnoitteluun, toimivuuteen ja kulkutapaosuuteen. Kaupunginvaltuusto päättää arvioinnin jälkeen mahdollisista uusista raitiotielinjoista."  Talousarvio muutetaan muilta osin virkamiestyönä tämän linjauksen mukaiseksi.

Sivu 43, Yleiset lähtökohdat, Taulukko Tavoite 2018−2021 tekstin "Raitiotien rakentaminen keskustasta Lentäväniemeen on käynnistynyt" tilalle "Raitiotien rakentamista ei jatketa"

Sivu 44, Yleiset lähtökohdat, Smart Tampere -kehitysohjelma -otsikon alkuun uusi kappale: "Kestävä Tampere 2030 -ideologisesti värittynyt ohjelma nykyisessä muodossa lopetetaan." Talousarvio muutetaan muilta osin virkamiestyönä tämän linjauksen mukaiseksi.

Sivu 44, Yleiset lähtökohdat, Smart Tampere -kehitysohjelma Toiminnan painotukset vuonna 2020 -otsikon toisen kappaleen loppuun uusi lause: "Perinteisellä henkilökohtaisella yhteydenotolla on mahdollista asioida ja saada asiansa hoidettua myös jatkossa."

Sivu 111, Kaupunkiympäristön palvelualue, Kestävä kaupunki, Toiminnan keskeiset muutokset -otsikon alle ensimmäiseksi uudeksi kappaleeksi: "Sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä säilyy yrittäjävetoisena niiden kuntien osalta, jotka olivat arvioineet toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyvät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sopimusperusteisessa kiinteistöhaltijan järjestämässä kuljetuksessa."

Sivu 124, Taseyksiköt - Liikelaitokset, Tampereen Vesi Liikelaitos, Palveluiden ja toiminnan kehittäminen -otsikon alapuolelle viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: "Tekopohjavesihankkeen kustannukset rajataan nykyiseen ja Tavase Oy ajetaan alas vuoden 2020 aikana."

Pormestarikoalitio raunioittaa talouden

Tiistai 12.11.2019 klo 20:50

Tampere tarvitsee selkeän suunnanmuutoksen.
Tarvitaan investointikatto ja hankkeiden karsintaa.

Tampereen valtuusto käsittelee nyt marraskuussa pormestarin ensi vuoden talousarvioesityksen. Esitys pitää sisällään sekä kuntaveron korotuksen että palveluiden heikennyksiä. Kumpaakaan en kannata.

Tampere tarvitsee selkeän suunnanmuutoksen. Kaupunki on elänyt reilusti yli varojensa. Investointeja ei voi loputtomasti kattaa lisääntyvällä velanotolla. Vaikka veroja ja maksuja korotettaisiin joka vuosi, talous ei tasapainotu. Tampere on rapauttanut palvelutasoansa. Kolmessa vuodessa siitä on säästetty lähes 60 miljoonaa. Lisäsäästöt aiheuttavat käytännössä lisääntyviä kustannuksia.

Talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveyspalvelut, erityisesti lastensuojelu ja vammaispalvelut ovat alibudjetoituja. Säästöjen ja alibudjetoinnin vaikutukset ovat nähtävissä kaupungin riittämättömissä peruspalveluissa. Aluehallintovirasto on nyt ottanut koko Tampereen kaupungin kotihoidon valvontaansa. Kaupungin talousongelman syy eivät ole palvelut, vaan velkaannuttavat hankkeet ja investoinnit.

Tampereen velkaantuminen ja raju yli varojen eläminen johtuu pormestarikoalitioiden sulle-mulle-päätöksenteosta. Yhtenäisyys on ostettu eri poliittisille ryhmille sovituilla etuuksilla, projekteilla ja investoinneilla. Taloudellisella järkevyydellä ei ole merkitystä. Jo nyt kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit.

Valtakoalitio on ajamassa nykyisellä menolla Tamperetta valtion holhoukseen. Kunnallisveron korotus käytetään investointeihin. Kaupunki voi käyttää vuonna 2020 hyvinvointipalveluiden säästöjen sekä 0.75 prosentin veronkorotuksen avulla lähes 46 miljoonaa lisää investointeihin. Veronkorotus kattaa investoinneista reilu 5 prosenttia.

Tampereen kaupunki yhtiöineen investoi 530 miljoonalla vuonna 2020. Osa investoinneista on siirretty julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle yhtiöihin, konsernihallinnon alaisuuteen. On arvioitu, että konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Näin ei pidä jatkaa. On käytävä läpi koko laaja investointilistaus. On hyödytöntä arvioida, onko esimerkiksi Tavara-aseman siirtämiseen ja korjaamiseen käytettävä 6 miljoonaa, hiilineutraalisuustavoite 2030 tai Kansi ja Areena -hanke elinvoimaa lisäävää vai ei. Jokainen tajuaa, että ilman pormestariohjelmaa suurin osa näistä järjettömistä hankkeista olisi hylätty valtuustossa.

Tampereen kaupungin velkaantumiselle on vaihtoehto. Tarvitaan investointikatto ja hankkeiden karsintaa. Verojen ja maksujen korottamisista sekä säästöohjelmista on siirryttävä talouden tasapainottamiseen. Valitettavasti näyttää siltä, ettei nykyinen pormestarikoalitio kykene tähän. Ratkaisuna esitetty tuottavan omaisuuden, esimerkiksi sähkön siirtoverkon myyminen vain pahentaisi tilannetta. Rohkaisen muita valtuustoryhmiä talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä harkitsemaan uudestaan sitoutumistaan pormestarikoalitioon.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 12.11.2019

Härskiä rahastusta

Maanantai 14.10.2019 klo 16:59

Poliitikot esittävät järkeviä ajatuksia − erityisesti vaalien alla. Riittäkö se?

Vaalien lähestyessä äänestäjille lupaillaan vaikka mitä. Puolueet tilaavat tutkimuksia, joiden pohjalta ostetaan mainostoimistoilta iskulauseet. Vaalien jälkeen lupaukset ja äänestäjät unohdetaan. Puolet äänestämättä jättäneistä kertoi syyksi epäluottamuksen poliitikkoihin. En ihmettele.

Ymmärrän − vaikka en hyväksy − tamperelaista politiikantekotapaa.

Vain allekirjoittamalla pormestariohjelman pienemmät ryhmät saivat luottamuspaikkoja. Vaalilupaukset muuttuivat kokouspalkkioiden saalistamiseksi. Henkilökohtainen taloudellinen hyöty on huomattava. Toreilla ryhmät voivat puhua vapaasti, asioita päätettäessä pitää olla hiljaa.

Tamperetta on velkaannutettu rajusti toinen toistaan mielikuvituksellisemmilla pormestariohjelman hankkeilla. Niihin löytyy rahaa, asukkaille tärkeisiin palveluihin ei. Kaupungin velka lisääntyy vuosittain 100−200 miljoonalla.

Olen esittänyt valtuustossa, että harkittaisiin hankkeita. Niitä riittää − ratikan jatko, Dubain saaret, Kansi ja Areena, tunnelin lisälouhinta, Näsinkallion eritasoliittymä, Kunkun parkki, tavara-aseman siirto, hiilineutraaliustavoite, rakenteellinen pysäköinti, maahanmuuton kustannukset. Esitykseni ei ole saanut kannatusta. Ei edes niistä ryhmistä, joiden vaalilupauksien mukaisia ne ovat.

Syyskuussa esitin pormestariohjelman palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun − kukaan ei kannattanut. Valtakoalitio halusi jatkaa hankkeiden sulle−mulle -jakopolitiikkaa. Se valitettavasti tarkoittaa verojen ja maksujen kiristämistä ja palvelujen karsimista. Tuottavan omaisuuden, esimerkiksi Sähkölaitoksen siirtoverkon myynti vain pahentaisi talouden alijäämää.

Nyt on aika herätä. Kaupungin velka ylittää 800 miljoonaa ja konsernin velka lähestyy kahta miljardia. Talous ei tasapainotu veroja nostamalla.

Näistä asioista päätetään marraskuun budjettivaltuustossa. Toivottavasti seuraavat vaalit ovat silloin jo riittävän lähellä.

Vaihtoehto Tampereen kaupungin kurjistamiselle on isojen hankkeiden uudelleenarviointi

Maanantai 14.10.2019 klo 16:55

Tampereen kaupungin talous on lähes 50 miljoonaa alijäämäinen. Tilanne on ollut heikko jo useamman vuoden ajan, ja synkkenee kaiken aikaa.

Aamulehti (8.10.) nosti talouden korjaamiseksi kolme vaihtoehtoa eli säästöt, lisävelan tai veronkorotukset.

Olennaisin Tampereen talouden korjausliike unohtui, eli isojen hankkeiden uudelleenarviointi. Tähän ainoaan toimivaan talouden tasapainottamiskeinoon olisi ollut nyt oikea aika, kun pormestariohjelma päivitettiin syyskuun valtuustossa.

Tampereen kaupunki kattaa veroilla, valtionosuudella ja tuloilla hyvin kunnan tehtävät. Ongelma on pormestariohjelmassa sovitut hankkeet ja investoinnit. Kuntalaki edellyttää pitkän aikavälin vastuunkantamista päätöksenteossa. Näin ei nyt toimita.

Pormestariohjelma sisältää muun muassa raitiotien jatkon Dubain-saarineen, hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030 mennessä, Kansi ja Areena hankkeen, Rantaväylän tunnelin jatkolouhinnan, Näsinkallion eritasoliittymän ja Kunkun parkin. Kaikki nämä pitäisi asettaa investointikaton alle ja miettiä uudelleen, mitä oikeasti tarvitaan ja ennen kaikkea, mihin on varaa.

Nyt keskusteluun nostettu kunnallisveron korotus ei ongelmia ratkaise.

Huomattavakin veronkorotus menisi kaupungin isoihin hankkeisiin, ei palveluihin. Lisäksi velka ja alijäämä kasvaisivat.

Käyttötalousmenojen kasvun hillitseminen eli käytännössä palvelujen heikentäminen ei auta, jos pormestariohjelman miljardi-investoinnit toteutetaan. Päinvastoin. Tuottavan omaisuuden, esimerkiksi Sähkölaitoksen siirtoverkon myynti vain pahentaisi talouden alijäämää.

Kaikki investoinnit sisältävä investointikatto sekä priorisointi eli asettaminen tärkeysjärjestykseen mahdollistaisi kaupunkilaisten palveluiden säilyttämisen ilman alijäämiä, satojen miljoonien velkaantumista tai verojen ja maksujen korotuksia.

Esitystäni pormestariohjelman palauttamiseksi takaisin uudelleen valmisteluun ei kukaan kannattanut. Valtakoalitio jatkaa verojen ja maksujen kiristämistä, palvelujen karsimista sekä kaupunkilaisten tarpeet unohtanutta isojen hankkeiden sulle−mulle -jakopolitiikkaa.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.10.2019

Realismia ilmastohysteriaan

Keskiviikko 7.8.2019 klo 19:05

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 3.8.2019

Satojen miljoonien salailu

Torstai 9.5.2019 klo 13:46

Tampereen valtakoalitio siirsi viime valtuustossa Hiedanrannan kehittämisen julkisuuslain ulottumattomiin, yhtiöön. Samalla siirtyivät kaupungille aiheutuvat satojen miljoonien kustannukset ja vastuut valtuuston talousarviovallankäytön ulottumattomiin.

Apulaispormestari arvioi hankkeesta kaupungille aiheutuviksi kokonaiskuluiksi 300 miljoonaa.

Hiedanrannan kehitysohjelman keskeisimmät riskit liittyvät Näsijärven täyttämiseen eli niin sanottuihin Dubain saariin sekä järvessä olevaan 1,5 miljoonaan kuutioon 0-kuitua.

Hanke kärsi takaiskun, kun hallinto-oikeus arvioi Dubain saaria koskevat suunnitelmat lainvastaisiksi.

Nyt alueen kehittäminen siirretään siis pois julkisuuslain ja sitä kautta julkisen arvioinnin ulottumattomiin. Koska hanke on osa pormestarisopimuksessa hyväksyttyä ratikkahanketta, valtuustossa esitystäni asian palauttamiseksi uudelleen valmisteluun ei kukaan kannattanut.

On todennäköistä, että valtuuston asettamat reunaehdot ratikalle eivät toteudu. Ongelmat eivät ratkea salaamalla. Dubain saariin liittyviin ratikan suunnitelmiin pitäisi lisätä julkisuutta.

Yhtiömalli kaventaa demokratiaa. Lisäksi se aiheuttaa Tampereen kaupungille 18 miljoonan lisäkustannukset. Yhtiömalli mahdollistaa senkaltaista verosuunnittelua, että julkinen sektori menettää yli 15 miljoonaa arvonlisäveroja.

Kaupunki siirtää 27 miljoonalla ostamansa maaomaisuuden yhtiölle. Kaupungille jäävät alueen arvoa vähentäneet pilaantuneet maat, puhdistusvelvoittein.

Tampereen ei pidä aloittaa yhtään uutta hanketta. Tunneli, ratikka, kävelykeskusta, kansi ja areena ovat romahduttaneet kaupungin talouden.

Ensin pitää ratkaista näiden hankkeiden aiheuttamat ongelmat.

Keväällä 2018 konsultti Eero Laesterä esitti talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Hiedanrannan -hankkeen siirtäminen pois kaupungin taloussuunnittelusta heikentäisi mahdollisuutta toteuttaa laajempaa talouden tasapainottamista.

Tämä on ongelma. Palveluihin kohdistetut säästöt, maksujen ja verojen korotukset tai alibudjetointi eivät tasapainota Tampereen taloutta.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu VaTa Tampere

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 8.5.2019

Hiedanrannan kehitysohjelman yhtiöittäminen

Torstai 9.5.2019 klo 13:09

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 15.4.2019 § 57 Hiedanrannan kehitysohjelman yhtiöittäminen

TRE:1178/14.02.00/2019

Tampereen kaupunki elää rajusti yli varojensa. Tässä tilanteessa on edesvastuuton ratkaisu siirtää yhden alueen kehittäminen julkisuuslain ulottumattomiin yhtiöön sekä kaupungille aiheutuvat satojen miljoonien kustannukset ja vastuut valtuuston talousarviovallankäytön ulottumattomiin.

Tampereen ei pidä aloittaa yhtään uutta hanketta. Ensin meidän pitäisi ratkaista jo toteutuneiden hankkeiden aiheuttamat ongelmat (tunneli, ratikka, kävelykeskusta, kansi ja areena).

MRL:n ulkopuolinen maankäytön kehittäminen sisältää rakenteellisen korruption riskin.

 

Hiedanrannan kehittämisen organisointi esitetään toteutettavaksi yhtiöratkaisuna siten, että muodostetaan kaksi yhtiötä: Hiedanrannan Kehitys Oy ja Hiedanranta Ky.

Hiedanrannan Kehitys Oy vastaa Hiedanrannan kehittämisestä ja toteuttaa sille siirrettäviä julkiseen palveluun rinnastettavia tehtäviä. Hiedanrannan Kehitys Oy toimeenpanee Hiedanrannan kehitysohjelman.

Hiedanrannan kehitysohjelman esittelyssä Tampereen kaupungin talousarvio 2019 -kirjan sivulla 38 nostetaan esille sen keskeisimmät riskit. Ne kohdistuvat Näsijärven täyttämiseen sekä 0-kuidun käsittelyratkaisun löytämiseen.

Alueiden kehittämisen siirtäminen pois julkisuuslain ja sitä kautta julkisen keskustelun ulottumattomiin yhtiöön kaventaa demokratiaa. Etenkin tilanteessa, jossa hallinto-oikeus on 10.7.2018 todennut hanketta koskevan yleiskaavan osan (Näsijärven täyttäminen) lainvastaiseksi maksajilla, tässä tapauksessa tamperelaisilla, pitää olla oikeus tietää, vaikuttaa ja valvoa rahojen käyttöä ja rakentamista. Yhtiössä asiat hoidetaan osakeyhtiölain, ei kuntalain mukaan.

Malli aiheuttaisi Tampereen kaupungille 18 miljoonan euron lisäkustannukset. Yhtiömalli mahdollistaisi myös senkaltaista verosuunnittelua, että julkinen sektori menettäisi 15 miljoonaa arvonlisäveroja.

Kaupunki siirtää 27 miljoonalla ostamastaan Hiedanrannan maaomaisuudesta vaiheittain osia Hiedanranta Ky:lle. Alueen arvoa vähentäneet pilaantuneet maat puhdistusvelvoittein jäisivät kaupungille.

Apulaispormestari on arvioinut hankkeesta kaupungille aiheutuviksi kokonaiskuluiksi 300 miljoonaa. Hankkeen kustannuksista on julkisuudessa esitetty ristiriitaisia arvioita. On todennäköistä, että valtuuston asettamat reunaehdot raitiotiehankkeelle eivät toteudu. Dubain saariin liittyvän ratikan infrastruktuurisuunnitelmiin ja -rakentamiseen pitäisi lisätä julkisuutta, ei suinkaan siirtää nyt esitetyllä tavalla julkisuuslain ulottumattomiin yhtiömalliin.

Keväällä 2018 konsultti Eero Laesterä esitti talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Hiedanrannan -hankkeen siirtäminen pois kaupungin taloussuunnittelusta heikentäisi mahdollisuutta toteuttaa talouden tasapainottamista. Tämä on ongelma. Palveluihin kohdistetut säästöt eivät tasapainota Tampereen taloutta.

Kannatan MRL:n mukaista maankäytön suunnittelujärjestelmää

Yhden kaupunginosan osalta kunnan lakisääteisen toimivaltaan liittyvien tehtävien (muiden mukana kaavoituksessa) siirtäminen kommandiittiyhtiölle on hyvin kyseenlaista. Näin toteutuvat valtakoalition sopimukset, mutta ei välttämättä kaavoitusviranomaisen intressit kehittää alueita. Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää jälkikäteisen laillisuusvalvonnan. MRL:n mukaisesti laaditut maankäytön suunnitelmat ovat joko laillisia tai laittomia. Hallinto-oikeus ratkaisee asian. Siinä vaiheessa kun siirrytään MRL:n ulkopuoliseen maankäytön suunnitelmiin, samalla siirrytään harmaalle alueelle, joka ei ole lainmukainen tai laiton. Asian ratkaiseminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä mahdollistaisi sekä kuntalaisille että luottamushenkilöille selkeät mahdollisuudet vaikuttaa eritasoisiin suunnitelmiin. Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin.

Olen sitä mieltä, että oikeusvaltiossa yhdenkään kaupungin ei pidä suosia toimintatapoja, joissa on rakenteellisen korruption riskejä. Ei vaikka valittu menettelytapa, asioiden valmistelu julkisuudelta piilossa, ilman valtuuston mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, voisi joltain osin nopeuttaa hankkeita. Se sekä aiheuttaa lisäkustannuksia, estää hankkeen priorisoinnin että ohittaa muiden osallisten kuin maapohjanomistajien ja sijoittajien intressit.

Tampereella 15.4.2019

Kaupunginvaltuutettu Aarne Raevaara  (VaTa)

Liitätin mielipiteeni Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirjaan,  sen jälkeen kun kukaan ei kannattanut ehdotustani asian palauttamiseksi takaisin uudelleen valmisteluun.

Saako eduskunnassa valehdella?

Sunnuntai 24.3.2019 klo 6:55

Kuka uskoo poliitikon lupauksiin

Sunnuntai 24.3.2019 klo 6:48

Saako eduskunnassa valehdella?

Keskiviikko 20.2.2019 klo 15:40

Vaalien alla poliitikoilta kuullaan hyviä ajatuksia. Mutta missä on raja, miten poliitikot voivat pestä kätensä omista ja puolueensa päätöksistä.

Eduskunnassa vanhustenhoidosta tehdyssä välikysymyksessä (6.2.) varapuheenjohtaja Sanna Marin (sdp) ihmetteli Sipilän hallituksen puuttuvaa tahtoa ratkaista ongelmat hoitajamitoitusta nostamalla. Tampereen valtuustossa Marin on kuitenkin kannattanut hoitajamitoituksen alentamista.

Marin väitti, että SDP olisi Tampereella valtuustoryhmien talousarvioneuvotteluissa vaatinut, ettei mitoitusta alenneta. Hänen mukaansa asia ratkaistiin kokoomuksen vaatimuksesta.

Pitäisikö eduskunnassa välikysymystä, opposition tärkeintä keinoa käyttäessä pitäytyä totuudessa?

Osallistuin kyseisiin valtuustoryhmien neuvotteluihin. En voi tuoda julkisuuteen käytettyjä puheenvuoroja. Kaksi paikalla ollutta kokoomuksen edustajaa on kuitenkin julkisuudessa kertonut, ettei esityksiä hoitajamitoituksen alentamisesta vastustanut yksikään demariedustaja. Myöskään valtuustossa, asiaa päätettäessä, yksikään demari ei vastustanut tekevien käsien vähentämistä hoivapalveluista.

Hoitajamitoituksen alentamista eivät vastustaneet demareiden ja kokoomuksen tavoin myöskään perussuomalaiset, keskusta, kristillisdemokraatit ja TaPu.

Lisäkseni vain vasemmistoliitto vastusti hoitajien vähentämistä.

Lähtökohtaisesti Tampereen tilanne voisi olla hyvä. Ikääntyneiden osuus ei ole erityisen iso. Verot, valtionosuudet sekä tulot kattavat palvelut, jotka kaupunki tuottaa muita vastaavankokoisia kaupunkeja edullisemmin.

Tampereen velkaantuminen ja raju yli varojen eläminen johtuu pormestarikoalitioiden sulle−mulle-päätöksenteosta. Yhtenäisyys on ostettu eri poliittisille ryhmille sovituilla projekteilla ja investoinneilla. Taloudellisella järkevyydellä ei ole merkitystä. Investoinnit eivät ole tuottaneet edes laskennallisia hyötyjä. Esimerkiksi Rantaväylän tunnelin piti poistaa ruuhkat ja tuoda aikasäästöinä satojen miljoonien hyödyn.

Kaupunki elää rajusti yli varojen, yhtiöittämällä, alibudjetoimalla ja velkarahoituksella. Kaikista palveluista leikataan ja maksuja korotetaan. Ongelmat eivät ratkea verojen korottamisella. Lisäeurot eivät siirtyisi palveluihin.

Missä vaiheessa tulee raja vastaan pormestarisopimuksille, yksityistämiselle ja julkisten palveluiden ulkoistamiselle? Joko riittää?

Ensimmäinen askel politiikan tervehtymiseen on kysyä, saavatko poliitikot valehdella eduskunnassa ilman seuraamuksia.

Aarne Raevaara
valtuustoryhmän puheenjohtaja (VaTa)
kansanedustajaehdokas (Tähtiliike)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 20.2.2019

Vanhushoivan skandaali

Keskiviikko 6.2.2019 klo 13:01

Puolueiden ja poliitikkojen viisaus tuntuu löytyvän vasta vaalien alla. Puheiden ja tekojen välillä on kuitenkin ristiriita. Sama henkilö voi ajaa täysin erisuuntaisia tavoitteita kunnan ja valtion tasolla.

Välikysymyksen tehneen varapuheenjohtaja Sanna Marin (sdp) mukaan vanhustenhoidon ongelmat kulminoituvat hoitohenkilökunnan liian pieneen mitoitukseen.

Tampereen isoimman puolueen valtuutettuna Marin kannatti 19.11.2018 SDP:n pormestarin ehdotusta hoitajamitoituksen alentamiseksi. Lisäkseni vain seitsemän valtuutettua vastusti jo hyvin tiukoille vedetyn henkilökunnan vähentämistä.

Ilman riittävää rahoitusta ja vanhushoivan todellisen tarpeen tunnistamista vaalien alla annettavat lupaukset jäävät puheiden tasolle. Esperi Caren skandaali on vain jäävuoren huippu.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu (VaTa) Tampere
kansanedustajaehdokas Tähtiliike

Vastuullisuutta päätöksentekoon

Tiistai 8.1.2019 klo 4:27

Mikko Aaltonen väitti (Tamperelainen 19.12.), että vain vasemmistoliitto vastusti valtuustossa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen maksimikorotusta. Väite ei pidä paikkaansa, VaTa vastusti korotuksia.

Sen sijaan VaTa ei kannattanut vasemmistoliiton esittämää kunnallisveron nostoa. Päinvastoin. Veronkorotukset eivät ole ratkaisu Tampereen talouden ongelmiin. Investointeja on karsittava.

Siltäkin osin VaTa oli eri linjoilla, että esitimme lisääntyviä kustannuksia vastaavia säästökohteita. Yksistään tavara-aseman siirrosta luopuminen kattaisi asiakasmaksujen korottamisen kaksikymmenkertaisena.

Puhumattakaan Dubain saarien, ratikan toisen osan, Näsikallion eritasoliittymän, Kunkun parkin kustannuksista. Esitimme myös sähkölaitoksen myynnin valmisteluluvan perumista. Näissä esityksissä VaTa jäi yksin.

Aarne Raevaara
VaTa valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 22.12.2018