KV 23.4.2018 VaTa valtuustoryhmän puheenvuoro

Maanantai 23.4.2018 klo 18:08

KV 23.4.2018 VaTa valtuustoryhmän puheenvuoro

Arvoisat tamperelaiset, valtuuston puheenjohtaja sekä valtuutetut

Lähtökohdasta lienee yksimielisyys. Konsultin laatiman selvityksen viesti on hälyttävä − Tampere ei voi jatkaa entiseen malliin. Kaupunki elää reilusti yli varojensa. Talous pitää tasapainottaa. Samaa viestiä olen esittänyt jo aikaisemmin.

Asia voidaan esittää erilaisilla luvuilla.

Kuntien taloudellista tilannetta kuvaa rahoituslaskelmien "toiminnan ja investointien rahavirta". Se pitäisi tasapainottua viiden vuoden tarkastelujaksolla lähelle nollaa. Se on Tampereella jäänyt noin 500 miljoonaa miinukselle.

Valitettavasti valtakoalition ja pormestaripuolueen vaihtuminen ei ole muuttanut talouden linjauksia.

Viime syksynä valtakoalitio päätti, että investointeja katetaan lisääntyvällä velanotolla. Talousarvio rakennettiin velan varaan 136 miljoonalla. Lisäksi osa velanotosta on siirretty julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle. Konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit vuonna 2019.

Jo nyt Tampereen suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit.

 

Arvoisat valtuustoryhmien puheenjohtajat

Itse toivoin yksimielistä valtuustosopimusta Tampereen kaupungin talouden tasapainottamiseksi.

En tiedä syitä, miksi ohjelma hajosi.

 

Kysymys on ehkä vaikeudesta päästä eroon politiikasta joka aiheuttaa velkaantumista. Mukavampaa kuin niukkuutta on jakaa etuuksia, vaikka ne olisi velkarahalla maksettuja.

Puheenjohtajatoimikunnan hyväksymästä talouden tasapainotusohjelmasta on poistettu kaksi tärkeintä sivua.

 

Valtuustoryhmien puheenjohtajatoimikunnassa hyväksytty kaupungin talouden tasapainotusohjelma sisälsi linjauksia investointien karsimisesta sekä ajatuksen investointikehyksestä, joilla rajattaisiin hankkeita. Ne on poistettu valtuustoon tuodusta esityksestä. Esitän kyseisten sivujen palauttamista takaisin ohjelman viimeisiksi sivuiksi eli 40 ja 41.

 

Tampereen ongelma on kaupunkia velkaannuttavat investoinnit, ei veroilla ja maksuilla hoidetut palvelut.

 

Tampere tarvitsee kattavan investointikaton sekä hankkeiden priorisointia eli suomeksi niiden karsintaa. Alijäämästä päästään, mikäli vuosittaiset nettoinvestoinnit puolitetaan nykyisestä noin 100 miljoonaan.

Talouden tasapainottamisessa, kolmen vuoden aikana, kysymys olisi 40 miljoonan sijaan lähes 500 miljoonasta.

 

En kannata kunnallisveron korottamista, se ei ratkaise investointien rahoitukseen liittyvää ongelmaa.

Esitettyjen säästöjen ongelmana on se, että kaupungin tämän vuoden vähintään 16 miljoonan alijäämäinen talousarvio on 24 (Laesterä) mahdollisesti jopa 45 miljoonaa alibudjetoitu.

 

Alibudjetointi aiheuttaa epävarmuutta käytännöntyötä tekevässä henkilöstössä. Se myös pidentää hoitojonoja ja vaikeuttaa kevyempien, halvempien ja ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistä. Näin palveluista ei säästetä, vaan lisätään kustannuksia.

Viime syksynä kaikki muut valtuustoryhmät hyväksyivät alibudjetoidun talousarvion, eli en saanut kannatusta vastuullisemmalle esitykselleni. Jäin valtuustossa yksin.

 

Tampereen kaupungin olisi mahdollista välittömästi oikeastikin säästää sekä turhista hankkeista että hallinnosta.

 

Uudistan jo aikaisemmin puheenjohtajatoimikunnassa tekemäni esitykset.

Esitän kulttuuripääkaupunkihankkeen keskeyttämistä. Hakuvaiheessa vuonna 2018 saavutetaan 300 000 euron säästö.

Esitän menojen vähennyksiin uudeksi kohdaksi "Apulaispormestareista luopuminen".  Vuosittainen säästö olisi 500 000 euroa.

Esitän säästettäväksi esitettyjen hallinnollisten tehtävien toisenkaltaisen määrityksen. Se mahdollistaisi esitetyn säästön nostamisen 3 miljoonasta 15 miljoonaan. Esitän tavoitteeksi 1 miljoonaa vuodelle 2018, 5 miljoonaa vuodelle 2019 ja 9 miljoonaa vuodelle 2020.

Kannatan vasemmistoliiton Ulla-Leena Alpin muutosesityksiä Nekalan kirjaston säilyttämisestä ja terveyskeskusten ja suun terveydenhuollon sekä ikäihmisten palveluiden asiakasmaksujen pitämiseksi nykyisellä tasolla.

 

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

valtuustoryhmän puheenjohtaja

Aloite lietteen kuljetusjärjestelmien arvioimiseksi

Maanantai 26.3.2018 klo 16:34

Jätin valtuustoaloitteen 19.3.2018 sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmien arvioimiseksi.

Alueellinen jätehuoltojaosto päätti 24.4.2013 äänin 7─5 muuttaa kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämäksi.

Käsitykseni mukaan tämä oli suomalaisessa kuntahistoriassa ensimmäinen kerta kun toisen kunnan luottamushenkilöt äänestivät alueellisessa luottamuselimessä nurin itsenäisten kuntien tekemät linjaukset. Käytännössä tamperelaiset jaoston jäsenet päättivät asian vastoin kuntien, yrittäjien ja asukkaiden lausuntoja ja mielipiteitä.

Ratkaisu perustui yksipuoliseen valmisteluun sekä Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivättyyn selvitykseen kuljetusjärjestelmien nykytilasta Pirkanmaalla. Selvityksen arvio, että noin 68−75 prosenttia vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin, on täysin väärä ja paikkansapitämätön.

Pöyry Finland Oy:n 28.9.2015 Kymen jätelautakunnan alueelle tekemä lieteselvitys osoittaa, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu virheellisesti liian korkeiksi.

Pirkanmaan lieteselvityksen Pöyry Finland Oy teki ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä selvityksessä käytettiin virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta. Tällä virheellisellä laskentatavalla on perusteltu siirtymistä kiinteistöhaltijan järjestelmästä jätehuoltoyhtiön järjestämään jätteenkuljetukseen. Samalla virheellisellä perusteella on myös hylätty kuntien anomukset nykyjärjestelmän jatkumisesta.

Asukkaiden, yrittäjien, kuntien sekä myös jaoston jäsenien oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että alueellisen jätehuoltojaoston päätöksiä on tehty virheellisiin tietoihin perustuen.

 Virheitä tapahtuu. Olennaista on, halutaanko ne korjata.

Jätehuoltojaosto hylkäsi vuonna 2015 kuntien hakemukset säilyttää yrittäjävetoinen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteinen sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä. Vain Nokian hakemus hyväksyttiin.

Kunnat olivat arvioineet toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyvät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sopimusperusteisessa kiinteistöhaltijan järjestämässä kuljetuksessa. Paikallistuntemukseen pohjautuvat arviot oli valmisteltu virkavastuulla kuntien luottamuselimissä.

Sopimusperusteisen kiinteistöhaltijan järjestämän kuljetuksen lisäksi ei ole tarkasteltu kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämää kuljetusta. Tämä oli virhe. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä lakia muutettiin eli vaatimukset ovat yhdenmukaiset sekä kunnan että kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.

On jäänyt arvioimatta kummankin jätteenkuljetustavan hyödyt ja haitat sekä se, kumpi niistä täyttää paremmin jätelain laatuvaatimukset.

Jätehuoltoyhtiön keskitetty kilpailutus vähentää tarjontaa alueella, jolloin kattavuus ja luotettavuus kärsivät.

Toisin kuin päätöstä tehtäessä väitettiin, kilpailun katoaminen ei suinkaan ole alentanut hintoja. Päinvastoin. Mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjää eli kilpailu takasi aiemmin palvelun laadun sekä kohtuullisen hinnan. Keskitetty monopolijärjestelmä tarkoittaa myös alueen työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien vähenemistä.

Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta ja tukee sen alueellista kehittämistä. Kun lisäksi alueelliset lietteen vastaanottoasemat toimivat hyvin eikä lietteen jatkokäytössä ole ilmennyt ongelmia, ei toimivaa käytäntöä ole kyseisten kuntien käsityksen mukaan syytä muuttaa. Se, että osa lietteen ravinteista käytetään alueellisesti, vähentää turhaa ajoneuvoliikennettä.

Jätehuoltojaosto sai lausuntoja myös alalla toimivilta sekä palvelua käyttäviltä. Ne olivat suurimmalta osin yhteneväisiä kuntien lausuntojen kanssa. Toiseen suuntaan päätöksentekoa ohjasi asianosaisen eli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n aktiivinen rooli.

Jätehuoltojaoston ratkaisuissa oli kyse itsenäisten kuntien yhteistyöstä ja kuntien itsehallinnosta eli siitä, voiko muiden kuntien edustajat alueellisessa luottamuselimessä kävellä toisen kunnan ylitse, sekä päätöksenteon tasosta. Olen sitä mieltä, että mikäli päätöksiä ei pystytä lainmukaisesti, julkisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.

Tampereen kaupunki on uudella valtuustokaudella ottanut jo muutamia askelia KHO:n 2016:88 lainvastaiseksi todetusta yksipuolisen määräämisvallan mahdollistavasta asemasta neuvottelemalla jätehuoltoviranomaisen jäsenjakaumasta niin, että Tampereelta ja 16:sta muusta kunnasta valitaan kummastakin sama määrä jäseniä.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää kummankin jätteenkuljetustavan hyödyt ja haitat sekä sen, kumpi niistä täyttää paremmin jätelain laatuvaatimukset.

Tampereella 19.3.2018

Aarne Raevaara

Tamperelaista mielikuvademokratiaa

Lauantai 3.2.2018 klo 1:30

Tamperelaista mielikuvademokratiaa

Tampereen valtakoalitio nosti pormestariohjelmassa luvatun tiedolla johtamisen uudelle tasolle kun tuhansia pöytäkirjoja ja asiakirjoja poistettiin kaupungin verkkosivuilta.

Tampereen valtuuston, hallituksen ja lautakuntien pöytäkirjat on nähtävissä netissä vain reilun puolen vuoden ajalta. Tämä on ongelma.

Ilman kaikkien saatavilla olevaa julkista tietoa demokratia näivettyy. Tieto mahdollistaa osallistumisen vaihtoehtojen arvioimiseen, päätöksien valvontaan ja tosiasioihin perustuvan mielipiteen muodostamiseen.

Käytännössä kaikki Tampereen isommat hankkeet kestävät vuosia. On mahdotonta vaikuttaa asioihin tai edes seurata toteutuvatko hankkeiden yhteydessä luvatut myönteiset asiat, jos niistä ei saa tietoa.

Tein tammikuussa valtuustoaloitteen siirtymisestä Helsingin kaupungin käytäntöön säilyttää pöytäkirjat netissä luettavana kymmenen vuoden ajan. Esitin myös, että salatun asian osalta on käytävä ilmi mistä on kysymys ja millä perusteilla asia on päätetty salata.

Salailuun, tarkoituksenhakuiseen valmisteluun ja mielikuviin perustuva päätöksenteko ei vain heikennä demokratiaa. Mielikuvademokratia myös lisää kustannuksia.

Olisiko Rantaväylän tunneli hyväksytty valtuustossa, jos sen edellyttämät maanalainen keskustaliittymän ja Kunkun parkin kustannukset olisi käsitelty samassa yhteydessä?

Myös Kansi- ja Areena -hanke olisi todennäköisesti kaatunut, mikäli se olisi käsitelty avoimesti ja julkisesti.

Raitiotiehankkeen toteuttamiseksi perustettiin julkisuuslain ulkopuolella toimiva uusi osakeyhtiö.

Virkamiehille annettu lupa valmistella Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä ei sisällä velvollisuutta antaa julkisuuteen väliaikatietoja.

Kyseiset hankkeet mahdollistuvat vain mielikuvilla. Julkisuudelta piilossa, vajavaisin ja tarkoituksenhakuisin tiedoin.

Kyse ei ole vain edellä mainituista megahankkeista, vaan yleisestä linjauksesta. Salailusta on muodostunut uusi päätöksenteon tapa. Tämä maksaa liikaa.

Tampereen velkaantumistahti on miljardien eurojen megahankkeiden seurauksena riistäytynyt käsistä. Tänä keväänä kaupungin on laadittava raju talouden tasapainottamisohjelma.

Miten se onnistuu oikeudenmukaisesti ilman avointa tietoa eri vaihtoehdoista, osallistumista arviointeihin ja julkista päätöksentekoa?


Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu (VaTa, oppositio)

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Tamperelainen -lehdessä 3.2.2018

Aloite pöytäkirjojen julkaisemisesta netissä

Torstai 1.2.2018 klo 13:18

Jätin valtuustoaloitteen 22.1.2018 pöytäkirjojen julkaisemisesta netissä.

-----------------

Valtuustoaloite yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisen tiedon antamisesta yleisessä tietoverkossa (pöytäkirjojen julkaiseminen netissä)

Perustuslain julkisuusperiaate sekä kuntalain (410/2015) 1.6.2017 voimaantulleet uudet säännökset kuntalaisten tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista edellyttävät merkittävien hankkeiden valmisteluvaiheen päätöksien sekä perustelujen säilyttämistä vuosia yleisessä tietoverkossa.

Se, että Tampereella on netissä luettavissa vain viimeisten 9 valtuustokokouksen pöytäkirjat, sekä muiden luottamuselimien sekä viranhaltijoiden pöytäkirjoja noin 6 kuukauden ajalta, ei mahdollista arvioida tai edes seurata Tampereen isoja, useita vuosia kestäviä rakennus- ja kaavahankkeita.

Tämä käytäntö ei ole hyvän hallinnon mukainen. Kuntalaisilla ja asiasta kiinnostuneilla ei ole mahdollisuuksia arvioida tehtyjä päätöksiä.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin nettisivuilta pöytäkirjat ovat luettavissa 10 vuoden ajan.

Pöytäkirjoja siirrettäessä nettiin on myös huomioitava, että pelkkä toteamus asian salaamisesta ei riitä. Pöytäkirjasta on käytävä ilmi mistä asiasta on kysymys ja millä perusteilla asia on päätetty salata. Yksittäisiä henkilöitä koskevat tiedot on syytä poistaa pöytäkirjasta heti valitusajan päätyttyä. Yksinkertaisinta tietojen poistaminen on silloin, kun poistettavat henkilötiedot ovat vain liitteessä.

Esitän, että Tampereen kaupunki siirtyy Helsingin kaupungin omaksumaan käytäntöön pöytäkirjojen antamisessa yleisessä tietoverkossa.

Tampereella 22.1.2018

Aarne Raevaara

Lietesota - taistelu tuulimyllyjä vastaan?

Keskiviikko 13.12.2017 klo 15:17

Lietesota – taistelu tuulimyllyjä vastaan?

Sydän-Hämeen Lehden päätoimittaja Tommi Liljedahl pohdiskeli (SHL 25.10.2017) jo vuosia käytyä lietesotaa ja siihen liittyen pienempien kuntien vaikuttamisen mahdollisuuksia varoitellen taistelusta tuulimyllyjä vastaan. Lietesodassa on kysymys lietteenkuljetuksen siirtymisestä kiinteistöhaltijan sopimusperusteisesta järjestelmästä kunnan eli käytännössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n monopoliksi.

Pohdinnassa mentiin aivan suomalaisen demokratian ytimeen. Päätöksenteon avoimuus, mahdollisuus vallan haastamiseen ja vaihtoehtojen esittäminen mahdollistavat toimivan demokratian.

On tärkeää, että tiedotusvälineet tuovat esiin erilaisia näkemyksiä ja myös haastavat päättäjiä keskusteluun asukkaille tärkeissä asioissa. Päätoimittajalla on syytä olla ylpeä Sydän-Hämeen Lehden linjasta. Päätöksenteossa sekä myös julkisuudessa esiintyneet virheelliset väitteet on lehdessä voitu oikaista. Kolikon eri puolet on tuotu hyvin esille.

Näin ei ole kaikissa lehdissä. Vaikka on täysin ymmärrettävää, että merkittävän ilmoittajan taloudellisia etuja halutaan suojella, toivoisin, että yksiselitteisesti virheelliseen ja käytännössä oikaisujen julkaisematta jättämällä valheelliseen uutisointiin perustuvien lehtien tilaajat ja mainostajat äänestävät euroilla.

Vastuullisissa tiedotusvälineissä kukaan ei enää väitä aikaisemmin noin 90 alalla toimivan yrittäjän vaihtumisen 5 monopolin aliurakoitsijaksi lisäävän kilpailua. Kukaan ei väitä hintojen alenevan 20─40 prosenttia, mikäli ne joidenkin asiakkaiden osalta moninkertaistuvat.

Pöyry Finland Oy joutui uudessa selvityksessään käytännössä myöntämään 28.2.2013 päivätyn selvityksen kuljetusjärjestelmien nykytilasta Pirkanmaalla olevan täysin paikkansapitämätön.

Se, että asiakkaalta poistetaan mahdollisuus vaihtaa yrittäjää mikäli hinta tai palvelu ei tyydytä, on iso askel kohti sellaista järjestelmään, joka ei ole koskaan toiminut. Julkinen keskustelu on tuonut tämänkaltaiset epäkohdat esille.

Meillä on esimerkkejä, kuinka niin sanottu yleinen mielipide on onnistunut järkevöittämään päätöksiä ja lakeja.

Tilanne on nyt lietteenkuljetusasiassa hyvin samankaltainen kuin silloin, kun ympäristöministeri aikoinaan runnoi läpi haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen. Silloinkin vahvimpina puolustajina olivat hankkeesta taloudellisesti hyötyvät tahot. Kysymys olisi ollut miljardiluokan liiketoimista.

Kaikki tiesivät jo asetuksen valmisteluvaiheessa, ettei kuivanmaan mummonmökkien jätevesillä ole merkitsevää vaikutusta vesistöjen rehevöitymiseen. Sekin tiedettiin jo etukäteen, että suunniteltu jopa reilun 10 000 euron talokohtainen investointi olisi kohtuuton ja täysin turha.

Asian ratkaisi se, että silloinkin oli SHL:n kaltaisia medioita sekä aktiivisia kansalaisia, jotka taistelivat tuulimyllyjä vastaan. Tilanne näytti alussa lähes toivottomalta. Toisella puolella oli polttovoimana satojen miljoonien eurojen voittoja haluavat tahot sekä virallinen, viranomaisten julkaisema totuus.

Toimenpiteiden kohteiksi ajateltujen henkilöiden sananvapaus toteutui myös lopulta käytännössä. Kolikon toista, maksajan puolta, käsiteltiin ensin vain muutamissa julkaisuissa. Mutta käsitys, että joidenkin toimijoiden satojen miljoonien voitot eivät voineet oikeuttaa kohtuuttomuuksia, levisi lopulta nimenomaan julkisuudessa.

Lopullinen niitti oli, että hankkeen poliittinen hinta nousi riittävän korkeaksi. Jätevesiasetus aiheutti keskustan vaalitappio vuoden 2011 eduskuntavaaleista. Sen jälkeen ei enää löytynyt hankkeelle edistäjiä.

Keskitetyn lietteenkuljetuksen osalta olemme nyt asian hyssyttelyvaiheessa. Nyt uskotellaan, että asiahan on jo päätetty, siihen ei voi vaikuttaa.

Esittäessäni 13.11.2017 Tampereen valtuustossa senkaltaisia tekstimuutoksia vuoden 2018 talousarviokirjaan, joissa Tampere olisi linjannut hyväksyvänsä sekä kuntien jätelain 37.1 § arviot alueiltaan että alueellisen jätehuoltolautakunnan yhdenvertaisen jäsenjakauman, valtuustosalista kuului hyvin voimallisesti: älä puhu enää tästä.

Mikäli hiljaisuus ja vaikeneminen, kieltäytyminen virheelliseksi todettujen väitteiden oikaisemisesta, on jonkin päätöksen säilymisen edellytys ─ se päätös tulee kumoutumaan.

Aarne Raevaara

Kaupunginvaltuutettu, Tampere

 

Kirjoitus ilmestyi Sydän-Hämeen Lehdessä 13.12.2017.

TA2018 VaTa valtuustroryhmän puheenvuoro

Maanantai 13.11.2017 klo 9:18

KV 13.11.2017 VaTa valtuustoryhmän puheenvuoro

Arvoisat tamperelaiset, valtuuston puheenjohtaja sekä valtuutetut

Kiitän mahdollisuudesta esittää näkemyksiä Tampereen kaupungin vuoden 2018 talousarvioon sekä vuosien 2018−2021 taloussuunnitelmaan.

 

Arvoisat valtuutetut

Valtuusto päättää tänään onko käsittelyssä oleva talousarvio laadittu siten, että se turvaa kunnan tehtävien hoitamiseksi tarvittavat edellytykset. Onko siihen otettu kunnan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat kuntalain edellyttämällä tavalla?

Nyt esitetty talousarvio on alibudjetoitu. Yksistään sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta on kyse vähintään 17 miljoonan, todellisuudessa jopa reilun 40 miljoonan alibudjetoinnista. Nyt siis varataan vähemmän rahaa sote-palveluihin kuin niihin olisi käytön perusteella varattava. Tämä on vastoin kaupunkilaisten etua, ja aiheuttaa epävarmuutta palvelujen saatavuudesta. Henkilökunnalle tilanne tuo lisäpaineita ja eettisiä ongelmia.

Menettely ei ole järkevä. Kaupunki joutuu kuitenkin lisäämään rahoitusta muiden mukana raskaisiin lakisääteisiin palveluihin. Esitetty alibudjetointi vaikeuttaa kevyempien ja ennaltaehkäisevien palvelumuotojen kehittämistä. Menettely heikentää talouden tehostamista.

Talousarvion pitää perustua realistisiin lukuihin, ei toiveajatteluun.

Esitän talousarvioehdotuksen palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, niin että se kuntalain edellyttämällä tavalla turvaa kunnan tehtävien hoitamisen.

Näin koko budjettiin voi kohdistaa myös säästöohjelman vaikutukset. Kaupunki voi siirtyä myös ennaltaehkäiseviin sekä kevyempiin palveluihin. Esitän niitä muutoksissa.  X

Arvoisat valtuutetut

Valtuuston tulisi harkita kuinka iso osuus kuntalaisten rahoista käytetään ylimääräisiin, ei lakisääteisten tehtävien kattamiseen. Talousarviossa on huomioitu määrättyjä yksityisiä sijoittajia ja eräisiin rakennusfirmoihin liittyvät kaupungin rasitteet. Olen sitä mieltä, että liian hyvin.

Käsitykseni mukaan en riko mitään salassapitomääräystä jos totean julkisesti, että yksityisen Kansi ja areena -hankkeen isoin rasite kaupungille ei ole 60 miljoonaa euroa vaan kaupungin rooli riskinkantajana. Esitän hankkeesta luopumista. X

Ratikka halutaan rakentaa osakeyhtiömallilla. Sehän mahdollistaa Länsimetron tavoin toimimisen julkisuuslain sekä siten julkisuuden ulottumattomissa. Hankkeen kustannukset pitäisi vuosittain valtuustossa hyväksyä. Länsimetro on esimerkki hankkeesta, jossa kustannukset karkasivat käsistä ja hanke junnasi paikallaan. En pidä vastaavanlaista menettelyä enkä ylipäätään ratikkahanketta hyväksyttävänä.

Uuden kalliin raitiotieliikenneinfran rakentamisen sijaan esitän vuonna 2018 kehitettäväksi kestävän kehityksen mukaisesti sähköbussijärjestelmää. X

Arvoisat valtuutetut

Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on hälyttävän huono. Uuden velan määrä lähentelee talousarvioehdotuksessa jo 140 miljoonaa euroa. Talousarvion alibudjetoinnin kattamiseksi lienee keinovalikoimissa velan lisääminen.

Tampereen kaupungilla on meneillään samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Kaikkia hankkeita ei ole varaa toteuttaa.

Investoinnit on priorisoitava. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Nyt päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen.

Talousarviossa 2018 ei ole mitään mainintaa valtuuston yksimielisesti hyväksymästä lisäyksestä talousarvioon 2015: Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta.

Investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, on otettava käyttöön vuoden 2018 alussa.  X

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. En kannata sähkölaitoksen yksityistämistä, en edes siirtoverkon osalta. X

Arvoisat kuulijat

En kannata verojen ja maksujen korottamista. Ne ohjaavat kehitystä väärään suuntaan. Ne vähentävät ostovoimaa, ne vaikeuttavat pieni ja keskituloisten tamperelaisten elämää ja ne lisäävät työttömyyttä.

Esimerkki uudesta kaupunkilaisten rasitteeksi ehdotetusta maksusta on hulevesimaksu. En sitä kannata. Rajoittaisin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hulevesimaksun koskemaan vain niitä kiinteistöjä, joista hulevesi ohjataan kunnan hulevesijärjestelmään. Maksun perustana pitää olla käytetty rakennusoikeus, ei hulevettä suodattava maapohja.   X

Kaupungin on varauduttava, että valtiontalouden pyrkimys vähentää usean miljardin velkaantumistahtia heijastuu tulevina vuosina kuntatalouteen. Vuosi sitten Kelan silloinen pääjohtaja Liisa Hyssälä ehdotti, että puolet asumistuesta siirtyisi kunnan maksettavaksi. Tähän kannattaa varautua.

Tampere joutuu myös kärsimään nykyisen Suomen hallituksen maahanmuuttopolitiikan seurauksista. Hintalappu siitä on Tampereen kaupungille erittäin huomattava.

Kaupungin tulee neuvotella valtion kanssa maahanmuuton kustannusten korvaamisesta.  X

Hyvät valtuutetut

Osana taloussuunnitelman arviointia on mahdollisuus päättää, jatketaanko ylivelkaantumisen ja palveluiden heikentämisen linjalla, vai haetaanko vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle. Kaupungin on päästävä Ylen MOT -ohjelmassa julkisuuteen tuodusta rakenteellisesta korruptiosta.

Kaupungin on muutettava maankäyttö- ja kaavoituspolitiikkaa. Esitän, että kaupunki välittömästi luopuu asumista ja yritystoimintaa vaikeuttavista hankkeista. Asukasmäärän kasvattaminen ei ole itseisarvo. Yritystoiminnassa olevia alueita ei saa muuttaa asuinkäyttöön.

Hämpin parkissa jokainen autopaikka maksoi 100 000 euroa. Maan tasolla olevien pysäköintipaikkojen vähentämisestä on luovuttava. Näin voidaan luopua Rantaväylän tunnelin Näsinkallion liittymän ja Kunkun parkin 150 miljoonan euron hankkeesta.  X

Kaupungin tulee tukea olemassa olevan raideverkoston käyttöönottoa. Sen tuloksena saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne. Se on myös Tampereen ja tamperelaisten edun mukaista.

Tampere on koko Pirkanmaan veturi, siksi kaupungin pitää nykyisen sanelupolitiikan sijaan hakea aiempaa parempaa yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa.

Viranomaistoiminnassa Tampereen pitää huomioida asianosaisten yrittäjien, kuntalaisten ja kuntien toiveet. Esimerkiksi alueellisen jätehuoltojaoston päätöksien osalta ne olivat yhteneväisiä. Esitän yrittäjävetoisen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteinen lietteenkuljetusjärjestelmän säilyttämistä. X

Alueellisen jätehuoltolautakunnan jäsenmäärä pitää perustua asukasmäärään.

Elinvoimainen maakunta on myös Tampereen etu.

Olen erittäin tyytyväinen, että pormestariohjelmaan otettiin esittämäni ajatus Pietari ─ Tampere välisestä suorasta junayhteydestä. Tampereen strategia 2030 oleva toteamus Pietarin-ratayhteyden sujuvoittamisesta ei ole riittävän selkeä tavoite vuoteen 2030. Sellaisena se on hyvä pormestariohjelmassa, mutta kyllä vuoteen 2030 mennessä on suoralla ratayhteydellä Tampere ─ Pietari oltava säännöllistä henkilöjunaliikennettä. Tampere tarvitsee turismia, matkailua, yrittämisen mahdollisuuksia, työpaikkoja ja näiden mukana tulevia verotuloja.

Tampereen tulee mennä mukaan alueelliseen kielikokeiluun. Ruotsin kieli on voitava haluttaessa vaihtaa johonkin toiseen kieleen. Tämä monipuolistaa tamperelaisten peruskoulun käyneiden kielten osaamista, ja opetus on myös kustannustehokkaampaa. X

Arvoisa puheenjohtaja

Pormestarisopimus sekä nyt käsiteltävät talousarvioehdotus sekä strategia 2030 ovat ennemminkin kirjeitä joulupukille, sisältäen paljon hyviä ajatuksia, mutta hyvin vähän keinoja ristiriitaisten ja epärealististen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tampere tarvitsee selkeän tahdon ja suunnan päästä eroon yhä lisääntyvästä velkaantumisesta ja yli varojen elämisestä.

Kaupunki, jossa on 70 000 ihmistä ilman nettiyhteyttä, ei voi edellyttää kaikkien käyttävän ensisijaisesti digitaalisia palveluita vuonna 2025. Tältäkin osin on toimittava tosiasioiden, ei toiveajattelun pohjalta.

Väkiluvun vuosittaisen 3000 asukkaan kasvutavoitteen, viheralueiden kaavoittamisen, Rantaväylän tunnelin jatkolouhimisen, laajojen parkkiluolien louhimisen ja uusien raskaiden infrojen rakentamisen sekä toisaalta palvelujen ja kestävän kehityksen tavoitteiden välillä on ristiriita. Esitettyyn ohjelmaan ei sovi tavoitteeksi "Tampere on hiilineutraali vuonna 2030".

Esitän Tampereen strategia 2030 palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun niin, että se sisältäisi myös vaikutus- ja kustannusarvioinnin tavoitteista.

Aarne Raevaara

VaTa valtuustoryhmän puheenjohtaja

X   Teen lopussa asiasta tekstilisäysehdotuksen talousarvioehdotukseen.

Lietekuljetuksesta sekä taksaesityksestä palautetta

Torstai 9.11.2017 klo 19:48

Alueellinen jätehuoltolautakunta on yksimielisesti esittänyt uudessa jätetaksaesityksessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle oikeuden periä hukkakäyntimaksu.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy esitti vuosi sitten vastaavaa maksua. Taksaesitys ei tuolloin ollut yksimielinen. Vastustin sitä. Saadun laajan palautteen jälkeen hukkakäyntimaksu poistettiin.

Ei ole hyväksyttävää, että asukas joutuisi maksamaan yli 60 euroa, vaikka kieltää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n reitillä olevalle tontilleen tunkeutumisen. On kohtuutonta, että ulkopuolisen aiheuttamasta häiriöstä pitäisi maksaa.

Mikäli Pirkanmaallakin lietekaivon tyhjennys tapahtuisi vain tarvittaessa, poistuisi täysin kohtuuton hukkakäyntimaksu. Miksi tyhjästä pitäisi maksaa?

Asiaan voi vielä vaikuttaa. Alueelliselle jätehuoltolautakunnalle voi antaa 30. marraskuuta 2017 asti palautetta esitetystä kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalvelujen taksoista sekä kaikesta asiaan liittyvästä. Palautteen voi lähettää postissa Tampereen kaupungin kirjaamoon tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@tampere.fi.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu, Tampere

Lietteenkuljetus tarvitsee uudet päätökset

Torstai 9.11.2017 klo 19:46

Markkinaoikeus on kumonnut Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n lietekuljetuksien hankintapäätöksen.

Päätös oli kilpailutettu myös siinä mielessä virheellisesti, että siinä ei huomioitu alueellisen jätehuoltoviranomaisen ohjeistusta. Alueellinen jätehuoltojaosto linjasi, että paikalliset yrittäjät jatkaisivat lietekuljetuksia ensimmäisen hankintakauden.

Päätös ei ainoastaan ole lainvastainen. Myös jaoston lietekuljetuksen ratkaisujen perustelut olivat virheellisiä. Lisäksi jaoston jäsenjakauman osalta on asiassa toimittu vastoin perustuslakivaliokunnan linjausta.

Kysymys ei ole hallinnon ongelmista, vaan noin 50 000 viemäriverkoston ulkopuolella vakituisesti asuvan oikeusturvasta sekä kymmeniä tuhansia kesämökkejä koskevasta ratkaisusta.

Alueellinen jätehuoltojaosto päätti 24.4.2013 äänin 7─5 muuttaa kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämäksi.

Käsitykseni mukaan tämä oli suomalaisessa kuntahistoriassa ensimmäinen kerta kun toisen kunnan luottamushenkilöt äänestivät alueellisessa luottamuselimessä nurin itsenäisten kuntien tekemät linjaukset. Käytännössä tamperelaiset jaoston jäsenet päättivät asian vastoin kuntien, yrittäjien ja asukkaiden lausuntoja ja mielipiteitä.

Mikäli esimerkiksi asiassa hyvin aktiivisesti toiminut apulaispormestari Pekka Salmi eli lisäkseni toinenkin Tampereen edustaja olisi äänestänyt vanhan kiinteistönhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän puolesta, se olisi säilynyt.

Ratkaisu perustui yksipuoliseen valmisteluun sekä Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivättyyn selvitykseen kuljetusjärjestelmien nykytilasta Pirkanmaalla. Selvityksen arvio, että noin 68−75 % vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin, on täysin väärä ja paikkansapitämätön.

Pöyry Finland Oy:n 28.9.2015 Kymen jätelautakunnan alueelle tekemä lieteselvitys osoittaa, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu 2,5 vuotta aiemmin virheellisesti liian korkeiksi.

Pirkanmaan lieteselvityksen Pöyry Finland Oy teki ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä selvityksessä käytettiin virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta. Tällä virheellisellä laskentatavalla on perusteltu siirtymistä kiinteistöhaltijan järjestelmästä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Samalla virheellisellä perusteella on myös hylätty kuntien anomukset nykyjärjestelmän jatkumisesta.

On asukkaiden, yrittäjien, kuntien sekä myös jaoston jäsenien oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että alueellisen jätehuoltojaoston päätöksiä on tehty virheellisiin tietoihin perustuen.

Virheitä tapahtuu. Olennaista on, halutaanko ne korjata.

Toisin kuin päätöstä tehtäessä väitettiin, kilpailun katoaminen ei suinkaan ole alentanut hintoja. Päinvastoin.

Päätökset lietekaivojen tyhjennysmonopolista sekä vuosittaisesta tyhjennyspakosta ovat oikeutetusti herättäneet vastustusta. Mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjää eli kilpailu takasi aiemmin palvelun laadun sekä kohtuullisen hinnan. Keskitetty monopolijärjestelmä tarkoittaa myös alueen työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien vähenemistä.

Toinen iso ongelma on alueellisen jaostosta lautakunnaksi muuttuneen viranomaisen jäsenjakauma. Se ei perustu asukasluvun suhteeseen, jonka mukaan suhde olisi 6─6 Tampereen ja muiden kuntien kesken. Kiinteistöjen määrän suhteessa Tampereen edustus jäisi vähemmistöön suhteessa 7─6.

Ilman oikeudenmukaista paikkajakoa asiassa ei huomioida jatkossakaan kuntien, yrittäjien ja asukkaiden lausuntoja ja mielipiteitä.

Esitin Tampereen kaupunginvaltuustossa 24.4.2017 Tampereelle samaa jäsenmäärää kuin 16 muulle kunnalle yhteensä. Ilman mitään hyväksyttävää perustelua valtuuston enemmistö säilytti Tampere 7, muut kunnat 5 jäsenjakauman.

Kuntalaissa ei säädetä kuntien yhteisen toimielimen voimasuhteista, mutta perustuslain tulkinnan mukaan yksittäisellä kunnalla ei tulisi olla määräävää asemaa kuntien pakollista yhteistoimintaa koskevassa toimielimessä.

Vaatimus, että alueellisen jätehuoltolautakunnan kokoonpano muutetaan mahdollisimman pian perustuslakivaliokunnan kannanottojen mukaisiksi, on kohtuullinen.

Koska nyt oikeus vihelsi pelin poikki, päättäjillä on mahdollisuus miettiä ratkaisut uudestaan. On täysin ymmärrettävää, ettei monopoliasemaan pääsevä toimija luovu vapaaehtoisesti.

Olen sitä mieltä, että koska päätöksiä ei pystytä lainmukaisesti, julkisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu, Tampere

Tavara-aseman siirrosta

Lauantai 28.10.2017 klo 17:20

Vihreiden valtuutettu Juhana Suoniemi väittää Tamperelaisen blogissaan (17.10.), että ratkaisu tavara-aseman siirrosta olisi tehty yhdyskuntalautakunnassa yksimielisesti. Ei pidä paikkaansa. Olen sitä eri luottamuselimissä kaikissa vaiheissa perustellen vastustanut.

Kokoukset ovat venyneet, koska olen esittänyt vaihtoehtoja siirtämiselle. Turhaan. Nyt venyvät ihmisten aikataulut, ja onnettomuusriskit kasvavat ruuhkien mukana.

Tavara-aseman siirtohanke on alusta asti ollut täysin järjetön. Kaksikerroksisen tiilestä muuratun rakennuksen nostaminen 1.3 metriä, siirtäminen 24 metriä sekä peruskorjaaminen maksaa noin 6.5 miljoonaa.

Hanke on osuva esimerkki Tampereen vaihtoehdottomasta päätöksenteosta. Työllistäviä, toimivia ja halpoja vaihtoehtoja ei edes haluttu tutkia.

Hankkeet jyrätään läpi luottamuselimissä, vaikka kaupunkilaiset antaisivat kielteistä palautetta, tosiasiat olisivat selvityksien kanssa ristiriidassa tai kustannukset moninkertaistuvat.

Vain muutama valtuutettu kannatti 15.6.2015 kaupunginvaltuustossa ehdotustani tavara-aseman siirtosuunnitelman hylkäämisestä. Nyt julkisuudessa esiintyvät kiihkeät siirron vastustajat hyväksyivät sen valtuustossa. Eivätkö he ymmärtäneet, mitä olivat päättämässä?

Viime keväällä kuntavaalien alla siirtopäätöksen läpirunnoneet puolueet kertoivat uuden asemakaavan näyttävän huonolta. Pelko äänestäjien reaktiosta näyttää olleen viisauden alku.

Ikävä todeta, että valituskierroksen läpikäynyttä, juuri lainvoimaistunutta ja lähes yksimielisesti hyväksyttyä tavara-aseman siirtoon perustuvaa suojeluasemakaavaa on mahdotonta nopealla aikataululla lainmukaisesti ohittaa.


Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 28.10.2017 

VaTa ei allekirjoita Lauri Lylyn pormestariohjelmaa

Perjantai 2.6.2017 klo 17:52

VaihtoehtoTampere ei allekirjoita Lauri Lylyn pormestariohjelmaa

VaihtoehtoTampere valtuustoryhmä suhtautuu myönteisesti Lauri Lylyn pormestariohjelman palvelulupauksiin. Ohjelmassa on hyviä linjauksia. Ohjelma on laadittu hyvässä hengessä, ja myös VaTa on saanut sinne omat kädenjälkensä.

Ongelma on ohjelman uskottavuus.

Menojen vuosittaiseksi kasvuvauhdiksi on ohjelmassa rajattu 1−2 %. Kyseinen menojen lisäys syntyy yksistään kaupunkiin muuttavista uusista asukkaista. Esitetty käyttötalousmenojen kasvun hillitseminen eli käytännössä palvelujen heikentäminen ei auta, mikäli esitetyt miljardi-investoinnit toteutetaan. Yksityisen Kansi ja Areena hankkeen 60 miljoonan, Rantaväylän tunnelin Näsinkallion liittymän ja Kunkun parkin 150 miljoonaa, yhä laajenevan ratikan yli puolen miljardin sekä keskusta alueen rakenteellisen pysäköinnin kustannukset kaupungille ja kaupunkilaisille ovat kestämättömiä.

Millä palvelulupaukset rahoitetaan, kun investoinneille ei aseteta kattoa eikä niitä jaksoteta pidemmälle ajalle?

Tampereen ei pidä ottaa lisää velkaa, korottaa maksuja tai veroäyriä vaan suhteuttaa menot ja tulot toisiinsa.

VaihtoehtoTampere ei allekirjoita pormestarisopimusta. Ryhmän päätös oli vaalilupauksiemme mukainen ja yksimielinen.

Pienten kuntien edunvalvonta puuttuu jätehuollosta

Tiistai 9.5.2017 klo 22:34

Jätehuoltoviranomaisena Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella toimiva alueellinen jätehuoltojaosto ollaan muuttamassa lautakunnaksi. Tampereen kaupunginvaltuustossa päätettiin 24. huhtikuuta uuden jätehuoltolautakunnan alueellisesta edustuksesta. Nykyisen jaoston jäsenistä on 7 Tampereelta ja 5 muista Pirkanmaan kunnista. Esitin valtuustossa uuden jätehuoltolautakunnan jäsenien valitsemista asukasmäärän mukaisessa suhteessa siten, että Tampereelta olisi 9 jäsentä ja 9 muista alueen kunnista. Kiinteistöjen tai kuntien lukumäärän mukaisessa suhteessa Tampereelle kuuluisi vielä vähemmän jäseniä.

Hävisin äänestyksen Tampereen valtuustossa. Jäsenien suhde pysyy nykyisessä Tampere 7, muut 5 jäsentä. Valtuustossa ei esitetty mitään asiallista perustelua, miksi Tampereelle pitäisi tulla enemmistö. Mielestäni tilanne on sekä Tampereen että muiden kuntien näkökulmasta ongelmallinen.

Tampereen valtuustossa minulle väitettiin, ettei kukaan muu Pirkanmaalla minun lisäkseni ole huolissaan nykyisestä epäoikeudenmukaisesta tilanteesta. Miten kunnat ovat hoitaneet omien asukkaidensa ja paikallisten yrittäjiensä edunvalvonnan?

Eri puolilla Suomea toimivissa vastaavissa lautakunnissa on yleisesti yksi edustaja jokaista kuntaa kohden ja isäntäkunnalla on kaksi edustajaa. Nyt isäntäkuntana toimivalla Tampereella on siis 7 edustajaa ja 16:lla muulla kunnalla yhteensä vain 5 edustajaa.

Miksi kunnat sekä niiden valtuutetut ovat hyväksymässä kuntiensa ja asukkaidensa kyykyttämistä uuden jätehuoltolautakunnan jäsenten valinnassa?

Alueellisen: jätehuoltojaoston päätökset lietekaivojen tyhjennysmonopolista sekä vuosittaisesta tyhjennyspakosta ovat oikeutetusti herättäneet vastustusta asukkaissa ja alan yrittäjissä. Kilpailun katoaminen ei suinkaan alentanut hintoja, päinvastoin. Mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjän takasi aikaisemmin palvelun laadun. Keskitetyssä monopolijärjestelmässä palvelutason aleneminen tarkoittaa myös alueen työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien vähenemistä.

Päätökset ovat jaoston jäsenten tekemiä. Jo yhden jäsenen voimin ovat jaoston päätökset muuttuneet parempaan suuntaan. Tariffeista poistui hukkakäyntimaksu sekä perusmaksu käyttämättömistä sako- ja umpikaivoista. Saamieni yhteydenottojen jälkeen uskon, että muistakin kunnista voisi löytyä asukkaiden ja paikallisten yrittäjien edun mukaisesti toimivia luottamushenkilöitä.

Olen sitä mieltä, että mikäli esityksiä tai jo tehtyjä päätöksiä ei pystytä yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.

Aarne Raevaara

Alueellisen jätehuoltojaoston jäsen

kaupunginvaltuutettu, Tampere

 

Idealistit pitävät autoilua haitallisena ja vahingollisena

Tiistai 9.5.2017 klo 22:29

Kalevan kaupunginosasta vähennetään noin 300 pysäköintipaikkaa sekä poistetaan vapaa pysäköinti. Perustelut eivät ole hyväksyttäviä. Esitin yhdyskuntakunnassa asian palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun sekä hylkäämistä. Kukaan ei kannattanut esityksiäni.

Vapaan pysäköinnin poistaminen perustuu ideologiaan autoilun haitallisuudesta ja vahingollisuudesta. Ideologia vaikeuttaa asumista ja yritystoimintaa.

Esimerkiksi Kalevan alueelle pitäisi pikemminkin lisätä vapaita pysäköintipaikkoja, ei suinkaan vähentää niitä. Pysäköinnin muuttaminen maksulliseksi ei ole ratkaisu.

Palvelujen ja yritystoiminnan varmistamiseksi, sekä asukkaiden ja vierailijoiden kannalta on välttämätöntä kehittää Tamperetta myös autoliikenteen tarpeet huomioiden.

 

Monin paikoin olisi mahdollista esimerkiksi muuttaa kadunvarsipaikkoja viistoparkeiksi. Kahteen kadunvarsipaikkaan mahtuu kolme viistoparkkia. Viistoparkkien olemassaolo alentaisi myös ajonopeuksia, samalla kevyen liikenteen turvallisuus paranisi. Lisääntyvät parkkipaikat tukisivat alueiden elinvoimaa sekä palveluja, yritystoimintaa ja asukkaiden tarvetta liikkua.

On taloudellisesti järjetöntä ohjata kaikkia alueita rakenteelliseen pysäköintiin.

Rakenteellisessa pysäköinnissä yhden autopaikoituspaikan rakentamiskustannukset ovat 30 000 ─ 80 000 euroa, maan pinnan pysäköinnissä muutama sata euroa. Rakenteellisen pysäköinnin käyttökulut ovat huomattavat, maanpinnan pysäköinnissä olemattomat. Myös autottomat asukkaat joutuvat maksamaan tyhjästä. Asumisen kustannukset ovat muutenkin kohtuuttomat.

Asukkaiden sekä asiakkaiden ostovoiman ohjaaminen rakenteelliseen pysäköintiin vähentää työpaikkoja.

Kadunvarsipysäköintiä kehittämällä saadaan paikoitusongelma ratkaistua huomattavasti halvemmalla kuin rakenteellisella pysäköinnillä.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen lehdessä 6.5.2017.

 

Tamperelaisen ilmoitus 1.4.2017

Lauantai 1.4.2017 klo 16:15

Lue Tamperelaisessa 1.4.2017 ilmestynyt ilmoitus klikkaamalla tästä.

Kuntavaalilehti 2017

Torstai 30.3.2017 klo 19:12

Lue RAEVAARA Kuntavaalilehti 2017 klikkaamalla tästä.

VaTa kuntavaaleissa 2017

Torstai 2.3.2017 klo 14:51

VaihtoehtoTampere on asettanut Tampereella 22 ehdokasta kevään 2017 kuntavaaleihin.

Päivitämme lähiaikoina ehdokkaiden nimet ja äänestysnumerot VaihtoehtoTampereen nettisivuille osoitteeseen:    www.vaihtoehtotampere.fi

Pysäköinti Kalevassa YLA 21.2.2017

Lauantai 25.2.2017 klo 17:49

Eriävä mielipide

Yhdyskuntalautakunta 21.2.2017 § 58  Uuden asukas- ja yrityspysäköintialueen perustaminen sekä aikarajoitteisen pysäköinnin laajentaminen Kalevan alueelle

Perustelut, miksi Kalevasta pitäisi vähentää noin 300 pysäköintipaikkaa sekä poistaa vapaa pysäköinti, eivät ole hyväksyttäviä. Esitin asian palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun sekä hylkäämistä. Kukaan ei kannattanut esityksiäni.

Koska käsitykseni mukaan asiaan vielä palataan, haluan perustella huonosti lautakunnassa menestynyttä näkemystäni.

Vapaan pysäköinnin poistaminen Kalevasta perustuu puhtaasti ideologiaan henkilöautoilun vahingollisuudesta. Sen perustana näyttää olevan utopistinen olettamus kaiken muuttumisesta hyväksi, kunhan autot häädetään pois häiritsemästä. Ideologia on johtanut henkilöautoilun haittaamiseen ja jopa estämiseen, mikä puolestaan on johtanut alueiden näivettymiseen ja yritystoiminnan vaikeutumiseen.

Kalevan alueelle pitäisi esitetyillä perusteilla lisätä vapaita pysäköintipaikkoja, ei suinkaan vähentää niitä. Lautakunnassa olemme ohjeistaneet valmistelua pysäköintipaikkojen määrän säilyttämiseen samana. En kannata alueen pysäköinnin muuttamista maksulliseksi.

Mikäli ratikkaa haluttaisiin kehittää kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi, tarvittaisiin vapaata liittymäpysäköintiä henkilöautoille. Miksi nyt halutaan poistaa kaikki pysäköintipaikat suunnitellun ratikan varrelta Kalevan alueelta?

Palvelujen tarjoamisen ja yritystoiminnan jatkumisen varmistamiseksi, sekä alueella asuvien ja vierailevien henkilöiden kannalta on välttämätöntä kehittää aluetta myös autoliikenteen tarpeet huomioiden.

Kalevan alueella olisi mahdollista muuttaa useita kadunvarsipaikkoja viistoparkeiksi. Kahteen kadunvarsipaikkaan mahtuu kolme viistoparkkipaikkaa. Ajonopeuksien alentuminen samalla lisäisi kevyen liikenteen turvallisuutta. Lisääntyvät parkkipaikat tukisivat alueen elinvoimaa sekä myös keskustan palveluja, yritystoimintaa ja asukkaiden tarvetta liikkua.

Mielestäni on taloudellisesti järjetöntä ohjata kaikkia alueita rakenteelliseen pysäköintiin.

Rakenteellisessa pysäköinnissä yhden autopaikoituspaikan rakentamiskustannukset ovat 30 000 ─ 50 000 euroa, maan pinnan pysäköinnissä 200 ─ 500 euroa. Rakenteellisen pysäköinnin käyttökulut ovat huomattavat, maan pinnan pysäköinnissä olemattomat. Sama mahdollisuus kuin rakenteellisessa pysäköinnissä on saatavissa huomattavasti halvemmalla kadunvarsia kehittämällä. Asukkaiden sekä asiakkaiden ostovoiman ohjaaminen rakenteelliseen pysäköintiin vähentää aidosti tuottavia työpaikkoja.

Tampereella 21.2.2017

Aarne Raevaara (VaTa)
yhdyskuntalautakunnan jäsen

Hämeenkadun ratkaisut YLA 21.2.2017

Lauantai 25.2.2017 klo 17:47

Eriävä mielipide

Yhdyskuntalautakunta  21.2.2017 § 57 Hämeenkadun kiveysratkaisut  TRE:5995/02.07.01/2015

Esitin asian palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, koska osana kiveysratkaisua Hämeenkadulle esitetyt pyöräkaistat aiheuttavat toteutuessaan tarpeettomia jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden välisiä vaaratilanteita sekä täysin turhaa ristiriitaa eri liikkumismuotojen välillä.

Esitetyt ratkaisut myös vähentävät vieressä kulkevalla samansuuntaisella Rongankadulla kulkevan seudullisen polkupyörien pääreitin houkuttelevuutta.

Koska esitetty Hämeenkadun ratkaisu sisältää pyöräkaistat, ne pitäisi selkeästi erottaa jalkakäytävästä. Suunniteltu Hämeenkadun rakentaminen täysin uusiksi mahdollistaisi rakenteellisilla ratkaisuilla vaaratilanteiden vähentämisen. Niiden lisääminen on järjetöntä.

Hämeenkadun kevyenliikenteen alueita pitäisi kehittää erityisesti hitaasti kulkevien ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten jalankulkijoiden ehdoilla.

Tampereella 21.2.2017

Aarne Raevaara (VaTa)
yhdyskuntalautakunnan jäsen

20.2.2017 Valtuustoaloite Sähkölaitoksen myynnin valmistelun lopettamiseksi

Tiistai 21.2.2017 klo 10:31

Valtuustoaloite Tampereen Sähkölaitoksen myynnin valmistelun lopettamiseksi

Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä vuonna 2008 kaupunginvaltuusto teki päätöksen, että energialiiketoimintoja ei myydä eikä myyntiä ryhdytä edes valmistelemaan ilman valtuuston päätöstä.

Tampereen kaupunginvaltuuston selkeä enemmistö Kokoomuksen, Vihreitten, SDP:n ja Vasemmistoliiton pormestarikoalition johdolla antoi 19.10.2015 virkamiehille luvan ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä.

Tampereen olisi hyvä tarkastella sähkön ja lämmön siirtoa kaupungin ydintoimintona, joka kuuluu asukkaiden ja yrittäjien perustarpeisiin. Julkinen omistus takaa niiden kohtuullisen hinnan ja toimintavarmuuden. Luonnollista monopolia ei pidä yksityistää.

Huomattava määrä Sähkölaitoksen myynnin valmistelun puolesta äänestäneistä valtuutetuista ja valtuustoryhmistä ovat talvella / keväällä 2017 kuntavaalien lähestyessä ilmoittaneet vastustavansa myyntiä.

Valtuustoaloitteena ehdotan, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Tampereen Sähkölaitoksen tytäryhtiöineen myynnin valmistelun lopettamiseksi.

Tampereella 20.2.2017
Aarne Raevaara  (VaTa)
kaupunginvaltuutettu

Tervetuloa - Ehdokkaaksi kuntavaaleissa?

Torstai 2.2.2017 klo 16:48

VAIHTOEHTOTampere

V A I H T O E H T O   N Y K Y M E N O L L E

Ehdokkaaksi kuntavaaleissa?

Pääkirjasto Metson Pihlaja-sali

maanantaina 6.2. klo 18─20

Tervetuloa!   VaTa

Lietepäätös perustuu virheelliseen arvioon

Keskiviikko 1.2.2017 klo 19:48

Jätehuoltoviranomaisena Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella toimiva alueellinen jätehuoltojaosto on luonut täysin uuden monopolin. Palvelut heikkenevät. Hinnat nousevat mahdollisesti jätelain vastaiselle tasolle. Huomattava määrä alan yrittäjiä joutuu lopettamaan toimintansa. Näin on tapahtunut vaikka asukkaat, yrittäjät ja kunnat ovat hakemuksillaan ja valituksillaan halunneet täysin toisenlaisia ratkaisuja.

Jaostossa on keskusteltu tiukkasanaisesti, ratkaisut eivät ole olleet yksimielisiä. Olen vastustanut kaikkia asukkaiden, kuntien ja yrittäjien asemaa heikentäviä ja monopoliin johtavia päätöksiä, ja liittänyt pöytäkirjoihin aina käsittelyn yhteydessä eriävän mielipiteen.

Päätöstä siirtymisestä uuteen kuljetusjärjestelmään on jaostossa perusteltu Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivätyllä selvityksellä kuljetusjärjestelmien tilasta Pirkanmaalla. Selvityksen arvio, että noin 68−75 % vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin, oli tärkeä perustelu kuljetusjärjestelmän muutokselle. Kyseinen arvio on kuitenkin täysin väärä ja paikkansapitämätön.

Pöyry Finland Oy:n viittaamassa selvityksessä on lietemäärät arvioitu umpisäiliöiden osalta virheellisesti. Niissä lietettä on arvioitu kertyvän 11 m3/henkilö/vuosi. Tämä pitää paikkansa vain niiden kiinteistöjen kohdalla, joissa harmaatkin vedet menevät umpisäiliöön. Lähes poikkeuksetta kiinteistöissä on käytössä yhdistelmäjärjestelmä, jossa vain WC-vedet menevät umpisäiliöön ja harmaat vedet (pesu ja suihkuvedet) menevät imeytyskenttään. Alan toimijoiden antama tieto tällaisten yhdistelmäjärjestelmien lietekertymästä on 5−6 m3/henkilö/vuosi. Tämä muuttaa oleellisesti laskelmaa ja näin voidaan todeta, että esitettyjen laskelmien mukaan lietteet on kiinteistönhaltijan sopimusperusteisessa järjestelmässä toimitettu Pirkanmaalla oikeisiin vastaanottopaikkoihin.

Jätelain mukaan asumislietteet voi toimittaa myös kalkkistabiloituna omaan peltoon tai omassa hallinnassa olevaan peltoon. Tämä toiminta liittyy maatalouden harjoittamiseen, eikä ammattimaiseen lietteiden kuljetukseen. Tällöin näiden toimijoiden ei tarvitse olla jätehuoltorekisterissä mukana. Näistä tulee tehdä ilmoitus jätehuoltojaostolle, mutta sitä varten toimitettiin Tampereen kaupungin verkkosivuille lomake ilmoituksen tekemistä varten vasta kesällä 2015. Tämäkin vääristää lietetilastoja.

Pöyryn Finland Oy:n tutkimuksen virheellistä arviota, että 68−75 % lietteistä päätyisi epäasialliseen paikkaan, on kaiken aikaa käytetty perusteluna kuljetusjärjestelmän muutokselle. Jos tällaista epäasiallista toimintaa olisi käytännössä, niin varmasti tästä olisi runsaasti ilmiantoja ja tapauksia käsittelyssä ympäristöviranomaisilla. Tällaisia ilmoituksia ei kuitenkaan ole ollut viranomaisilla käsittelyssä.

Pöyry Finland Oy teki 28.9.2015 lieteselvityksen Kymen jätelautakunnan alueelle. Selvityksessä todetaan: ”Kun määrittelyn lähtökohtana käytetään kiintoainekuormitusta 80 g/as/d, muodostuu lietemääräksi 0,7−6 m3/asukas/a lietteen kiintoainepitoisuuden vaihdellessa 0,5−4 %. Tämän perusteella Kymenlaakson alueen puhdistamoille vastaanotettujen lietteiden määrä vastaa likimain keskimääräistä viemäriverkon ulkopuolella asuvien asukkaiden tuottamaa lietemäärä.” Selvityksessä todetaan saman kappaleen lopussa myös: ”Tarkastelun perusteella pääosa syntyvistä sako- ja umpikaivolietteistä päätyy käsiteltäväksi asianmukaisesti jätevedenpuhdistamoilla.”

Kymen jätelautakunta päätyi 28.1.2016 esittelijän esityksen mukaisesti jatkamaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta sako- ja umpikaivolietteissä. Toisenlaisella selvityksellä on ollut siis ratkaiseva merkitys päätökseen ja Pirkanmaalla päätös perustui nimenomaan virheelliseen selvitykseen.

Nämä kaksi Pöyry Finland Oy:n runsaan 2,5 vuoden välein tekemää tutkimusta osoittavat, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu virheellisesti liian korkeiksi.

Pöyry Finland Oy teki Pirkanmaan lieteselvityksen ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä selvityksessä käytettiin virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta. Tämän virheellisen laskentaperusteen vuoksi lietekuljetus on päätetty siirtää kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja myös hylätä kuntien anomukset nykyjärjestelmän jatkumisesta.

On asukkaiden, yrittäjien, kuntien sekä myös jaoston jäsenien oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että alueellisen jätehuoltojaoston päätöksiä on tehty virheellisiin tietoihin perustuen.

Olen sitä mieltä, että koska päätöksiä ei pystytä lainmukaisesti, julkisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.

Aarne Raevaara

alueellisen jätehuoltojaoston jäsen

 

Yhteiskäyttöautojärjestelmä rakennushankkeissa YLA 24.1.2017

Torstai 26.1.2017 klo 15:36

Eriävä mielipide

Yhdyskuntalautakunta 24.1.2017 § 26 Yhteiskäyttöautojärjestelmän edistäminen rakennushankkeissa

Kannatan yhteiskäyttöautojärjestelmän kehittämistä. En hyväksy esitettyä etenemisjärjestystä. Mikäli asemakaavojen keskeisissä linjauksissa on ongelmia, ne pitää ratkaista yhdenvertaisesti. Keskeiset pelisäännöt pitää koskea samankaltaisena kaikkia osapuolia.

Pysäköintipaikkojen rakentaminen on kaikille kallista. Rakenteellinen pysäköintipaikka maksaa keskimäärin 20 − 50 000. Korkeimmillaan hinnat ovat nousseet 80 000. Sopimuksessa esitetty 5 vuoden velvoiteaika on liian lyhyt.

Mikäli Skanskan kohteesta 4:llä yhteiskäyttöautolla poistetaan 20 velvoiteparkkipaikkaa, pienenevät rakentamisen kustannukset lähes miljoonalla eurolla.

Ikävä, että nyt oli esillä vain eräiden isojen rakennusfirmojen (Skanska ja NCC / Bonava) haluttomuus noudattaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. On sinänsä ymmärrettävää, että yksittäiset rakennusfirmat haluavat luopua asemakaavojen määräyksistä.

En usko esityslistan väitettä, että esitetty menettely alentaisi asuntojen ja asumisen hintaa. Asuntojen ja vuokrien hinnat muodostuvat markkinoilla. Tampereella tai pääkaupunkiseudulla rakentamiskustannukset eivät ole lähelläkään asuntojen myyntihintoja. Helsingin tapa vähentää tuettujen vuokra-asuntojen kohteissa velvoiteparkkipaikkoja edellyttäen yhteiskäyttöautoja on järkevä.

Se, että jokin rakennusfirma vapautettaisiin asemakaavassa yleisesti kaikille tasapuolisesti asetetuista vaatimuksista ja sen rakennuskustannukset olisivat alhaisempia, tarkoittaa vain isompaa katetta. Vaikka tämänkaltaisten päätösten jälkeen erityistä etua saaneiden rakennusfirmojen kustannukset mahdollisesti lisääntyvät erilaisiin vaali- ja puoluelehtiin sijoitettujen mainoksien ynnä muun vastaavan muodossa, niiden vaikutus ei yhdenvertaista rakennusfirmojen kustannuksia.

Yhteiskäyttöautojen yleistymiseksi olisi tärkeää luoda toimiva, huomattavasti nyt esitettyjä rakennuskohteita laajempia alueita. On mahdollista huomattavasti nyt esitettyä pienemmillä panostuksilla vaikuttaa myönteisesti yhteiskäyttöautojen yleistymiseen koko kaupungin ja maakunnan alueella.

On tärkeää saada useampi operaattori toimimaan yhteiskäyttöautomarkkinoilla. Hinnat voisivat alentua sekä tarjonta ja palvelu monipuolistua sekä lisääntyä. Näin toiminta voisi yleistyä.

Päätöksen perusteluissa esitetyt laskelmat ovat (toivottavasti) tarkoituksenhakuisia.

Senkaltainen käsitys, että tamperelaiset ostavat keskimäärin 27 200 euron uusia autoja 5 vuoden pitoajalle niin, että niiden arvonaleneminen olisi 50 %, ei vastaa niiden ihmisten arkea, joita tunnen. Toivon, etteivät laskelmat edusta 20 prosentin työttömyyden tilanteessa päättäjien sokeutta.

Tampereella 24.1.2017
                                            Aarne Raevaara
                                            yhdyskuntalautakunnan jäsen

VaihtoehtoTampere (VaTa)

Maanantai 23.1.2017 klo 18:07

Lehdistötiedote

Kaupunginvaltuutetut Aarne Raevaara ja Jari Heinonen ovat 23.1.2017 perustaneet uuden, VaihtoehtoTampere -nimisen (VaTa) valtuustoryhmän.

Rantaväylän tunnelin, ratikan ja yksityisen Kansi- ja Keskusareenan kaltaiset hankkeet velkaannuttavat Tamperetta yhä syvemmin. Kalliita ja turhia hankkeita on viety läpi sulle−mulle -sopimuksilla, joissa kaupunkilaisten mielipidettä ei ole edes haluttu kysyä. Samaan aikaan valmistellaan sähkölaitoksen myyntiä, maksuja korotetaan, jonot palveluihin pitenevät ja köyhyys sekä työttömyys lisääntyvät. Tavallisten tamperelaisten asiat on sivuutettu. Näin ei pidä jatkaa.

VaihtoehtoTampere on vaihtoehto nykymenolle. Salailu ja kaupunkilaisten mielipiteitten sivuuttaminen ei ole nykypäivää. Päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun tarvitaan avoimuutta ja aitoa vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa.

VaihtoehtoTampere painottaa, että Tampereen kaupungin talous on saatava kuntoon, investoinnit on laitettava tärkeysjärjestykseen ja turhista hankkeista on luovuttava, perus- ja lähipalvelut on saatava kuntoon ja tamperelaiset on otettava laajasti mukaan päätöksentekoon.

VaihtoehtoTampere asettaa ehdokkaita kevään 2017 kuntavaaleissa, ja kutsuu mukaan kaikki muutosta haluavat valtuutetut ja kaupunkilaiset. VaihtoehtoTampere on kansanliike, jonka jäsenet voivat kuulua puolueisiin, tai olla kuulumatta mihinkään puolueeseen.

Seuraavalla valtuustolla on edessä isoja haasteita ja päätöksiä. VaihtoehtoTampere -kansanliike haluaa lisätä kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja antaa tamperelaisille mahdollisuuden viedä seuraavissa kuntavaaleissa Tampere avoimempaan ja vastuullisempaan suuntaan.

Lisäkysymykset terveyskeskusten jonoihin koskeviin kysymyksiin

Maanantai 23.1.2017 klo 16:28

Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunti 23.1.2017

Lisäkysymykset terveyskeskusten jonoihin koskeviin kysymyksiin

Ensimmäinen lisäkysymys   Terveysasemien palvelunumeron vastaamisesta ja sen jälkeisistä palveluista ja toimenpiteistä on varmastikin useille valtuutetuille tullut palautetta.

Haluan korostaa, että minulle tulleissa kysymyksissä ei ollut kritiikkiä palvelunumerossa vastaavien tai muuten terveydenhuollon ammattilaisten ammattitaitoon. Kysymys on resursseista.

Puhelimen välityksellä välittyy mahdollisesti vain osa terveydenhoidon palvelunumeroon soittavan henkilön ongelmista. On tärkeää, että yhteydenottoon vastataan. On kuitenkin kohtuutonta edellyttää, että joku kykenisi puhelinkeskustelun perusteella arvioimaan henkilön toimintakyvyn alentumisen. 

Vaikka apulaispormestari korosti, ettei lääkärille pääseminen ole automaatio, olen sitä mieltä, että riittävän aikainen puuttuminen sairastumiseen, lieväänkin vammaan, kroonistuvaan sairauteen tai mahdolliseen toimintakyvyn alenemiseen on myös kaupungin etu.

Nostin asian esille talousarviovaltuustossa 14.11.2016. Kysymykseeni, miksi terveysasemille ei saa enää lääkärille aikaa loppuvuoden 2016 aikana eli siis puoleentoista kuukauteen, sain vastaukseksi että jonot olisivat apulaispormestarin tietojen mukaan huomattavasti lyhyempiä.

 

Kiitän nyt saamastani vastauksesta, koska se samalla paljasti tilanteen vakavuuden.

Kaupungin verkkosivuilla on tällä hetkellä (eli 22.1.2016) 23.11. päivätyt tiedot vuoden 2016 elokuun (8) tilanteesta. Siis noin viisi kuukautta vanhasta tilanteesta. Uudet tiedot saadaan vastauksen mukaan kaksi kertaa kuukaudessa ja tieto terveysasemien lääkäriaikojen saatavuudesta raportoidaan kuukausittain kaupungin sivuille.

Keskimääräinen jono Tampereen kaupungin terveysasemille on kaupungin sivujen mukaan 28.5 vuorokautta. Yksityiskohtaisessa jonotilastoinnissa 30 vuorokautta näyttää olevan vakio. Sekä keskimääräinen jono että vaihtelu jonotilanteessa näyttää olevan 30 vuorokautta.

Kysymyksessä esittämäni tilanne, jossa siis lääkäriaika olisi ollut mahdollista saada aikaisintaan 50 vuorokauden päähän, tarkoitti että ajan pääsi varaamaan vasta kahden viikon päästä. Tilastoitavaan jonoon pääsisi vasta kahden viikon päästä eli silloin jonotusaika olisi 30 vuorokautta.

Mielestäni oikealla tilastoinnilla on tärkeä tehtävä ohjata ja osoittaa kaupungin tehokasta resurssien käyttöä. Nyt on mahdollista, että tilanne on tilastointia huonompi ja eikä tietoja ole sen vuoksi haluttu päästää tai päivittää kaupungin sivustolle.

Mikä on se hyväksyttävä syy, miksi kiireettömiä lääkäriaikoja ei voisi varata etukäteen, vaikka ne olisivat reilusti yli 30 päivän päähän?

 

Toinen lisäkysymys   Olen Tampereen kaupungin vuoden 2017 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä 14.11.2016 esittänyt jo tämän kysymyksen:

Kyseinen yli 80-vuotias tamperelainen henkilö pyysi minua kysymään apulaispormestari Mikko Aaltoselta: Miten on mahdollista, että kaupungilla on varaa satojen miljoonien megahankkeisiin, kuten tunneliin, Kansi- ja keskusareenaan ja ratikkaan, mutta kaupunkilaiset eivät pääse lääkärille?

Valtuustokysely koskien kiireellisten lääkäriaikojen saamisesta kohtuullisen ajan kuluessa Tampereen terveysasemilla

Maanantai 23.1.2017 klo 16:27

Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunti 23.1.2017

Olen saanut hätääntyneiltä tamperelaisilta yhteydenottoja. Kaupungin terveysasemille ei saa lääkärinaikoja. Jo ennen marraskuun puoliväliä kaupungin terveyspalveluiden numerosta on ilmoitettu, että vapaita lääkäriaikoja ei enää ole tämän vuoden puolelle.

Tilanne on hälyttävä. Kysyin asiaa Tampereen budjettivaltuustossa 14. marraskuuta vastaavalta apulaispormestarilta Mikko Aaltoselta.

Apulaispormestari väitti, että kiireettömiä aikoja saa 8 – 20 päivän kuluessa. Kuten jo valtuustossa totesin, väite ei pidä paikkaansa.

Tilanne on yhä vähintään yhtä huono. Esimerkiksi 5.12.2016 vapaan ajan olisi ollut mahdollista saada Tipotielle aikaisintaan 50 päivän päähän eli tammikuun lopulle. Lisäksi kyseistä aikaa oli mahdollista yrittää varata vasta kahden viikon päästä.

Ongelma on myös, että kaupungin terveyspalveluiden numeroon soittava joutuu odottamaan kohtuuttoman kauan ennen kuin puheluun vastataan.

Kiireaikaan, esimerkiksi aikaisin aamulla kun palvelu avautuu, puhelu ei useimmiten edes pääse odotusjonoon. Puhelun maksullisuus eli paikallispuhelumaksu myös odotusajalta on kohtuuton. Monella pienituloisellahan ei ole varaa esimerkiksi kaikkiin määrättyihin lääkkeisiin.

Kyse on ihmisten hädästä. Hoitoon ei varmasti pyritä turhaan. Kaikilla ei ole varaa mennä yksityiselle lääkärille apua hakemaan.

Kysyn vastaavalta apulaispormestarilta:

1. Mihin välittömiin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki ryhtyy, että kaupunkilaiset saavat kiireettömän lääkärinajan kohtuullisen ajan kuluessa?

2. Mihin välittömiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, että kaupunkilaiset saavat kiireellisen lääkärinajan saman päivän aikana?

3. Mihin välittömiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, että terveyspalveluiden palvelunumero resursoidaan riittävästi eli soittaja pääsee kohtuuajassa keskustelemaan sairaanhoitajan kanssa?

4. Koska vastaavalla apulaispormestarilla ei selvästikään ole tietoa lääkäriaikojen saatavuudesta, onko asiassa syytä miettiä toimenpiteitä?

Lausunnot

Apulaispormestari Mikko Aaltosen vastaus Aarne Raevaaran kyselyyn:

Kysymys 1. Mihin välittömiin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki ryhtyy, että kaupunkilaiset saavat kiireettömän lääkärinajan kohtuullisen ajan kuluessa?

Syksyn 2016 aikana vastaanottotoiminnassa on selvitetty jonoasiaa, ja toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Niin sanotusta blokkiajanvarauksesta luovutaan. Blokkiajanvarauksessa kyse on käyntisyyhyn perustuvasta järjestelmästä, jossa henkilökunnan työlistoihin on kirjattu vain 15 minuutin vastaanottoaikoja, joita sitten varattiin 1-4 kpl potilaan ongelmasta riippuen. Listautumismalliin siirtyminen ei ole ollut syy jonojen kasvuun, mutta samalla on tehty muitakin muutoksia, kuten siirrytty työaikaan ja blokkiajanvaraukseen. Jatkossa kaikki ajat on 20 minuutin aikoja. Tarvittaessa perässä voi olla 10 minuutin paperityöaika.  Samalla yhtenäistetään työlistat, kaikkiin sisällytetään tietty määrä kiireettömiä ja akuuttiaikoja päivässä.

Asiaa on työstetty terveyspalvelujen neuvonnan ja ajanvarauksen kanssa ja osastonhoitajien kanssa. Tammikuussa tätä työtä jatketaan. Hoitajien pitää palvella asiakkaita itsenäisemmin, ja toisaalta lääkäreiden pitää luottaa ja ohjata hoitajille. Asiakkaille pitää pystyä viestimään, että tämän mallin mukaan mennään kaikkien asiakkaiden kanssa. Aika lääkärille ei ole automaatio. Mallissa hoitaja kartoittaa ja valmistelee. Työn alla on myös asiakkaiden segmentointi palvelutarpeen mukaisesti, ja sen mukaiset palvelut, jotka kaikille kirjoitetaan auki hoitosuunnitelmaan. Joulu- ja kesäsulut vähentävät tarjolla olevia kiireettömiä aikoja merkittävästi vuositasolla, koska sijaistusta ei loma-ajaksi ole järjestetty.

Kysymys 2. Mihin välittömiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, että kaupunkilaiset saavat kiireellisen lääkärinajan saman päivän aikana?

Kiireellisen lääkärinajan saa saman päivän aikana mikäli hoidon tarve sitä edellyttää. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voi siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana.

Akuutit vastaanotot tulevat loppuvuodesta hoidettua, vaikka aikaa ei olisi asemalle antaa konsultoivan /päivystävän lääkärin toimesta. Tällöin asiakasta pyydetään saapumaan paikan päälle. Vuonna 2017 Lääkäriresurssia vahvistetaan 3-4 lääkärillä, ja kiirevastaanottoja laajennetaan kevään 2017 aikana tuolla resurssilla.

3. Mihin välittömiin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, että terveyspalveluiden palvelunumero resursoidaan riittävästi eli soittaja pääsee kohtuuajassa keskustelemaan sairaanhoitajan kanssa?

Valinnanvapauskokeilu tuo asiaan hiukan helpotusta, koska samassa yhteydessä terveyspalvelujen neuvontaan tehdään yhden sairaanhoitajan lisäys. Syksyn aikana esiintyneet liian pitkät jonotusajat ovat johtuneet mm. influenssarokotuspuheluista. Sähköisten palvelujen käyttö lisääntyy koko ajan, mutta varsin hitaasti. Terveyspalvelujen neuvonnan ja ajanvarauksen henkilöstö ohjaa puhelimessa asiakkaita käyttämään sähköisiä palveluita.

4. Koska vastaavalla apulaispormestarilla ei selvästikään ole tietoa lääkäriaikojen saatavuudesta, onko asiassa syytä miettiä toimenpiteitä?

Lääkäriaikojen saatavuus vaihtelee vuoden kuluessa päivittäin, eikä poikkileikkaustieto näin ole kovin luotettava johtuen loma-ajoista ja henkilöstön mahdollisista poissaoloista. Jatkuvaa raportointia asiasta ei ole olemassa, eikä sitä ole edes mielekästä seurata. Tiedot saadaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tieto terveysasemien lääkäriaikojen saatavuudesta raportoidaan myös kaupungin internetsivuilla kuukausittain. Viimeisin tieto internetsivuilla on päivätty 23.11. Kiireettömien lääkäriaikojen jono vaihtelee Omapihlaja Kehräsaaren 9 päivän ja muutaman oman tuotannon aseman 30 päivän välillä. Myös asemien sisällä on lääkärien välillä vaihtelua. Raporteissa seurataan kolmannen vapaan kiireettömän lääkäriaja keskiarvoa ja mediaania.

Tarvitaanko vaihtoehto nykymenolle

Torstai 12.1.2017 klo 15:38

Tarvitaanko Tampereella

VAIHTOEHTO NYKYMENOLLE

Tervetuloa keskustelemaan!

Pääkirjasto Metson Pihlaja-sali

torstaina 19.1.2017 klo 18–20

 

Raevaaran valtuustoryhmä

 

Eteläpuiston kaavaehdotus on kohtuuton

Torstai 12.1.2017 klo 15:18

Hanke Eteläpuiston rakentamiseksi on edennyt Tampereen pormestarikoalition ohjauksessa jo usean vuoden ajan virkamiesten johdolla niin, että vasta joulukuussa 2016 kaupunginympäristön suunnittelusta sekä yleis- ja asemakaavoituksesta vastaava yhdyskuntalautakunta käsitteli sitä.

Mielestäni kaavoituksessa pitäisi toimia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin. Eteläpuistonkaan osalta näin ei ole toimittu. Etukäteen sovittua ratkaisua on ajettu läpi tarkoituksenhakuisilla mielikuvilla ja väitteillä ilman todellista vaihtoehtoa.

Esitetty rakentamisen määrä on ylimitoitettu. Eteläpuisto sinänsä ei tällä hetkellä ole kaikilta osin arvoisessaan käytössä. Alue kaipaa kehittämistä, avoimesti ja julkisesti valmisteltavien vaihtoehtojen pohjalta. Se lähtökohtana, että asumisen, turismin ja vetovoiman kannalta tärkeä kansallinen kaupunkipuistohanke ei toteudu Tampereella ilman Eteläpuistoa.

Esitin yhdyskuntalautakunnassa Eteläpuistolle kohtuuttoman asemakaavaehdotuksen hylkäämistä, mutta kukaan ei kannattanut esitystäni.

Tammikuun ajan on kaikilla mahdollisuus antaa mielipide ja ehdotuksia Eteläpuiston kohtalosta Tampereen kaupungin kirjaamoon.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (ar),

yhdyskuntalautakunnan jäsen

 

Kirjoitus on julkaistu Tamperelainen lehdessä 11.1.2017.  

Monopoleja purettava, ei politiikalla lisättävä

Sunnuntai 8.1.2017 klo 0:27

Kari Kankaanpään kritisoi osuvasti kirjoituksessaan Turha ja kallis monopoli  (AL 3.1.) alueellisen jätehuoltojaoston päätöstä antaa pientalojen lokakaivojen tyhjennysmonopoli yhdelle yhtiölle.

Kirjoituksessa nostettiin hyvin esille päätöksen ennakoitavissa ollut lopputulos, eli palvelun heikkeneminen sekä hintojen nousu.

Käytännössä kaikki, viimeksi reilu vuosi sitten hakemuksensa jaostolle lähettäneet kunnat, kannattivat vanhan yrittäjävetoisen, kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen lietteen kuljetusjärjestelmän säilyttämistä.

 

Kunnat olivat arvioineet kuten monet asiakkaat sekä alalla vuosikymmeniä toimineet yrittäjät toimivan järjestelmän kehittämistarpeet päätyen siihen, että jätelain 37.1 § edellytykset täyttyivät kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Paikallistuntemukseen pohjautuvat arviot oli valmisteltu virkavastuulla kuntien luottamuselimissä.

 

Jätehuoltojaoston tekemä päinvastainen päätös perustui käytännössä nimeämättömien henkilöiden levittämiin huhuihin. En voi niiden sisältöä paljastaa, koska ne esitettiin jaostolle salaisena asiana suljetussa kokouksessa.

 

Alueellisessa jätehuoltojaostossa asiaan liittyvät päätökset on aina tehty perusteellisen mielipiteidenvaihdon jälkeen äänestämällä. Jaosto ei ole ollut yksimielinen.

 

Olen kannattanut jaostossa vanhan, yrittäjävetoisen kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän säilyttämistä. Mielestäni hyvin toimivaa ja lain edellytykset täyttävää järjestelmää ei kannata muuttaa.

 

Myös nyt ajankohtaisen jätetaksojen hintojen nousun osalta esitin jaostossa esityksen palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, sekä myös hylkäämistä. Kukaan ei kannattanut esityksiäni.

 

Monopoleja pitäisi purkaa, ei suinkaan poliittisin keinoin lisätä. Ne aiheuttavat työttömyyttä sekä lisäävät kustannuksia. Tässäkin tapauksessa noin 80 toimialalla toiminutta yritystä käytännössä menettää mahdollisuuden jatkaa alallansa. Moni yrittäjä on investoinut huomattavia summia kalustoonsa, luottaen yrittämisen mahdollisuuteen.

 

Mielestäni nyt mennään väärään suuntaan. Ei pitäisi olla kenenkään etu lisätä haja-asutuksen kustannuksia ja kaventaa elämisen mahdollisuuksia entisestään.

Aarne Raevaara

Alueellisen jätehuoltojaoston jäsen (ar)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 8.1.2017

Kansi ja Areena -hanke KHO:n

Keskiviikko 4.1.2017 klo 17:45

Olen siirtänyt Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen laillisuusarvioinnin korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Tampereen kaupungin liikesalaisuuden ja hankintalain varjolla tapahtunut salaileva päätöksenteko perustui tarkoituksenhakuiseen laintulkintaan. On valtakunnallisestikin tärkeää, että KHO arvioisi menettelytavan laillisuuden ja tekisi asiassa vuosikirjapäätöksen.

Kysymys on kunnallisen päätöksenteon julkisuusperiaatteesta. Kuntalaisilla pitää olla oikeus tietää, mitä ja millä perusteilla päätöksiä tehdään sekä mahdollisuus jälkikäteiseen laillisuusvalvontaan.

Korkeinta hallinto-oikeutta pyydetään myös tutkimaan, että voiko Tampereen kaupunki sijoittaa näin yksityiseen hankkeeseen 60 miljoonaa ja ottaa kantaakseen huomattavan riskisijoituksen ilman turvaavia ehtoja.

Vaadin KHO:ta palauttamaan asian uudelleen käsiteltäväksi lainmukaisilla menettelytavoilla niin, että päätöksenteossa esitetyt virheelliset tiedot sekä valheelliset väittämät oikaistaan.

http://yle.fi/uutiset/3-9386495

Valtuustossa 14.11.2016 pitämäni talousarvio 2017 ryhmäpuheenvuoro

Maanantai 14.11.2016 klo 9:31

Arvoisat tamperelaiset, arvoisa valtuuston puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut

 

Kiitän mahdollisuudesta esittää näkemyksiä Tampereen kaupungin vuoden 2017 talousarvioon sekä vuosien 2017−2020 taloussuunnitelmaan.

Talousarviossa ja suunnitelmissa luettavissa oleva arvio Tampereen kaupungin tulojen ja menojen välisen kuilun suuruudesta on liian optimistinen. Siksi toivon, että Tampereen kaupunki nostaa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uudistetun ohjeen mukaisesti rahoituslaskelmissa esitettävän toiminnan ja investointien rahavirran kertymän keskeiseksi tunnusluvuksi esityslistalle.

Toiminnan ja investointien rahavirta on Tampereen kaupungin vuoden 2017 talousarviossa 112.7 miljoonaa euroa miinuksella.

Tampereen kaupungin taloustilannetta parhaiten kuvaava tunnusluku on viimeisten 5 vuoden osalta miinuksella 580 miljoonaa. Käsitykseni mukaan määrä vielä kasvaa, koska vuoden 2016 talousarviossa esitetty tunnusluku kasvanee lopulliseen tilinpäätökseen enemmän kuin vajaalla 22 miljoonalla.

Kaupungin investointien rahoitusvalmiutta mittaava investointien tulorahoitusprosentti on 43 prosenttia. Kuntasektorilla tavoiteltava investointien tulorahoitusprosentti on yli 70 prosenttia.

Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on hälyttävän huono.

Arvoisat valtuutetut

Tampere elää yli varojen käyttämällä yhteisiä varoja sellaisiin hankkeisiin, joista ei saisi julkisesti puhua. Niistä aiheutuvat menot ovat kuitenkin talousarviossa nähtävissä. Ja kyseisistä menoista vastaavat loppujen lopuksi Tampereen kaupungin asukkaat.

Käsitykseni mukaan en riko mitään salassapitomääräystä jos totean julkisesti, että yksityisen Kansi ja areena -hankkeen isoin rasite kaupungille ei ole 60 miljoonaa euroa vaan kaupungin rooli riskinkantajana.

Tästä lähtökohdasta on ymmärrettävää, että ratikka halutaan rakentaa osakeyhtiömallilla. Sehän mahdollistaa Länsimetron tavoin toimimisen julkisuuslain sekä sitä kautta laajemman julkisen keskustelun ulottumattomissa.

Tamperelaiset tarvitsevat nyt valitulle salailulle, kerskainvestoinneille ja yli tulojen elämiselle vaihtoehdon.

Arvoisat tamperelaiset

Vaikka emme voineet valtuustosta edes äänestää asiasta, totean, että ratikkahankkeen toteuttamisesta on osana kuntavaaleja järjestymässä neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys keväällä 2017.

Ratikan suunnittelu ja rakentaminen on lykättävä tulevaisuuteen kunnes taloudellinen tilanne on parempi. Keväällä valittava uusi valtuusto voi muuttaa nykyisen valtuuston päätöksen.

Tamperelaisten on saatava päättää, haluavatko he Tampereelle ratikan.

Arvoisat kuulijat

En kannata verojen ja maksujen korottamista. Ne ohjaisivat kehitystä väärään suuntaan. Ne vähentävät ostovoimaa, ne vaikeuttavat pieni ja keskituloisten tamperelaisten elämää ja ne lisäävät työttömyyttä.

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. En kannata sähkölaitoksen yksityistämistä, en edes siirtoverkon osalta. X

Arvoisat valtuutetut

Tampereen kaupungilla on valmisteilla samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Kaikkia hankkeita ei ole varaa toteuttaa.

On priorisoitava. Investoinnit pitää asettaa yhteismitallisiksi. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Nyt päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen.

Talousarviossa 2017 ei ole mitään mainintaa valtuuston yksimielisesti hyväksymästä lisäyksestä talousarvioon 2015: Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta.

Investointikatto, joka sisältää kaikki investoinnit, on otettava käyttöön vuoden 2017 alussa.  X

Arvoisat kuulijat

Ilman kansallista valuuttaa Suomen ja sen myötä Tampereen keinot parantaa taloutta ovat hyvin haasteellisia. Vaarana ovat kasvava alijäämä ja yhä lisääntyvät sopeutustarpeet.

Kaupungin on varauduttava, että valtiontalouden heikot kehitysnäkymät heijastuvat tulevina vuosina odotettua kielteisemmin kuntatalouteen.

Tampere joutuu myös kärsimään nykyisen Suomen hallituksen maahanmuuttopolitiikan seurauksista. Hintalappu siitä on Tampereen kaupungille erittäin huomattava.

Siksi kaupungin tulee neuvotella valtion kanssa maahanmuuton kustannusten korvaamisesta.  X

Hyvät valtuutetut

Osana taloussuunnitelman arviointia päätämme, jatkammeko samoilla linjoilla vai haemmeko vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle.

Kaupungin on muutettava maankäyttö- ja kaavoituspolitiikkaa. Esitän, että kaupunki välittömästi luopuu asumista ja yritystoimintaa vaikeuttavista hankkeista. Asukasmäärän kasvattaminen ei ole itseisarvo. Eteläpuistoa ei saa rakentaa. Yritystoiminnassa olevia alueita ei saa muuttaa asuinkäyttöön. Asemakaavoituksen tehtävänä ei saa olla rakentamismahdollisuuksien vähentäminen, ja kaavoituksen pitää olla toteutettavissa.

Keskustan maanpinnalla olevien pysäköintipaikkojen vähentämisestä on luovuttava. Kunkun parkki -hankkeesta on luovuttava. X

Kaupungin tulee tukea olemassa olevan raideverkoston käyttöönottoa. Sen tuloksena saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne. Se on myös Tampereen ja tamperelaisten edun mukaista.

Tampere on koko Pirkanmaan veturi, siksi kaupungin pitää nykyisen sanelupolitiikan sijaan hakea aiempaa parempaa yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa.

Viranomaistoiminnassa Tampereen pitää huomioida asianosaisten yrittäjien, kuntalaisten ja kuntien toiveet. Esimerkiksi alueellisen jätehuoltojaoston päätöksien osalta ne olivat yhteneväisiä. Esitän yrittäjävetoisen, kiinteistönhaltijan sopimusperusteinen lietteenkuljetusjärjestelmän säilyttämistä. X

Elinvoimainen maakunta on myös Tampereen etu.

Arvoisa puheenjohtaja

Mielestäni Tampereen kaupunginvaltuuston on käytävä arvokeskustelu kaupungin tehtävistä ja menettelytavoista.

Salailu ja päätöksenteko suljettujen ovien takana, kaupunkilaisten ja tiedotusvälineiden ulottumattomissa, ei ole hyväksyttävää.

Laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin.

En hyväksy esitettyä pormestarin talousarvioehdotusta 24.10.2016. En myöskään taloussuunnitelmaa vuosille 2017−2020.

Esitän niiden palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun.

Esitän myös niiden hylkäämistä.

 

Aarne Raevaara

Raevaaran valtuustoryhmän puheenjohtaja

X   Tein puheeni lopussa asiasta tekstilisäysehdotuksen talousarvioehdotukseen.

Yksikään ratikan hyväksymiselle asetettu reunaehto ei täyty

Keskiviikko 19.10.2016 klo 20:15

Tampereen kaupunginvaltuusto asetti ratikkahankkeelle kesäkuussa 2014 yleissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kolme reunaehtoa. Valtuusto voi tehdä päätöksen rakentamisesta vain jos kustannukset eivät ylitä kustannuskattoa, valtio osallistuu kustannuksiin 30 prosentin osuudella ja suunnitelmat ovat toteuttamiskelpoisia.

Valtuuston asettama kustannuskatto on indeksiin sidottu 250 miljoonaa. Maanrakennuskustannusindeksi on alentanut kustannuskattoa 242 miljoonaan kesäkuusta 2014. Kustannuskatto kohdistui yleissuunnitelman mukaiseen linjaukseen. Kyseisen linjauksen kustannusarvio on noussut 297 miljoonaan.

Valtuustolle esitettyyn uuden reitin kustannusarvioon eli 283 miljoonaan pitää valtuuston linjauksen mukaan lisätä se osuus oheishankkeista, joita ei toteutettaisi ilman ratikkahanketta, sekä hankkeesta kaupungin liikelaitoksille ja yksityisille siirretyt kustannukset. Ratikkahanke ylittää kaupunginvaltuuston asettaman indeksitarkistetun kustannuskaton yli 100 miljoonalla.

Esitetty ensimmäinen linja maksaa vaunuineen yli puolimiljardia. Hanke kokonaisuudessaan edellyttää myös muita linjoja. On kyse miljardiluokan kustannuksista.

Toinen ehto eli valtion osallistuminen 30 prosentin osuudella ei myöskään toteudu. Valtio osallistuu vain reilulla 20 prosentilla.

Ratikkalinjauksen siirtäminen kulkemaan Lielahdessa Näsijärven vesialueelle suunniteltujen niin sanottujen Dubain saarien kautta ei ole uskottava. Linjauksella väitetään saavutettavan 15 miljoonan säästö sekä 50 miljoonalla lisääntyvä tonttimaan myynti. Kyseisellä kohdalla Näsijärven pohjassa on jopa yli 10 metrin paksuudelta muun muassa kromia ja muita raskasmetalleja sisältävää niin sanottua nollakuitua. Alueen rakentamiskustannukset ja saavutettavat säästöt sekä huomattavat tonttienmyyntihinnat perustuvat täydelliseen höttöön.

Mikäli Tampereella halutaan nostaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta, on huomioitava käyttäjien tarpeet. Tärkeää on muun muassa suora vaihdoton matka, vuorotiheys, matka-aika, istumapaikka ja hinta. Kaikissa näissä ratikka häviää bussiliikenteelle.

Kohtuuetäisyydellä ratikkareitistä asuu vain noin 15 prosenttia tamperelaisista.

Kirjoitus on julkaistu 19.10.2016 netti ja printti Aamulehdessä.

Uusi järjestelmä käynnistyy - Lietteen jätetaksaesitys täysin uusista maksuista

Keskiviikko 19.10.2016 klo 20:10

Pirkanmaan alueellisessa jätehuoltojaostossa käsiteltiin 12. lokakuuta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sako- ja umpikaivolietteen jätetaksaesitystä. Muutokset ja uudet taksat koskevat Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (entisen Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven alueita.

Esitetyt taksat ovat esimerkiksi vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalvelun eli HSY:n hintoihin nähden pahimmillaan yli kolminkertaiset. Myös useat esitetyistä lisämaksuista puuttuvat HSY:lta, kuten esimerkiksi 43,43 euron hukkakäyntimaksu sekä lietekaivon pelkkään olemassaoloon liittyvä vuosittainen 10,49 euron perusmaksu.

Mikäli Pirkanmaalla pääkaupunkiseudun tavoin voitaisiin lietekaivon tyhjennys tilata vain tarvittaessa, poistuisi täysin kohtuuton hukkakäyntimaksu. Ei ole hyväksyttävää, että asukas joutuu maksamaan yli 43 euroa, mikäli kieltää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n reitillä olevalle tontilleen tunkeutumisen. Miksi tyhjästä pitäisi maksaa?

Kohtuutonta on myös Suomessa täysin uuden perusmaksun kerääminen niiltä kiinteistöiltä, joilla sijaitsevaa sako- ja umpikaivoa ei ole käytetty vuosiin. Todennäköisesti uudesta perusmaksusta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset oikaisuvaatimuksineen sekä valituksineen nostaisivat nopeasti nyt esitetyn 10,49 euron perusmaksun 50 euroon.

Esitetty malli ja kustannusrakenne eivät vastaa miltään osin sitä, mitä jätehuoltojaostolle on aiemmin kerrottu. Kunnan eli käytännössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n järjestämän uuden kuljetusjärjestelmän väitettiin alentavan hintoja. Nyt kävi täysin päinvastoin. Aikaisemmassa yrittäjävetoisessa, kiinteistönhaltijan sopimusperusteisessa lietteenkuljetusjärjestelmässä oli hyvin kilpailluilla alueilla mahdollista saada useita tarjouksia. Vaikka joku yrittäjä saattoi esittää korkeita hintapyyntöjä, ne karsiutuivat kilpailutilanteessa.

Viimeistään nyt on osoittautunut virheelliseksi väite, että kilpailun katoaminen alentaisi taksoja. Ongelmana on myös laatu. Aikaisemmin asiakkaalla ollut mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjää takasi palvelun laadun. Uudessa järjestelmässä asiakkaalla ei ole mahdollisuutta vaihtaa kuljetusyrittäjää.

Koko Pirkanmaan aluetta koskevat tasataksat heikentävät kuntien sekä paikallisten yrittäjien halua kehittää alaa.

Kuljetusurakat on Pirkanmaa alueella järjestetty siten, että alueella asuvat ja asiakkaat jo tuntevat yrittäjät pelattiin ulos. Muodostuvan keskitetyn monopolijärjestelmän seurauksena työpaikat ja toimeentulomahdollisuudet vähenevät maakunnasta. Haja-asutuksen kustannuksia lisätään hallinnollisesti ja elämisen mahdollisuuksia kavennetaan entisestään.

Esitin jaostossa jätetaksaesityksen palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, sekä myös hylkäämistä. Kukaan ei kannattanut esityksiäni.

Alueelliselle jätehuoltojaostolle voi antaa 18. marraskuuta asti palautetta esitetystä sako- ja umpikaivolietteen jätetaksasta sekä kaikesta asiaan liittyvästä. Sen voi lähettää Tampereen kaupungin kirjaamoon tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@tampere.fi. Toivon, ettei jo antamani eriävä mielipide ole ainoa selkokielinen palaute asiaan.

Aarne Raevaara

Alueellisen jätehuoltojaoston jäsen, Tampere

Tavara-asema suojeltava tai purettava pois

Sunnuntai 21.8.2016 klo 0:10

Ongelman aiheuttaja on Tampereen nykyisen valtakoalition päätöksentekotapa.

Se perustuu vain yhden ratkaisun esittämiseen, vaihtoehtoja ei tutkita eikä esitetä.

Ajatus VR:n vanhan tavara-aseman siirtämisestä myytiin konsulttiselvityksillä Tampereen yhdyskuntalautakunnalle syksyllä 2013. Siirtotyön esitettiin maksavan 550 000. Yhteensä tuossa vaiheessa esitellyt kustannukset olivat 890 000. Lautakunnan jäsenille ei haluttu liikesalaisuuteen vedoten toimittaa yksityiskohtaisia lukuja.

Siirtohankkeen käynnistänyt hinta-arvio ja käytännössä kaikki asiaan liittyvät laskelmat perustuivat tarkoituksenhakuisiin lukuihin. Niistä on turha syyttää sen enempää virkamiehiä kuin konsultteja, jotka tekivät kalliiseen hintaan mitä tilattiin. Kyseessä on poliittinen päätös.

Mielestäni hanke 4,2 miljoonan kilon painoisen tiilirakenteisen tavara-aseman nostamisesta 1.3 metriä ja siirtämistä 24 metriä on ollut alusta alkaen täysin järjetön. Vielä järjettömämpää olisi siirtää rakennus paloina.

Nyt tämänkin hankkeen todelliset kustannukset alkavat vähitellen selvitä. Suunnitelma käyttää 6,5 miljoonaa tavara-aseman siirtämiseen ja peruskorjaamiseen on täysin kestämätön. Tampereen taloudellinen tilanne on erittäin huono, velkaa otetaan vuositasolla yli 100 miljoonaa.

Ongelmien aiheuttaja on Tampereen nykyisen valtakoalition päätöksentekotapa, joka perustuu vain yhden ratkaisun esittämiseen. Vaihtoehtoja ei tutkita eikä esitetä. Ratkaisut on tehty jo etukäteen pormestarinohjelmassa sulle−mulle -pohjalta, tai tilanteen muuttuessa jossain epämääräisessä paikassa. Vaikka kuntalaiset antaisivat kielteistä palautetta, tosiasiat olisivat selvityksien kanssa ristiriidassa tai kustannukset moninkertaistuvat, hankkeet jyrätään läpi luottamuselimissä.

Tavara-aseman osalta olen esittänyt kaavoituksen jokaisessa vaiheessa vaihtoehtoja siirtämiselle. Turhaan. Yhden ratkaisun mallia seuraten, kaavoituksen yhteydessä ei edes haluttu selvittää yksityiskohtaisella suunnitelmalla, mahtuisiko Ratapihakatu kulkemaan tavara-aseman ja Morkun välistä.

Vain yhdeksän valtuutettua kannatti 15.6.2015 kaupunginvaltuustossa ehdotustani tavara-aseman siirtosuunnitelman hylkäämisestä. Siitä huolimatta kaupunginhallituksen kannattaisi nyt unohtaa useamman sadantuhannen selvitykset ja tavara-aseman siirtämiseen johtaneet poliittiset päätökset, jalkautua paikan päälle ja tehdä päätös järkevimmän vaihtoehdon pohjalta.

Mielestäni tavara-asema pitää suojella paikallaan tai purkaa pois.

Tavara-aseman purkamisen mahdollistava uusi asemakaava olisi lainvoimainen mahdollisesti aikaisintaan 2020 jälkeen. Ratapihankatu voitaisiin ohjata väliaikaisella ratkaisulla kulkemaan tavara-aseman ja Morkun välistä.

Mikäli Ratapihakadun välityskyky osoittautuisi riittäväksi, Bruno Granholmin vuonna 1905 suunnittelema tavara-asema voisi muodostaa yhdessä seuraintalo Morkun ja rautatieläisten asuinrakennuksen kanssa yritys- ja kulttuuritoimintojen alueen, joka olisi osa valtakunnallisesti merkittäväksi arvioitua rautatieaseman kulttuuriympäristöä.

Ratkaisu säästäisi merkittävästi kaupungin kustannuksia ja mahdollistaisi suhteellisen nopeasti Ratapihankadun loppuun rakentamisen.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (ar), Tampere

 

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 20.8.2016

Suora pormestarin vaali olisi paras vaihtoehto

Lauantai 13.8.2016 klo 10:41

Jukka Koo Salonen arvuutteli (27.7.), kuka nousee kabinettiväännön jälkeen Tampereen korkeimmaksi vallankäyttäjäksi eli pormestariksi ensi kevään kuntavaalien jälkeen. Nimet olivat mielenkiintoisia: Kalervo Kummola, Kimmo Sasi ja Matti Apunen.

Sinänsä kiinnostavien nimilistojen sijaan voisi miettiä, miksi lopullinen ratkaisu tapahtuu käytännössä hyvin pienen porukan kesken, suljetussa kokouksessa ja vasta kuntavaalien jälkeen.

Näin ei tarvitsisi olla. Tampereen toimintamallin uudistamiseksi on päätöksentekijöille järjestetty vuoden sisällä useampia tilaisuuksia. Olen jokaisessa nostanut esille suoran pormestarivalinnan eli kansanäänestyksen edut.

Ehdotukseni ei ole saanut kannatusta. Lainsäädäntöä ei ole kehitetty. Pelätäänkö, että kansa äänestäisi väärin? Pormestarin henkilöllä ei enää voitaisi käydä kauppaa.

Todennäköisesti puolueiden takinkäännöksiin pettyneet ja äänestämättä jättävät muodostavat Tampereen seuraavien kuntavaalien enemmistön. Vaikka vallassaolijoita kyseinen kehitys palvelee, olen huolissani demokratian uskottavuudesta, legitimiteetistä sekä päätösten taustalla olevista arvovalinnoista.

Tampereen nykyinen hallintomalli on johtanut kaupungin rankkaan velkaantumiseen ja ”on jo sovittu” -hankkeiden ruuhkaan.

Jos nykymenon annetaan jatkua, seuraavalla vaalikaudella muun muassa Tampereen sähkölaitoksen siirtoverkosto yksityistetään, jotta kaupunki voisi rahoittaa Areenan tapaan yhä uusia salaiseksi julistettuja yksityisiä hankkeita.

Nykymenoon saadaan muutos vain siten, että äänestäjät jaksavat uskoa äänensä vaikutukseen.

Tamperelaisten tulisi saada äänestää kuntavaalien yhteydessä pormestarista. Suoralla henkilövaalilla valittava pormestari nostaisi äänestysprosenttia, ja kaupunkilaisten valitsemana hän voisi olla ennen kaikkea tamperelaisten, ei yksittäisten ryhmien etujen valvoja.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (AR)

Tampere

 

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 13.8.2016

Siirsin Kansi ja Areena -hankkeen hallinto-oikeuteen

Lauantai 25.6.2016 klo 12:13

Siirsin Kansi ja Areena -hanke päätöksen laillisuusarviointiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Mielestäni asia olisi pitänyt käsitellä avoimesti ja julkisesti. Mahdollisesti salassa pidettävät tiedot olisi voitu poistaa julkisista asiakirjoista. Valtuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen ja pormestarin toiminta olisi hyvä arvioida tulevaisuutta varten.

Mikäli nyt käytetty tapa arvioidaan lailliseksi, on hyvin todennäköistä, että se yleistyy.

Arvioin valituksessa myös todennäköisiä salailun syitä, joita en pidä oikeusvaltiossa hyväksyttävinä.  

Osana valituksen salaista osaa lähetin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle L-asemalla olleet salaiseksi määritellyt asiakirjat ja arvioin julkisuudessa esiintyneet väitteet.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Kansi ja areena "päättäjän" silmin Vierailija

Keskiviikko 22.6.2016 klo 1:11

Lisäkysymykset pelisääntöjä koskeviin kysymyksiin

Tiistai 14.6.2016 klo 1:30

Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunti 13.6.2016

Lisäkysymykset pelisääntöjä koskeviin kysymyksiin

 

Tampereen kaupunginvaltuustolle esitettiin 16.5.2016 joukko sijoittajia, jotka ovat kirjallisesti ilmoittaneet olevan halukkaita jatkamaan neuvotteluja Kansi ja Areena -hankkeesta.

Pormestari Ikonen, totesitte vastauksessanne, että sijoittajat olivat toimineet asiassa ”tietoisesti”.

Aamulehdessä oli 3.6.2016 toimitettu kirjoitus, johon kaupunki ei ole lähettänyt oikaisua. Kirjoituksen väitteen sekä myös kirjoituksessa mainitun Veritaksen kiinteistöjohtajan Peter Karlssonin vahvistuksen mukaan Veritaksen osanotto olisi kariutunut jo viikkoja ennen kyseistä valtuuston kokousta.

1. lisäkysymys – Pormestari Ikonen, väitättekö, että Veritas ei ollut yhtenä valtuustossa esitetyistä sijoittajista, vai väitättekö, että Veritas ei tiedä, ovatko he, kuten asia Tampereen kaupunginvaltuustolle esitettiin, halukkaita valtuuston kokouksen jälkeen jatkamaan neuvotteluja Kansi ja Areena -hankkeesta?

Kaikella kunnioituksella, olen siinä käsityksessä, että asiassa valtuustosalissa esitetyt väitteet eivät vastaa tosiasioita.

Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuusto on kunnassa ylin päättävä elin. Valtuuston puheenjohtaja johtaa valtuustoa ja on myös vastuussa päätöksistä.

Näin merkittävän asian ratkaisu ei saa perustua puutteelliseen, saati virheelliseen, tietoon.

Korkein hallinto-oikeus on jo kertaalleen linjannut 7.9.2012 asiakirjajulkisuutta koskevassa valituksessa, jättäessään Tampereen kaupunginhallituksen valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä tutkimatta, ettei asiakirjojen salaaminen edusta mitään kaupunginhallituksen valvottavana olevaa julkista etua.

2. lisäkysymys – Koska Tampereen kaupunki siirtyy pormestariohjelmassa mainostetusta "avoimesta päätöksentekokulttuurista ja tiedolla johtamisesta" julkisuuslain (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta) ja perustuslain mukaiseen julkisuusperiaatteen toteuttamiseen?

En halua nostaa esille vain ongelmia. Tarjoan asiaan uuden toimintamahdollisuuden. Toivon sen kypsyvän kesän aikana, voisimme yhdessä valtuustossa miettiä sitä syksyllä.

Valtuusto voisi myöhemmin rauhassa harkita kuntalain 22 § määritellyn tilapäisen valiokunnan asettamista tämänkin asian ratkaisun valmistelemiseksi.

 

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Pormestarin vastaukset kyselyyn

Sunnuntai 12.6.2016 klo 19:34

Kaupunginvaltuuston kyselytunti 13.6.2016

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen vastaus Aarne Raevaaran kyselyyn:

1. Olivatko Tampereen kaupunginvaltuustolle 16.5.2016 esitellyt sijoittajat itse tietoisia, että ne olivat sitoutuneet Kansi ja Areena -hankkeeseen?

Valtuustolle esitellyt kiinteistösijoittajat olivat kirjallisesti ilmoittaneet SRV:lle kiinnostuksensa toimia sijoittajina hankkeessa (Letter of Intent). Kyseessä ei ole ollut kiinteistösijoituspäätös ja tämä on avoimesti kerrottu kaupunginvaltuustolle heti hankkeesta pidetyn alustuksen aluksi. Aineisto oli nähtävillä kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.5.2016 paperiversioina ja näytettiin keskeisiltä osiltaan valtuutetuille pidetyssä alustuksessa. Aineisto on saatu tarjouksessa 11.1.2016.

Hankintailmoituksen 18.6.2015 mukaisesti kaupunki osallistuu monitoimiareenan kehittämiseen valitun yritysryhmittymän Areenakonsortiossa. Hankintailmoituksen mukaan yksi valinnan perusteita on sijoittajien rooli.

Tarjouspyynnössä sijoittajien merkitys on vielä täsmennetty. Tärkeysjärjestyksessä kolmas valintaperuste on areenan rahoitus, jota arvioitiin mm. ”mahdollisen kiinteistösijoittajan” osalta. Tärkeysjärjestyksessä viides valintaperuste arvioi konsortion resursseja ja kyvykkyyttä kehittää Monitoimiareena liiketoimintasuunnitelman pohjalta toteutusvalmiuteen.

Kiinnostuksen ilmaiseminen kirjallisesti on osoitus, että sijoittajat ovat toimineet tietoisesti. 

2. Millä tavoin 16.5.2016 oli varmistettu, että Tampereen kaupungin linjauksen mukaisesti veroparatiisiyhteyksiä omaavien sijoittajien kanssa ei tehdä yhteistyötä Kansi ja Areena -hankkeen yhteydessä?

Valtuusto teki 16.5 julkisen hankintamenettelyn päätteeksi hankintapäätöksen, jossa valittiin kumppaniksi SRV:n yritysryhmittymä ja hyväksyttiin hankkeen toteutussopimus. Valtuusto ei ole valinnut hankintapäätöksessään sijoittajia hankkeeseen. Tarjouksessa esitetyt sijoittajat eivät ole osa hankintapäätöksen yritysryhmittymää vaan vahvan kiinnostuksensa kirjallisesti SRV:lle ilmaisseita vakavaraisia sijoittajia.

Monitoimiareenan lopullinen rahoitusrakenne ja sijoittajakokoonpano ovat selvillä, kun areenakonsortio on kehittänyt monitoimiareenan investointikohteeksi vuoden loppuun mennessä, kuten toteutussopimuksessa määritellään. Kaupunginvaltuusto on siis 16.5 tehnyt hankintapäätöksen ja on päättänyt lisäksi, että lopullisen päätöksen osakepääomasijoituksesta, osakassopimuksen hyväksymisestä ja myönnettävän lainan velkakirjan hyväksymisestä tekee kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus arvioi tuolloin kaupungin edun mukaisesti ja vastuullisesti, kenen kanssa monitoimiareenan yhtiöön sijoitetaan.

3. Ylittikö Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin toimivaltansa määrittäessään, ilman kaupunginvaltuuston päätöstä, Kansi ja Areena -hankkeen käsittelyn valtuustossa 16.5.2016 kokonaisuudessaan salaiseksi?

Konsernijohtaja esittelee asiat kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallituksen esityslistan esittelyteksti on ei-julkinen julkisuuslain mukaan, kunnes hankintapäätös on tehty. Päätöksentekijä Kansi ja areena -hankkeessa oli kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus valmistelee asiat valtuustolle ja tekee päätösesityksen.

Kaupunginhallitus käytti asiassa viranomaiselle julkisuuslain 9 §:n mukaan kuuluvaa harkintavaltaa ja antoi tietoja ei-julkisesta asiakirjasta, jolloin valtuuston esityslistateksti ponsineen tuli julkiseksi.

Liikesalaisuuksien osalta kaupunginhallituksella ei ole edellä kuvattua harkintavaltaa eikä niitä voi viranomaisen päätöksellä tehdä julkiseksi vastoin voimassaolevaa lakia.

Edellä kuvatun kaupunginhallituksen tekemän ei-julkisen tiedon julkistamispäätöksen jälkeen valtuuston kokous pystyttiin pitämään osin julkisena ja suljetussa kokouksessa käsiteltiin salaiseksi luokiteltavaa tietoa.

Kaupunginhallitus antoi siis julkisuuslain 9 §:n mukaan julkaista kaiken sen tiedon, joka on mahdollista saattaa julkisuuteen.

4. Mihin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä, mikäli Tampereen kaupunginvaltuustolle on Kansi ja Areena -hanketta päätettäessä 16.5.2016 annettu virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa?

Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että kaupunginvaltuuston päättäessä Kansi ja areena -hankkeen hankintapäätöksestä olisi päätöksentekomenettelyssä tapahtunut virhe. Kaupunginhallitukselle on annettu asiasta selvitys 6.6.2016 kokouksessa. Kaupunginhallitus käsitteli asian ja päätti yksimielisesti jatkaa kaupunginvaltuuston tekemän Kansi ja areena -hankkeen hankintapäätöksen toimeenpanoa.

ILTALEHTI 11.6.2016 Onko salailu hyväksytty päätöksentekotapa?

Lauantai 11.6.2016 klo 14:58

Kysymyksiä Tampereen valtuuston kyselytunnille 13.6.2016

Maanantai 6.6.2016 klo 16:45

Kysymyksiä pelisäännöistä

Tampereen kaupunginvaltuustossa 16.5.2016 käsitellystä Kansi ja Areena -hankkeesta liikkuu julkisuudessa senkaltaisia väitteitä, että olisi kaikkien etu saada niihin vastauksia.  

Kysymykset:

1 − Olivatko Tampereen kaupunginvaltuustolle 16.5.2016 esitellyt sijoittajat itse tietoisia, että ne olivat sitoutuneet Kansi ja Areena -hankkeeseen?

2 − Millä tavoin 16.5.2016 oli varmistettu, että Tampereen kaupungin linjauksen mukaisesti veroparatiisiyhteyksiä omaavien sijoittajien kanssa ei tehdä yhteistyötä Kansi ja Areena -hankkeen yhteydessä?

3 − Ylittikö Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin toimivaltansa määrittäessään, ilman kaupunginvaltuuston päätöstä, Kansi ja Areena -hankkeen käsittelyn valtuustossa 16.5.2016 kokonaisuudessaan salaiseksi?

4 − Mihin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä, mikäli Tampereen kaupunginvaltuustolle on Kansi ja Areena -hanketta päätettäessä 16.5.2016 annettu virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa?

Tampereella 6.6.2016

 

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Kansi ja areena "päättäjän" silmin

Perjantai 20.5.2016 klo 14:26

Tampereen pormestariohjelmassa mainittu avoin päätöksentekokulttuuri sekä tiedolla johtaminen nousivat aivan uudelle tasolle Kansi ja Areena -hankkeen hyväksymisen yhteydessä Tampereen kaupunginvaltuustossa. Tietoa oli varmastikin hanketta edistävien joukossa niin paljon, ettei sitä annettu muiden käyttöön.

Aamulehdessä rakennusalan asiantuntija arvioi, että Tampereen kaupungilla on tullut areenahankkeen kanssa hätä. Rakennusyritys NCC vetäytyi hankkeesta 2015.

Kaupungin alkuperäinen rooli on muuttunut yksityisen hankkeen mahdollistajasta riskisijoittajaksi. Kaupungille on jäämässä riskin kantaminen sekä maksajan rooli. Voitot taas kuittaisivat yksityiset sijoittajat.

Avoimen päätöksenteon sijaan asian käsittelyä on hallinnut salailu. Valtuutetut saattoivat tutustua hankkeeseen etukäteen kaupungin palvelimella niin sanotulla L-asemalla. Lisäksi asian valtuustokäsittelyn yhteydessä valtuustosalissa viranhaltijoiden pöydällä oli esillä asiakirjoja.

En tunnistanut L -aseman "salaisesta" materiaalista salaiseksi luokiteltavaa aineistoa. Käsitykseni mukaan asiakirjat oli laadittu tarjouspyynnössä annettujen ohjeiden mukaisesti, eikä L -asemalla ollut salaiseksi luokiteltavaa aineistoa.

Viranhaltijoiden pöydällä olleeseen kirjalliseen aineistoon valtuutetut saivat tutustua vasta silloin kun asiaa käsiteltiin valtuustossa suljettujen ovien takana. Keskusteluun osallistuvalla valtuutetulla ei ollut käytännössä mahdollisuutta tutustua aineistoon. Ei olisi ollut edes teoriassa mahdollista, että 67 valtuutettua olisi voinut lukea vain kahtena kappaleena olleen materiaalin.

Valtuutetut joutuivat päättämään asiasta vähintään puutteellisen tiedon varassa.

En voi ottaa muulla tavoin kantaa salaiseksi julistetun materiaalin asiasisältöön kuin todeta, että Tampereen kaupunginvaltuusto ei todennäköisesti olisi hyväksynyt Kansi ja Areena -hanketta avoimessa ja julkisessa käsittelyssä.

Kyse ei ole vain mahdollisesta 80 miljoonan euron julkisesta tuesta yksityiselle hankkeelle. Käsitykseni mukaan kyse on puutteellisesta päätöksenteosta. Asian käsittelyn yhteydessä saatavilla olleessa materiaalissa oli selkeitä ristiriitaisuuksia.

Olen siinä käsityksessä, että asia ratkaisuun vaikuttivat ainakin tarkoituksenhakuiset ja mahdollisesti virheelliset tai harhaanjohtavat väitteet.

Koska Tampereen kaupungin lakimiehet totesivat tietojen antamisesta julkisuuteen seuraavan mahdollisesti kahden vuoden vankeustuomion, en voi yksilöidä salaisiksi julistetuissa asiakirjoissa olevia mahdollisia virheitä.

Vankeustuomion uhallakin haluan todeta, että perusteeton asioiden salailu ja päätöksenteko puutteellisen tiedon varassa suljettujen ovien takana, kaupunkilaisten ja tiedotusvälineiden ulottumattomissa, ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää.

Nyt tapahtuneesta tamperelaisesta päätöksentekokulttuurista ovat luottamushenkilöt vastuussa. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti salailevan menettelytavan.

Tampereen kaupunginvaltuuston olisi syytä käydä arvokeskustelu kaupungin tehtävistä ja menettelytavoista.

Kysymys ei ole vain Kansi ja Areena -hankkeesta, vaan myös yleisestä linjauksesta. Vaarana on, että salailusta muodostuu uusi kaupungin päätöksenteon tapa.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä Vierailijana 22.5.2016

ERIÄVÄ MIELIPIDE Tampereen Kansi ja Areena -hanke

Perjantai 20.5.2016 klo 0:20

ERIÄVÄ MIELIPIDE

KV 16.5.2016 § 81 Tampereen Kansi ja Areena -hanke - Hankintapäätöksen tekeminen ja toteutussopimuksen hyväksyminen (käsitellään suljetuin ovin sen jälkeen kun asia esitelty)

Menettelytavasta

Asian ratkaisemiseksi ja päätösehdotuksen arvioimiseksi tarvittava materiaali jakaantui niin sanotulla L-asemalla etukäteen luettavissa olevaan aineistoon sekä valtuustosalissa viranhaltijoiden pöydällä olleeseen materiaaliin.

Käsitykseni mukaan Tampereen kaupungin linjaus määritellä valtuutettujen käytössä  L -asemalla ollut lisämateriaali salaiseksi on hyvin kyseenalainen. Itse en tunnistanut L -aseman "salaisesta" materiaalista salaiseksi luokiteltavaa aineistoa. Mikäli tarjouksen tekijä olisi toiminut vastoin tarjouspyynnön 11.11.2015 Dnro: TRE 4013/2015 ohjeistusta, myös valtuutetuille etukäteen annetun lisämateriaalin joukossa olisi voinut olla jotain salaista. Käsitykseni mukaan asiakirjat oli laadittu tarjouspyynnössä annettujen ohjeiden mukaisesti, eikä L -asemalla ollut edes "salaiseksi" merkityn aineiston joukossa salaiseksi luokiteltavaa aineistoa.

Viranhaltijoiden pöydällä olleeseen aineistoon valtuutetut saivat tutustua vasta sitten kun asiaa käsiteltiin valtuustossa suljettujen ovien takana. Koska halusin osallistua keskusteluun, minulla ei ollut mitään mahdollisuutta tutustua, saati lukea, valtuustosalissa viranhaltijoiden pöydällä olleeseen materiaaliin. Ei olisi ollut edes teoriassa mahdollista, että 67 valtuutettua olisi voinut lukea vain kahtena kappaleena olleen materiaalin.

Valtuutetut joutuivat tekemään päätöksen vähintään puutteellisen tiedon varassa.

Asiasisällöstä / ratkaisusta

En voi ottaa muulla tavoin kantaa salaiseksi julistettuun materiaaliin (asiasisältöön) kuin todeta, etten pidä uskottavana, että Tampereen kaupunginvaltuusto olisi hyväksynyt Kansi ja Areena -hanketta avoimessa ja julkisessa käsittelyssä.

Kysymys ei ollut vain Tampereen kaupungin huomattavasta 60 miljoonan euron julkisesta tuesta yksityiselle hankkeelle. Ei myöskään valtiolta odotetun noin 20 miljoonan euron kohtalosta. Käsitykseni mukaan kyse on puutteellisesta päätöksenteosta. Asian käsittelyn yhteydessä saatavilla olleessa materiaalissa oli selkeitä ristiriitaisuuksia.

 

Päätöksentekoilmapiiri

Olen siinä käsityksessä, että asia ratkaisuun vaikuttivat ainakin tarkoituksenhakuiset ja mahdollisesti virheelliset tai harhaanjohtavat väitteet.

Koska Tampereen kaupungin lakimiehet esittivät asioiden vuotamisesta/julkistamisesta (esim. L -aseman tietojen antamisesta julkisuuteen) seuraavan mahdollisesti kahden vuoden vankeustuomion, en voi tässä julkisessa asiakirjassa yksilöidä salaisiksi julistetuissa asiakirjoissa olevia mahdollisia virheitä.

Henkilökohtainen mielipide asiaan

Perusteeton asioiden salailu ja päätöksenteko puutteellisen tiedon varassa suljettujen ovien takana, kaupunkilaisten ja tiedotusvälineiden ulottumattomissa, ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää.

Tampereen kaupunginvaltuuston olisi syytä käydä arvokeskustelu kaupungin tehtävistä ja menettelytavoista. Kysymys ei ole 16.5.2016 § 81 eikä 11.4.2016 § 69 esille nostamastani maankäytön suunnittelusta, vaan yleisestä linjauksesta.

Laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin.

 

Huomioiden Kansi ja Areena -hankeen merkittävyyden on tärkeä toteuttaa ratkaisun jälkikäteinen laillisuusvalvonta.

Tampereella 16.5.2016

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

------------------------

Hävittyäni Tampereen kaupunginvaltuustossa äänestykset Kansi ja Areena -hankkeen pöydälle jättämisestä sekä hylkäämisestä liitätin oheisen eriävän mielipiteeni Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirjaan.

Esityksiäni asian jättämisestä pöydälle sekä hylkäämistä kannattivat 5 - 6 valtuutettua.

Viimeisessä äänestyksessä vasemmistoliiton Ulla-Leena Alppi, Varpu Jutila ja Anna Kontula sekä SKP:n Jari Heinosen kannatuksen lisäksi Ilmari Rostila ja Markku Forsberg toteuttivat perussuomalaisten kuntavaaliohjelman linjausta. Hanke hyväksyttiin äänin 60 - 7.

16.5.2016 valtuustossa pitämäni ryhmäpuheenvuoro

Maanantai 16.5.2016 klo 14:50

Arvoisat tamperelaiset, arvoisa valtuuston puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut

Kiitän mahdollisuudesta esittää näkemyksiä Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan Arviointikertomukseen, tilinpäätökseen, tilintarkastuskertomukseen sekä vastuuvapauden myöntämiseen vuodelle 2015.

Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on niin huolestuttava, että kaikkia jo tehtyjä suunnitelmia ja ratkaisuja pitää arvioida kriittisesti. Toivon, että viimeistään nyt vuoden 2015 tilinpäätöksen arvioinnin yhteydessä kaikkien valtuutettujen silmät aukeavat tilanteelle.

Kaupungin investointien rahoitusvalmiutta mittaava investointien tulorahoitusprosentti oli vuonna 2014  38,9 prosenttia. Valtuusto asetti Talousarviossa 2015 investointien tulorahoitusprosentiksi 42 prosenttia.

Kaupungin investointien tulorahoitusprosentti on Tilinpäätös 2015 mukaan 29,8 prosenttia. Suunta on virheellinen. Valtuuston päättämän talousarvion ja sen toteutumista esittävän tilinpäätöksen erotus on huomattava. Kuntasektorilla tavoiteltava investointien tulorahoitusprosentti on yli 70 prosenttia.

Tampereen kaupungilla on suunnitteilla samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Kaikkia suunniteltuja hankkeita ei ole varaa toteuttaa.

Olisi priorisoitava. Investoinnit pitäisi asettaa yhteismitallisiksi. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitäisi arvioida ja vertailla. Nyt päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaisi toimivan investointikaton asettamisen.

Tilinpäätöksessä 2015 ei ole mitään mainintaa valtuuston yksimielisesti hyväksymästä lisäyksestä talousarvioon 2015 sivulle 17. Se kuuluu: Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta.

Ikävä todeta, että − kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeenkään − luottamushenkilöiden käytössä ei ole tätä muiden mukana Helsingissä käytössä olevaa keinoa, joka antaisi valtuustolle hyvän mahdollisuuden ohjata taloutta.

Vaikuttaa siltä, että meidän − luottamushenkilöiden − roolina on vain seurata sivusta yhä synkkeneviä rahoituksen tunnuslukuja.

Tosin lohdutuksenamme on, että tehdyistä päätöksistä vastuussa olevat eivät ole vielä määrittäneet niitäkin salaisiksi.

 

Eli, arvoisat valtuutetut, voin näin lisätä tuskaanne.

Kuntien taloudellista tilannetta kuvastaa vielä paremmin "toiminnan ja investointien rahavirta".

Viiden vuoden kertymä oli 2015 tilinpäätöshetkellä −451 miljoonaa euroa. Nykyisen valtakoalition epäonnistumista kuvaa hyvin sen kasvaminen vuoden 2014 tilanteesta, jolloin miinusta oli 318 miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksen 2015 mukaan toiminnan ja investointien rahavirta oli vuoden 2015 osalta reilusti negatiivisen puolella eli −132 miljoonaa euroa.

Asia on ilmaistu esityslistalla harhaanjohtavalla tavalla. Kysymys ei ole investoinnista, johon muodostuisi rahoitustarve, vaan tunnusluku, joka rahoituslaskelmissa osoittaa kunnan taloudellisen tilanteen.

Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaiseen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa.

Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilipäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pidemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. 

Tilanne ei ole muuttumassa parempaan suuntaan. Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on Tilinpäätöksen 2015 perusteella niin hälyttävän huono, että kaikkia jo tehtyjä suunnitelmia ja ratkaisuja pitää arvioida kriittisesti.

Arvoisat valtuutetut 

Tampereella tarvitaan tolkkua taloudenhoitoon ja tolkkua investointeihin.

Valtaa tässä kaupungissa käyttävien mielikuvamaailma on liian kaukana arkipäivän elämästä.

Vaikka uskoisimme, että monumenttien pystyttäjät saisivat näin kädenjälkensä tulevaisuuteen, mielestäni tärkeintä tässä kaupungissa ovat kaupunkilaiset ja heidän hyvät palvelunsa. Meidän valtuutettujen tehtävänä on huolehtia kaikista kaupunkilaisista eikä vain niistä, joilla on varaa palkata konsultteja kuiskailemaan omia visioitaan päättäjien korviin.

Kaupungin on varauduttava, että valtiontalouden heikot kehitysnäkymät heijastuvat tulevina vuosina vielä odotettua kielteisemmin kuntatalouteen.

Ilman kansallista valuuttaa Suomen ja sen myötä Tampereen keinot parantaa taloutta ovat hyvin haasteellisia. Vaarana ovat kasvava alijäämä ja yhä lisääntyvät sopeutustarpeet.

Tampere joutuu myös maistamaan nykyisen Sipilän, Soinin ja Stubbin SSS -hallituksen, mahdollisen tulevan SOS -hallituksen Euroopan unionin kolmanneksi liberaaleimman maahanmuuttopolitiikan hedelmiä. Hintalappu siitä on Tampereen kaupungille erittäin huomattava. Siksi kaupungin tulee neuvotella valtion kanssa maahanmuuton kustannusten korvaamisesta täysimääräisinä kahden tai kolmen vuoden jälkeenkin.

Tarvitsemme kaupungin talouden tasapainottamiseksi lisää tuloja.

Kaupungin on muutettava maankäyttö- ja kaavoituspolitiikkaa. Asukasmäärän kasvattaminen ei ole itseisarvo. Yritystoimintaan kaavoitettuja alueita ei saa muuttaa asuinkäyttöön. Asemakaavoituksen tehtävänä ei saa olla rakentamismahdollisuuksien vähentäminen, ja kaavoituksen pitää olla toteutettavissa.

Tuloja saadaan ja menoja vähennetään lisäämällä yritysten mahdollisuuksia työllistää.

 

Hyvät valtuutetut

Osana vuoden 2015 tilinpäätöksen arviointia on linjaus, jatkammeko samoilla linjoilla vai haemmeko vaihtoehtoa nykyiselle velkaantumispolitiikalle.

Esitän, että kaupunki välittömästi luopuu asumista ja yritystoimintaa vaikeuttavista hankkeista. Esimerkiksi Hämeenkadun ja muidenkin katujen sulkeminen yksityisautoilta perutaan. Keskustan maanpinnalla olevien pysäköintipaikkojen vähentäminen ja hintojen korotukset on peruttava.

Kansi ja Areena -hankkeen kaltaisista turhista ja kalliista kerskainvestoinneista on luovuttava. Kaupungin tehtävänä ei ole tukea julkisin varoin yksityisiä toimijoita muiden toimijoiden kustannuksella.

Ratikan suunnittelu ja rakentaminen on lykättävä tulevaisuuteen kunnes taloudellinen tilanne on parempi. Kaupungin tulee keskittyä ja tukea olemassa olevan raideverkoston käyttöönoton suunnittelua. Sen tuloksena Tampereen seudulle saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne. Se on myös Tampereen ja tamperelaisten edun mukaista.

Muistaen tunnelihanke ja siitä saatu opetus, ratikkahankkeen toteuttamisesta on järjestettävä neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys keväällä 2017.

En kannata jatkuvaa ylivarojen elämistä. Totean jo etukäteen, etten kannata verojen ja maksujen korottamista. Ne ohjaisivat kehitystä väärään suuntaan vähentämällä ostovoimaa ja lisäämällä työttömyyttä.

Kaupungin talouden tasapainottamiseksi kaikkia menoja tulee arvioida kriittisesti.

Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. Korostan, että en kannata sähkölaitoksen yksityistämistä, en edes sen siirtoverkon osalta.

 

Arvoisa puheenjohtaja

Mielestäni Tampereen kaupunginvaltuuston on syytä käydä arvokeskustelu kaupungin tehtävistä ja menettelytavoista.

Salailu ja päätöksenteko suljettujen ovien takana, kaupunkilaisten ja tiedotusvälineiden ulottumattomissa, ei ole hyväksyttävää. Siitä ei saa muodostua uutta kaupungin päätöksenteon tapaa.

Laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin.

 

Aarne Raevaara

Raevaaran valtuustoryhmän puheenjohtaja

Ruotsi valinnaiseksi keskustelua

Maanantai 11.4.2016 klo 22:30

Miksi uusi aloite ruotsin pakollisuuden poistamiseksi?

Monikielinen Suomi - ruotsi valinnaiseksi kansalaisaloite on allekirjoitettavissa oikeusministeriön kansalaisaloite.fi<http://kansalaisaloite.fi> sivulla:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939

Ratapihankadun linjauksesta keskustelua

Tiistai 8.3.2016 klo 10:07

Raevaara: Ratapihankatu mahtuisi tekemään mutkan tavara-aseman kohdalla – Missä kunnon selvitys?

Konsulttiselvityksistä keskustelua

Lauantai 27.2.2016 klo 0:48

"Aivan höpöhöpöä", "Luokatonta" - Kunnat haukkuvat verorahoilla ostamiaan konsulttiyhtiöiden selvityksiä 

Tampereen sähkölaitos Carunan korotustielle?

Keskiviikko 17.2.2016 klo 11:36

Valtuuston enemmistö antoi luvan ryhtyä valmistelemaan Sähkölaitoksen myyntiä.

Myynti näkyisi kaikkien asiakkaiden kustannuksien huomattavana nousuna.

Valtion sähkönsiirrosta vastaava yhtiö yksityistettiin myymällä se pääosin ulkomaisille sijoittajille. Myyntiä on perustellusti pidetty järjettömänä. Alueellisen jakeluverkon haltijalla on niin sanottu luonnollinen monopoli, josta kertyy tasaista tuottoa ilman riskejä ja kilpailua.

Keskeiset poliitikot ovat keskittyneet kiistelemään siitä, kenen vastuulla sähkönsiirtoyhtiö Carunan kauppa oli. Kaikki ovat väistelleet, vaatimukset vastuun kantamisesta on korkeintaan kuitattu halpamaisiksi.

Hedelmällisempää kuin arvioida poliitikkojemme tasoa (Kari Välimäki AL 6.2.) on miettiä, mikä motiivi kyseisiä poliitikkoja ohjaa.

Yrityshistorian tutkijan, professori Markku Kuisman mielestä myynnin sallineiden poliitikkojen motiiviksi on vain kaksi vaihtoehtoista selitystä (US 4.2.).

Ensimmäinen vaihtoehto on ”ideologinen fantasia” julkisen sektorin siirtämisestä kilpailutuksen ja yksityistämisen piiriin sekä ”täydellinen ymmärtämättömyys siitä, miten talous ja markkinatalousyritykset toimivat”.

Toinen vaihtoehto on korruptio. Perimmäisen syyn arvioiminen on vaikeaa, koska Carunan taustalla olevista omistajista osa on häivytetty.

Tampereella on aika aukaista silmät ja nähdä, missä mennään. Toimiiko Tampereen valtakoalitio vastuullisemmin?

Lokakuussa 2015 Tampereen kaupunginvaltuuston selkeä enemmistö pormestarikoalition johdolla antoi virkamiehille luvan ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä. Kyseistä järjettömyyttä vastustavaa esitystäni kannattivat oman ryhmäni lisäksi vain valtuutetut Timo Vuohensilta ja Jari Heinonen.

Tampereen Sähkölaitoksella tytäryhtiöineen on sähkön lisäksi myös kaukolämmön siirrossa alueellinen monopoliasema. Epäilemättä ostaja löytyisi koko kaupungin kattavalle sähkön siirtoverkolle ja kaukolämpöverkolle, jonka piirissä on noin 5 500 rakennusta ja 200 000 asukasta. Carunan esimerkki osoittaa, että yksityisessä omistuksessa monopoleilla kerätään maksimivoitto. Myynti näkyisi kaikkien asiakkaiden kustannuksien huomattavana nousuna.

Ideologisen fantasian sijaan Tampereella olisi hyvä tarkastella sähkön ja lämmön siirtoa kaupungin ydintoimintoihin kuuluvana asukkaiden ja yrittäjien perustarpeiden tyydyttämisenä.

Julkinen omistus takaa niiden kohtuullisen hinnan ja toimintavarmuuden. Luonnollista monopolia ei pidä yksityistää.

Ratikan, kannen ja Areenan, rakenteellisen pysäköinnin, oikoradan, järjestelyratapihan siirron, maauimalan sekä uuden jätevesipuhdistamon rahoittamiseksi kehitettävien niin sanottujen luovien ratkaisujen sijaan investoinnit olisi priorisoitava. Se poistaisi sähkölaitoksen myyntitarpeen.

Tampereella ei ole varaa nykymenoon.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu 17.2.2016 Aamulehdessä.

Tutut hoitajat ja hyvä ruoka olivat toiveet kaupungille

Sunnuntai 24.1.2016 klo 18:24

Kuplakisa

Torstai 21.1.2016 klo 12:17

Mitä miettii perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Aarne Raevaara, joka päätti erota puolueestaan, koska ei hyväksy hallituksen politiikkaa?

Vastausaikaa on tiistaihin 26.1.2016 kello 15 asti.

http://moro.aamulehti.fi/kuplakisa/

Eroan Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä

Maanantai 18.1.2016 klo 14:18

Perussuomalainen puolue on vaalien jälkeen unohtanut vaalilupauksensa ja tavallisten ihmisten asian. Puolueen nykyinen hallituspolitiikka ei vastaa sitä vaihtoehdon tarjoavaa kansanliikettä, jota itse haluan edustaa ja jollaiselle uskon myös äänestäjien antaneen tukensa.

Perussuomalaiset ovat saaneet useissa vaaleissa paljon luottamusta. Viime kevään eduskuntavaalien jälkeen puolueella olisi ollut mahdollista lunastaa äänestäjilleen antamiaan lupauksia hallituksessa. Niin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Perussuomalaisen puolueen linjaukset, tai linjausten puuttumiset, Sipilän hallituksessa eivät rakenna hyvinvointia, työllisyyttä, yhteistyötä eikä talouden tasapainoa. Valtakunnanvaaleissa Perussuomalaisia äänestäneet eivät saaneet mitä tilasivat. Monien muiden tavoin arvostan enemmän tekoja kuin kauniita puheita.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa suomalaiset tarvitsisivat yhteistä tahtotilaa suunnan muuttamiseksi, ja siksi en voi kannattaa Perussuomalaisen puolueen nykyisiä linjauksia. Suomi ei tarvitse vastakkainasettelua vaan yhteistyötä.

Eroan Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä. En ole liittymässä mihinkään muuhun ryhmään, vaan perustan oman valtuustoryhmän.

Lähdin mukaan kuntavaaleihin tavoitteella estää Rantaväylän tunnelin kaltaiset järjettömät suurhankkeet, joissa menot ovat julkisia, mutta tulot yksityisiä.

En aio muuttaa linjauksiani, vaan aion jatkossakin toteuttaa kuntavaaleissa antamiani lupauksia.

Äänestäjäni saavat, mitä ovat tilanneet.

Pyrin jatkossakin puolustamaan kaupunkilaisten toimintamahdollisuuksia ja palveluita sekä edistämään arkielämää helpottavia uudistuksia. En hyväksy tamperelaisten varojen käyttöä vain pientä piiriä hyödyttäviin investointeihin. Tarvitsemme Tampereelle nykyistä avoimempaa toimintatapaa.

Uskon edelleen demokratiaan ja siihen, että vaaleissa äänestämällä voidaan vaikuttaa asioihin.

Päätökseni osallistumisesta seuraaviin kuntavaaleihin teen myöhemmin.

Tampereella 18.1.2016

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

 

Hallituksen linja turvapaikanhakijoihin

Tiistai 8.12.2015 klo 4:30

Suomeen on tullut syksyn mittaan kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, joista valtaosa nuoria miehiä. Tutkimuksien mukaan kansalaisten turvallisuudentunne on järkkynyt. Turvapaikanhakijakriisin aiheuttamat ongelmat on voitava nostaa esiin ilman, että leimataan rasistiksi.

Tampereen yhdyskuntalautakunnassa käsiteltiin joulukuun alussa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista Hervannan kaupunginosan vanhaan lukioon. Nykytilanteen kaoottisuutta kuvaa se, että asia tuotiin päätettäväksi vasta nyt, vaikka keskus on toiminut jo noin kuukauden ajan.

Vastustin keskuksen perustamista. Myönnän kantani ongelmallisuuden. Ketään ei tietenkään pidä jättää Suomen talveen taivasalle. Ongelman ratkaisemista ei pitäisikään sysätä kunnille. Vastuu on eduskunnan ja hallituksen.

On kohtuullista edellyttää, että hallitus viimeinkin jämäköityy. Mikä on sen linja turvapaikanhakijoiden tulvaan?

Uskoakseni kuntien päättäjät eivät kaipaa sen paremmin hurskastelua kuin kuumapäisiä uhkakuvien maalailujakaan, vaan selkeitä ja toimivia linjauksia.

Nyt näyttää huolestuttavasti siltä, ettei mitään linjaa ole. Toiminta on ajelehtimista tilanteesta toiseen. Toistaiseksi olemme nähneet lähinnä yksittäisten ministerien ja hallituspuolueiden kansanedustajien ulostuloja.

Hallituksen toimet ovat olleet poukkoilevia. Esimerkiksi vastaanottokeskuksia sijoitettiin pienille paikkakunnille. Tältä osin ohjeistusta ollaan nyt muuttamassa. Mihin suuntaan, on jäänyt edelleen epäselväksi. Myös se on jäänyt epäselväksi, miten hallitus on suunnitellut kriisin rahoituksen pidemmällä aikavälillä. Jäävätkö kustannukset täysimääräisesti kunnille kolmen vuoden jälkeen?

Ongelmaa on pitkälti hoidettu lähinnä bisneksen ehdoilla, kun aktiivinen toimijuus on ulkoistettu mahdollisimman suurta taloudellista voittoa hakeville toimijoille. Nykytilanteessa todelliset pakolaiset ja vainotut ihmiset uhkaavat jäädä jalkoihin, koska heillä ei ole varaa maksaa salakuljettajille.

Kriisin alkamisesta on kulunut jo useita kuukausia. Hallitus ei voi loputtomasti odottaa passiivisena ja toivoa, että ongelmat poistuvat, kunhan ei tee mitään. Nyt viimeistään sen on aika tuoda julkisuuteen omat linjauksensa ja kertoa, mihin toimiin se aikoo ryhtyä.