Härskiä rahastusta

Poliitikot esittävät järkeviä ajatuksia − erityisesti vaalien alla. Riittäkö se?

Vaalien lähestyessä äänestäjille lupaillaan vaikka mitä. Puolueet tilaavat tutkimuksia, joiden pohjalta ostetaan mainostoimistoilta iskulauseet. Vaalien jälkeen lupaukset ja äänestäjät unohdetaan. Puolet äänestämättä jättäneistä kertoi syyksi epäluottamuksen poliitikkoihin. En ihmettele.

Ymmärrän − vaikka en hyväksy − tamperelaista politiikantekotapaa.

Vain allekirjoittamalla pormestariohjelman pienemmät ryhmät saivat luottamuspaikkoja. Vaalilupaukset muuttuivat kokouspalkkioiden saalistamiseksi. Henkilökohtainen taloudellinen hyöty on huomattava. Toreilla ryhmät voivat puhua vapaasti, asioita päätettäessä pitää olla hiljaa.

Tamperetta on velkaannutettu rajusti toinen toistaan mielikuvituksellisemmilla pormestariohjelman hankkeilla. Niihin löytyy rahaa, asukkaille tärkeisiin palveluihin ei. Kaupungin velka lisääntyy vuosittain 100−200 miljoonalla.

Olen esittänyt valtuustossa, että harkittaisiin hankkeita. Niitä riittää − ratikan jatko, Dubain saaret, Kansi ja Areena, tunnelin lisälouhinta, Näsinkallion eritasoliittymä, Kunkun parkki, tavara-aseman siirto, hiilineutraaliustavoite, rakenteellinen pysäköinti, maahanmuuton kustannukset. Esitykseni ei ole saanut kannatusta. Ei edes niistä ryhmistä, joiden vaalilupauksien mukaisia ne ovat.

Syyskuussa esitin pormestariohjelman palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun − kukaan ei kannattanut. Valtakoalitio halusi jatkaa hankkeiden sulle−mulle -jakopolitiikkaa. Se valitettavasti tarkoittaa verojen ja maksujen kiristämistä ja palvelujen karsimista. Tuottavan omaisuuden, esimerkiksi Sähkölaitoksen siirtoverkon myynti vain pahentaisi talouden alijäämää.

Nyt on aika herätä. Kaupungin velka ylittää 800 miljoonaa ja konsernin velka lähestyy kahta miljardia. Talous ei tasapainotu veroja nostamalla.

Näistä asioista päätetään marraskuun budjettivaltuustossa. Toivottavasti seuraavat vaalit ovat silloin jo riittävän lähellä.