Vaihtoehto Tampereen kaupungin kurjistamiselle on isojen hankkeiden uudelleenarviointi

Tampereen kaupungin talous on lähes 50 miljoonaa alijäämäinen. Tilanne on ollut heikko jo useamman vuoden ajan, ja synkkenee kaiken aikaa.

Aamulehti (8.10.) nosti talouden korjaamiseksi kolme vaihtoehtoa eli säästöt, lisävelan tai veronkorotukset.

Olennaisin Tampereen talouden korjausliike unohtui, eli isojen hankkeiden uudelleenarviointi. Tähän ainoaan toimivaan talouden tasapainottamiskeinoon olisi ollut nyt oikea aika, kun pormestariohjelma päivitettiin syyskuun valtuustossa.

Tampereen kaupunki kattaa veroilla, valtionosuudella ja tuloilla hyvin kunnan tehtävät. Ongelma on pormestariohjelmassa sovitut hankkeet ja investoinnit. Kuntalaki edellyttää pitkän aikavälin vastuunkantamista päätöksenteossa. Näin ei nyt toimita.

Pormestariohjelma sisältää muun muassa raitiotien jatkon Dubain-saarineen, hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030 mennessä, Kansi ja Areena hankkeen, Rantaväylän tunnelin jatkolouhinnan, Näsinkallion eritasoliittymän ja Kunkun parkin. Kaikki nämä pitäisi asettaa investointikaton alle ja miettiä uudelleen, mitä oikeasti tarvitaan ja ennen kaikkea, mihin on varaa.

Nyt keskusteluun nostettu kunnallisveron korotus ei ongelmia ratkaise.

Huomattavakin veronkorotus menisi kaupungin isoihin hankkeisiin, ei palveluihin. Lisäksi velka ja alijäämä kasvaisivat.

Käyttötalousmenojen kasvun hillitseminen eli käytännössä palvelujen heikentäminen ei auta, jos pormestariohjelman miljardi-investoinnit toteutetaan. Päinvastoin. Tuottavan omaisuuden, esimerkiksi Sähkölaitoksen siirtoverkon myynti vain pahentaisi talouden alijäämää.

Kaikki investoinnit sisältävä investointikatto sekä priorisointi eli asettaminen tärkeysjärjestykseen mahdollistaisi kaupunkilaisten palveluiden säilyttämisen ilman alijäämiä, satojen miljoonien velkaantumista tai verojen ja maksujen korotuksia.

Esitystäni pormestariohjelman palauttamiseksi takaisin uudelleen valmisteluun ei kukaan kannattanut. Valtakoalitio jatkaa verojen ja maksujen kiristämistä, palvelujen karsimista sekä kaupunkilaisten tarpeet unohtanutta isojen hankkeiden sulle−mulle -jakopolitiikkaa.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.10.2019