Tampereen valtuusto - Hiedanranta - Eriävä mielipide 27.1.2020

Torstai 6.2.2020 klo 12:55


Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 27.1.2020 § 10 Kaupungin ja Hiedanranta Ky:n välisen apporttiomaisuuden luovutuksen hyväksyminen     TRE:7385/02.06.01/2019

Tampereen kaupunki elää pormestariohjelmaan betonoiduilla investoinneillaan rajusti yli tulojensa. Vuoden 2019 lopussa kaupungin velka oli lähes 800 miljoonaa ja konsernin velka 1 900 miljoonaa. Kaupungin velka on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Jo nyt kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikunnan kriteerit. Myös konsernin lainat täyttävät valtiovarainministeriön kriisikuntamittauksen kriteerit.

Tässä tilanteessa on edesvastuuton ratkaisu siirtää yhden alueen kehittäminen julkisuuslain ulottumattomiin, yhtiöön, sekä kaupungin tulevat satojen miljoonien kustannukset ja vastuut valtuuston talousarviovallankäytön ulottumattomiin.

Tampereen ei pidä aloittaa yhtään uutta hanketta. Ensin pitäisi ratkaista jo toteutuneiden hankkeiden aiheuttamat ongelmat (tunneli, ratikka, kävelykeskusta, kansi ja areena).

Hiedanrannan kehitysohjelman esittelyssä Tampereen kaupungin talousarvio 2019 -kirjan sivulla 38 nostetaan esille sen keskeisimmät riskit. Ne kohdistuvat Näsijärven täyttämiseen sekä 0-kuidun käsittelyratkaisun löytämiseen. Asiakokonaisuuteen liittyy niin sanottu Dubain saari sekä järven täytön vaikutukset pohjaveteen.

Kuntalain noudattamisesta

Kuntalain (410/2015) 126 §:n mukaan ei ole mahdollista, että kunta voisi yhtiöittää esityslistassa esitetyllä tavalla tehtäviään henkilöyhtiöön eli kommandiittiyhtiöön. Kunta voi antaa osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoitaa tehtäviään.

Voimassa olevan kuntalain mukaan Tampereen kaupunki ei voi toimia esitetyllä tavalla henkilöyhtiömuodossa vastuunalaisena yhtiömiehenä. Tältä osin ihmettelen, etteivät valtuustossa paikalla olleet asiaa valmistelleet viranhaltijat esittäneet mitään syytä lain ohittamiseen.

Esittäessäni asian valtuustossa, läsnä yhtenä päätöksestä vastuussa olevana valtuutettuna oli myös Suomen tasavallan pääministeri Sanna Marin.

Liittyen asianajotoimisto Avancelta tilattuun lausuntoon sekä Tampereen kaupunginhallituksen päätöksenteossa olleeseen Riskeistä liittyen hankintoihin ja kiellettyyn valtiontukeen Tampereen kaupungin, Hiedanrannan kehitys Oy:n ja Hiedanranta Ky:n välillä -arvioon mielestäni kaupungin ei pidä tehtäviensä hoitamiseksi toimia harmaalla alueella. Riskin aktualisoituessa olennaista ei suinkaan ole se, että mahdolliset sanktiot olisivat huomioiden kaupungin resurssit hyvin vaatimattomia, vaan se, että yleinen lainkuuliaisuus heikkenee. Mikäli kaupunki ei toimi lain mukaisesti, miksi kaupunkilaiset niin tekisivät?

Esitetyn Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ulkopuolisen maankäytön kehittäminen sisältää myös rakenteellisen korruption riskin.

Julkisuuslain ulottumattomissa

Alueiden kehittämisen siirtäminen pois julkisuuslain ja sitä kautta julkisen keskustelun ulottumattomiin, yhtiöön, kaventaa demokratiaa. Asiat hoidetaan osakeyhtiölain, ei kuntalain mukaan.

Kaupunki ei suinkaan ole saanut Hiedanrannan aluettaan ilmaiseksi, se on julkisesti kerätyillä veroilla maksettu. Suunniteltujen lainojen vastuut tulisivat kaupungille. Kuitenkin veronmaksajien sekä valtuutettujen mahdollisuudet valvoa rahojen käyttöä ovat esitetyssä yhtiömallissa olemattomat. Se, että hanketta ajavat henkilöt voivat sitä pienemmissä suljetuissa ryhmissä edistää, ei poista ongelmaa. Päinvastoin.

Yhtiömallisista hankkeista Tampereen Raitiotie on vielä kehkeytymässä.

Pääkaupunkiseudun Länsimetron kokemuksista voi todeta sen, että Helsingin ja Espoon kokonaan omistaman Länsimetro yhtiön satojen miljoonien menojen ylityksiä ei voitu kertoa valtuutetuille liikesalaisuuteen vedoten.

Länsimetron valtuustossa hyväksytyn kustannustason satojen miljoonien ylitykset tulivat kyseisten kaupunkien valtuutetuille yllätyksenä. Toivoin, että kyseisen hankkeen opetus olisi riittänyt myös Tampereelle. Helsingille ja Espoolle se riitti. Seuraavaksi pääkaupunkiseudulla toteutettava Raide- Jokeri -nimisen raitiotien rakennuttaja on Helsingin liikelaitos.

Etenkin tilanteessa, jossa Vaasan hallinto-oikeus on 13.12.2019 linjannut, ettei Näsijärven täyttö ole vesilain mukaan mahdollista, hankeen eteenpäin ajamisesta maksajilla, tässä tapauksessa tamperelaisilla, pitää olla oikeus tietää, vaikuttaa ja valvoa ympäristön tilaa, rahojen käyttöä ja rakentamista.

Kustannusten valvonta

Esitetty yhtiömalli aiheuttaisi Tampereen kaupungille yksistään verojen osalta 18 miljoonan euron lisäkustannukset. Yhtiömalli mahdollistaisi myös senkaltaista verosuunnittelua, että julkinen sektori menettäisi 15 miljoonaa arvonlisäveroja.

Kaupunki siirtää 26 miljoonalla ostamastaan Hiedanrannan maaomaisuudesta vaiheittain osia Hiedanranta Ky:lle. Alueen arvoa vähentäneet pilaantuneet maat puhdistusvelvoittein jäisivät kuitenkin kaupungille.

Perustettavan uuden alueellisen hallinnon kustannuksia ei ole julkisesti kerrottu. Myöskään innovatiivisten hankkeiden, esimerkiksi hiilidioksidinegatiivisuuden kustannuksia ei ole kerrottu.

Apulaispormestari on arvioinut hankkeesta kaupungille aiheutuviksi kokonaiskuluiksi 300 miljoonaa. Hankkeen kustannuksista on julkisuudessa esitetty ristiriitaisia arvioita. On todennäköistä, että valtuuston asettamat reunaehdot raitiotiehankkeelle eivät toteudu. Dubain saariin liittyvän ratikan infrastruktuurisuunnitelmiin ja -rakentamiseen pitäisi lisätä julkisuutta, ei suinkaan siirtää nyt esitetyllä tavalla julkisuuslain ulottumattomiin, yhtiömalliin.

Keväällä 2018 konsultti Eero Laesterä esitti talouden tasapainottamista painopisteenä investointien priorisointi. Hiedanrannan -hankkeen siirtäminen pois kaupungin taloussuunnittelusta heikentäisi mahdollisuutta toteuttaa talouden tasapainottamista. Tämä on ongelma. Palveluihin kohdistetut säästöt tai maksujen ja verojen korotukset eivät tasapainota Tampereen taloutta.

Kannatan MRL:n mukaista maankäytön suunnittelujärjestelmää

Yhden kaupunginosan osalta kunnan lakisääteiseen toimivaltaan liittyvien tehtävien (muiden mukana kaavoituksessa) siirtäminen yhtiölle on hyvin kyseenlaista. Näin toteutuvat kiinteistöomistajien (Maanomistusallianssi) intressit tai valtakoalition sopimukset, mutta ei välttämättä MRL:n määrittämien osallisten tai kaavoitusviranomaisen intressit kehittää alueita.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä mahdollistaisi sekä kuntalaisille että luottamushenkilöille selkeät mahdollisuudet vaikuttaa eritasoisiin suunnitelmiin, myös niiden lähtökohtiin. Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät kaikki vastuulliset toimijat.

On täysin selviö, että lopuksi suunnitelmat siirretään myös lainvoimaistuviin asemakaavoihin. Tältä osin ihmettelin valtuustossa kuulemiani viranhaltijoiden puheenvuoroja.

Olen sitä mieltä, että oikeusvaltiossa yhdenkään kaupungin ei pidä suosia toimintatapoja, joissa on rakenteellisen korruption riskejä. Ei vaikka valittu menettelytapa, asioiden valmistelu julkisuudelta piilossa ilman valtuuston tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa asioihin voisi joltain osin nopeuttaa hankkeita. Se sekä aiheuttaa lisäkustannuksia, estää hankkeen priorisoinnin että asian valmistelussa ohittaa muiden osallisten kuin kiinteistöomistajien, sijoittajien ja valtakoalition intressit.

Tampereella 27.1.2020

Aarne Raevaara  kaupunginvaltuutettu


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini