Tampereen valtuusto - Kansi ja Areena - Eriävä mielipide 17.2.2020Tiistai 25.2.2020 klo 20.03 Eriävä mielipideTampereen kaupunginvaltuusto 17.2.2020 § 23 Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareenalle myönnettävä lainarahoitus Olen tietoinen, että mikäli noudatamme ennen Tampereen kaupunginvaltuuston 16.5.2016 § 81 pidettyä kokousta tehtyä liikesalaisuuslinjausta, tähän asiakokonaisuuteen liittyy liikesalaisuuksia ja niihin liittyvää pohdiskelua. Olen tyytyväinen, että tällä kertaa asiakokonaisuutta ei käsitelty salaisena. Valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksessa perjantaina 14.2.2020 todettiin, että asia esitellään viranhaltijan toimesta kokouksessa. Olisi ollut tarkoituksenmukaista, että joku erikseen paikalle kutsutuista viranhaltijoista olisi aukaissut asiakokonaisuutta. Huomioiden asiaan liittyvät riskit kaupungille eli tamperelaisille veromaksajille olisi ollut suotavaa, että ne olisi aukaistu virkavastuulla julkisesti. ”Tampereen kansi ja areena -hankkeen toteutussopimus käyttöoikeusurakasta” -sopimus Yleisellä tasolla totean, yksilöimättä asiaa mahdollisilla liikesalaisuuksilla, vallitseva tilanne on monelta osin vastoin ”Tampereen kansi ja areena -hankkeen toteutussopimus käyttöoikeusurakasta” -sopimusta, jonka on siis allekirjoittanut Tampereen kaupungin kanssa SRV Yhtiöt Oyj sekä SRV Rakennus Oy. Hankkeen riskejä ei ole esitetty riittävästi Siltä osin kun esityslistalla todetaan, että jokin pieni osa vastuista ei vaaranna Tampereen kaupungin vastuunkantokykyä eikä lisää riskiä, herättää enemmän ihmettelyä, eikö päätöksen valmistelijoilla ole tiedossa kaupungille hankkeesta aiheutuvien vastuiden suuruus. Hyvin todennäköisesti tämänkin asiankokonaisuuden osalta – kuten KV 27.1.2020 § 10 – voidaan todeta, että Areena ja Kansi -hankekokonaisuus ei vaaranna 230 000 asukkaan verotusoikeuden omaavan kaupungin vastuunkantokykyä, mutta asiakokonaisuuteen liittyvät kaikki olennaiset vastuut, riskit ja ongelmat pitää todeta päätöksenteon yhteydessä. Nyt näin ei ole toimittu. Kaupungin muuttuminen hankkeen mahdollistajasta riskisijoittajaksi aiheuttaa ongelmia. 40 % ei ole selkeä vähemmistöosuus Käyttöoikeusurakka -sopimuksen linjaus kaupungin selkeästä vähemmistöosuudesta Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareena yhtiöön on ristiriidassa nykyisen 40 % osuuden kanssa. Kaupungin olisi pitänyt tässä yhteydessä vähentää osuuttaan linjauksien mukaiseksi. Rahoitusjärjestelyssä epäselvyyttä Lähtökohtana pitää olla esityslistan tieto, että kaupungin asema sijoittajana ja rahoittaja on tasavertainen muiden sijoittajien (SRV, OP-ryhmä, Ilmarinen ja LähiTapiola -ryhmä) kanssa. Eli ei vain kaupungin 22 miljoonaa vaan kaikkien osakkaiden antamat 44 miljoonaa ovat juniori-ehtoisia lainoja. Kaikille juniori-lainojen pääomalle on myönnetty 50 prosentin vakuus. Kyseisen järjestely yhdessä valtion 18 miljoonan investointituen kanssa parantaa yhtiön asemaa pankkilainotuksen osalta. Tässä pykäläasiassa valtuustolta pyydettiin muiden joukossa 1.6 miljoonaa lisää rahoitusta, jotta pankki (rahoittajakonsortio) lainaisi 40 miljoonaa. Olen asiassa ollut yhteydessä alalla toimiviin. Kuulemani tiedon sekä asiassa valtuustolle esitetyn tiedon välisestä ristiriidasta totean epäilykseni että on mahdollista, että hankkeesta on julkisuuteen sekä valtuustolle kerrottu erilaiset tiedot kuin pankille. Kiinteistö Oy Tampereen Monitoimiareenan pyyntöön saada nyt vielä 3.6 miljoonaa lisärahoitusta totean, että Tampereen kaupunginvaltuusto on 16.5.2016 § 81 päättänyt rahoittaa monitoimiareenaa omistavaa kiinteistöyhtiötä yhteensä enintään 26 miljoonaa. Kyseinen summa on jo käytetty. Tampereen kaupungin pitää omalta puoleltaan noudattaa tekemiään sopimuksia ja valtuuston linjauksia. Kaupungin riskin kasvattamisesta Liikennevirasto on sopimuksessaan kieltänyt Tamperetta luovuttamasta kannen alapuolella olevaa tonttia eteenpäin. Hyvityksenä Tampereen kaupungin velvoitteesta toteuttaa Areena kyseiselle alueelle Liikennevirasto myi alueen kokonaisuudessaan 500 000 eurolla. On täysin kestämätöntä, että kaupunki myi edelleen alueelle kaavoittamaansa rakennusoikeutta lähes 100 kertaa halvemmalla kuin hieman sivummalla myymäänsä rakennusoikeutta. Kysymys oli noin 50–80 miljoonasta eurosta. Ongelma on lisäksi se, että mikäli velvoite eli Areena ei toteudu, myös kyseistä aluetta koskeva alkuperäinen kauppa kyseenalaistuu. Velvoite kohdistui alueeseen kokonaisuudessaan. Kaupungilta jäi saamatta 50–80 miljoonaa sekä samalla kaupungille hankkeesta luopumisen kustannukset nousivat tältä osin mahdollisesti noin 100 miljoonalla. Tampereen kaupunginvaltuustolle 16.5.2016 § 81:ssä esitetty malli, jossa muutettiin aikaisempi malli kompensoida Areenan valmistumisen jälkeen 30 vuoden ajan tontin vuokraa ja kiinteistöveroa sekä sitoumus ostaa 15 vuoden ajan palveluja sen kaltaiseksi, että kaupunki rahoittaa hanketta 26 miljoonalla ennen Areenan valmistumista, on viranhaltijoiden mukaan kaupungille taloudellisesti parempi. Mikäli kyseinen virkavastuulla tehty linjaus, joka on kirjattu valtuuston pöytäkirjaan, ei pidä paikkansa, kuka on vastuussa? Tampereella 17.2.2020 Aarne Raevaara kaupunginvaltuutettu |