Tampereen malli on siirtynyt valtakunnan tasolle. Lisää velkaa ja veronkorotuksia. Hankkeita perustellaan mielikuvilla. Päätösvalta siirretään yhä kauemmaksi maksajilta. Säästöt leikataan tärkeistä palveluista.
Tampereen velkaantuneisuus nousi Sanna Marinin (sd) valtuuston puheenjohtajakaudella ennätysnopeudella. Sama meno jatkuu pääministerinä. Suomelle siirtyy EU:n elvytysrahaston vastuita ja kustannuksia moninkertaisesti enemmän kuin maksoimme sotakorvauksia vuosina 1944−1952.
Elvytysrahasto rikkoo sopimuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. EU:n perussopimus kieltää unionin toiminnan rahoittamisen velalla ja yhteisvastuun jäsenmaiden veloista. Nyt sovittu järjestely ei ole tilapäinen. Se on aluksi voimassa 2050-luvun lopulle. Siihen mennessä EU:n puitteissa ilmestyy yhä uusien rahastojen tarpeita. Seuraavalla kerralla perussopimuksen velka- ja tukisääntöjen ohittaminen voidaan todeta muuttuneen tavaksi.
Yhä uusien rahastojen jälkeen ratkaisuna olisi hyvin todennäköisesti EU-vero. Verorasitetta ei ole mahdollista nostaa suunnitellulla 10–15 prosentilla ilman nykyisten verojen voimallista leikkaamista. Tien päässä on Suomen nykyisen hyvinvointivaltion alasajo.
Miksi Suomi avustaisi 6.6 miljardilla eurolla eteläisten jäsenmaiden pitkäaikaista huonoa taloudenhoitoa sekä rakenteellisia ongelmia?
Suoran rahoituksen lisäksi Suomelle siirtyisi vastuita satojen miljardien lainoista. Suomen maksettavaksi voisi tulla vuosittain muiden maiden laiminlyönneistä noin 2.8 miljardia. Rahasto siirtää eduskunnan budjettivaltaa eli taloudellista itsenäisyyttä Suomen rajojen ulkopuolelle.
Ei ollut voitto, että Suomi sai neuvoteltua muutaman sata miljoonaa lisää avustuksia. Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Hollanti saivat neuvoteltua 4 miljardin jäsenmaksualennuksen, Suomen vuosittaiset maksut nousivat 100 miljoonalla.
Mielestäni pääministeri Marin ylitti valtuutensa elvytysrahaston hyväksymisen yhteydessä. Hanke kokonaisuudessaan on Suomen kansallisten etujen vastainen.
Marinin neuvottelema elvytysrahasto tarkoittaa niin huomattavaa muutosta EU:n rakenteissa sekä Suomen vastuissa, että myös maksajille pitää antaa mahdollisuus esittää oma käsitys asiaan. Perusteellisen kansalaiskeskustelun jälkeen on asiasta järjestettävä kansanäänestys.
Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu
Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 19.8.2020
