Sähkölaitoksen osan myynnistä AL 4.9.2024

Perjantai 13.9.2024 klo 2.51

Kanteluni sähkölaitoksen osittaisesta myynnistä

Tiistai 27.8.2024 klo 22.49

Oikeuskansleri

Kantelu lainvastaisesta menettelystä

Tampereen kaupungin omistamasta Tampereen Energia -sähkölaitoksesta ollaan siirtämässä merkittävä osa eli sähkön vähittäismyynti ulkopuoliselle osakeyhtiölle. Kyse on huoltovarmuuden kannalta elimellisestä osasta sähkölaitoksen toimintaa. Sähkölaitoskonsernin noin 370 miljoonan liikevaihdosta siirtyisi myynnin jälkeen noin viidesosa eli 70 miljoonaa ulkopuoliseen omistukseen. Kyse on merkittävästä osasta sähkölaitosta.

Hanketta on ajettu liiketoimintakauppana kunnallisessa päätöksenteossa ja julkisuudesta piilossa. Liiketoimintakauppa Tampereen Energia Oy:n ja Väre Oy:n välillä on allekirjoitettu 26.2.2024. Käsitykseni mukaan asia on käsitelty salaisena konsernijaostossa.

Asia esiteltiin minulle 19.2.2024 Tampereen kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen salassa pidettävänä, ylimääräisenä, ei kokousasiana. Jouduin erikseen allekirjoittamaan asian salaamiseksi sitouttavan asiakirjan. Koska asiayhteydessä lakimiehen toimesta todettiin, että salaisuuden rikkomisesta joutuisin käräjäoikeuteen korvausvastuulliseksi, syntyi minulle mielikuva harmaalla alueella toimimisesta. En voinut hyväksyä esitettyjä ajatuksia tai toimenpiteitä. Asiasta ei laadittu pöytäkirjaa. Minulla ei näin ollen ollut mahdollisuutta liittää asiaan oikeusturvani kannalta tärkeää eriävää mielipidettä. Huomioiden asian laajuuden, käsittääkseni se olisi pitänyt ja pitää käsitellä julkisesti ja avoimesti.

Käsitykseni mukaan asiassa on toimittu myös vastoin voimassaolevaa hallintosääntöä.

Hallintosäännön 16 § mukaan konsernijaosto päättää: konserniohjeen mukaisesta kaupungin kannan antamisesta lukuun ottamatta Tampereen Sähkölaitos -konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden myyntiä, joiden osalta kannan antamisesta päättää valtuusto.

Näin merkittävästi sähkölaitoksen toimintaan vaikuttava kauppa rinnastuu yhtiön osakkeiden myyntiin. Näin ollen asia olisi pitänyt käsitellä Tampereen kaupunginvaltuustossa.

Haluan kuulla myös oikeuskanslerin käsityksen onko lainmukaista, että koska asiassa ei ole olemassa valituskelpoista päätöstä, jälkikäteinen laillisuusarviointi hallinto-oikeudessa on käytännössä mahdotonta.

Tampereella 15.3.2024

Aarne  Raevaara

Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

041 522 4636    aarne.raevaara@gmail.com

Realismia kaupunkikehittämiseen - AL 29.1.2024

Sunnuntai 28.1.2024 klo 9.38

Piilovero nostamassa veden hintaa AL 7.7.2023

Perjantai 7.7.2023 klo 18.57

Piilovero nostamassa veden hintaa

Perjantai 7.7.2023 klo 18.53

Vesiyhtiön hintakehitystä pyrittiin osin häivyttämään -kirjoituksessa (28.6.) unohtui uuden Tampereen Vesi osakeyhtiön Vesi Liikelaitoksen ostoon ottama 283 miljoonan velka. Ilman sitä ei uusi osakeyhtiö pysty ostamaan Tampereen kaupungilta vesiliiketoimintaa 361,2 miljoonalla. Liikelaitos on aikaisemmin kerännyt asiakkailtaan laitoksen ja infran kustannukset, ja se oli käytännössä velaton.

Vesi Liikelaitoksen toiminnassa olennaisen infran arvo oli taseessa 180 miljoonan arvoisena. Käytännössä jo maksettu infra maksetaan yhtiöittämisessä kaksinkertaisena Tampereen kaupungille alkuvaiheessa 4 prosentin korolla. Se tarkoittaa yli 10 miljoonaa vuodessa. Korot sekä velan lyhentäminen nostavat veden hintaa huomattavasti. Kyse on siis uuden piiloveron keräämisestä. Lisäksi tulevat vielä Sulkavuoden keskuspuhdistamon 350 miljoonan lainan korot ja lyhennykset.

Vesilaitoksen putkistoinfran vääjäämättä tulevan ison peruskorjauksen rahoitusta ei yhtiöittämisessä huomioitu. Uuden rajusti velkaisen Vesi osakeyhtiön mahdollisuudet saada halpaa lainaa markkinoilta eivät monopoliasemastaan huolimatta ole hyvät. Yhtenä keinona rahoittaa on vesilaitoksen osakkeiden myynti, yksityistäminen.

Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittäminen seurauksineen oli poliittinen päätös. Osakeyhtiön perustaminen mahdollistaa osakkeiden myymisen. Mielestäni tamperelaisten etu olisi ollut, että Tampereen Vesi olisi säilynyt liikelaitoksena. Liikelaitoksen toimintaa ohjaa julkisuuslaki, yhtiön osakeyhtiölaki. Julkisuuslaki olisi varmistanut avoimemman tiedottamisen sekä mahdollisuuden vaikuttaa toimintaan ja hinnoitteluun.

Vesi Liikelaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä tein valtuustossa ponsiesityksen, että Vesi osakeyhtiön myynnin osalta päätösvalta – myös valmistelun osalta – tulisi olla Tampereen kaupunginvaltuustolla. Eli ennen kuin viranhaltijat voivat valmistella Tampereen Vesi osakeyhtiön osakkeiden myyntiä, heidän pitää pyytää valtuustolta lupa myynnin valmisteluun. Miksi osakkeiden myyntiä pitäisi voida valmistella julkisuudelta salassa, jos sitä kaikki ilmoittavat vastustavansa. Kokoomuksen, demareiden ja vihreiden valtakoalitio äänesti ponsiesitykseni nurin.

Sähkön siirtoverkkojen ostajat ovat kansainvälisiä sijoittajia, samoin olisi veden osalta. Jo vuonna 2013 elintarvikejätti Nestlén silloinen pääjohtaja esitti, että vesi on elintarvike, joka täytyisi yksityistää ja sen hallinnointi olisi annettava liikemiehille. Olen asiasta eri mieltä.

Vesihuolto on luonnollinen monopoli ja vesiyhtiöllä on mahdollisuus halutessaan määrittää hinnat hyvinkin korkeiksi kilpailijoiden puuttuessa. Vesi on sähkön tapaan peruspalvelu, eikä niitä pidä alistaa keinotekoisen spekulaation välineeksi. Vesihuolto tulee pitää kansalaisten edun vuoksi täysin avoimessa julkisessa omistuksessa. Viime talvena sähkön ja muiden elinkustannusten raju nousu vei monet suomalaiset suuriin vaikeuksiin. Tällä tiellä ei pidä jatkaa.

Aarne Raevaara
valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (ps) Tampere

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 7.7.2023

Velkainen talous on kriisiytymässä AL 7.3.2023

Tiistai 7.3.2023 klo 15.14

Tampereen Vettä ei pidä yksityistää AL 29.1.2023

Sunnuntai 29.1.2023 klo 15.56

Sähkö on peruspalvelu - AL 16.12.2022

Lauantai 17.12.2022 klo 0.02

Sähkö on peruspalvelu

Perjantai 16.12.2022 klo 19.53

Täysin kohtuuttomat sähkölaskut ovat kaatamassa monen suomalaisen talouden. Ei ole hyväksyttävää, että sähkön kaltainen peruspalvelu hinnoitellaan keinotekoisen kalliiksi. Valitettavasti maan hallitus ja Tampereella valtakoalitio ovat täysin kykenemättömiä tai haluttomia reagoimaan hätään.

Julkisuudessa on esitetty useita syitä ja perusteluja korkealle sähkön hinnalle. Tampereen valtuustossa jopa väitettiin, että Tampereella maksettavan kaupungin omistaman sähkölaitoksen sähkön hinta on päätetty Moskovassa. Olen asiasta eri mieltä. Röyhkeydelläkin on rajansa.

Sähkömarkkinalain mukaan esimerkiksi Tampereen kaupungin sähkölaitos on velvollinen myymään sähköä kohtuullisella hinnalla kaupungin alueella. Tein 29.8. aloitteen, että Tampereen sähkölaitos myy lain mahdollistamalla tavalla oman tuotantonsa sähköpörssin sijaan suoraan kohtuullisella katteella tamperelaisille ja tarjoaa sähkömarkkinalain mukaisia kohtuullisia perussähkösopimuksia.

Tampereen sähkölaitoksen vuoden 2021 oma tuotanto 605,3 GWh tarkoittaa jokaista tamperelaista asuntoa kohti keskimäärin 4485 KWh. Aamulehden (26.8.2022) mukaan kerrostaloasunnoissa kulutetaan keskimäärin 2500 kWh vuodessa. Asuntokannan mukaisesti laskien Tampereen sähkölaitoksen oma tuotanto kattaisi parhaimmillaan lähes kokonaan asukkaiden tarvitseman sähkön.

Valtion valmistelema sähkölaitoksien ylimääräisistä voitoista kerättävä vero eli niin kutsuttu windfall-vero on tarkoitettu kannusteeksi esittämälleni Kokkolan mallille. Mielestäni sen toteuttamista ei saa estää huonoilla sähkösopimuksilla. On siirryttävä takaisin perinteisen hyvinvointiyhteiskunnan malliin. Sähkö, vesi ja lämpö sekä niiden siirtoverkot ovat peruspalveluja – ei keinotekoisen pörssispekulaation kohteita.

Tampereen sähkölaitoksen osalta ratkaisu on täysin Tampereen valtuuston käsissä. Koko Suomen osalta tarvittaisiin välittömästi hallituksen toimia suomalaisten sähkökonkurssin torjumiseksi.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu (ps)

Kirjoitus on ilmestynyt Aamulehdessä 16.12.2022

Kaikki hyvinkö valtakunnassa

Maanantai 28.11.2022 klo 19.29

Tampereen budjettivaltuustossa 14.11. nähtiin erikoinen näytös. Valtuutettu, pääministeri Sanna Marin (sd.) istui kahdeksan tuntia hiljaa kun keskustelimme Tampereen asioista. Hän ei käyttänyt yhtään puheenvuoroa. Kokouksen lopussa kuului Marinin välihuuto, että syy perussuomalaisten budjettiin tekemiin muutosehdotuksiin oli kokouspalkkioiden kerryttäminen.

Oliko Marin paikalla kokouspalkkion houkuttamana, kuka tietää. Vaikka kokous olisi venynyt seuraavaan päivään, kokouspalkkiot olisi samat.

Perussuomalaiset ovat huolestuneita suomalaisten selviytymisestä nopeasti kohoavista elinkustannuksista. Esitimme budjettiin toimivia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, jotka helpottaisivat tamperelaisten elämää. Näinhän demokratiassa on mahdollista toimia. Tampereen ja valtion raju velkaantuminen on iso ongelma, joka uhkaa koko suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Moni pieni- ja keskituloinen miettii, miten selviytyä esimerkiksi tulevan talven sähkölaskuista. Tampereen sähkölaitoksen tämän vuoden ennakoitu reilun 70 miljoonan liikevoitto kerätään muutenkin tiukoilla olevilta kotitalouksilta. Esitimme, että sähkölaitos myy oman tuotantonsa sähköpörssin sijaan suoraan kohtuullisella katteella tamperelaisille. Nyt sähkölaitos rahastaa härskisti.

Teimme kaupungin budjettiin myös useita muita muutosehdotuksia. Valtuustolla oli mahdollisuus miettiä vaihtoehtoja. Puoluekuri, tai tamperelaisittain koalitiokuri, voitti.

Tampereella ideologisia hiilineutraalihankkeita viedään vauhdilla eteenpäin. Näsisaarta laajennetaan vaikka pohjavesi vaarantuu. Investointeja ei priorisoida. Poliittisesti herkimmät siirretään julkisuuslainsäädännön ulottumattomiin yhtiöihin. Tamperelaiset joutuvat ensi vuonna maksamaan 30 prosenttia korkeampaa kunnallisveroa kuin pääkaupunkiseudulla. Kaupunki myy kiihtyvään tahtiin omaisuuttaan. Vesilaitosta ollaan yhtiöittämässä.

Tampereen velkaantuneisuus nousi Sanna Marinin valtuuston puheenjohtajakaudella ennätysnopeutta. Sama meno jatkuu nyt pääministerinä valtion tasolla.

Vaikenemalla asiat eivät muutu paremmiksi.

Aarne Raevaara

Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen ja hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan jäsen (ps)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 23.11.2022

Valtuustoaloite sähkön myynnistä suoraan kohtuullisella hinnalla tamperelaisille

Tiistai 30.8.2022 klo 13.56

Julkisuudessa on kerrottu, että muutamien kuntien omat sähköyhtiöt ovat myyneet tuottamansa sähkön suoraan asukkaillensa. Kyseisissä kunnissa sähkön hinta on huomattavasti pörssistä ostettua hintaa alempi.

Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen ilmoitti 26.8.2022 Aamulehdessä, että ”Vaikka myymme Tammerkoski-nimistä tuotetta, se ei tarkoita, että sähkö tulee suoraa Tammerkoskesta kuluttajan töpseliin. Myymme pörssiin kaiken tuottamamme sähkön ja ostamme sieltä kaiken myymämme sähkön.”

Sähkön hinta on noussut pörssissä poikkeuksellisesta maailmanmarkkinatilanteesta johtuen ennätyksellisen korkealle tasolle. Sähkön tuotantokustannukset, mikäli niistä poistetaan poliittiset linjaukset, ovat pysyneet lähes ennallaan.

Sähköä käyttävän asukkaan näkövinkkelistä kaupungin sähkölaitoksen tapa myydä halvalla tuotettu sähkö pörssiin ja ostaa se kalliimmalla takaisin on järjetön.

Tampereen sähkölaitoksen vuoden 2021 oma tuotanto 605,3 GWh tarkoittaa jokaista tamperelaista asuntoa kohti keskimäärin 4485 KWh. Aamulehden (26.8.2022) mukaan kerrostaloasunnoissa kulutetaan keskimäärin 2500 KWh vuodessa. Asuntokannan mukaisesti laskien Tampereen sähkölaitoksen oma tuotanto kattaisi parhaimmillaan noin 90 prosenttia alueen asukkaiden tarvitsemasta sähköstä.

Kaupungin sähkölaitoksen oma tuotanto ei riittäisi isompien sähkölämmitteisten tilojen, liiketilojen ja teollisuuden sähkönkäyttöön. Käsitykseni mukaan niiden oma sähkötuotanto on hyvin vaatimatonta, eli niiden sähkö pitäisi ostaa sähköpörssistä.

Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen ilmoitti 26.8.2022 Aamulehdessä, että uusille asiakkaille on mahdollisuus tehdä vain pörssisähkösopimuksia. Käsitykseni mukaan tilanne on ristiriidassa sähkömarkkinalain kanssa.

Sähkömarkkinalaki 67 § edellyttää, että yhtiöt, joilla on johtava markkina-asema, ovat velvollisia myymään sähköä kohtuulliseen hintaan kuluttajille sekä muille loppukäyttäjille.

Esitämme, että Tampereen kaupunki omistajaohjauksen keinoin toimii niin, että Tampereen sähkölaitos myy oman tuotantonsa suoraan kohtuullisella katteella tamperelaisille ja tarjoaa sähkömarkkinalain mukaisia kohtuullisia perussähkösopimuksia.

Tampereella 29.8.2022

kaupunginvaltuutettu Aarne Raevaara

Rakenteellista korruptiota

Keskiviikko 29.6.2022 klo 21.44

Valtuutettu Aarne Raevaara: Kaupungin pitää luoda läpinäkyvät ja tasapuoliset pelisäännöt kaikille toimijoille ilman rakenteellista korruptiota

Asunto- ja maapolitiikan linjauksia ei hyväksytty yksimielisesti 13.6. Tampereen valtuustossa. Nostin jo valmistelun yhteydessä esille rakenteellisen korruption. Kysymys on myös sadoista miljoonista euroista, jotka pitäisi tulla kaupungin kassaan.

Linjauksissa on hyviä ja kannatettavia visioita. Kaikki varmastikin kannattavat kohtuuhintaista, laadukasta asumista sekä kaupungin maaomaisuuden vastuullista ja pitkäjänteistä hoitamista. En esittänyt linjauksien hylkäämistä vaan palauttamista takaisin valmisteluun, niin että kauniit visiot toteutuisivat myös käytännössä.

Hyvänä esimerkkinä toiminnasta, josta olisi pitänyt päästä eroon, on Ratinan Voimakadun kahden tontin kohtalo. Kaupunki luovutti tontit yksityiselle rakennusfirmalle asemakaavan mukaisten työpaikkojen rakentamiseksi. Kauppakirjoissa oli ehtona kaupungille maksettavasta yhteensä 3.1 miljoonan sopimussakoista, mikäli kyseistä rakentamisvelvoitetta ei toteutettaisi 4 vuodessa.

Tontit jäivät rakentamatta. Työpaikat saamatta. Sopimussakot perimättä. Kaupat purkautumatta.

Lue lisää: Rantamaisemaan Tampereen keskustassa halutaan uusia asuntoja 400 ihmiselle – vanha toimistorakennus puretaan pois alta

Nyt alueen asemakaavoitusta ollaan muuttamassa asumiseksi. Vaikka rakennusoikeus ei lisääntyisi yhtään, Tampereen kaupungilta jää saamatta, ilman kaavamuutoksen tuoman arvonnousun hyvittämistä, yhteensä 12,6 miljoonaa. Menettelyn taloudelliset vaikutukset ovat huomattavasti isommat, koska kaupunki omistaa kaavoitettavan alueen muilta osin. Yhtenäinen kaupungin kokonaan omistama korttelialue olisi mahdollistanut avoimen tontinluovutuskilpailutuksen. Kaupunki olisi todennäköisesti voinut avoimessa ja laajemmassa kilpailutuksessa lisääntyvän rakennusoikeuden avulla saada alueesta jopa 50 miljoonaa.

Mitä useampi rakennusfirma toimii Tampereen alueella, sitä parempi tilanne. Kaupungin pitää muokata linjauksiaan ja ohjelmiaan niin, että avoimet markkinat toimivat yhdenvertaisella ja uskottavalla tavalla tontinluovutuksissa.

Kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden on toimittava kaupungin ja asukkaiden edun mukaisesti. Kaavoituksesta saatavat tulot olisi toimiva keino tasapainottaa velkaisen kaupungin taloutta. Tätä mahdollisuutta ei haluttu kirjata.

On turha pelätä, ettei Tampereen alueelle rakenneta. Valtuustossa arvioitiin nyt hyväksyttyjen linjausten tarkoittavan, että kaupungille tulevalla 70 euron rakennusoikeuden korvauksella mahdollistetaan parhaimmillaan 4 000 euron yksityinen voitto rakennusneliötä kohden. Mielestäni linjaus ei ollut tältäkään osin kaupungin edun mukainen.

Yksityistä katetta isompi ongelma on kaupungin raju velkaantuminen rakentamisen mahdollistavista infrahankkeista.

Linjaukset avaavat joillekin konsulteille ja rakennusfirmoille oikotien rikastumiseen, löytäjä saa pitää -periaatteella. Hankekehittäminen tarkoittaa, että kaupungin omistama maa-alue, joka on kaavoitettu johonkin muuhun käyttötarkoitukseen, luovutetaan hankekehittäjälle yksinoikeudella.

Koska innovatiivinen hankekehittäminen ei perustu lainmukaisiin kaavoitusmenettelyihin, on tamperelainen käytäntö muokkautunut salaiseksi ja suljetuksi. Ennen hankkeen toteuttamista valmiiksi sovittu suunnitelma muutetaan asemakaavaksi − ilman osallisten eli asukkaiden riittävän aikaista osallistumista ja ilman uskottavia vaihtoehtoja.

Kaupungin pitää luoda etukäteen sovitut, yhdenvertaiset, läpinäkyvät ja tasapuoliset pelisäännöt kaikille toimijoille ilman rakenteellista korruptiota. Hankkeet pitää toteuttaa asemakaavojen mukaisesti. Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät kaikki vastuulliset toimijat.

Kirjoitus on julkaistu 18.6.2022 Aamulehdessä.

Tampereen valtuusto - Asunto- ja maapolitiikan linjaukset - Eriävä mielipide 13.6.2022

Lauantai 18.6.2022 klo 23.04

Eriävä mielipide

Tampereen kaupunginvaltuusto 13.6.2022 § 93 Asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2022-2025

Asunto- ja maapolitiikan linjauksissa on hyviä ja kannatettavia visioita. Kaikki varmastikin kannattavat kohtuuhintaista, laadukasta asumista sekä kaupungin maaomaisuuden vastuullista ja pitkäjänteistä hoitamista. En esittänyt linjauksien hylkäämistä vaan palauttamista takaisin valmisteluun, niin että kauniit visiot voisivat myös käytännössä toteutua.

Olen jo valmistelun yhteydessä nostanut esille rakenteellisen korruption. Kysymys on myös sadoista miljoonista euroista, jotka olisi pitänyt tulla kaupungin kassaan.

Tonttikauppojen sopimusvelvoitteet

Hyvänä esimerkkinä toiminnasta, josta olisi pitänyt päästä eroon, on Ratinan Voimakadun kahden tontin kohtalo. Kaupunki luovutti tontit YIT Rakennus Oy:lle asemakaavan mukaisten työpaikkojen rakentamiseksi. Kauppakirjoissa oli ehtona kaupungille maksettavasta yhteensä 3.1 miljoonan sopimussakoista, mikäli kauppakirjan mukaista rakentamisvelvoitetta ei toteutettaisi 4 vuodessa.

Tontit jäivät rakentamatta. Työpaikat saamatta. Sopimussakot perimättä. Kaupat purkautumatta.

Nyt alueen asemakaavoitusta ollaan muuttamassa asumiseksi. Vaikka rakennusoikeus ei lisääntyisi yhtään, Tampereen kaupungilta jää saamatta, ilman kaavamuutoksen tuoman arvonnousun hyvittämistä, yhteensä 12.6 miljoonaa. Menettelyn taloudelliset vaikutukset ovat huomattavasti isommat, koska kaupunki omistaa kaavoitettavan alueen muilta osin. Yhtenäinen kaupungin kokonaan omistama korttelialue olisi mahdollistanut avoimen tontinluovutuskilpailutuksen. Kaupunki olisi todennäköisesti voinut avoimessa kilpailussa lisääntyvän rakennusoikeuden avulla saada alueesta jopa 50 miljoonaa.

Olen esittänyt kaupunginhallituksessa linjaukseksi, että yli miljoonan euron sopimusvelvoitteista voi luopua vain luottamuselin (ilmeisesti Akila). En voi hyväksyä sitä, että viranhaltijoiden tasolla voitaisiin joustaa luottamuselimissä hyväksytyistä sopimuksista. Kysymys on poliittisen vastuun kantamisen lisäksi siitä, että luottamuselimien esityslistat, liitteet ja pöytäkirjat ovat julkisesti luettavissa. Avoimuus ja julkisuus pitää olla yhtenä osana yli miljoonan euron joustoissa.

Mitä useampi rakennusfirma toimii Tampereen alueella, sitä parempi tilanne. Kaupungin pitää muokata linjauksiaan ja ohjelmiaan niin, että avoimet markkinat toimivat yhdenvertaisella ja uskottavalla tavalla tontinluovutuksissa. Kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden on toimittava kaupungin edun mukaisesti.

Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua

On turha pelätä, ettei Tampereen alueelle rakenneta. Valtuustossa arvioitiin nyt hyväksyttyjen linjauksien tarkoittavan, että kaupungille tulevalla 70 euron rakennusoikeuden korvauksella mahdollistetaan parhaimmillaan 4 000 euron yksityinen voitto rakennusneliötä kohden.

Yksityistä katetta isompi ongelma on kaupungin raju velkaantuminen rakentamisen mahdollistavista infrahankkeista.

Kaupungin pitäisi lähtökohtaisesti kaavoittaa vain omaa maata. Asumiskäyttöä ajatellen teollisuus-, varasto- tai vastaava käyttötarkoitus on raakamaata.

Linjauksissa ei edistetä kunnan tai kuntalaisten etua riittävässä määrin. Pelko, etteivät rakennusfirmat olisi tasapuolisimmilla pelisäännöillä kiinnostuneita alueelle rakentamisesta, on täysin turha.

Hankekehittäminen

Linjaukset avaavat joillekin konsulteille ja rakennusfirmoille oikotien rikastumiseen, löytäjä saa pitää -periaatteella. Hankekehittäminen tarkoittaa, että kaupungin omistama maa-alue, joka on kaavoitettu johonkin muuhun käyttötarkoitukseen, luovutetaan hankekehittäjälle yksinoikeudella.

Koska innovatiivinen hankekehittäminen ei perustu lainmukaisiin kaavoitusmenettelyihin, on tamperelainen käytäntö muokkautunut salaiseksi ja suljetuksi. Ennen hankkeen toteuttamista valmiiksi sovittu suunnitelma muutetaan asemakaavaksi − ilman osallisten eli asukkaiden riittävän aikaista osallistumista ja ilman uskottavia vaihtoehtoja.

Tonttivuokra

Linjauksiin hyväksyttiin kaupunginhallituksessa hyviä muutoksia tonttivuokriin. Asia olisi pitänyt kirjata vielä selkeämmin. Asuntotontilta, jonka rakentamismahdollisuuksia on vuokrasopimuksen hyväksymisen jälkeen tosiasiallisesti vähennetty kaupungin toimesta esimerkiksi suojelukaavalla, vuokraa pitää myös vähentää. Vuokran pitäisi määrittyä käytetyn rakennusoikeuden mukaan. Linjauksiin kirjattu mahdollisuus viranhaltijan harkintaan ei ole riittävä linjaus.

Pelisäännöistä

Kaupungin pitää luoda etukäteen sovitut, yhdenvertaiset, läpinäkyvät ja tasapuoliset pelisäännöt kaikille toimijoille ilman rakenteellista korruptiota. Hankkeet pitää toteuttaa asemakaavojen mukaisesti. Lainmukaisten pelisääntöjen noudattamisesta hyötyisivät kaikki vastuulliset toimijat.

Vihreä siirtymä ajaa umpikujaan

Perjantai 18.2.2022 klo 0.23

Elinkustannukset ovat viime aikoina kohonneet kiihtyvään tahtiin. Esimerkkinä ”vihreästä siirtymästä” on polttoaineiden yli kipurajan korotettu hinta, joka nostaa muun muassa elintarvikkeiden hintoja. Lisänä vielä huippukallis sähkö.

Uusin ilmastoteko on EU-komission direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta. Jokaisen EU-maan on määriteltävä 15 prosenttia rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan alimpaan G-luokkaan. Tämä siis täysin riippumatta, mikä rakennusten kunto todellisuudessa on.

Heikoimman G-luokan rakennukset on korjattava parempiin energiatehokkuusluokkiin määräaikaan mennessä. Tällä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sekä asunnonomistajille että vuokralaisille. Kerrostaloissa kohoavina vastikkeina ja vuokrina, omakotitaloissa korjauskuluina.

Näillä todella pitkälle viedyillä pakkotoimilla aiheutetaan kustannusten lisäksi vastakkainasettelua. Aggressiiviset vihreät ilmastotavoitteet eivät johda hyvään. Kotien arvon alentaminen poliittisilla päätöksillä loukkaa omistuksen suojaa.

Direktiiviehdotus on monin tavoin kestämätön. Esimerkiksi Bulgarian ja Suomen rakennuksista 15 prosenttia on samassa heikoimmassa energiatehokkuusluokassa. Komissio on perustellut ehdotusta sillä, että jokaiseen EU-maahan kohdistuu yhtäläiset ponnisteluvaatimukset rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Tiukimmat vaatimukset tulevat julkiselle sektorille. EU-komissio ehdottaa, että julkisen sektorin on vuosittain saneerattava kolme prosenttia kaikista omistamistaan kiinteistöistä.

Tiukimmat vaatimukset tulevat julkiselle sektorille. Velvoite tarkoittaa suomalaisille kunnille noin 3,6 miljardin euron vuosittaisia lisäkustannuksia. Rakennukset on saneerattava lähes nollapäästöisiksi.

Mikäli kustannusjako päätetään EU:n elvytysrahaston mukaisesti, Suomi maksaa jälleen osan eteläisten jäsenmaiden kustannuksista omiensa lisäksi.

Kysymys on komission ehdotuksesta. Asia etenee lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn. Siellä selviää, ohjaako päätöksentekoa sokea ideologia, vai järki ja vastuullisuus.

kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (ps)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 16.2.2022

Keskitytään olennaiseen

Torstai 20.1.2022 klo 13.35

Pirkanmaan uuden hyvinvointialueen ei pidä luoda kallista hallintobyrokratiaa ja poliittisia suojatyöpaikkoja, eikä lähteä mukaan ideologisiin ilmastohankkeisiin. Näillä veroeuroilla ei palkattaisi yhtään uutta lääkäriä, hoitajaa tai avustajaa. Eikä ensimmäistäkään apua tarvitsevaa auteta.

Jo nyt erilaiset ideologiset hiilineutraalihankkeet uhkaavat suomalaisten hyvinvointia. Asumiseen, lämmitykseen, autoiluun, tavarankuljetukseen ja teolliseen toimintaan ollaan sisällyttämässä miljardien lisäkustannukset. Tämä tehdään ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä päästökaupalla, direktiiveillä, verotuksella sekä uusilla maksuilla.

Ideologisen ilmastotavoitteen eli Hiilineutraali Tampere 2030 -hankeen haitalliset vaikutukset ja kustannukset ovat vähin eri paljastumassa. Yhtä kohtuuton on Sanna Marinin (sd.) hallituksen Suomelle asettama hiilineutraaliuden tavoitevuosi 2035.

Suomalaisten kurjistamisella ei kuitenkaan ole käytännössä mitään myönteistä vaikutusta globaaleihin ilmastopäästöihin. Päinvastoin.

Tuotannon karkottaminen Suomesta ei tarkoita päästöjen vähenemistä. Tuomme tavaroita sieltä, missä valmistus saastuttaa. Ideologiset ilmastotavoitteet lisäävät päästöjä globaalisti. Alueen talous heikkenee ja elintaso laskee. Samanaikaisesti mahdollisuudet ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa vähenevät. Sosiaali- ja terveyspalveluista on talouden kantokyvyn heiketessä säästettävä.

Hyvinvointialueiden ei pidä lähteä mukaan hyvinvointiyhteiskunnan rapauttamiseen, edes hyvää tarkoittavien ideologisten hankkeiden varjolla.

Ilman maakuntaveroa, veronkorotuksia, velkaantumista tai maksujen korotuksia on mahdollista päästä hoitoon ja saada palveluita ajoissa. Mutta vain jos keskitytään olennaiseen.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 15.1.2022.

Ideologinen ilmastotavoite kurjistaa

Sunnuntai 31.10.2021 klo 1.56

Ideologinen ilmastotavoite eli Hiilineutraali Tampere 2030 -hanke on arvioitava uudelleen. Tampereen kaupungin on aika miettiä talouttaan. Verotulot vähenevät uusien sosiaali- ja terveysalueiden myötä. Miljardivelka pakottaa säästöihin.

Ideologisen ilmastotavoitteen haitalliset vaikutukset ja kustannukset ovat vähin eri paljastumassa. Esimerkiksi konepajateollisuus ei uskalla sijoittua Tampereelle, mikä vähentää työpaikkoja ja verotuloja. Autoilun vaikeuttamisen seurauksena pienet kivijalkaliikkeet ovat kärsineet. Asukkaiden elämää on vaikeutettu.

Yhtä kohtuuton on Sanna Marinin (sd.) hallituksen Suomelle asettama hiilineutraaliuden tavoitevuosi 2035.

Suomalaisten asumiseen, lämmitykseen, autoiluun, tavarankuljetukseen ja teolliseen toimintaan ollaan sisällyttämässä miljardien lisäkustannukset. Tämä tehdään ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä päästökaupalla, verotuksella sekä uusilla maksuilla. Suomalaisten kurjistamisella ei kuitenkaan ole käytännössä mitään myönteistä vaikutusta globaaleihin ilmastopäästöihin.

Tuotannon karkottaminen Suomesta ei tarkoita päästöjen vähenemistä. Tuomme tavaroita sieltä, missä valmistus saastuttaa. Suomen ja Tampereen talous heikkenee ja suomalaisten elintaso laskee. Ideologiset ilmastotavoitteet lisäävät päästöjä globaalisti.

Todelliset päästöt kulutuksesta ja materiaaleista on tehdyissä laskelmista unohdettu. Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -laskelmista puuttuvat rakentamisen päästöt. Esimerkiksi ilmastotekona markkinoidusta ratikasta ”unohtui” elinkaaren aikaiset päästöt. Liikenneviraston selvitysten mukaan raiteiden päästöistä 46 prosenttia syntyy rakentamisvaiheessa, vain 26 prosenttia käytöstä.

Euroopan Unionin ja isojen teollisuusmaiden hiilineutraaliuden tavoitevuosi on 2050. Tampereen ja Suomen ei pidä asettaa asukkaitaan ja yrittäjiään muita unionin maita heikompaan asemaan.

Oman maan puhdas tuotanto on säilytettävä elinvoimaisena. Tampereen pitää osaltaan kantaa vastuunsa asukkaidensa hyvinvoinnista. Hiilineutraaliustavoite on siirrettävä vuoteen 2050.

kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (ps)

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa kolumnina 30.10.2021.

Perussuomalaiset pelattiin ulos

Torstai 22.7.2021 klo 17.49

Yliopistolehtori Jouni Tilli leimasi (AL 7.7.) Tampereen Perussuomalaisen valtuustoryhmän puheenjohtajan Lassi Kalevan analyysin Tampereen tulevan valtuuston koalitioneuvotteluista oikeistopopulistiseksi retoriikaksi. Tillin kommentit olivat muutenkin asenteellisia, eikä kommentoija selvästikään tuntenut Tampereen tilannetta.

Perussuomalaiset eivät jääneet oppositioon. Olimme rakentavasti mukana neuvotteluissa. Edellytimme vastuullista taloudenpitoa ja palveluihin keskittymistä. Koalitioneuvottelut käytiin asiallisessa hengessä. Asiat on aika laittaa tärkeysjärjestykseen eli investoinnit pitää priorisoida, hankkeet suhteuttaa kantokykyyn. Tampere ei voi enää nostaa veroja ja maksuja eikä vaikeuttaa asukkaidensa arkea. Perussuomaiset hyväksyivät neuvotellun ohjelman.

Jatkoneuvotteluissa, joissa perussuomalaiset eivät olleet mukana, demokratiaa halventaen meidät pelattiin ulos.

Tilli oli siinä oikeassa, että valtakunnan tasolla oppositio muodostuu niistä eduskuntapuolueista, jotka jäävät hallituksen ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan pitäisi tapahtua kunnissa. Kaupunginhallitus ja muutkin vallankäyttöön liittyvät paikat jaetaan kuntavaalien tuloksen mukaisesti. Tampereella käytännössä kaikki puolueet pääsevät kaupunginhallitukseen sekä muihin paikkoihin.

Kuntalaisilla pitää olla vaaleissa mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Kuntavaaleissa äänestäjät antoivat selkeän tuomion aiemmin harjoitetulle politiikalle. Esimerkiksi vihreiden äänimäärä putosi lähes neljänneksellä. Perussuomalaiset nousi 4 valtuutetun pienryhmästä yhdeksi Tampereen isoista puolueista 10 valtuutetulla.

Tampereella jatkossa valtaa käyttävää koalitiota äänesti kuntavaaleissa vain reilu 43 prosenttia tamperelaisista. Lähes 57 prosenttia kaupunkilaisista ei ole sitä hyväksynyt.

Demokratian legitimiteetti kärsii, kun selkeä enemmistö pelataan vallankäytön ulkopuolelle.

Demokratian halventaminen

Keskiviikko 21.7.2021 klo 11.16

Perussuomalaiset nousi kuntavaaleissa 10 valtuutetulla yhdeksi Tampereen isoista puolueista. Äänestäjät antoivat selkeän tuomion aiemmin harjoitetulle politiikalle. Esimerkiksi vihreiden äänimäärä väheni lähes neljänneksellä.

Kuntavaalien jälkeiset yhteiset neuvottelut käytiin hyvässä hengessä. Kaupunki ei voi enää nostaa veroja ja maksuja eikä vaikeuttaa asukkaidensa arkea. Investoinnit pitää priorisoida, hankkeet suhteuttaa kantokykyyn, eli on aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kalervo Kummola (kok) korosti, että hänen vastuulla olleessa kaupunkiympäristöryhmässä, johon kuului asuminen, liikenne- ja ilmastohankkeita, saatiin erimielisyyksistä huolimatta yhteistyöhenkinen ratkaisu. Neuvotteluihin osallistuneena jaan hänen arvionsa.

Valitettavasti joillakin tahoilla on halu luoda keinotekoista vastakkainasettelua. Jatkoneuvotteluissa, joissa perussuomalaiset eivät olleet mukana, demokratiaa halventaen meidät pelattiin ulos.

Vain reilu 43 prosenttia äänesti kuntavaaleissa Tampereella jatkossa valtaa käyttävää koalitiota. Lähes 57 prosenttia tamperelaisista ei ole sitä hyväksynyt. Koalitioon kuuluva kokoomus olisi hyväksynyt perussuomalaiset mukaan. Eli käytännössä puolueet, joita äänesti alle 30 prosenttia tamperelaisista, halvensivat edustuksellista demokraattista järjestelmää.

Demokratian toimivuudesta ei voida puhua, kun selkeä enemmistö pelataan vallankäytön ulkopuolelle.

Tampereen malli on synnyttänyt suomalaiseen kuntahallintoon vieraan valtakoalitio−oppositio -asetelman. Ongelma on myös, että valtakoalitio ensin päättää pienemmässä ryhmässä oman linjauksensa eli reilu 20 valtakoalition valtuutettua tekee 67 valtuutetun valtuuston päätökset.

Perustuslaissa turvataan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Jokaisen äänioikeutetun ääni pitäisi olla samanarvoinen. Perustuslaissa todetaan myös, että kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Tampereen mallissa äänet eivät ole samanarvoisia, linjaukset perustuvat kaupankäyntiin. Koalition sulle−mulle -malli on aiheuttanut Tampereelle miljardien velat.

Keinotekoista vastakkainasettelua

Keskiviikko 23.6.2021 klo 19.30

Tamperelaisen mielipidekirjoitus ”Kestävien liikennemuotojen kehitys on priorisoitava yksityisautoilun edelle” (16.6.) oli yksipuolinen. Miksi eri liikkumismuotoja asetetaan toistensa vastakohdiksi?

Eivät ihmiset käytä henkilöautoja ilkeyttään vaan siksi, että heillä on tarve liikkua ja auto on siihen heidän kohdallaan sopivin väline. Sama koskee pyöräilyä ja kävelyä. On hyvä, että ihmiset liikkuvat. Myös turvallisia kevyenliikenteen väyliä tarvitaan.

Talouden elinvoimaisuudelle on tärkeää, että autoilla pääsee esteettömästi liikkumaan ja edullisesti pysäköimään. Autot osaltaan mahdollistavat työssäkäynnin ja pyörittävät taloutta.

Erilaisissa hankkeissa pitää miettiä kustannuksia ja kuka ne maksaa. Kaupunkitilan käyttö pysäköintiin pitää suunnitella tehokkaaksi. Viistoparkit mahdollistaisivat ilmaisen pysäköinnin. Ne alentaisivat ajonopeutta, samalla kevyen liikenteen turvallisuus paranisi. Muutamilla kohtuuhintaisilla pysäköintialueilla kaupunki kattaisi kaikki kadunvarsipysäköinnin kulut. Kustannuksia ei tarvitsisi vyöryttää autottomille asukkaille, kuten kaupunkitilan tältä osin vapauttavassa Kunkun parkissa tapahtuisi. Asumisen kustannukset ovat jo muutenkin kohtuuttomia, niitä ei pidä lisätä. Maan alle louhittavissa luolissa yhden ajoneuvon paikoituspaikan rakentamiskustannukset ylittävät 100 000 euroa. Kadunvarsipaikoissa se maksaa vain muutama sata euroa. Käyttökustannuksissa on vielä isompi ero.

Ei ole mitään tarvetta asettaa myöskään yksityisautoilua ja julkista liikennettä vastakkain. Kaikkia liikkumismuotoja pitää edistää niin, että ne tukevat toisiaan. Kaavoituksessa on kyettävä suunnittelemaan alueet toimiviksi.

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 23.6.2021

Äänestäjillä oltava mahdollisuus vaikuttaa

Torstai 10.6.2021 klo 12.43

Tampereella on perinne, että epäsuosittuja hankkeita hyväksytetään vaalien jälkeen vanhalla valtuustolla.

Kuntavaalien jälkeen seuraavana päivänä kokoontuvan valtuuston esityslistalla ovat Kunkun parkin lisäksi Näsikallion maanalainen eritasoliittymä sekä Amuritunneli eli tunnelin lisälouhinta.

Kyseisten maanalaisten asemakaavojen tarkoituksena 17.5 iltakoulussa esitettiin vähentää kadunvarsilta paikoitusta sekä jättää rakentamatta alueelle muuttaville asukkaille sekä yrittäjille jatkossa paikoitustilaa. Näin muodostuvalle noin 10 000 parkkipaikan vajauksella voidaan osaltaan nostaa paikoituksen hinta kustannusvastaavaksi.

Paikoituksen kustannukset on tarkoitus kerätä autoilijoilta maksuina sekä asukkailta velvoitepaikkojen hinnoissa. Kustannukset nousevat jatkossa täysin uudelle tasolle. Kunkun parkissa yhden ajoneuvon paikoituspaikan rakentamiskustannukset ylittävät 100 000 euroa. Kadunvarsipaikoissa se maksaa vain muutama sata euroa. Käyttökustannuksissa on vielä isompi ero. Autotonkin asukas voi jatkossa joutua maksamaan monikertaisesti sen, mitä paikoitus nykyisin maksaa. Asumisen kustannukset ovat jo muutenkin kohtuuttomia, niitä ei pidä lisätä.

Vaihtoehtona Kunkun parkille on, että Tampere muuttaa kadunvarsia maksuttomiksi viistoparkeiksi. Lisääntyvät parkkipaikat tukevat alueiden elinvoimaa sekä palveluja, yritystoimintaa ja asukkaiden tarpeita. Viistoparkit alentaisivat ajonopeutta, samalla kevyen liikenteen turvallisuus paranisi. Muutamilla kohtuuhintaisilla pysäköintialueilla kaupunki kattaisi kaikki kadunvarsipysäköinnin kulut. Kustannuksia ei tarvitsisi vyöryttää autottomille asukkaille.

On äänestäjien pilkkaamista tuoda lähes 200 miljoonan hanke vanhan valtuuston päätettäväksi vasta vaalien jälkeen. Todennäköisesti hyvin harva valtuutettu kannattaa sitä ennen vaaleja, mutta enemmistö asiasta päätettäessä vaalien jälkeen.

Vaaleja järjestetään, että äänestäjillä on mahdollisuus vaikuttaa heiltä itseään koskeviin asioihin. Tätä on kunnioitettava Tampereellakin.