Tampereen sähkölaitos Carunan korotustielle?

Valtuuston enemmistö antoi luvan ryhtyä valmistelemaan Sähkölaitoksen myyntiä.

Myynti näkyisi kaikkien asiakkaiden kustannuksien huomattavana nousuna.

Valtion sähkönsiirrosta vastaava yhtiö yksityistettiin myymällä se pääosin ulkomaisille sijoittajille. Myyntiä on perustellusti pidetty järjettömänä. Alueellisen jakeluverkon haltijalla on niin sanottu luonnollinen monopoli, josta kertyy tasaista tuottoa ilman riskejä ja kilpailua.

Keskeiset poliitikot ovat keskittyneet kiistelemään siitä, kenen vastuulla sähkönsiirtoyhtiö Carunan kauppa oli. Kaikki ovat väistelleet, vaatimukset vastuun kantamisesta on korkeintaan kuitattu halpamaisiksi.

Hedelmällisempää kuin arvioida poliitikkojemme tasoa (Kari Välimäki AL 6.2.) on miettiä, mikä motiivi kyseisiä poliitikkoja ohjaa.

Yrityshistorian tutkijan, professori Markku Kuisman mielestä myynnin sallineiden poliitikkojen motiiviksi on vain kaksi vaihtoehtoista selitystä (US 4.2.).

Ensimmäinen vaihtoehto on ”ideologinen fantasia” julkisen sektorin siirtämisestä kilpailutuksen ja yksityistämisen piiriin sekä ”täydellinen ymmärtämättömyys siitä, miten talous ja markkinatalousyritykset toimivat”.

Toinen vaihtoehto on korruptio. Perimmäisen syyn arvioiminen on vaikeaa, koska Carunan taustalla olevista omistajista osa on häivytetty.

Tampereella on aika aukaista silmät ja nähdä, missä mennään. Toimiiko Tampereen valtakoalitio vastuullisemmin?

Lokakuussa 2015 Tampereen kaupunginvaltuuston selkeä enemmistö pormestarikoalition johdolla antoi virkamiehille luvan ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä. Kyseistä järjettömyyttä vastustavaa esitystäni kannattivat oman ryhmäni lisäksi vain valtuutetut Timo Vuohensilta ja Jari Heinonen.

Tampereen Sähkölaitoksella tytäryhtiöineen on sähkön lisäksi myös kaukolämmön siirrossa alueellinen monopoliasema. Epäilemättä ostaja löytyisi koko kaupungin kattavalle sähkön siirtoverkolle ja kaukolämpöverkolle, jonka piirissä on noin 5 500 rakennusta ja 200 000 asukasta. Carunan esimerkki osoittaa, että yksityisessä omistuksessa monopoleilla kerätään maksimivoitto. Myynti näkyisi kaikkien asiakkaiden kustannuksien huomattavana nousuna.

Ideologisen fantasian sijaan Tampereella olisi hyvä tarkastella sähkön ja lämmön siirtoa kaupungin ydintoimintoihin kuuluvana asukkaiden ja yrittäjien perustarpeiden tyydyttämisenä.

Julkinen omistus takaa niiden kohtuullisen hinnan ja toimintavarmuuden. Luonnollista monopolia ei pidä yksityistää.

Ratikan, kannen ja Areenan, rakenteellisen pysäköinnin, oikoradan, järjestelyratapihan siirron, maauimalan sekä uuden jätevesipuhdistamon rahoittamiseksi kehitettävien niin sanottujen luovien ratkaisujen sijaan investoinnit olisi priorisoitava. Se poistaisi sähkölaitoksen myyntitarpeen.

Tampereella ei ole varaa nykymenoon.

Aarne Raevaara

kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu 17.2.2016 Aamulehdessä.