16.6.2014 valtuustossa pitämäni Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoroMaanantai 16.6.2014 http://intra.mediaserver.fi/embed/tampere/2014-06-16-Tampereen-valtuusto.mp4 Puhe on nauhoitteessa 0:47:30 - 0:57:20 aikojen välissä. Aarne Raevaara - Tampereen Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro Tampereen raitiotien yleissuunnitelma KV 16.6.2014 Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut kuulijat Perussuomalainen valtuustoryhmä kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksiä Tampereen raitiotien yleissuunnitelmaan. Tampereen kaupungilla on suunnitteilla samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Kaikkia suunniteltuja hankkeita ei ole varaa toteuttaa. Kaupungin investoinnit nousevat vuosittain yli 400 miljoonaan euroon. Pidämme tärkeänä priorisointia, kuten tarkastuslautakuntakin. Investoinnit pitäisi asettaa yhteismitallisiksi. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitäisi arvioida ja vertailla. Päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Myös sellaisten investointien tarpeellisuus, joita jo louhitaan, pitää arvioida uudestaan yhdessä muiden kanssa. Ratikka vaihtoehtoineen tulee olla mukana tässä laajassa investointien vertailussa. Pidämme tärkeimpänä lakisääteisistä tehtävistä ja palveluista huolehtimista. Myös ne pitää olla mukana vertailussa ja priorisoinnissa. Arvoisat valtuutetut Kannatamme kiskopohjaista joukkoliikennettä. Haluamme olla mukana sellaisen kehittämisessä. Ratikan yleissuunnitelman mukaisesti on tärkeä kehittää sellaisen joukkoliikennejärjestelmän kokonaisuutta, joka hyödyttää kustannustehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen vahvuuksia. Ratikan yleissuunnitelmasta Liiketaloudellisissa laskelmissa kaksoisnivelbussien hyöty-kustannussuhde on todettu korkeammaksi kuin ratikan. Kuten Liikennevirasto lausunnossaan 15.5.2014 korostaa, yleissuunnitelman johtopäätösosuudesta puuttuu maininta, että hankearvioinnin perusteella yhteiskuntataloudellisesti kannattavin vaihtoehto on tuplanivelbussi raitiotieuralla. Ilman kyseisen infran rakentamista bussi liikkuisi ja sen hyöty-kustannussuhde olisi vielä selkeämmin ratikkaa korkeampi. Raitiovaunukeskustelussa on tullut aika-ajoin esille, että nivelbusseja ei voida käyttää, koska ne ovat liian kalliita. Tämä ei pidä paikkansa. Suurin syy siihen, miksi nivelbusseja ei Tampereella käytetä, on se, että niitä ei tarvita. Matkustajat mahtuvat nykyisellään käytössä oleviin busseihin. Nivelbussien käyttö on täysin mahdollista jos matkustajamäärät sitä vaatii. Olisimme toivoneet vertailuun myös kehittyneitä bussivaihtoehtoja. Suunnitelmissa olisi voinut miettiä innovatiivisia ratkaisuja. Laskelmissa on useita ongelmallisia olettamuksia. Tampereen raitiotien linjakilometrihinta, jonka tulisi kattaa raitiovaunujen sähkönkäytön sekä huollon ja kunnossapidon kustannukset, on oletettu olevan yli 50 % pienempi kuin mitä se on Helsingissä tällä hetkellä. Hankkeen myyntiä ajatellen on ymmärrettävää synnyttää mielikuvaa alhaisista operointikustannuksista. Mielikuvilla pelaaminen on kuitenkin lyhytnäköistä toimintaa. Rambollin 28.5.2014 ”Hankearvioinnin täydennyksiä” sisältää vertailun toteutuneista kustannuksista. Sen taulukossa 1 (sivu 5/13) lähes kolme kertaa ratikkaa halvempaa linjakilometriä tarjoavaa vaihtoehtoa eli telibussiakin (2-akselinen bussi) halvempana on kiskopohjainen joukkoliikenne. Lähijunan linjakilometrihinta on ainoastaan noin 1 / 10 osan ratikasta. Kysymys on siis operoinnin hinnasta. Tampereella ratikka edellyttäisi myös infran rakentamista. Esityslistalla on nyt vasta ensimmäisen linjan rakentaminen. Toimiva ratikkahanke olisi pitänyt esitellä kokonaisuudessaan kustannusarvioineen. Kuten valtuutettu Ilkka Sasi Tampereen Radiossa 13.2.2014 totesi, yksi linja ei riitä, vaan hanke edellyttää myös muita linjoja. Kysymys on Ilkka Sasia lainatakseni miljardiluokan hankkeesta. Olemassa olevan rautatieverkoston hyötykäyttäminen pitäisi olla yksi vaihtoehto ratikkaselvityksessä. Miljardiluokan hanke olisi edellyttänyt seudullisen tai oikeasti maakunnallisen näkemyksen huomioimista. Ikävä, ettei Tampere ollut siihen kypsä. Olemassa olevan infran hyötykäyttäminen huomattavasti halvemmilla operointikustannuksilla ja osana kattavaa rautatieverkostoa on järkevämpää ja tarkoituksenmukaisempaa kuin nyt esitetty ratikkahanke, jossa siis ensin rakennetaan sadoilla miljoonilla infra ja operoidaan sillä huomattavasti korkeimmilla kustannuksilla. Olemassa oleva rataverkko tulisi saada kokonaisuudessaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tällöin voitaisiin heti purkaa liikenteen ja logistiikan pullonkauloja, ja nopeuttaa ja parantaa liikenneyhteyksiä. Tunnelin louhimisen voisimme samalla lopettaa tarpeettomana. Raideliikenteen linjausten etsikkoajat ovat juuri nyt. Liikenneviraston selvityksessä ”Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys” 24/2013 kiskopohjaisen joukkoliikenteen kipupisteenä on Tampereen rautatieaseman eli henkilöratapihan muodostuminen rataverkon välityskyvyn pullonkaulaksi. Tampereen valtuusto ei ole vielä puolittanut kyseistä rata-aluetta, eli vielä voimme mahdollistaa Pirkanmaan olemassa olevan rataverkon hyötykäyttämisen.
Hyvät kuulijat Se sinänsä pitää paikkansa, että raitiovaunu on matkustajakapasiteetiltaan selkeästi bussia suurempi. Suurempi yksikkökohtainen kapasiteetti edellyttää korkeaa joukkoliikenteen matkustajamäärää. Käytännössä bussikapasiteetin pitäisi olla loppumassa kesken, mikäli ratikkaa tarvittaisiin. Tällä hetkellä TKL:n liikenteen 1900 päivittäisestä vuorosta vain 8 on sellaisia, ettei yhden 3-akselisen telibussin kapasiteetti riitä. Yksikään näistä ei ole suunnitellulla raitiotiereitillä. Kaupunkialueiden ruuhkaliikenteelle on tunnusomaista matkustajamäärän voimakas lisääntyminen työ- ja koulumatkaliikenteen takia aamuisin ja iltapäivisin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen onnistuu aikajoustoisella hinnoittelulla. Tein yhdessä valtuutettu Lassi Kalevan kanssa aloitteen asiasta. Ikävä ettei se johtanut toimenpiteisiin.
Mikäli haluamme nostaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta, meidän on huomioitava käyttäjien tarpeet. Ne tiivistyvät muutamaan ominaisuuteen. Tärkeimpiä ovat suora vaihdoton matka, vuorotiheys, matka-aika, istumapaikka ja hinta. Kaikissa näissä seikoissa ratikka häviää nykyiselle bussiliikenteelle. Raitiotie tulisi perustumaan osittain bussiliikenteen liityntälinjoihin. Tämä pidentäisi liityntäliikenteen piirissä olevien matka-aikoja Tampereen keskustaan. Kävelyetäisyys pysäkeille kasvaisi ratikkahankkeessa. Joukkoliikenteen suunnitteluohjeiden mukaan kaupunkialueella kohtuullisena kävelyetäisyytenä pysäkeille pidetään keskimäärin 400 metriä (tavoitearvo suuren kaupungin kerrostaloalueella). Yleissuunnitelman mukaan kohtuullisen kävelyetäisyyden päässä ratikasta asuisi vain pieni osa eli selkeästi alle 20 % tamperelaisista. Pinta-alaltaan alue peittäisi alle 4 % Tampereesta.
Hyvät valtuutetut Vaikka olemme tamperelaisia valtuutettuja, meidän pitää miettiä alueiden käytön suunnittelua myös maakunnallisesti. Tampereen Pirkanmaan johtavana keskuksena on huomioitava alueellinen etu. Tampereen asukasmäärän kasvattaminen ei saa muodostua itsetarkoitukseksi. Kaupungin pitää säilyttää olemassa olevia ja kaavoittaa lisää työpaikkakaavoja. Kaupungin ja valtuuston tehtävä ei ole toimia rakennusfirmojen suunnitelmien ja intressien leimasimena.
Pidän esitettyjä Pispalan valtatien ja Paasikiventien linjauksia huonoina. Ratikka on kallis investointi. Jos sen rakentamismahdollisuuksia halutaan aidosti tutkia, on selvitettävien linjausvaihtoehtojen oltava sekä toimivia että kannattavia. Ratikan sijoittaminen muusta liikenteestä vapaalle väylälle Pispalan valtatien ja Paasikiventien väliseen rautatieväylään mahdollistaisi keskustan ja Lielahden välisen nopean siirtymäosuuden. Ratikka olisi rautatieväylässä lähellä sekä olemassa olevaa että tulevaa asutusta ja palveluita. Esitetyistä huonoista vaihtoehdoista vähemmän huono on rannassa kulkeva Paasikiventien linjaus. Pispalan valtatietä ei pidä tukkia ratikalla. Sen ajoneuvoliikenteen välityskykyä tulemme vielä tunnelihankkeen seurauksena tarvitsemaan.
Arvoisat valtuutetut Ratikan suunnittelu ja rakentaminen on lykättävä tulevaisuuteen. Voimme hyvinkin joskus tulevaisuudessa tarvita ratikkaa joukkoliikenteen, ei suinkaan poliittisen kaupankäynnin, välineenä. Ratikkahankeen toteuttamisesta on järjestettävä neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys. Tampereen kaupungin tulee keskittyä tukemaan olemassa olevan raideverkoston käyttöönoton suunnittelua. Siten saamme Tampereen seudulle ja Pirkanmaalle koko aluetta laajasti palveleva kiskopohjaisen joukkoliikenteen. Meidän pitää rohkaista myös kumipyöräisen joukkoliikenteen mahdollisuuksia ja kehittämistä.
Aarne Raevaara valtuustoryhmän varapuheenjohtaja |
