Sähkölaitoksen myynti nostaisi tamperelaisten asumiskuluja

Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä vuonna 2008 kaupunginvaltuusto teki päätöksen, että energialiiketoimintoja ei myydä eikä myyntiä ryhdytä edes valmistelemaan ilman valtuuston päätöstä. Valtuusto kumosi pormestarikoalition johdolla 19. lokakuuta kyseisen linjauksen.

Valtuuston päätös Tampereen Sähkölaitos Oy:n omistajalinjauksen muuttamisesta on kestämätön, siksi jätin asiasta eriävän mielipiteen.

Sähkölaitos on kannattava ja vakavarainen yhtiö. Se maksaa vuosittain 30 prosenttia tuloksestaan osinkoa kaupungille. Kysymys on isoista rahoista, viime vuonna tulosta tuli 14 miljoonaa.

Sähkölaitoksella tytäryhtiöineen on käytännössä sekä sähkön että kaukolämmön siirrossa monopoliasema. Koko kaupungin kattavalle sähkön siirtoverkolle ja kaukolämpöverkolle, jonka piirissä on noin 5 500 rakennusta ja 200 000 asukasta, löytyy varmasti ostaja.

Kaupunki saisi kohtuullisen summan sähkölaitoksesta, mutta myynti näkyisi välittömästi kaikkien tamperelaisten asumiskustannuksien nousuna. Yksityisessä omistuksessa monopoleilla kerätään maksimivoitto.

Kuntien sähkölaitoksien yksityistämiset ovat osoittautuneet lyhytjänteisiksi ratkaisuiksi.

Kaupungin ydintoimintoihin kuuluu varmistaa asukkaiden perustarpeet, kuten sähkö ja lämpö. Julkinen omistus takaa niiden kohtuullisen hinnan ja toimintavarmuuden. Sähkölaitos hinnoittelee myös sähkönsiirron huomattavasti yksityisiä toimijoita halvemmalla.

Kaupungin yli sata vuotta omistamalla sähkölaitoksella on myös Tampereen vetovoimalle tärkeä merkitys. Sähkölaitosta on voitu kaupungin omistajaohjauksessa kehittää yksityisen voiton maksimoimisen sijaan ympäristöystävälliseksi ja työllistävien kotimaisten vaihtoehtojen toteuttajaksi. Sähkölaitos ei ole lähtenyt Rosatomin Hanhikiven hankkeeseen mukaan. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. Hervantaan nousee pirkanmaalaisella puuhakkeella toimiva lämpölaitos.

Tampereella valtaa käyttävällä pormestarikoalitiolla on iso ongelma. Kaupunki on voinut elää muutaman vuoden yli tulojen sähkölaitoksesta 2013 siirretyllä 280 miljoonalla. Reilusti yli tavoitekustannuksien maksava Rantaväylän tunneli on kuitenkin syönyt kaupungin kassan tyhjiin, ja samaan aikaan suunnitellaan ratikkaa, oikorataa, järjestelyratapihan siirtoa, kansi ja keskusareenaa, maauimalaa sekä uuden jätevesipuhdistamon rakentamista.

Vuonna 2016 kaupunki joutuu nostamaan ainakin yli 110 miljoonaa uuttaa velkaa. Rahat eivät riitä, mutta siitä huolimatta valtakoalitio polttaa ”sulle − mulle” -politiikallaan vuosittain satoja miljoonia täysin turhiin investointeihin. Hankkeiden priorisointi poistaisi sähkölaitoksen myyntitarpeen. Tamperelaisilla ei ole varaa nykymenoon.

Kirjoitus on julkaistu 29.10.2015 Aamulehdessä