17.11.2014 valtuustossa pitämäni Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro

http://intra.mediaserver.fi/embed/tampere/2014-11-17-Tampere-valtuusto-osa1.mp4  Puheeni alkaa kohdasta 1:13:00

BUDJETTIVALTUUSTO 17.11.2014

Perussuomalainen valtuustoryhmä kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksiä Tampereen kaupungin vuoden 2015 talousarvioon ja vuosien 2015 – 2018 taloussuunnitelmaan.

Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on mielestämme niin huolestuttava, että kaikkia jo tehtyjä suunnitelmia ja ratkaisuja pitää arvioida kriittisesti. Toivomme, että viimeistään nyt toteutetaan jo aiemmin valtuustossa esittämämme linjaukset.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti äskettäin voimallista arvostelua Suomessa vuoden 2007 jälkeen harjoitettua mielikuvapolitiikkaa kohtaan. Presidentin kannanottoon on valitettavan helppo yhtyä ja todeta, että samanlainen ”jalat irti maasta” -mielikuvapolitiikka on vallalla myös Tampereen talouspolitiikassa.

Käsityksemme mukaan talousarviossa ja suunnitelmissa luettavissa oleva arvio Tampereen kaupungin tulojen ja menojen välisen kuilun suuruudesta on liian optimistinen. Siksi toivomme, että Tampereen kaupunki nostaa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uudistetun ohjeen mukaisesti rahoituslaskelmissa esitettävän toiminnan ja investointien rahavirran kertymän keskeiseksi tunnusluvuksi esityslistalle.

Toiminnan ja investointien rahavirta on Tampereen kaupungin vuoden 2015 talousarviossa 127.1 miljoonaa euroa miinuksella. Tältä lähtökohdalta tarkasteltuna Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on hälyttävän huono.

Nyt valtuustolle  siis ehdotetaan, että söisimme ensi vuonna yli 127 miljoonaa euroa enemmän kuin tienaamme.   -   Me emme tätä kannata.

Nyt valitulla kerskainvestointien ja yli tulojen elämisen tiellä ei pidä jatkaa. Kaikki ymmärtävät, että kaupungin kassaan sähkölaitokselta siirrettyjen varojen loppumisen jälkeen kaupunki joutuu tekemään hyvin jyrkkiä toimenpiteitä. Emme voi nostaa kunnallisveroa 4 tuloveroprosentilla tai lisätä velkaa vastaavalla summalla.

Mielestämme Tampereen pitää jo nyt suhteuttaa menot tuloihinsa. Esitämmekin, että kaupungin kaikkia jo tehtyjä suunnitelmia ja ratkaisuja arvioidaan kriittisesti. Korjaavia toimenpiteitä ei pidä vain merkitä tiedoksi. Ne pitää toteuttaa.

Arvoisat valtuutetut

Tampereen kaupungilla on suunnitteilla samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Kaikkia suunniteltuja hankkeita ei ole varaa toteuttaa. Kuten tarkastuslautakuntakin, pidämme tärkeänä priorisointia.

Investoinnit pitäisi asettaa yhteismitallisiksi. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty.

Emme voi hyväksyä esitettyjä ratikan, kansi- ja keskusareenan tai maauimalan suunnittelua, saati rakentamista.

Esitämme investointikaton ottamista käyttöön vuoden 2015 aikana. Uskomme tämän Helsingissä käytössä olevan keinon antavan valtuustolle aiempaa paremman mahdollisuuden ohjata taloutta.

Hyvät kuulijat

Suurin osa kaupungin henkilöstöstä tekee arvokasta ja välttämätöntä työtä. Käsityksemme mukaan niin sanottujen tekevien käsien tasolla on useissa yksiköissä tarvetta jopa lisäresursseihin.

Emme kannata kaupungin palkollisiin kohdistuvien säästöjen osalta juustohöylä -mallia. Useat arvokasta työtä tekevät hukkuvat töihinsä. 

Kaupungin lakisääteisten tehtävien ja toimintojen kannalta on tärkeää tehdä kartoitus tärkeistä ja vähemmän tärkeistä tehtävistä.

Tilaaja-tuottaja -mallin mukana tuli vajaa 500 isopalkkaista johtajaa, johtajan johtajaa ja kehityspäällikköä Tampereen virkoihin tai toimiin.

Esitämme tilaaja-tuottaja -mallin purkamisen aloittamista välittömästi. Malli on tehoton eikä sen avulla ole saavutettu tavoiteltuja säästöjä. Emme tarvitse ideologisista syistä kyhättyä “leikitään bisnestä” -rakennelmaa, joka työllistää satoja virkamiehiä.

Hallinnon palkkakulut sivukuineen ovat keskimäärin n. 65000 €/vuosi/henkilö. Hallintoa on tehostettava ja karsittava vähintään 20 % vuodessa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Esitämme tilaaja-tuottaja -mallista vähennettäväksi jo ensi vuonna 200 henkilötyövuotta. Säästövaikutus on noin 12 miljoonaa euroa.

Kokonaisvähennys on vuosina 2015 − 2018 noin 45 miljoonaa euroa.

Osana hallinnon yksinkertaistamista sekä tilaaja-tuottaja -mallin alasajoa on rajoitettava konsulttiselvityksien tilaamista.  Näin kaupunki säästää noin 27 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Myös pormestarimallia on tarkasteltava nopealla aikataululla kriittisesti ja toiminnalliset muutokset on aloitettava jo vuonna 2015. Pormestarimallin purkaminen aloitetaan poistamalla kaksi apulaispormestarin vakanssia vuoden 2015 alusta lähtien. Säästövaikutus on noin 0,3 miljoonaa euroa.

Kaupungin päätöksentekomallin pitää olla luottamushenkilövetoinen. Konsultti ja virkamiesvetoinen toimintamalli on aiheuttanut huomattavia lisäkustannuksia. Luottamushenkilöiden on kannettava vastuu päätöksistään.

 

Arvoisat valtuutetut

Suhtaudumme myönteisemmin niihin kustannuksiin, jotka liittyvät lakisääteisten palvelujen investointeihin ja toteuttamiseen, kuin kaupungin ylimääräisten, vapaaehtoisten hankkeiden kustannuksiin.

Palvelutarpeen kasvua aiheuttaa ikä-ihmisten hoito, laitoshoidon purkaminen, kunnollisten terveyspalvelujen turvaaminen, työttömäksi joutuneiden ja toivottomuuden uhkaamien, perheiden, lasten ja nuorten auttaminen. Nämä lakisääteiset peruspalvelut ja niiden hyvä taso on turvattava.

Näin saadaan myös ennaltaehkäisyn näkökulmasta tarpeellisia resursseja mielenterveystyöhön, kuntouttavaan toimintaan ja sosiaalityöhön, ikäihmisten kotona selviytymisen tukemiseen sekä yksinäisyyden torjumiseen. Työelämän ulkopuolelle joutuvat henkilöt, tuen puutteen aiheuttama pahoinvointi ja sairaalaan joutuvat ikäihmiset tulevat kaupungille kalliiksi.

Lautakuntien ulkopuolelta ohjatut hankkeet on käytävä läpi ja arvioitava kriittisesti niiden tarvetta ja suhdetta kaupungin ydintoimintoihin.

 

Kaikki kaupungin myöntämät avustukset tulee ottaa erikoistarkastelun alle. Erityisen kriittisesti on suhtauduttava poliittisten yhdistysten, erilaisten eko-hankkeiden ja muiden vastaavien hankkeiden suoraan ja epäsuoraan taloudelliseen tukemiseen. Esitämme, että kaupunki lopettaa kaikki ECO2 -ryhmään kuuluvat hankkeet. Koska emme löytäneet hankkeita esityksestä, emme myöskään voi arvioida niiden kustannuksia tai vaikutuksia.

Kansainvälisyys- ja maahanmuuttajatoiminnan rahoitus on leikattava kaupungin taloudellisen tilanteen mukaiseksi. Pakolaiskiintiötä ei tule korottaa. Maahanmuuttoon liittyviin menoihin esitämme 200 000 euron vähennystä.

Hyvät valtuutetut

Kannatamme kiskopohjaista joukkoliikennettä.

Ratikan yleissuunnitelman mukaisesti on tärkeä kehittää sellaisen joukkoliikennejärjestelmän kokonaisuutta, joka hyödyttää kustannustehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen vahvuuksia.

Olemassa olevan infran hyötykäyttäminen huomattavasti ratikkaa halvemmilla operointikustannuksilla ja osana kattavaa rautatieverkostoa on järkevämpää ja tarkoituksenmukaisempaa kuin vuoden 2015 aikana 4.3 miljoonalla suunniteltava ratikkahanke, jossa siis ensin rakennetaan sadoilla miljoonilla infra ja operoidaan sillä huomattavasti korkeimmilla kustannuksilla.

Raideliikenteen linjausten etsikkoajat ovat juuri nyt. Liikenneviraston selvityksessä ”Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys” 24/2013 kiskopohjaisen joukkoliikenteen kipupisteenä on Tampereen rautatieaseman eli henkilöratapihan muodostuminen rataverkon välityskyvyn pullonkaulaksi. Tampereen valtuusto ei ole vielä puolittanut kyseistä rata-aluetta, eli vielä voimme mahdollistaa Pirkanmaan olemassa olevan rataverkon hyötykäyttämisen.

Me emme kannata tavara-aseman siirtämistä ja korjaamista 4.3 miljoonalla eurolla. Ratapihankatu on mahdollista linjata toimivaksi niin, että tavara-asema ja Morkku säilyvät paikallaan ja junaliikennettä voi edelleen kehittää.

 

Hyvät kuulijat

Tampereella haitataan liike-elämää ja työllistämistä. Yrittäminen tehdään liian kalliiksi, vaikeaksi ja hankalaksi, ja se siirtyy muualle. Tämä on nähty muun muassa teollisissa työpaikoissa, joiden määrä on tuntuvasti laskenut viime vuosina koko Pirkanmaalla. Oikealla elinkeinopolitiikalla olisi moni niistä vielä säilynyt alueellamme. Julkisen sektorin, erityisesti kunnan hallinnon toimet ja virat eivät ole osa ratkaisua vaan osa ongelmaa.

Kaupungille saadaan lisää tuloja lisäämällä yritysten mahdollisuuksia työllistää. Kaikissa kaupungin hankinnoissa ja sopimuksissa tulee lain puitteissa suosia paikallisia yrittäjiä.  Myös esimerkiksi kaupungin tonttipolitiikka pitää muuttaa työllisyyttä parantavaksi lisäämällä yritys- ja työpaikkakaavoitusta. Työpaikka-alueita ei pidä muuttaa asuntoalueiksi. Kaupungin ei myöskään pidä kaavoituksellisesti ohjata työpaikkojen vähentymiseen.

Keskusta-alueen asumista ja yritystoimintaa vaikeuttavat hankkeet, kuten Hämeenkadun ja muidenkin katujen sulkeminen yksityisautoilta, on peruttava. Samoin on peruttava keskusta-alueen maanpinnalla olevien pysäköintipaikkojen vähentäminen ja pysäköintihintojen korotukset.

Kunkun -parkkia ja kävelykeskustahanketta ei tule toteuttaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, varsinkaan kun taustalla on ajatus henkilöautoliikenteen haittaamisesta ja estämisestä, jonka seurauksena on riski keskustan näivettymisestä. Kaupungin ei pidä tarkoituksellisesti vähentää työpaikkoja.

Kävelykeskustahanke perustuu utopistisille olettamuksille kaiken muuttumisesta hyväksi, kunhan vain autot häädetään pois liike-elämää häiritsemästä. Suunnitelluilla toimenpiteillä keskustahanke on vaarassa muuttua "keskusta autioksi” -hankkeeksi. Kaupunkia ollaan maanalaistamassa ja laitostamassa ja samalla rakennetaan yksittäisille yrityksille, kuten Finnparkille, monopoliasemaa. Tampereen kaupungille ja sen asukkaille on hankkeista ikävät seuraukset.

Katujen kaventaminen ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin. Siitä tulee luopua.

 

Hyvät kuulijat

Kaupungin on muutettava maankäyttö- ja kaavoituspolitiikkaa. Yksityisten maa-alueiden kaavoituksen sijaan painopiste on siirrettävä kaupungin maa-alueille, jolloin kaavoitus- ja maankäyttökorvaukset kaupungille kasvavat. Kaavoitusta on tehostettava ja se saatettava yksiin käsiin. Kaavoitustavoitetta on nostettava erityisesti Teiskon suunnassa.

Eteläpuistoa ei tule rakentaa, vaan suunnitelmien tulee tähdätä alueen kehittämiseen virkistyskäytössä. Muutenkin jo rakennettujen alueiden maankäytön muutoksissa pitää huomioida lainmukaisten osallisten arviot. Olemassa olevien rakentamismahdollisuuksien vähentämisen osalta olemme pidättyväisiä.

Esitämme Kauppi-Niihamaan alueella sijaitsevan golfkentän muuttamista asumiskäyttöön. Kyseiselle kaupungin omistamalle maa-alueelle mahtuisi pinta-alaltaan Hervannan kokoinen viihtyisä ja olemassa olevien hyvien liikenneyhteyksien äärellä oleva asuinalue.

 

Arvoisat valtuutetut

Perussuomalaiset esittävät, että keskusjätevedenpuhdistamon investointiratkaisua lähdetään kehittämään Kolmenkulman–Koukkujärven sijoituspaikan pohjalta.

Seudullisessa hankkeessa on päästävä seudulliseen yhteistyöhön: Nokialle ja Tampereelle rakennettavat omat puhdistamot eivät ole ympäristö ja taloudelliset tekijät huomioiden paras ratkaisu.

Keskuspuhdistamo tulee nähdä hankkeena, jolla luodaan pohjaa uusille työpaikoille. Puhdistamon yhteyteen tulee voida sijoittaa myös muuta teollista toimintaa, esimerkiksi biokaasulaitos. Sulkavuoressa nämä mahdollisuudet menetetään. Puhdistamossa pitää varautua laajennuksiin ja tiukkeneviin ympäristövaatimuksiin, esimerkiksi lääkejäämien poistoon. Kolmenkulman–Koukkujärven -ratkaisu jättää enemmän liikkumatilaa tulevaisuudessa kuin Sulkavuori.

Jätteenpoltosta on siirryttävä materiavirtojen hallinnan avulla jätehierarkian noudattamisen mahdollistamiin työpaikkoihin.

 

Hyvät valtuutetut

Haluamme korostaa kuntalaissa määriteltyä valtuuston asemaa päättää kunnan toiminnasta, sitoumuksista ja taloudesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Tampereen kaupunginvaltuustossa ei ole noudatettu voimassa olevia lakeja ja sääntöjä. Hallinto-oikeus kumosi valtuustossa 18.3.2013 tehtyjä muutoksia vuoden 2013 talousarvioon.

Kestävän kehityksen nimissä yhdistystoimintaan suunnattu yhteensä satojen tuhansien julkinen rahoitus olisi pitänyt voida kyseenalaistaa ilman hallinto-oikeuttakin. Valtuutetuilla on oltava mahdollisuus kyseenalaistaa hankkeiden arvopohja ja hyödyllisyys.

Kyseiset Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kumoamat muutokset sisältyivät kuitenkin vuoden 2013 tilinpäätökseen. Ne olivat ilmestyneet sinne ilman valtuuston hyväksymistä.

Kyseinen menettelytapa edustaa valitettavasti hyvin Tampereen kaupungin päätöksentekotapaa. Tarkoituksenmukaisuussyyt nostetaan laillisuuden ja hallinto-oikeuden ratkaisun toteuttamisen edelle.

Vaikka ymmärrämme, ettei poliittisesti herkkiä huomattaviakaan kustannuksia haluta tuoda valtuustoon lainmukaisesti hyväksyttäväksi, korostamme kuitenkin, että laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin.

Kaupungin on ryhdyttävä toiminnassaan noudattamaan hyvän hallinnon periaatteita ja luovuttava lainvastaisesta asiakirjojen ja tietojen salailusta. Vuorovaikutuksen korvaaminen tiedottamisella on loukannut osallisten oikeusturvaa sekä aiheuttanut kaupungille turhia kustannuksia.

Kaupungin on muututtava sanojen organisaatiosta toiminnan organisaatioksi.

 

Arvoisat valtuutetut

Esitämme, että Tampereen kaupunginvaltuusto kävisi toimintaa linjaavan arvokeskustelun kaupungin tehtävistä. Olemme valmiit myös julkisesti perustelemaan näkemyksiämme ja arvojamme.

Me Perussuomalaiset emme voi hyväksyä nyt esitettyä talousarvioehdotusta emmekä taloussuunnitelmaa.

 

Aarne Raevaara

valtuustoryhmän varapuheenjohtaja