Lietepäätös perustuu virheelliseen arvioon

Jätehuoltoviranomaisena Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella toimiva alueellinen jätehuoltojaosto on luonut täysin uuden monopolin. Palvelut heikkenevät. Hinnat nousevat mahdollisesti jätelain vastaiselle tasolle. Huomattava määrä alan yrittäjiä joutuu lopettamaan toimintansa. Näin on tapahtunut vaikka asukkaat, yrittäjät ja kunnat ovat hakemuksillaan ja valituksillaan halunneet täysin toisenlaisia ratkaisuja.

Jaostossa on keskusteltu tiukkasanaisesti, ratkaisut eivät ole olleet yksimielisiä. Olen vastustanut kaikkia asukkaiden, kuntien ja yrittäjien asemaa heikentäviä ja monopoliin johtavia päätöksiä, ja liittänyt pöytäkirjoihin aina käsittelyn yhteydessä eriävän mielipiteen.

Päätöstä siirtymisestä uuteen kuljetusjärjestelmään on jaostossa perusteltu Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivätyllä selvityksellä kuljetusjärjestelmien tilasta Pirkanmaalla. Selvityksen arvio, että noin 68−75 % vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin, oli tärkeä perustelu kuljetusjärjestelmän muutokselle. Kyseinen arvio on kuitenkin täysin väärä ja paikkansapitämätön.

Pöyry Finland Oy:n viittaamassa selvityksessä on lietemäärät arvioitu umpisäiliöiden osalta virheellisesti. Niissä lietettä on arvioitu kertyvän 11 m3/henkilö/vuosi. Tämä pitää paikkansa vain niiden kiinteistöjen kohdalla, joissa harmaatkin vedet menevät umpisäiliöön. Lähes poikkeuksetta kiinteistöissä on käytössä yhdistelmäjärjestelmä, jossa vain WC-vedet menevät umpisäiliöön ja harmaat vedet (pesu ja suihkuvedet) menevät imeytyskenttään. Alan toimijoiden antama tieto tällaisten yhdistelmäjärjestelmien lietekertymästä on 5−6 m3/henkilö/vuosi. Tämä muuttaa oleellisesti laskelmaa ja näin voidaan todeta, että esitettyjen laskelmien mukaan lietteet on kiinteistönhaltijan sopimusperusteisessa järjestelmässä toimitettu Pirkanmaalla oikeisiin vastaanottopaikkoihin.

Jätelain mukaan asumislietteet voi toimittaa myös kalkkistabiloituna omaan peltoon tai omassa hallinnassa olevaan peltoon. Tämä toiminta liittyy maatalouden harjoittamiseen, eikä ammattimaiseen lietteiden kuljetukseen. Tällöin näiden toimijoiden ei tarvitse olla jätehuoltorekisterissä mukana. Näistä tulee tehdä ilmoitus jätehuoltojaostolle, mutta sitä varten toimitettiin Tampereen kaupungin verkkosivuille lomake ilmoituksen tekemistä varten vasta kesällä 2015. Tämäkin vääristää lietetilastoja.

Pöyryn Finland Oy:n tutkimuksen virheellistä arviota, että 68−75 % lietteistä päätyisi epäasialliseen paikkaan, on kaiken aikaa käytetty perusteluna kuljetusjärjestelmän muutokselle. Jos tällaista epäasiallista toimintaa olisi käytännössä, niin varmasti tästä olisi runsaasti ilmiantoja ja tapauksia käsittelyssä ympäristöviranomaisilla. Tällaisia ilmoituksia ei kuitenkaan ole ollut viranomaisilla käsittelyssä.

Pöyry Finland Oy teki 28.9.2015 lieteselvityksen Kymen jätelautakunnan alueelle. Selvityksessä todetaan: ”Kun määrittelyn lähtökohtana käytetään kiintoainekuormitusta 80 g/as/d, muodostuu lietemääräksi 0,7−6 m3/asukas/a lietteen kiintoainepitoisuuden vaihdellessa 0,5−4 %. Tämän perusteella Kymenlaakson alueen puhdistamoille vastaanotettujen lietteiden määrä vastaa likimain keskimääräistä viemäriverkon ulkopuolella asuvien asukkaiden tuottamaa lietemäärä.” Selvityksessä todetaan saman kappaleen lopussa myös: ”Tarkastelun perusteella pääosa syntyvistä sako- ja umpikaivolietteistä päätyy käsiteltäväksi asianmukaisesti jätevedenpuhdistamoilla.”

Kymen jätelautakunta päätyi 28.1.2016 esittelijän esityksen mukaisesti jatkamaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta sako- ja umpikaivolietteissä. Toisenlaisella selvityksellä on ollut siis ratkaiseva merkitys päätökseen ja Pirkanmaalla päätös perustui nimenomaan virheelliseen selvitykseen.

Nämä kaksi Pöyry Finland Oy:n runsaan 2,5 vuoden välein tekemää tutkimusta osoittavat, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu virheellisesti liian korkeiksi.

Pöyry Finland Oy teki Pirkanmaan lieteselvityksen ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä selvityksessä käytettiin virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta. Tämän virheellisen laskentaperusteen vuoksi lietekuljetus on päätetty siirtää kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja myös hylätä kuntien anomukset nykyjärjestelmän jatkumisesta.

On asukkaiden, yrittäjien, kuntien sekä myös jaoston jäsenien oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että alueellisen jätehuoltojaoston päätöksiä on tehty virheellisiin tietoihin perustuen.

Olen sitä mieltä, että koska päätöksiä ei pystytä lainmukaisesti, julkisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.

Aarne Raevaara

alueellisen jätehuoltojaoston jäsen