Uusi järjestelmä käynnistyy - Lietteen jätetaksaesitys täysin uusista maksuistaKeskiviikko 19.10.2016 klo 20.10 Pirkanmaan alueellisessa jätehuoltojaostossa käsiteltiin 12. lokakuuta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sako- ja umpikaivolietteen jätetaksaesitystä. Muutokset ja uudet taksat koskevat Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (entisen Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven alueita. Esitetyt taksat ovat esimerkiksi vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalvelun eli HSY:n hintoihin nähden pahimmillaan yli kolminkertaiset. Myös useat esitetyistä lisämaksuista puuttuvat HSY:lta, kuten esimerkiksi 43,43 euron hukkakäyntimaksu sekä lietekaivon pelkkään olemassaoloon liittyvä vuosittainen 10,49 euron perusmaksu. Mikäli Pirkanmaalla pääkaupunkiseudun tavoin voitaisiin lietekaivon tyhjennys tilata vain tarvittaessa, poistuisi täysin kohtuuton hukkakäyntimaksu. Ei ole hyväksyttävää, että asukas joutuu maksamaan yli 43 euroa, mikäli kieltää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n reitillä olevalle tontilleen tunkeutumisen. Miksi tyhjästä pitäisi maksaa? Kohtuutonta on myös Suomessa täysin uuden perusmaksun kerääminen niiltä kiinteistöiltä, joilla sijaitsevaa sako- ja umpikaivoa ei ole käytetty vuosiin. Todennäköisesti uudesta perusmaksusta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset oikaisuvaatimuksineen sekä valituksineen nostaisivat nopeasti nyt esitetyn 10,49 euron perusmaksun 50 euroon. Esitetty malli ja kustannusrakenne eivät vastaa miltään osin sitä, mitä jätehuoltojaostolle on aiemmin kerrottu. Kunnan eli käytännössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n järjestämän uuden kuljetusjärjestelmän väitettiin alentavan hintoja. Nyt kävi täysin päinvastoin. Aikaisemmassa yrittäjävetoisessa, kiinteistönhaltijan sopimusperusteisessa lietteenkuljetusjärjestelmässä oli hyvin kilpailluilla alueilla mahdollista saada useita tarjouksia. Vaikka joku yrittäjä saattoi esittää korkeita hintapyyntöjä, ne karsiutuivat kilpailutilanteessa. Viimeistään nyt on osoittautunut virheelliseksi väite, että kilpailun katoaminen alentaisi taksoja. Ongelmana on myös laatu. Aikaisemmin asiakkaalla ollut mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjää takasi palvelun laadun. Uudessa järjestelmässä asiakkaalla ei ole mahdollisuutta vaihtaa kuljetusyrittäjää. Koko Pirkanmaan aluetta koskevat tasataksat heikentävät kuntien sekä paikallisten yrittäjien halua kehittää alaa. Kuljetusurakat on Pirkanmaa alueella järjestetty siten, että alueella asuvat ja asiakkaat jo tuntevat yrittäjät pelattiin ulos. Muodostuvan keskitetyn monopolijärjestelmän seurauksena työpaikat ja toimeentulomahdollisuudet vähenevät maakunnasta. Haja-asutuksen kustannuksia lisätään hallinnollisesti ja elämisen mahdollisuuksia kavennetaan entisestään. Esitin jaostossa jätetaksaesityksen palauttamista takaisin uudelleen valmisteluun, sekä myös hylkäämistä. Kukaan ei kannattanut esityksiäni. Alueelliselle jätehuoltojaostolle voi antaa 18. marraskuuta asti palautetta esitetystä sako- ja umpikaivolietteen jätetaksasta sekä kaikesta asiaan liittyvästä. Sen voi lähettää Tampereen kaupungin kirjaamoon tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@tampere.fi. Toivon, ettei jo antamani eriävä mielipide ole ainoa selkokielinen palaute asiaan. Aarne Raevaara Alueellisen jätehuoltojaoston jäsen, Tampere |
Tavara-asema suojeltava tai purettava poisSunnuntai 21.8.2016 klo 0.10 Ongelman aiheuttaja on Tampereen nykyisen valtakoalition päätöksentekotapa. Se perustuu vain yhden ratkaisun esittämiseen, vaihtoehtoja ei tutkita eikä esitetä. Ajatus VR:n vanhan tavara-aseman siirtämisestä myytiin konsulttiselvityksillä Tampereen yhdyskuntalautakunnalle syksyllä 2013. Siirtotyön esitettiin maksavan 550 000. Yhteensä tuossa vaiheessa esitellyt kustannukset olivat 890 000. Lautakunnan jäsenille ei haluttu liikesalaisuuteen vedoten toimittaa yksityiskohtaisia lukuja. Siirtohankkeen käynnistänyt hinta-arvio ja käytännössä kaikki asiaan liittyvät laskelmat perustuivat tarkoituksenhakuisiin lukuihin. Niistä on turha syyttää sen enempää virkamiehiä kuin konsultteja, jotka tekivät kalliiseen hintaan mitä tilattiin. Kyseessä on poliittinen päätös. Mielestäni hanke 4,2 miljoonan kilon painoisen tiilirakenteisen tavara-aseman nostamisesta 1.3 metriä ja siirtämistä 24 metriä on ollut alusta alkaen täysin järjetön. Vielä järjettömämpää olisi siirtää rakennus paloina. Nyt tämänkin hankkeen todelliset kustannukset alkavat vähitellen selvitä. Suunnitelma käyttää 6,5 miljoonaa tavara-aseman siirtämiseen ja peruskorjaamiseen on täysin kestämätön. Tampereen taloudellinen tilanne on erittäin huono, velkaa otetaan vuositasolla yli 100 miljoonaa. Ongelmien aiheuttaja on Tampereen nykyisen valtakoalition päätöksentekotapa, joka perustuu vain yhden ratkaisun esittämiseen. Vaihtoehtoja ei tutkita eikä esitetä. Ratkaisut on tehty jo etukäteen pormestarinohjelmassa sulle−mulle -pohjalta, tai tilanteen muuttuessa jossain epämääräisessä paikassa. Vaikka kuntalaiset antaisivat kielteistä palautetta, tosiasiat olisivat selvityksien kanssa ristiriidassa tai kustannukset moninkertaistuvat, hankkeet jyrätään läpi luottamuselimissä. Tavara-aseman osalta olen esittänyt kaavoituksen jokaisessa vaiheessa vaihtoehtoja siirtämiselle. Turhaan. Yhden ratkaisun mallia seuraten, kaavoituksen yhteydessä ei edes haluttu selvittää yksityiskohtaisella suunnitelmalla, mahtuisiko Ratapihakatu kulkemaan tavara-aseman ja Morkun välistä. Vain yhdeksän valtuutettua kannatti 15.6.2015 kaupunginvaltuustossa ehdotustani tavara-aseman siirtosuunnitelman hylkäämisestä. Siitä huolimatta kaupunginhallituksen kannattaisi nyt unohtaa useamman sadantuhannen selvitykset ja tavara-aseman siirtämiseen johtaneet poliittiset päätökset, jalkautua paikan päälle ja tehdä päätös järkevimmän vaihtoehdon pohjalta. Mielestäni tavara-asema pitää suojella paikallaan tai purkaa pois. Tavara-aseman purkamisen mahdollistava uusi asemakaava olisi lainvoimainen mahdollisesti aikaisintaan 2020 jälkeen. Ratapihankatu voitaisiin ohjata väliaikaisella ratkaisulla kulkemaan tavara-aseman ja Morkun välistä. Mikäli Ratapihakadun välityskyky osoittautuisi riittäväksi, Bruno Granholmin vuonna 1905 suunnittelema tavara-asema voisi muodostaa yhdessä seuraintalo Morkun ja rautatieläisten asuinrakennuksen kanssa yritys- ja kulttuuritoimintojen alueen, joka olisi osa valtakunnallisesti merkittäväksi arvioitua rautatieaseman kulttuuriympäristöä. Ratkaisu säästäisi merkittävästi kaupungin kustannuksia ja mahdollistaisi suhteellisen nopeasti Ratapihankadun loppuun rakentamisen. Aarne Raevaara kaupunginvaltuutettu (ar), Tampere
Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 20.8.2016 |
Suora pormestarin vaali olisi paras vaihtoehtoLauantai 13.8.2016 klo 10.41 Jukka Koo Salonen arvuutteli (27.7.), kuka nousee kabinettiväännön jälkeen Tampereen korkeimmaksi vallankäyttäjäksi eli pormestariksi ensi kevään kuntavaalien jälkeen. Nimet olivat mielenkiintoisia: Kalervo Kummola, Kimmo Sasi ja Matti Apunen. Sinänsä kiinnostavien nimilistojen sijaan voisi miettiä, miksi lopullinen ratkaisu tapahtuu käytännössä hyvin pienen porukan kesken, suljetussa kokouksessa ja vasta kuntavaalien jälkeen. Näin ei tarvitsisi olla. Tampereen toimintamallin uudistamiseksi on päätöksentekijöille järjestetty vuoden sisällä useampia tilaisuuksia. Olen jokaisessa nostanut esille suoran pormestarivalinnan eli kansanäänestyksen edut. Ehdotukseni ei ole saanut kannatusta. Lainsäädäntöä ei ole kehitetty. Pelätäänkö, että kansa äänestäisi väärin? Pormestarin henkilöllä ei enää voitaisi käydä kauppaa. Todennäköisesti puolueiden takinkäännöksiin pettyneet ja äänestämättä jättävät muodostavat Tampereen seuraavien kuntavaalien enemmistön. Vaikka vallassaolijoita kyseinen kehitys palvelee, olen huolissani demokratian uskottavuudesta, legitimiteetistä sekä päätösten taustalla olevista arvovalinnoista. Tampereen nykyinen hallintomalli on johtanut kaupungin rankkaan velkaantumiseen ja ”on jo sovittu” -hankkeiden ruuhkaan. Jos nykymenon annetaan jatkua, seuraavalla vaalikaudella muun muassa Tampereen sähkölaitoksen siirtoverkosto yksityistetään, jotta kaupunki voisi rahoittaa Areenan tapaan yhä uusia salaiseksi julistettuja yksityisiä hankkeita. Nykymenoon saadaan muutos vain siten, että äänestäjät jaksavat uskoa äänensä vaikutukseen. Tamperelaisten tulisi saada äänestää kuntavaalien yhteydessä pormestarista. Suoralla henkilövaalilla valittava pormestari nostaisi äänestysprosenttia, ja kaupunkilaisten valitsemana hän voisi olla ennen kaikkea tamperelaisten, ei yksittäisten ryhmien etujen valvoja. Aarne Raevaara kaupunginvaltuutettu (AR) Tampere
Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 13.8.2016 |
Siirsin Kansi ja Areena -hankkeen hallinto-oikeuteenLauantai 25.6.2016 klo 12.13 Siirsin Kansi ja Areena -hanke päätöksen laillisuusarviointiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Mielestäni asia olisi pitänyt käsitellä avoimesti ja julkisesti. Mahdollisesti salassa pidettävät tiedot olisi voitu poistaa julkisista asiakirjoista. Valtuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen ja pormestarin toiminta olisi hyvä arvioida tulevaisuutta varten. Mikäli nyt käytetty tapa arvioidaan lailliseksi, on hyvin todennäköistä, että se yleistyy. Arvioin valituksessa myös todennäköisiä salailun syitä, joita en pidä oikeusvaltiossa hyväksyttävinä. Osana valituksen salaista osaa lähetin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle L-asemalla olleet salaiseksi määritellyt asiakirjat ja arvioin julkisuudessa esiintyneet väitteet. Aarne Raevaara kaupunginvaltuutettu |
Lisäkysymykset pelisääntöjä koskeviin kysymyksiinTiistai 14.6.2016 klo 1.30 Tampereen kaupunginvaltuuston kyselytunti 13.6.2016 Lisäkysymykset pelisääntöjä koskeviin kysymyksiin
Tampereen kaupunginvaltuustolle esitettiin 16.5.2016 joukko sijoittajia, jotka ovat kirjallisesti ilmoittaneet olevan halukkaita jatkamaan neuvotteluja Kansi ja Areena -hankkeesta. Pormestari Ikonen, totesitte vastauksessanne, että sijoittajat olivat toimineet asiassa ”tietoisesti”. Aamulehdessä oli 3.6.2016 toimitettu kirjoitus, johon kaupunki ei ole lähettänyt oikaisua. Kirjoituksen väitteen sekä myös kirjoituksessa mainitun Veritaksen kiinteistöjohtajan Peter Karlssonin vahvistuksen mukaan Veritaksen osanotto olisi kariutunut jo viikkoja ennen kyseistä valtuuston kokousta. 1. lisäkysymys – Pormestari Ikonen, väitättekö, että Veritas ei ollut yhtenä valtuustossa esitetyistä sijoittajista, vai väitättekö, että Veritas ei tiedä, ovatko he, kuten asia Tampereen kaupunginvaltuustolle esitettiin, halukkaita valtuuston kokouksen jälkeen jatkamaan neuvotteluja Kansi ja Areena -hankkeesta? Kaikella kunnioituksella, olen siinä käsityksessä, että asiassa valtuustosalissa esitetyt väitteet eivät vastaa tosiasioita. Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuusto on kunnassa ylin päättävä elin. Valtuuston puheenjohtaja johtaa valtuustoa ja on myös vastuussa päätöksistä. Näin merkittävän asian ratkaisu ei saa perustua puutteelliseen, saati virheelliseen, tietoon. Korkein hallinto-oikeus on jo kertaalleen linjannut 7.9.2012 asiakirjajulkisuutta koskevassa valituksessa, jättäessään Tampereen kaupunginhallituksen valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä tutkimatta, ettei asiakirjojen salaaminen edusta mitään kaupunginhallituksen valvottavana olevaa julkista etua. 2. lisäkysymys – Koska Tampereen kaupunki siirtyy pormestariohjelmassa mainostetusta "avoimesta päätöksentekokulttuurista ja tiedolla johtamisesta" julkisuuslain (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta) ja perustuslain mukaiseen julkisuusperiaatteen toteuttamiseen? En halua nostaa esille vain ongelmia. Tarjoan asiaan uuden toimintamahdollisuuden. Toivon sen kypsyvän kesän aikana, voisimme yhdessä valtuustossa miettiä sitä syksyllä. Valtuusto voisi myöhemmin rauhassa harkita kuntalain 22 § määritellyn tilapäisen valiokunnan asettamista tämänkin asian ratkaisun valmistelemiseksi.
Aarne Raevaara kaupunginvaltuutettu |
Pormestarin vastaukset kyselyynSunnuntai 12.6.2016 klo 19.34 Kaupunginvaltuuston kyselytunti 13.6.2016 Pormestari Anna-Kaisa Ikosen vastaus Aarne Raevaaran kyselyyn: 1. Olivatko Tampereen kaupunginvaltuustolle 16.5.2016 esitellyt sijoittajat itse tietoisia, että ne olivat sitoutuneet Kansi ja Areena -hankkeeseen? Valtuustolle esitellyt kiinteistösijoittajat olivat kirjallisesti ilmoittaneet SRV:lle kiinnostuksensa toimia sijoittajina hankkeessa (Letter of Intent). Kyseessä ei ole ollut kiinteistösijoituspäätös ja tämä on avoimesti kerrottu kaupunginvaltuustolle heti hankkeesta pidetyn alustuksen aluksi. Aineisto oli nähtävillä kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.5.2016 paperiversioina ja näytettiin keskeisiltä osiltaan valtuutetuille pidetyssä alustuksessa. Aineisto on saatu tarjouksessa 11.1.2016. Hankintailmoituksen 18.6.2015 mukaisesti kaupunki osallistuu monitoimiareenan kehittämiseen valitun yritysryhmittymän Areenakonsortiossa. Hankintailmoituksen mukaan yksi valinnan perusteita on sijoittajien rooli. Tarjouspyynnössä sijoittajien merkitys on vielä täsmennetty. Tärkeysjärjestyksessä kolmas valintaperuste on areenan rahoitus, jota arvioitiin mm. ”mahdollisen kiinteistösijoittajan” osalta. Tärkeysjärjestyksessä viides valintaperuste arvioi konsortion resursseja ja kyvykkyyttä kehittää Monitoimiareena liiketoimintasuunnitelman pohjalta toteutusvalmiuteen. Kiinnostuksen ilmaiseminen kirjallisesti on osoitus, että sijoittajat ovat toimineet tietoisesti. 2. Millä tavoin 16.5.2016 oli varmistettu, että Tampereen kaupungin linjauksen mukaisesti veroparatiisiyhteyksiä omaavien sijoittajien kanssa ei tehdä yhteistyötä Kansi ja Areena -hankkeen yhteydessä? Valtuusto teki 16.5 julkisen hankintamenettelyn päätteeksi hankintapäätöksen, jossa valittiin kumppaniksi SRV:n yritysryhmittymä ja hyväksyttiin hankkeen toteutussopimus. Valtuusto ei ole valinnut hankintapäätöksessään sijoittajia hankkeeseen. Tarjouksessa esitetyt sijoittajat eivät ole osa hankintapäätöksen yritysryhmittymää vaan vahvan kiinnostuksensa kirjallisesti SRV:lle ilmaisseita vakavaraisia sijoittajia. Monitoimiareenan lopullinen rahoitusrakenne ja sijoittajakokoonpano ovat selvillä, kun areenakonsortio on kehittänyt monitoimiareenan investointikohteeksi vuoden loppuun mennessä, kuten toteutussopimuksessa määritellään. Kaupunginvaltuusto on siis 16.5 tehnyt hankintapäätöksen ja on päättänyt lisäksi, että lopullisen päätöksen osakepääomasijoituksesta, osakassopimuksen hyväksymisestä ja myönnettävän lainan velkakirjan hyväksymisestä tekee kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus arvioi tuolloin kaupungin edun mukaisesti ja vastuullisesti, kenen kanssa monitoimiareenan yhtiöön sijoitetaan. 3. Ylittikö Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin toimivaltansa määrittäessään, ilman kaupunginvaltuuston päätöstä, Kansi ja Areena -hankkeen käsittelyn valtuustossa 16.5.2016 kokonaisuudessaan salaiseksi? Konsernijohtaja esittelee asiat kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallituksen esityslistan esittelyteksti on ei-julkinen julkisuuslain mukaan, kunnes hankintapäätös on tehty. Päätöksentekijä Kansi ja areena -hankkeessa oli kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus valmistelee asiat valtuustolle ja tekee päätösesityksen. Kaupunginhallitus käytti asiassa viranomaiselle julkisuuslain 9 §:n mukaan kuuluvaa harkintavaltaa ja antoi tietoja ei-julkisesta asiakirjasta, jolloin valtuuston esityslistateksti ponsineen tuli julkiseksi. Liikesalaisuuksien osalta kaupunginhallituksella ei ole edellä kuvattua harkintavaltaa eikä niitä voi viranomaisen päätöksellä tehdä julkiseksi vastoin voimassaolevaa lakia. Edellä kuvatun kaupunginhallituksen tekemän ei-julkisen tiedon julkistamispäätöksen jälkeen valtuuston kokous pystyttiin pitämään osin julkisena ja suljetussa kokouksessa käsiteltiin salaiseksi luokiteltavaa tietoa. Kaupunginhallitus antoi siis julkisuuslain 9 §:n mukaan julkaista kaiken sen tiedon, joka on mahdollista saattaa julkisuuteen. 4. Mihin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä, mikäli Tampereen kaupunginvaltuustolle on Kansi ja Areena -hanketta päätettäessä 16.5.2016 annettu virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa? Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että kaupunginvaltuuston päättäessä Kansi ja areena -hankkeen hankintapäätöksestä olisi päätöksentekomenettelyssä tapahtunut virhe. Kaupunginhallitukselle on annettu asiasta selvitys 6.6.2016 kokouksessa. Kaupunginhallitus käsitteli asian ja päätti yksimielisesti jatkaa kaupunginvaltuuston tekemän Kansi ja areena -hankkeen hankintapäätöksen toimeenpanoa. |
Kysymyksiä Tampereen valtuuston kyselytunnille 13.6.2016Maanantai 6.6.2016 klo 16.45 Kysymyksiä pelisäännöistä Tampereen kaupunginvaltuustossa 16.5.2016 käsitellystä Kansi ja Areena -hankkeesta liikkuu julkisuudessa senkaltaisia väitteitä, että olisi kaikkien etu saada niihin vastauksia. Kysymykset: 1 − Olivatko Tampereen kaupunginvaltuustolle 16.5.2016 esitellyt sijoittajat itse tietoisia, että ne olivat sitoutuneet Kansi ja Areena -hankkeeseen? 2 − Millä tavoin 16.5.2016 oli varmistettu, että Tampereen kaupungin linjauksen mukaisesti veroparatiisiyhteyksiä omaavien sijoittajien kanssa ei tehdä yhteistyötä Kansi ja Areena -hankkeen yhteydessä? 3 − Ylittikö Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin toimivaltansa määrittäessään, ilman kaupunginvaltuuston päätöstä, Kansi ja Areena -hankkeen käsittelyn valtuustossa 16.5.2016 kokonaisuudessaan salaiseksi? 4 − Mihin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä, mikäli Tampereen kaupunginvaltuustolle on Kansi ja Areena -hanketta päätettäessä 16.5.2016 annettu virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa? Tampereella 6.6.2016
Aarne Raevaara kaupunginvaltuutettu |
Kansi ja areena "päättäjän" silminPerjantai 20.5.2016 klo 14.26 Tampereen pormestariohjelmassa mainittu avoin päätöksentekokulttuuri sekä tiedolla johtaminen nousivat aivan uudelle tasolle Kansi ja Areena -hankkeen hyväksymisen yhteydessä Tampereen kaupunginvaltuustossa. Tietoa oli varmastikin hanketta edistävien joukossa niin paljon, ettei sitä annettu muiden käyttöön. Aamulehdessä rakennusalan asiantuntija arvioi, että Tampereen kaupungilla on tullut areenahankkeen kanssa hätä. Rakennusyritys NCC vetäytyi hankkeesta 2015.
Kaupungin alkuperäinen rooli on muuttunut yksityisen hankkeen mahdollistajasta riskisijoittajaksi. Kaupungille on jäämässä riskin kantaminen sekä maksajan rooli. Voitot taas kuittaisivat yksityiset sijoittajat. Avoimen päätöksenteon sijaan asian käsittelyä on hallinnut salailu. Valtuutetut saattoivat tutustua hankkeeseen etukäteen kaupungin palvelimella niin sanotulla L-asemalla. Lisäksi asian valtuustokäsittelyn yhteydessä valtuustosalissa viranhaltijoiden pöydällä oli esillä asiakirjoja. En tunnistanut L -aseman "salaisesta" materiaalista salaiseksi luokiteltavaa aineistoa. Käsitykseni mukaan asiakirjat oli laadittu tarjouspyynnössä annettujen ohjeiden mukaisesti, eikä L -asemalla ollut salaiseksi luokiteltavaa aineistoa. Viranhaltijoiden pöydällä olleeseen kirjalliseen aineistoon valtuutetut saivat tutustua vasta silloin kun asiaa käsiteltiin valtuustossa suljettujen ovien takana. Keskusteluun osallistuvalla valtuutetulla ei ollut käytännössä mahdollisuutta tutustua aineistoon. Ei olisi ollut edes teoriassa mahdollista, että 67 valtuutettua olisi voinut lukea vain kahtena kappaleena olleen materiaalin. Valtuutetut joutuivat päättämään asiasta vähintään puutteellisen tiedon varassa.
En voi ottaa muulla tavoin kantaa salaiseksi julistetun materiaalin asiasisältöön kuin todeta, että Tampereen kaupunginvaltuusto ei todennäköisesti olisi hyväksynyt Kansi ja Areena -hanketta avoimessa ja julkisessa käsittelyssä. Kyse ei ole vain mahdollisesta 80 miljoonan euron julkisesta tuesta yksityiselle hankkeelle. Käsitykseni mukaan kyse on puutteellisesta päätöksenteosta. Asian käsittelyn yhteydessä saatavilla olleessa materiaalissa oli selkeitä ristiriitaisuuksia. Olen siinä käsityksessä, että asia ratkaisuun vaikuttivat ainakin tarkoituksenhakuiset ja mahdollisesti virheelliset tai harhaanjohtavat väitteet. Koska Tampereen kaupungin lakimiehet totesivat tietojen antamisesta julkisuuteen seuraavan mahdollisesti kahden vuoden vankeustuomion, en voi yksilöidä salaisiksi julistetuissa asiakirjoissa olevia mahdollisia virheitä. Vankeustuomion uhallakin haluan todeta, että perusteeton asioiden salailu ja päätöksenteko puutteellisen tiedon varassa suljettujen ovien takana, kaupunkilaisten ja tiedotusvälineiden ulottumattomissa, ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää. Nyt tapahtuneesta tamperelaisesta päätöksentekokulttuurista ovat luottamushenkilöt vastuussa. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti salailevan menettelytavan. Tampereen kaupunginvaltuuston olisi syytä käydä arvokeskustelu kaupungin tehtävistä ja menettelytavoista. Kysymys ei ole vain Kansi ja Areena -hankkeesta, vaan myös yleisestä linjauksesta. Vaarana on, että salailusta muodostuu uusi kaupungin päätöksenteon tapa. Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä Vierailijana 22.5.2016 |
ERIÄVÄ MIELIPIDE Tampereen Kansi ja Areena -hankePerjantai 20.5.2016 klo 0.20 ERIÄVÄ MIELIPIDE KV 16.5.2016 § 81 Tampereen Kansi ja Areena -hanke - Hankintapäätöksen tekeminen ja toteutussopimuksen hyväksyminen (käsitellään suljetuin ovin sen jälkeen kun asia esitelty) Menettelytavasta Asian ratkaisemiseksi ja päätösehdotuksen arvioimiseksi tarvittava materiaali jakaantui niin sanotulla L-asemalla etukäteen luettavissa olevaan aineistoon sekä valtuustosalissa viranhaltijoiden pöydällä olleeseen materiaaliin. Käsitykseni mukaan Tampereen kaupungin linjaus määritellä valtuutettujen käytössä L -asemalla ollut lisämateriaali salaiseksi on hyvin kyseenalainen. Itse en tunnistanut L -aseman "salaisesta" materiaalista salaiseksi luokiteltavaa aineistoa. Mikäli tarjouksen tekijä olisi toiminut vastoin tarjouspyynnön 11.11.2015 Dnro: TRE 4013/2015 ohjeistusta, myös valtuutetuille etukäteen annetun lisämateriaalin joukossa olisi voinut olla jotain salaista. Käsitykseni mukaan asiakirjat oli laadittu tarjouspyynnössä annettujen ohjeiden mukaisesti, eikä L -asemalla ollut edes "salaiseksi" merkityn aineiston joukossa salaiseksi luokiteltavaa aineistoa. Viranhaltijoiden pöydällä olleeseen aineistoon valtuutetut saivat tutustua vasta sitten kun asiaa käsiteltiin valtuustossa suljettujen ovien takana. Koska halusin osallistua keskusteluun, minulla ei ollut mitään mahdollisuutta tutustua, saati lukea, valtuustosalissa viranhaltijoiden pöydällä olleeseen materiaaliin. Ei olisi ollut edes teoriassa mahdollista, että 67 valtuutettua olisi voinut lukea vain kahtena kappaleena olleen materiaalin. Valtuutetut joutuivat tekemään päätöksen vähintään puutteellisen tiedon varassa. Asiasisällöstä / ratkaisusta En voi ottaa muulla tavoin kantaa salaiseksi julistettuun materiaaliin (asiasisältöön) kuin todeta, etten pidä uskottavana, että Tampereen kaupunginvaltuusto olisi hyväksynyt Kansi ja Areena -hanketta avoimessa ja julkisessa käsittelyssä. Kysymys ei ollut vain Tampereen kaupungin huomattavasta 60 miljoonan euron julkisesta tuesta yksityiselle hankkeelle. Ei myöskään valtiolta odotetun noin 20 miljoonan euron kohtalosta. Käsitykseni mukaan kyse on puutteellisesta päätöksenteosta. Asian käsittelyn yhteydessä saatavilla olleessa materiaalissa oli selkeitä ristiriitaisuuksia.
Päätöksentekoilmapiiri Olen siinä käsityksessä, että asia ratkaisuun vaikuttivat ainakin tarkoituksenhakuiset ja mahdollisesti virheelliset tai harhaanjohtavat väitteet. Koska Tampereen kaupungin lakimiehet esittivät asioiden vuotamisesta/julkistamisesta (esim. L -aseman tietojen antamisesta julkisuuteen) seuraavan mahdollisesti kahden vuoden vankeustuomion, en voi tässä julkisessa asiakirjassa yksilöidä salaisiksi julistetuissa asiakirjoissa olevia mahdollisia virheitä. Henkilökohtainen mielipide asiaan Perusteeton asioiden salailu ja päätöksenteko puutteellisen tiedon varassa suljettujen ovien takana, kaupunkilaisten ja tiedotusvälineiden ulottumattomissa, ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää. Tampereen kaupunginvaltuuston olisi syytä käydä arvokeskustelu kaupungin tehtävistä ja menettelytavoista. Kysymys ei ole 16.5.2016 § 81 eikä 11.4.2016 § 69 esille nostamastani maankäytön suunnittelusta, vaan yleisestä linjauksesta. Laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin.
Huomioiden Kansi ja Areena -hankeen merkittävyyden on tärkeä toteuttaa ratkaisun jälkikäteinen laillisuusvalvonta.
Tampereella 16.5.2016
Aarne Raevaara kaupunginvaltuutettu ------------------------ Hävittyäni Tampereen kaupunginvaltuustossa äänestykset Kansi ja Areena -hankkeen pöydälle jättämisestä sekä hylkäämisestä liitätin oheisen eriävän mielipiteeni Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirjaan. Esityksiäni asian jättämisestä pöydälle sekä hylkäämistä kannattivat 5 - 6 valtuutettua. Viimeisessä äänestyksessä vasemmistoliiton Ulla-Leena Alppi, Varpu Jutila ja Anna Kontula sekä SKP:n Jari Heinosen kannatuksen lisäksi Ilmari Rostila ja Markku Forsberg toteuttivat perussuomalaisten kuntavaaliohjelman linjausta. Hanke hyväksyttiin äänin 60 - 7. |
16.5.2016 valtuustossa pitämäni ryhmäpuheenvuoroMaanantai 16.5.2016 klo 14.50 Arvoisat tamperelaiset, arvoisa valtuuston puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut Kiitän mahdollisuudesta esittää näkemyksiä Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan Arviointikertomukseen, tilinpäätökseen, tilintarkastuskertomukseen sekä vastuuvapauden myöntämiseen vuodelle 2015. Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on niin huolestuttava, että kaikkia jo tehtyjä suunnitelmia ja ratkaisuja pitää arvioida kriittisesti. Toivon, että viimeistään nyt vuoden 2015 tilinpäätöksen arvioinnin yhteydessä kaikkien valtuutettujen silmät aukeavat tilanteelle. Kaupungin investointien rahoitusvalmiutta mittaava investointien tulorahoitusprosentti oli vuonna 2014 38,9 prosenttia. Valtuusto asetti Talousarviossa 2015 investointien tulorahoitusprosentiksi 42 prosenttia. Kaupungin investointien tulorahoitusprosentti on Tilinpäätös 2015 mukaan 29,8 prosenttia. Suunta on virheellinen. Valtuuston päättämän talousarvion ja sen toteutumista esittävän tilinpäätöksen erotus on huomattava. Kuntasektorilla tavoiteltava investointien tulorahoitusprosentti on yli 70 prosenttia. Tampereen kaupungilla on suunnitteilla samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Kaikkia suunniteltuja hankkeita ei ole varaa toteuttaa. Olisi priorisoitava. Investoinnit pitäisi asettaa yhteismitallisiksi. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitäisi arvioida ja vertailla. Nyt päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaisi toimivan investointikaton asettamisen. Tilinpäätöksessä 2015 ei ole mitään mainintaa valtuuston yksimielisesti hyväksymästä lisäyksestä talousarvioon 2015 sivulle 17. Se kuuluu: Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta. Ikävä todeta, että − kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeenkään − luottamushenkilöiden käytössä ei ole tätä muiden mukana Helsingissä käytössä olevaa keinoa, joka antaisi valtuustolle hyvän mahdollisuuden ohjata taloutta. Vaikuttaa siltä, että meidän − luottamushenkilöiden − roolina on vain seurata sivusta yhä synkkeneviä rahoituksen tunnuslukuja. Tosin lohdutuksenamme on, että tehdyistä päätöksistä vastuussa olevat eivät ole vielä määrittäneet niitäkin salaisiksi.
Eli, arvoisat valtuutetut, voin näin lisätä tuskaanne. Kuntien taloudellista tilannetta kuvastaa vielä paremmin "toiminnan ja investointien rahavirta". Viiden vuoden kertymä oli 2015 tilinpäätöshetkellä −451 miljoonaa euroa. Nykyisen valtakoalition epäonnistumista kuvaa hyvin sen kasvaminen vuoden 2014 tilanteesta, jolloin miinusta oli 318 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen 2015 mukaan toiminnan ja investointien rahavirta oli vuoden 2015 osalta reilusti negatiivisen puolella eli −132 miljoonaa euroa. Asia on ilmaistu esityslistalla harhaanjohtavalla tavalla. Kysymys ei ole investoinnista, johon muodostuisi rahoitustarve, vaan tunnusluku, joka rahoituslaskelmissa osoittaa kunnan taloudellisen tilanteen. Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaiseen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilipäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pidemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Tilanne ei ole muuttumassa parempaan suuntaan. Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on Tilinpäätöksen 2015 perusteella niin hälyttävän huono, että kaikkia jo tehtyjä suunnitelmia ja ratkaisuja pitää arvioida kriittisesti. Arvoisat valtuutetut Tampereella tarvitaan tolkkua taloudenhoitoon ja tolkkua investointeihin. Valtaa tässä kaupungissa käyttävien mielikuvamaailma on liian kaukana arkipäivän elämästä. Vaikka uskoisimme, että monumenttien pystyttäjät saisivat näin kädenjälkensä tulevaisuuteen, mielestäni tärkeintä tässä kaupungissa ovat kaupunkilaiset ja heidän hyvät palvelunsa. Meidän valtuutettujen tehtävänä on huolehtia kaikista kaupunkilaisista eikä vain niistä, joilla on varaa palkata konsultteja kuiskailemaan omia visioitaan päättäjien korviin. Kaupungin on varauduttava, että valtiontalouden heikot kehitysnäkymät heijastuvat tulevina vuosina vielä odotettua kielteisemmin kuntatalouteen. Ilman kansallista valuuttaa Suomen ja sen myötä Tampereen keinot parantaa taloutta ovat hyvin haasteellisia. Vaarana ovat kasvava alijäämä ja yhä lisääntyvät sopeutustarpeet. Tampere joutuu myös maistamaan nykyisen Sipilän, Soinin ja Stubbin SSS -hallituksen, mahdollisen tulevan SOS -hallituksen Euroopan unionin kolmanneksi liberaaleimman maahanmuuttopolitiikan hedelmiä. Hintalappu siitä on Tampereen kaupungille erittäin huomattava. Siksi kaupungin tulee neuvotella valtion kanssa maahanmuuton kustannusten korvaamisesta täysimääräisinä kahden tai kolmen vuoden jälkeenkin. Tarvitsemme kaupungin talouden tasapainottamiseksi lisää tuloja. Kaupungin on muutettava maankäyttö- ja kaavoituspolitiikkaa. Asukasmäärän kasvattaminen ei ole itseisarvo. Yritystoimintaan kaavoitettuja alueita ei saa muuttaa asuinkäyttöön. Asemakaavoituksen tehtävänä ei saa olla rakentamismahdollisuuksien vähentäminen, ja kaavoituksen pitää olla toteutettavissa. Tuloja saadaan ja menoja vähennetään lisäämällä yritysten mahdollisuuksia työllistää.
Hyvät valtuutetut Osana vuoden 2015 tilinpäätöksen arviointia on linjaus, jatkammeko samoilla linjoilla vai haemmeko vaihtoehtoa nykyiselle velkaantumispolitiikalle. Esitän, että kaupunki välittömästi luopuu asumista ja yritystoimintaa vaikeuttavista hankkeista. Esimerkiksi Hämeenkadun ja muidenkin katujen sulkeminen yksityisautoilta perutaan. Keskustan maanpinnalla olevien pysäköintipaikkojen vähentäminen ja hintojen korotukset on peruttava. Kansi ja Areena -hankkeen kaltaisista turhista ja kalliista kerskainvestoinneista on luovuttava. Kaupungin tehtävänä ei ole tukea julkisin varoin yksityisiä toimijoita muiden toimijoiden kustannuksella. Ratikan suunnittelu ja rakentaminen on lykättävä tulevaisuuteen kunnes taloudellinen tilanne on parempi. Kaupungin tulee keskittyä ja tukea olemassa olevan raideverkoston käyttöönoton suunnittelua. Sen tuloksena Tampereen seudulle saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne. Se on myös Tampereen ja tamperelaisten edun mukaista. Muistaen tunnelihanke ja siitä saatu opetus, ratikkahankkeen toteuttamisesta on järjestettävä neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys keväällä 2017. En kannata jatkuvaa ylivarojen elämistä. Totean jo etukäteen, etten kannata verojen ja maksujen korottamista. Ne ohjaisivat kehitystä väärään suuntaan vähentämällä ostovoimaa ja lisäämällä työttömyyttä. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi kaikkia menoja tulee arvioida kriittisesti. Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Niiden rahoittamiseksi ei pidä myydä kaupungin omaisuutta. Korostan, että en kannata sähkölaitoksen yksityistämistä, en edes sen siirtoverkon osalta.
Arvoisa puheenjohtaja Mielestäni Tampereen kaupunginvaltuuston on syytä käydä arvokeskustelu kaupungin tehtävistä ja menettelytavoista. Salailu ja päätöksenteko suljettujen ovien takana, kaupunkilaisten ja tiedotusvälineiden ulottumattomissa, ei ole hyväksyttävää. Siitä ei saa muodostua uutta kaupungin päätöksenteon tapaa. Laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin.
Aarne Raevaara Raevaaran valtuustoryhmän puheenjohtaja |
Ruotsi valinnaiseksi keskusteluaMaanantai 11.4.2016 klo 22.30 Miksi uusi aloite ruotsin pakollisuuden poistamiseksi?Monikielinen Suomi - ruotsi valinnaiseksi kansalaisaloite on allekirjoitettavissa oikeusministeriön kansalaisaloite.fi<http://kansalaisaloite.fi> sivulla: |
Tampereen sähkölaitos Carunan korotustielle?Keskiviikko 17.2.2016 klo 11.36 Valtuuston enemmistö antoi luvan ryhtyä valmistelemaan Sähkölaitoksen myyntiä. Myynti näkyisi kaikkien asiakkaiden kustannuksien huomattavana nousuna. Valtion sähkönsiirrosta vastaava yhtiö yksityistettiin myymällä se pääosin ulkomaisille sijoittajille. Myyntiä on perustellusti pidetty järjettömänä. Alueellisen jakeluverkon haltijalla on niin sanottu luonnollinen monopoli, josta kertyy tasaista tuottoa ilman riskejä ja kilpailua. Keskeiset poliitikot ovat keskittyneet kiistelemään siitä, kenen vastuulla sähkönsiirtoyhtiö Carunan kauppa oli. Kaikki ovat väistelleet, vaatimukset vastuun kantamisesta on korkeintaan kuitattu halpamaisiksi. Hedelmällisempää kuin arvioida poliitikkojemme tasoa (Kari Välimäki AL 6.2.) on miettiä, mikä motiivi kyseisiä poliitikkoja ohjaa. Yrityshistorian tutkijan, professori Markku Kuisman mielestä myynnin sallineiden poliitikkojen motiiviksi on vain kaksi vaihtoehtoista selitystä (US 4.2.). Ensimmäinen vaihtoehto on ”ideologinen fantasia” julkisen sektorin siirtämisestä kilpailutuksen ja yksityistämisen piiriin sekä ”täydellinen ymmärtämättömyys siitä, miten talous ja markkinatalousyritykset toimivat”. Toinen vaihtoehto on korruptio. Perimmäisen syyn arvioiminen on vaikeaa, koska Carunan taustalla olevista omistajista osa on häivytetty. Tampereella on aika aukaista silmät ja nähdä, missä mennään. Toimiiko Tampereen valtakoalitio vastuullisemmin? Lokakuussa 2015 Tampereen kaupunginvaltuuston selkeä enemmistö pormestarikoalition johdolla antoi virkamiehille luvan ryhtyä valmistelemaan Tampereen Sähkölaitoksen myyntiä. Kyseistä järjettömyyttä vastustavaa esitystäni kannattivat oman ryhmäni lisäksi vain valtuutetut Timo Vuohensilta ja Jari Heinonen. Tampereen Sähkölaitoksella tytäryhtiöineen on sähkön lisäksi myös kaukolämmön siirrossa alueellinen monopoliasema. Epäilemättä ostaja löytyisi koko kaupungin kattavalle sähkön siirtoverkolle ja kaukolämpöverkolle, jonka piirissä on noin 5 500 rakennusta ja 200 000 asukasta. Carunan esimerkki osoittaa, että yksityisessä omistuksessa monopoleilla kerätään maksimivoitto. Myynti näkyisi kaikkien asiakkaiden kustannuksien huomattavana nousuna. Ideologisen fantasian sijaan Tampereella olisi hyvä tarkastella sähkön ja lämmön siirtoa kaupungin ydintoimintoihin kuuluvana asukkaiden ja yrittäjien perustarpeiden tyydyttämisenä. Julkinen omistus takaa niiden kohtuullisen hinnan ja toimintavarmuuden. Luonnollista monopolia ei pidä yksityistää. Ratikan, kannen ja Areenan, rakenteellisen pysäköinnin, oikoradan, järjestelyratapihan siirron, maauimalan sekä uuden jätevesipuhdistamon rahoittamiseksi kehitettävien niin sanottujen luovien ratkaisujen sijaan investoinnit olisi priorisoitava. Se poistaisi sähkölaitoksen myyntitarpeen. Tampereella ei ole varaa nykymenoon. Aarne Raevaara kaupunginvaltuutettu Kirjoitus on julkaistu 17.2.2016 Aamulehdessä.
|
KuplakisaTorstai 21.1.2016 klo 12.17 Mitä miettii perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Aarne Raevaara, joka päätti erota puolueestaan, koska ei hyväksy hallituksen politiikkaa? Vastausaikaa on tiistaihin 26.1.2016 kello 15 asti. http://moro.aamulehti.fi/kuplakisa/
|
Eroan Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästäMaanantai 18.1.2016 klo 14.18 Perussuomalainen puolue on vaalien jälkeen unohtanut vaalilupauksensa ja tavallisten ihmisten asian. Puolueen nykyinen hallituspolitiikka ei vastaa sitä vaihtoehdon tarjoavaa kansanliikettä, jota itse haluan edustaa ja jollaiselle uskon myös äänestäjien antaneen tukensa. Perussuomalaiset ovat saaneet useissa vaaleissa paljon luottamusta. Viime kevään eduskuntavaalien jälkeen puolueella olisi ollut mahdollista lunastaa äänestäjilleen antamiaan lupauksia hallituksessa. Niin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Perussuomalaisen puolueen linjaukset, tai linjausten puuttumiset, Sipilän hallituksessa eivät rakenna hyvinvointia, työllisyyttä, yhteistyötä eikä talouden tasapainoa. Valtakunnanvaaleissa Perussuomalaisia äänestäneet eivät saaneet mitä tilasivat. Monien muiden tavoin arvostan enemmän tekoja kuin kauniita puheita. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa suomalaiset tarvitsisivat yhteistä tahtotilaa suunnan muuttamiseksi, ja siksi en voi kannattaa Perussuomalaisen puolueen nykyisiä linjauksia. Suomi ei tarvitse vastakkainasettelua vaan yhteistyötä. Eroan Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä. En ole liittymässä mihinkään muuhun ryhmään, vaan perustan oman valtuustoryhmän. Lähdin mukaan kuntavaaleihin tavoitteella estää Rantaväylän tunnelin kaltaiset järjettömät suurhankkeet, joissa menot ovat julkisia, mutta tulot yksityisiä. En aio muuttaa linjauksiani, vaan aion jatkossakin toteuttaa kuntavaaleissa antamiani lupauksia. Äänestäjäni saavat, mitä ovat tilanneet. Pyrin jatkossakin puolustamaan kaupunkilaisten toimintamahdollisuuksia ja palveluita sekä edistämään arkielämää helpottavia uudistuksia. En hyväksy tamperelaisten varojen käyttöä vain pientä piiriä hyödyttäviin investointeihin. Tarvitsemme Tampereelle nykyistä avoimempaa toimintatapaa. Uskon edelleen demokratiaan ja siihen, että vaaleissa äänestämällä voidaan vaikuttaa asioihin. Päätökseni osallistumisesta seuraaviin kuntavaaleihin teen myöhemmin. Tampereella 18.1.2016 Aarne Raevaara kaupunginvaltuutettu
|
Hallituksen linja turvapaikanhakijoihinTiistai 8.12.2015 klo 4.30 Suomeen on tullut syksyn mittaan kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, joista valtaosa nuoria miehiä. Tutkimuksien mukaan kansalaisten turvallisuudentunne on järkkynyt. Turvapaikanhakijakriisin aiheuttamat ongelmat on voitava nostaa esiin ilman, että leimataan rasistiksi. Tampereen yhdyskuntalautakunnassa käsiteltiin joulukuun alussa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista Hervannan kaupunginosan vanhaan lukioon. Nykytilanteen kaoottisuutta kuvaa se, että asia tuotiin päätettäväksi vasta nyt, vaikka keskus on toiminut jo noin kuukauden ajan. Vastustin keskuksen perustamista. Myönnän kantani ongelmallisuuden. Ketään ei tietenkään pidä jättää Suomen talveen taivasalle. Ongelman ratkaisemista ei pitäisikään sysätä kunnille. Vastuu on eduskunnan ja hallituksen. On kohtuullista edellyttää, että hallitus viimeinkin jämäköityy. Mikä on sen linja turvapaikanhakijoiden tulvaan? Uskoakseni kuntien päättäjät eivät kaipaa sen paremmin hurskastelua kuin kuumapäisiä uhkakuvien maalailujakaan, vaan selkeitä ja toimivia linjauksia. Nyt näyttää huolestuttavasti siltä, ettei mitään linjaa ole. Toiminta on ajelehtimista tilanteesta toiseen. Toistaiseksi olemme nähneet lähinnä yksittäisten ministerien ja hallituspuolueiden kansanedustajien ulostuloja. Hallituksen toimet ovat olleet poukkoilevia. Esimerkiksi vastaanottokeskuksia sijoitettiin pienille paikkakunnille. Tältä osin ohjeistusta ollaan nyt muuttamassa. Mihin suuntaan, on jäänyt edelleen epäselväksi. Myös se on jäänyt epäselväksi, miten hallitus on suunnitellut kriisin rahoituksen pidemmällä aikavälillä. Jäävätkö kustannukset täysimääräisesti kunnille kolmen vuoden jälkeen? Ongelmaa on pitkälti hoidettu lähinnä bisneksen ehdoilla, kun aktiivinen toimijuus on ulkoistettu mahdollisimman suurta taloudellista voittoa hakeville toimijoille. Nykytilanteessa todelliset pakolaiset ja vainotut ihmiset uhkaavat jäädä jalkoihin, koska heillä ei ole varaa maksaa salakuljettajille. Kriisin alkamisesta on kulunut jo useita kuukausia. Hallitus ei voi loputtomasti odottaa passiivisena ja toivoa, että ongelmat poistuvat, kunhan ei tee mitään. Nyt viimeistään sen on aika tuoda julkisuuteen omat linjauksensa ja kertoa, mihin toimiin se aikoo ryhtyä. |
