Lietekaivojen vuosittaiseen tyhjennyspakkoon ei poikkeuksiaLauantai 13.9.2014 klo 1.48 Pirkanmaan kuntien jätehuoltojaostossa linjattiin 3. syyskuuta asumisesta syntyvien lietekaivojen vuosittainen tyhjennyspakko. Käytännössä Pirkanmaalle ei tule poikkeuksia. Esitin jaostossa, että mikäli käyttö on vähäistä, vuosittaisesta pakollisesta kaivojen tyhjennyksestä voitaisiin luopua. Kukaan ei kannattanut esitystäni. Mielestäni myös sellaisten kiinteistöjen, jossa on ekovessa ja jätevesijärjestelmä vain pesuvedelle, vuosittainen pakollinen kaivojen tyhjennys on puhdasta rahastusta. Lakeuden Etappi Oy:n alueella Etelä-Pohjanmaalla jätelautakunta on hyväksynyt poikkeukset. Pirkanmaan linjaus on mahdollisesti yksi Suomen tiukimmista. Jaoston päätös onkin täysin kohtuuton. Käytännössä jopa tyhjiä kaivoja käydään pakkotyhjentämässä. Lasku tietenkin seuraa perässä. Mitä ongelmaa tämänkaltaisella toiminnalla ollaan ratkaisevinaan? Mielestäni linjaus on asetuksen ja lain tavoitteiden vastainen. Jätin pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Nyt Pirkanmaalle hyväksytty ohjeistus yhdessä sen kanssa, että yrittäjävetoinen, sopimusperusteinen lietekaivojen tyhjennys muutettaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy järjestämäksi, aiheuttaa asiakkaille siirtymävaiheen jälkeen täysin kohtuuttomia tilanteita ja kustannuksia. |
16.6.2014 valtuustossa pitämäni Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoroMaanantai 16.6.2014 http://intra.mediaserver.fi/embed/tampere/2014-06-16-Tampereen-valtuusto.mp4 Puhe on nauhoitteessa 0:47:30 - 0:57:20 aikojen välissä. Aarne Raevaara - Tampereen Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro Tampereen raitiotien yleissuunnitelma KV 16.6.2014 Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut kuulijat Perussuomalainen valtuustoryhmä kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksiä Tampereen raitiotien yleissuunnitelmaan. Tampereen kaupungilla on suunnitteilla samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Kaikkia suunniteltuja hankkeita ei ole varaa toteuttaa. Kaupungin investoinnit nousevat vuosittain yli 400 miljoonaan euroon. Pidämme tärkeänä priorisointia, kuten tarkastuslautakuntakin. Investoinnit pitäisi asettaa yhteismitallisiksi. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitäisi arvioida ja vertailla. Päätöksenteko on heikolla pohjalla, koska vertailua ei ole tehty. Myös sellaisten investointien tarpeellisuus, joita jo louhitaan, pitää arvioida uudestaan yhdessä muiden kanssa. Ratikka vaihtoehtoineen tulee olla mukana tässä laajassa investointien vertailussa. Pidämme tärkeimpänä lakisääteisistä tehtävistä ja palveluista huolehtimista. Myös ne pitää olla mukana vertailussa ja priorisoinnissa. Arvoisat valtuutetut Kannatamme kiskopohjaista joukkoliikennettä. Haluamme olla mukana sellaisen kehittämisessä. Ratikan yleissuunnitelman mukaisesti on tärkeä kehittää sellaisen joukkoliikennejärjestelmän kokonaisuutta, joka hyödyttää kustannustehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen vahvuuksia. Ratikan yleissuunnitelmasta Liiketaloudellisissa laskelmissa kaksoisnivelbussien hyöty-kustannussuhde on todettu korkeammaksi kuin ratikan. Kuten Liikennevirasto lausunnossaan 15.5.2014 korostaa, yleissuunnitelman johtopäätösosuudesta puuttuu maininta, että hankearvioinnin perusteella yhteiskuntataloudellisesti kannattavin vaihtoehto on tuplanivelbussi raitiotieuralla. Ilman kyseisen infran rakentamista bussi liikkuisi ja sen hyöty-kustannussuhde olisi vielä selkeämmin ratikkaa korkeampi. Raitiovaunukeskustelussa on tullut aika-ajoin esille, että nivelbusseja ei voida käyttää, koska ne ovat liian kalliita. Tämä ei pidä paikkansa. Suurin syy siihen, miksi nivelbusseja ei Tampereella käytetä, on se, että niitä ei tarvita. Matkustajat mahtuvat nykyisellään käytössä oleviin busseihin. Nivelbussien käyttö on täysin mahdollista jos matkustajamäärät sitä vaatii. Olisimme toivoneet vertailuun myös kehittyneitä bussivaihtoehtoja. Suunnitelmissa olisi voinut miettiä innovatiivisia ratkaisuja. Laskelmissa on useita ongelmallisia olettamuksia. Tampereen raitiotien linjakilometrihinta, jonka tulisi kattaa raitiovaunujen sähkönkäytön sekä huollon ja kunnossapidon kustannukset, on oletettu olevan yli 50 % pienempi kuin mitä se on Helsingissä tällä hetkellä. Hankkeen myyntiä ajatellen on ymmärrettävää synnyttää mielikuvaa alhaisista operointikustannuksista. Mielikuvilla pelaaminen on kuitenkin lyhytnäköistä toimintaa. Rambollin 28.5.2014 ”Hankearvioinnin täydennyksiä” sisältää vertailun toteutuneista kustannuksista. Sen taulukossa 1 (sivu 5/13) lähes kolme kertaa ratikkaa halvempaa linjakilometriä tarjoavaa vaihtoehtoa eli telibussiakin (2-akselinen bussi) halvempana on kiskopohjainen joukkoliikenne. Lähijunan linjakilometrihinta on ainoastaan noin 1 / 10 osan ratikasta. Kysymys on siis operoinnin hinnasta. Tampereella ratikka edellyttäisi myös infran rakentamista. Esityslistalla on nyt vasta ensimmäisen linjan rakentaminen. Toimiva ratikkahanke olisi pitänyt esitellä kokonaisuudessaan kustannusarvioineen. Kuten valtuutettu Ilkka Sasi Tampereen Radiossa 13.2.2014 totesi, yksi linja ei riitä, vaan hanke edellyttää myös muita linjoja. Kysymys on Ilkka Sasia lainatakseni miljardiluokan hankkeesta. Olemassa olevan rautatieverkoston hyötykäyttäminen pitäisi olla yksi vaihtoehto ratikkaselvityksessä. Miljardiluokan hanke olisi edellyttänyt seudullisen tai oikeasti maakunnallisen näkemyksen huomioimista. Ikävä, ettei Tampere ollut siihen kypsä. Olemassa olevan infran hyötykäyttäminen huomattavasti halvemmilla operointikustannuksilla ja osana kattavaa rautatieverkostoa on järkevämpää ja tarkoituksenmukaisempaa kuin nyt esitetty ratikkahanke, jossa siis ensin rakennetaan sadoilla miljoonilla infra ja operoidaan sillä huomattavasti korkeimmilla kustannuksilla. Olemassa oleva rataverkko tulisi saada kokonaisuudessaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tällöin voitaisiin heti purkaa liikenteen ja logistiikan pullonkauloja, ja nopeuttaa ja parantaa liikenneyhteyksiä. Tunnelin louhimisen voisimme samalla lopettaa tarpeettomana. Raideliikenteen linjausten etsikkoajat ovat juuri nyt. Liikenneviraston selvityksessä ”Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys” 24/2013 kiskopohjaisen joukkoliikenteen kipupisteenä on Tampereen rautatieaseman eli henkilöratapihan muodostuminen rataverkon välityskyvyn pullonkaulaksi. Tampereen valtuusto ei ole vielä puolittanut kyseistä rata-aluetta, eli vielä voimme mahdollistaa Pirkanmaan olemassa olevan rataverkon hyötykäyttämisen.
Hyvät kuulijat Se sinänsä pitää paikkansa, että raitiovaunu on matkustajakapasiteetiltaan selkeästi bussia suurempi. Suurempi yksikkökohtainen kapasiteetti edellyttää korkeaa joukkoliikenteen matkustajamäärää. Käytännössä bussikapasiteetin pitäisi olla loppumassa kesken, mikäli ratikkaa tarvittaisiin. Tällä hetkellä TKL:n liikenteen 1900 päivittäisestä vuorosta vain 8 on sellaisia, ettei yhden 3-akselisen telibussin kapasiteetti riitä. Yksikään näistä ei ole suunnitellulla raitiotiereitillä. Kaupunkialueiden ruuhkaliikenteelle on tunnusomaista matkustajamäärän voimakas lisääntyminen työ- ja koulumatkaliikenteen takia aamuisin ja iltapäivisin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen onnistuu aikajoustoisella hinnoittelulla. Tein yhdessä valtuutettu Lassi Kalevan kanssa aloitteen asiasta. Ikävä ettei se johtanut toimenpiteisiin.
Mikäli haluamme nostaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta, meidän on huomioitava käyttäjien tarpeet. Ne tiivistyvät muutamaan ominaisuuteen. Tärkeimpiä ovat suora vaihdoton matka, vuorotiheys, matka-aika, istumapaikka ja hinta. Kaikissa näissä seikoissa ratikka häviää nykyiselle bussiliikenteelle. Raitiotie tulisi perustumaan osittain bussiliikenteen liityntälinjoihin. Tämä pidentäisi liityntäliikenteen piirissä olevien matka-aikoja Tampereen keskustaan. Kävelyetäisyys pysäkeille kasvaisi ratikkahankkeessa. Joukkoliikenteen suunnitteluohjeiden mukaan kaupunkialueella kohtuullisena kävelyetäisyytenä pysäkeille pidetään keskimäärin 400 metriä (tavoitearvo suuren kaupungin kerrostaloalueella). Yleissuunnitelman mukaan kohtuullisen kävelyetäisyyden päässä ratikasta asuisi vain pieni osa eli selkeästi alle 20 % tamperelaisista. Pinta-alaltaan alue peittäisi alle 4 % Tampereesta.
Hyvät valtuutetut Vaikka olemme tamperelaisia valtuutettuja, meidän pitää miettiä alueiden käytön suunnittelua myös maakunnallisesti. Tampereen Pirkanmaan johtavana keskuksena on huomioitava alueellinen etu. Tampereen asukasmäärän kasvattaminen ei saa muodostua itsetarkoitukseksi. Kaupungin pitää säilyttää olemassa olevia ja kaavoittaa lisää työpaikkakaavoja. Kaupungin ja valtuuston tehtävä ei ole toimia rakennusfirmojen suunnitelmien ja intressien leimasimena.
Pidän esitettyjä Pispalan valtatien ja Paasikiventien linjauksia huonoina. Ratikka on kallis investointi. Jos sen rakentamismahdollisuuksia halutaan aidosti tutkia, on selvitettävien linjausvaihtoehtojen oltava sekä toimivia että kannattavia. Ratikan sijoittaminen muusta liikenteestä vapaalle väylälle Pispalan valtatien ja Paasikiventien väliseen rautatieväylään mahdollistaisi keskustan ja Lielahden välisen nopean siirtymäosuuden. Ratikka olisi rautatieväylässä lähellä sekä olemassa olevaa että tulevaa asutusta ja palveluita. Esitetyistä huonoista vaihtoehdoista vähemmän huono on rannassa kulkeva Paasikiventien linjaus. Pispalan valtatietä ei pidä tukkia ratikalla. Sen ajoneuvoliikenteen välityskykyä tulemme vielä tunnelihankkeen seurauksena tarvitsemaan.
Arvoisat valtuutetut Ratikan suunnittelu ja rakentaminen on lykättävä tulevaisuuteen. Voimme hyvinkin joskus tulevaisuudessa tarvita ratikkaa joukkoliikenteen, ei suinkaan poliittisen kaupankäynnin, välineenä. Ratikkahankeen toteuttamisesta on järjestettävä neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys. Tampereen kaupungin tulee keskittyä tukemaan olemassa olevan raideverkoston käyttöönoton suunnittelua. Siten saamme Tampereen seudulle ja Pirkanmaalle koko aluetta laajasti palveleva kiskopohjaisen joukkoliikenteen. Meidän pitää rohkaista myös kumipyöräisen joukkoliikenteen mahdollisuuksia ja kehittämistä.
Aarne Raevaara valtuustoryhmän varapuheenjohtaja |
26.5.2014 valtuustossa pitämäni Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoroPerjantai 30.5.2014 klo 11.44 Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut
Perussuomalainen valtuustoryhmä kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksiä Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan Arviointikertomukseen vuodelle 2013, sekä Tampereen kaupungin vuoden 2013 tilinpäätökseen, tilintarkastuskertomukseen, tilintarkistusmuistioon, sosiaaliasiamiehen ja potilasasiamiehen selvityksiin ja vastuuvapauden myöntämiseen. Olemme siinä käsityksessä, että kertaluontoiset, satunnaiset erät, poikkeukselliset verotulojen muutokset ja Tredun vaikutukset tilikauden tuloon ovat niin huomattavia, että Tampere tarvitsee näiden lukujen jälkeen esityksen talouden tasapainottamiksesi. Käsityksemme mukaan esityslistalla luettavissa oleva arvio Tampereen kaupungin tulojen ja menojen välisen kuilun suuruudesta on liian optimistinen. Toivomme, että Tampereen kaupunki nostaa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uudistetun ohjeen mukaan rahoituslaskelmissa esitettävän toiminnan ja investointien rahavirran kertymän uudeksi tunnusluvuksi esityslistalle. Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaiseen sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilipäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pidemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Arviointikertomuksen sivulla 14 on esitetty Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta. Kertymä on yhteensä yli 250 miljoonaa euroa miinuksella. Tästä kertymästä vuoden 2013 osuus on miinuksella lähes 44 miljoonaa euroa. Tilanne ei ole muuttumassa parempaan suuntaan. Tampereen talouskatsaus 2/2014 KH 31.3.2014 Toiminnan ja investointien rahavirran ennuste vuodelle 2014 on 131,7 miljoonaa euroa miinuksella. Tilanne on tämän jälkeen edelleen heikentynyt.
Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on mielestämme niin hälyttävän huono, että kaikkia jo tehtyjä suunnitelmia ja ratkaisuja pitää arvioida kriittisesti. Korjaavia toimenpiteitä ei pidä merkitä tiedoksi, ne pitää toteuttaa. Toivomme, että viimeistään nyt toteutetaan jo aikaisemmin valtuustossa esittämämme linjaukset.
Haluamme korostaa kuntalaissa määriteltyä valtuuston asemaa päättää kunnan toiminnasta ja taloudesta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Tampereen kaupunginvaltuustossa ei ole noudatettu voimassa olevia lakeja ja sääntöjä. Hallinto-oikeus kumosi valtuustossa 18.3.2013 tehtyjä muutoksia vuoden 2013 talousarvioon. Kestävän kehityksen nimissä yhdistystoimintaan suunnattu yhteensä satojen tuhansien julkinen rahoitus olisi pitänyt voida kyseenalaistaa ilman hallinto-oikeuttakin. Valtuutetuilla on oltava mahdollisuus kyseenalaistaa hankkeiden arvopohja ja hyödyllisyys. Kyseiset Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kumoamat muutokset sisältyvät nyt käsittelyssä olevaan vuoden 2013 tilinpäätökseen. Tänään Tampereen kaupunginhallitus on päättänyt, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös ainoastaan merkitään tiedoksi. Sitä ei siis toteuteta. Kaupunginhallituksen päätös edustaa valitettavasti hyvin Tampereen kaupungin päätöksentekotapaa. Tarkoituksenmukaisuussyyt nostetaan laillisuuden ja hallinto-oikeuden ratkaisun toteuttamisen edelle. Arvoisa puheenjohtaja Kaupungin on varauduttava, että valtiontalouden heikot kehitysnäkymät heijastuvat vielä odotettua kielteisemmin kuntatalouteen tulevina vuosina. Vaarana on kasvava alijäämä ja yhä lisääntyvät sopeutustarpeet.
Tarvitsemme kaupungin talouden tasapainottamiseksi lisää tuloja. Kaupungin on muutettava maankäyttö- ja kaavoituspolitiikkaa. Asukasmäärän kasvattaminen ei ole itseisarvo. Meidän pitää mahdollistaa asukkaiden toivomat asuntomuodot. Tampereelta löytyy hyvin tilaa myös omakotimaiselle asumiselle. Asemakaavoituksen tehtävänä ei saa olla rakentamismahdollisuuksien vähentäminen. Kaavoituksen pitää olla toteutettavissa. Tuloja saadaan ja menoja vähennetään lisäämällä yritysten mahdollisuuksia työllistää. Tampereen työttömyysaste on jo huolestuttavasti yli 17 %. Suurten kaupunkien vertailussa Tampereen työttömyysaste on heikentynyt voimakkaimmin. Kaupungin tonttipolitiikalla voidaan tukea työllisyyttä lisäämällä yritys- ja työpaikkakaavoitusta. Tärkeää on myös, ettei yritystoimintaan kaavoitettuja alueita muuteta asuinkäyttöön. Esitämme, että lykätään tai luovutaan harkitusti asumista ja yritystoimintaa vaikeuttavista hankkeista. Esimerkiksi Hämeenkadun ja muidenkin katujen sulkeminen yksityisautoilta perutaan. Keskustan maanpinnalla olevien pysäköintipaikkojen vähentäminen ja hintojen korotukset perutaan. Tampereen kaupungilla on suunnitteilla samanaikaisesti useita suurinvestointeja. Myös sellaisten investointien tarpeellisuus, jotka eivät ole valmistuneet, pitää arvioida uudestaan. Pidämme tärkeänä, kuten tarkastuslautakuntakin, vuosittain yli 400 miljoonaan euroon nousevien investointien priorisointia. Lähtökohtana meillä on se, että esitettyjä investointeja tärkeämpänä pidämme lakisääteisistä tehtävistä ja palveluista huolehtimisesta. Rantaväylän tunnelin ja kansi- ja keskusareenahankkeen kaltaisista turhista ja kalliista kerskainvestoinneista on luovuttava. Kaupungin tehtävänä ei ole tukea julkisin varoin yksittäisiä toimijoita muiden toimijoiden kustannuksella. Ratikan suunnittelu ja rakentaminen on lykättävä tulevaisuuteen kunnes taloudellinen tilanne on parempi. Kaupungin tulee keskittyä ja tukea olemassa olevan raideverkoston käyttöönoton suunnittelua. Sen tuloksena Tampereen seudulle saadaan koko seutukuntaa laajasti palveleva kiskopohjainen joukkoliikenne. Päätöksenteon pohjaksi valtuuston tietoon on tuotava tarkastuslautakunnan toivomien investointeihin liittyvien käyttökustannusten lisäksi myös realistiset rakennuskustannukset. Toteutettavat investoinnit tulee mitoittaa maltillisesti. Emme tarvitse julkisin varoin toteutettuja monumentteja emmekä kallista prameutta. Arvoisa puheenjohtaja Perussuomalainen valtuustoryhmä ei kannata jatkuvaa ylivarojen elämistä, emmekä kannata verojen ja maksujen korottamista. Ne ohjaisivat kehitystä väärään suuntaan vähentämällä ostovoimaa ja lisäämällä työttömyyttä. Olemme sitä mieltä, että kaupungin talouden tasapainottamiseksi kaikkia menoja tulee arvioida kriittisesti. Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä. Sen sijaan lakiin perustumattomia, vapaaehtoisia hankkeita ja investointeja on ryhdyttävä välittömästi karsimaan. Mikäli hanke ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin, siitä on luovuttava. Esitämme, että kaupunki noudattaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisua ja myös lopettaa Ekokumppanit hankkeen. Kaikki kaupungin myöntämät avustukset tulee ottaa erikoistarkastelun alle. Erityisen kriittisesti on suhtauduttava poliittisten yhdistysten, erilaisten eko-hankkeiden sekä muiden vastaavien suoraan ja epäsuoraan taloudelliseen tukemiseen. Myös kansainvälisyys- ja maahanmuuttajatoiminnan rahoitus tulee leikata kaupungin huonon taloudellisen tilanteen mukaiseksi.
Ilman kaupunkiorganisaation hallinnon säästöjä ja tehostamista kaupungin taloudellinen tilanne heikkenee entisestään. Suurin osa kaupungin henkilöstöstä tekee arvokasta ja välttämätöntä työtä. Käsityksemme mukaan niin sanottujen tekevien käsien tasolla olisi useissa yksiköissä jopa tarvetta lisäresursseihin, näin muun muassa perusterveydenhoidossa, neuvolatoiminnassa, lastensuojelussa ja ikäihmisten palveluissa. Tarvittavat säästöt hallintokuluissa on tehtävä kaupungin ylisuureksi paisunutta keski- ja ylempää johtoa karsimalla. Tilaaja-tuottajamallin mukana tuli noin 400 isopalkkaista johtajaa, johtajan johtajaa ja kehityspäällikköä Tampereen virkoihin tai toimiin. Hallinnon säästökohteita etsittäessä on erikseen arvioitava jokaisen viran ja toimen tarkoituksenmukaisuus ja hyödyllisyys. Tämän tarkastelun pohjalta on aloitettava johtavaa henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut ja irtisanomiset.
Esitämme, että tilaaja-tuottaja -mallin purkaminen aloitetaan välittömästi. Malli on kallis ja tehoton. Sen avulla ei ole saavutettu tavoiteltuja säästöjä. Myös nykyistä pormestarimallia on tarkasteltava kriittisesti ja toiminnalliset muutokset on vietävä loppuun asti. Kaupungin päätöksenteon tulee olla luottamushenkilövetoista. Konsultti- ja virkamiesvetoinen malli on aiheuttanut huomattavia lisäkustannuksia. Se on myös hämärtänyt vastuukysymyksiä. Luottamushenkilöiden on kannettava vastuu päätöksistään. Virkamiesten tehtävä on päätösten toteuttaminen. Arvoisa puheenjohtaja Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on erittäin huono. Tästä syystä emme voineet kaupunginhallituksessa 12. toukokuuta hyväksyä esittelijän pohjaehdotusta eli esityslistan mukaista ratkaisua, että BDO Audiator Oy:n tilintarkastusmuistio 16.4.2014 ja toimenpiteet muistiossa esitettyihin havaintoihin ainoastaan merkitään tiedoksi. Sen sijaan esitimme kaupunginhallituksessa, että kyseinen tilintarkastusmuistio hyväksytään ja esitetyt toimenpiteet toteutetaan. Edustajamme Tiina Elovaara ja keskustan Timo Hanhilahti jäivät vähemmistöön. Korostamme tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen osalta – esityslistan mukaisesti - että kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallituksen ja lautakuntien ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2014 loppuun mennessä. Mielestämme Tampereen kaupunginvaltuuston olisi hyvä käydä arvokeskustelua kaupungin tehtävistä ja menettelytavoista. Laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin. Aarne Raevaara valtuustoryhmän varapuheenjohtaja |
Tampereen valtakoalitio vaientaa oppositiotaTorstai 22.5.2014 klo 0.02 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Tampereen kaupunginvaltuustossa ei ole noudatettu voimassa olevia lakeja ja sääntöjä. Hallinto-oikeus kumosi valtuustossa tehdyn ratkaisun, ettei kaupunkikehitysryhmän esittämästä Ekokumppanit -hankkeen rahoituksesta saanut äänestää valtuustossa. Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on erittäin huono. Menot ylittävät tulot yli sadalla miljoonalla. Säästöjä etsitään muun muassa kaupunkilaisille tärkeistä palveluista. Kestävän kehityksen nimissä yhdistystoimintaan suunnattu yhteensä satojen tuhansien julkinen rahoitus olisi pitänyt voida kyseenalaistaa ilman hallinto-oikeuttakin. Valtuuston tulisi olla se foorumi, jossa asioista keskustellaan ennen päätöksentekoa. Pienen sisäpiirin "on jo sovittu" -politiikka, jossa tietoa pimitetään jopa valtuutetuilta ja päätökset tehdään ilman julkista keskustelua, ei saisi olla nykypäivää. Ei myöskään kaupungin nykyisen valtakoalition tapa vaientaa niin sanottujen ikävien kysymyksien esittäjä äänestämällä hänet pois valtuuston kokouksesta tärkeiden hankkeiden käsittelyn ajaksi. Tamperelaisessa menettelyssä esteellisyydet ratkaistaan poliittisin perustein. Valtuuston tulee voida äänestää jokaisesta ylimääräisestä menosta. Myös ”on jo sovittu” -hankkeista. Valtuutetuilla on oltava mahdollisuus kyseenalaistaa hankkeiden arvopohja ja hyödyllisyys. Kaupungin tukemien hankkeiden tai kaavoituksen tehtävä ei ole esimerkiksi luoda keinotekoisen alhaisia pakkolunastushintoja. Julkisen rahoituksen varaan ei pidä edes kestävän kehityksen nimissä luoda keinotekoisesti lisää velvoitteita. Kaupungin pitää toteuttaa lakisääteisiä palveluja ja esimerkiksi korjata koulujen homeongelmat sen sijaan, että ottaa lisää kustannuksia aiheuttavia korjausvastuita erilaisten eko-hankkeiden nimissä. Tampereen valtakoalitio käyttää hallinnon menettelytapoja vallankäytön muotona. Asia vaikuttaa välillisesti jokaiseen tamperelaiseen. Mitä kyseenalaisempi on valmistelun ja päätösten taso, sitä heikommin järjestelmä tekee kaupunkilaisten edun näkökulmasta hyväksyttäviä päätöksiä. Kirjoitus julkaistu hieman lyhennettynä Aamulehdessä 19.5.2014 |
Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutuTiistai 8.4.2014 klo 0.08 Selvitysmies Rauno Saaren Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu – tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen – kuntaselvitys käsitellään alueen kuntien valtuustoissa huhtikuun puolivälissä. Tampereella valtakoalitio eli kokoomus, sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat kannattaneet pakkoliitosmallia, nyt mahdollisesti selkeintä pakkoliitosmallia eli yhden kunnan mallia. Perussuomalaisten ja keskustan esityksestä huolimatta Tampereen valtakoalitio eli kokoomus, sdp, vihreät ja vasemmistoliitto piti kaupunginhallituksessa 17.3. huolen, että pakoteuhka säilyi kaupungin kuntarakennelakiin antamassa lausunnossa. Tampereen valtakoalition asenne hyvin menestyvien kuntien pakkoliittämiseen on kestämätön, koska Tampereen kaupunkiseutu tarvitsisi pikemminkin laajempaa ja tiivistyvää yhteistyötä muun muassa sote-palvelujen tuottamiseksi. Valtakunnan tasolla ovat hallitus- ja oppositiopuolueet sopineet, että Suomessa toteutetaan perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Maakuntatasolla Pirkanmaalla Tampereen valtakoalitio kokee tarvitsevansa pakkolakia naapurikuntien ylitse kävelemiseen. Sote-uudistuksen yhteydessä Tampereen kaupungin tilaaja-tuottajamalli tulisi tältä osin tarpeettomaksi. Tampereen talous on muutenkin mahdollista rakentaa terveelle pohjalle luopumalla kerskainvestoinneista ja karsimalla laajemminkin hallintoa. Siten Tampereen on mahdollista menestyä ilman pakkoliitoksia. On toivottavaa, että muiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien valtuustot arvostavat enemmän toimivaa ja tiivistyvää yhteistyötä. Meillä olisi nyt mahdollisuus yhteistyöllä löytää tehokkaita sote-palvelujen tuottamismalleja. Samalla voisimme tasapainottaa julkista taloutta. Pirkanmaan lisäksi myös Tampere tarvitsee sitä. |
On myös kolmas vaihtoehtoSunnuntai 9.3.2014 klo 1.37 Puheenaihe: Tampereen tilanne ei parane kuntaliitoksellaTampereen ongelmia ovat jähmettävä tilaaja-tuottajamalli ja virkamiesvetoisuus. Tilanne ei parane liitoksilla eikä hallintoa paisuttamalla.Suomessa on tällä hetkellä valmisteilla merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Ne ratkaisevat tulevien vuosikymmenten julkiset palvelut, palveluiden ja rahoituksen kohtaamisen sekä kuntien tehtävät ja hallinnon tasot. |
Tunneli vain kiihdyttäisi velkakierrettäTiistai 17.9.2013 klo 0.47 Arto Kekki arveli (AL 7.9.), että kritisoidessani Rantaväylän vaihtoehtoselvitystä kannattaisin luulolla ja pelolla johtamista. Päinvastoin. On kohtuullista edellyttää, että satojen miljoonien hankkeen vaihtoehdot selvitetään asianmukaisesti. Selvitys on valitettavasti muun muassa nollavaihtoehdon puuttuessa olennaisen vajavainen. Tarkoitushakuisesti pitkää tunnelia suosiva selvitys ei tuo esiin mitään senkaltaista uutta tietoa, joka antaisi aihetta muuttaa kantaa hankkeelle myönteiseksi. Tunnelille ei ole liikenteellistä tarvetta. Rakentamista on perusteltu myös työllisyydellä. Tunnelin työllistävä vaikutus on 1 000 henkilötyövuotta. Jos rakennustyöt kestävät 4 vuotta se tarkoittaa, että 250 henkilöä on töissä 4 vuotta. Koska tunnelin allianssihinta eli noin 180 miljoonaa olisi sitovassa urakkatarjouksessa lähes 400 miljoonaa, kustannukset olisivat kohtuuttomia. Tampereen talous on pahassa syöksykierteessä XL-valtakoalition jäljiltä. Edellisten vuosien tuhlailu yhdessä kuntien valtionosuuksien leikkausten ja yhteisöveron laskemisen kanssa tarkoittaa, että Tampere joutuu miettimään kunta- ja kiinteistöverojen sekä maksujen korottamista. Uhkana on myös palveluiden supistaminen. Kaupunki hoitaa jo nyt velkaa velalla, ja tunneli vain lisäisi kierrettä. Olisi kohtuutonta pakottaa tamperelaiset maksamaan hanke, jota kaupunkilaisten enemmistö vastustaa. Maksajien mielipide ja vaaleissa annetut lupaukset on huomioitava kun valtuusto päättää Rantaväylän tunnelista. Aarne Raevaara Julkaistu Aamulehden Jatkoissa 14.9.2013 |
AL Puheenaihe: Puolen miljoonan tunneliselvityksestä unohtui yksi vaihtoehtoTorstai 29.8.2013 klo 18.55 - Aarne Raevaara
Valtuustopuolueiden yhteinen työryhmä on sinällään kannatettava yritys hakea uudenlaista laajapohjaista valmistelumenettelyä yli vaalikauden kestäviin hankkeisiin. Merkittävät hankkeet eivät saisi perustua nyt nähdyllä tavalla vaalien jälkeen eroamaan joutuvan vanhan valtuuston hyväksyntään. Työryhmässä oli havaittavissa, miten Tampereen kaupungin päätöksenteko edelleenkin pitkälti nojaa menneiden aikojen virkamiesvetoiseen ”on jo sovittu” -tapaan. Kun jokin asia on päätetty suljetuissa kabineteissa, se yritetään ajaa läpi luottamuselimissä tarvittavilla konsulttiselvityksillä höystettynä, riippumatta järkevyydestä tai kustannuksista. Edustuksellinen demokraattinen järjestelmä, jossa luottamushenkilöt päättävät ja virkamiehet toteuttavat, sopisi hyvin myös Tampereen päätöksentekomalliksi. Pormestarin mainostama ”tiedolla johtaminen” on lähinnä tyhjä iskulause. Tunnelihanketta on ajettu eteenpäin kyseenalaisilla keinoilla ja väitteillä. Kaupungin oli pakko hyväksyä pitkälle tunnelille vaihtoehtoja sen jälkeen kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus käytännössä edellytti kaupungilta ympäristövaikutusten arviointia. Valitettavasti vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole missään vaiheessa aidosti selvitetty. Ei edes olennaisinta vaikutusarvioinnin perustaa eli nollavaihtoehtoa. Esitin rantaväylätyöryhmässä nollavaihtoehdon selvittämistä, eli sitä, miten nykyistä väyläinfraa voisi käyttää tehokkaasti. Tämä yhteiskuntataloudellisin vaihtoehto puuttuu selvityksestä. Maankäytön, liikenteen suunnittelun ja alueiden kaavoituksen sovittaminen yhteen oli ylivoimainen tehtävä vaihtoehtoselvityksen laatijoille. Ihmettelen sitä, koska ongelmat ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Rantaväylän välityskyky riittää nykyiseen noin 45 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Selvityksessä käytetty vuoden 2030 liikenne-ennuste eli 70 000 ajoneuvoa vuorokaudessa liittyy vielä paperilla oleviin suunnitelmiin maankäytöstä sekä Pispalan valtatien ja Hämeenkadun muuttamiseen ratikkaväyliksi. Miksi pitäisi aiheuttaa huonoilla suunnitelmilla satojen miljoonien kustannuksia, kun ne voidaan välttää? Edelleenkin 30 prosenttia Rantaväylän liikenteestä ohjautuu keskustan ohi. Miksi väylälle pitäisi houkutella lisää läpikulkuliikennettä? Olisi paljon järkevämpää rakentaa lisää kapasiteettia läntiselle ohikulkutielle kuin keskelle kapeaa kannasta. Miksi nykyinen väyläinfra pitäisi korvata uudella, samalla kaistamäärällä varustetulla väylällä, kuitenkin vaikeuttaen mahdollisten uusien kaistojen rakentamista? Vaikka ymmärrän hyvin ennakoitujen tunnelimaksujen vähentävän julkisen rahoituksen tarvetta ja samalla myös väylän liikennettä, en kannata tiemaksuja. En myöskään kannata allianssimallia, joka hämärtää todelliset kustannukset. Asiantuntijan mukaan sitova urakkasopimus olisi todennäköisesti noin kaksi kertaa korkeampi kuin tavoitehintana esitetty 180 miljoonaa. Liikenneviraston johtaja Pekka Petäjäniemi kirjoitti (AL 18.8.), että allianssimalli on yleinen urakkamalli Australiassa. Suomessa ja EU:ssa kilpailun rajoittaminen kyseisellä urakan neuvottelumenettelyllä voi kuitenkin olla laitonta. Mallin laillisuudenarviointi on vielä kesken sekä unionissa että Suomessa. Olen sitä mieltä, että kyseisen mallin käyttöön ottaneiden sopimuksen allekirjoittajien tulisi kantaa vastuu kumoutuvan mallin jo aiheutuneista kustannuksista. Rantaväyläselvitys ei tältä osin huomioi kaupunkilaisten intressiä. Toteuttajaosapuolena Lemminkäinen ymmärrettävästi kannattaa esitetyn allianssimallin mukaisia hankkeita. Mikäli tavoitehinta kaksinkertaistuu lähes 400 miljoonaan, tehdyn sopimuksen mukaan toteuttajaosapuolen tappio olisi 16 miljoonan katteen menetys. Vaikka katteen menetys ottaa koville, se on mahdollista kuitata lopputyön osalta laskutustyönä vielä kovemmalla katteella. Yhtään moottoritietä ei Suomessa ole jäänyt kesken. Tunnelikin rakennettaisiin loppuun, maksoi se mitä hyvänsä. Lasku tästä lankeaisi kaupunkilaisille. Aarne Raevaara |
Uusi jätelaki voi koitua asukkaille kalliiksiMaanantai 29.4.2013 klo 4.05 Surullisen kuuluisa jätevesiasetus täydentyy uudella jätelailla. Luottamuselinten ympäri Suomea on täytynyt 1. toukokuuta mennessä tehdä päätös, miten sako- ja umpikaivolietteen kuljetus tulevaisuudessa järjestetään. Jätevesiasetuksen jopa miljardiluokan hukkainvestointi uhkaa kasvaa nyt uuden lain vaikutuksesta. Muutos on ajettu läpi hiljaisuudessa. Hallituksen poliittisen linjauksen mukaisesti uusi jätelaki edellyttää, että vanhan lain mukainen yrittäjävetoinen, sopimusperusteinen jätteenkuljetus muutetaan ensisijaisesti kunnan järjestämäksi. Sopimusperusteinen kiinteistönhaltijan järjestämä kuljetus on ollut sekä asukkaiden, yritysten, kuntien että jätehuollon kokonaisuuden kannalta toimiva. Esimerkiksi Pirkanmaalla Tampereen seudun alueellisen jätehuoltoviranomaisen eli jätehuoltojaoston toimialueen 17 kunnasta suurin osa arvioi, että hyvin kilpailluilla alueilla kiinteistöhaltijan järjestämät kuljetukset toteutuvat nykykäytännössä kattavasti ja luotettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Yrittäjät tuntevat paikalliset olot ja asiakaskunnan. Asukas ainoana pystyy ennakoimaan tyhjennystarpeen. Nykymallissa tyhjennys on mahdollista tilata huomioiden paikalliset olosuhteet, kuten teiden kunto. Sen saa asukkaalle sopivana ajankohtana. Kuljetusyrittäjän vaihtaminen on mahdollista, mikäli hinta tai palvelu ei tyydytä. Nykyinen kuljetusjärjestelmä ylläpitää tervettä kilpailua. Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus myös edistää jätehuollon yleistä toimivuutta ja tukee sen alueellista kehittämistä. Kun lisäksi alueelliset lietteen vastaanottoasemat toimivat hyvin eikä lietteen jatkokäytössä ole ilmennyt ongelmia, ei toimivaa nykykäytäntöä ole kyseisten kuntien käsityksen mukaan syytä muuttaa. Kaivojen tyhjennystä on kokeiltu kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämänä vain muutamassa kunnassa, huonolla menestyksellä. Kustannukset ovat nousseet. Monopolijärjestelmässä on suurena vaarana hintojen nousu ja palvelun heikkeneminen. Uuteen malliin osallistuminen voi olla monelle nykyisin toimivalle pienemmälle yrittäjälle ylivoimaista. Suurin osa alan yrittäjistä ei voisi jatkaa. Maanviljelyn sivuelinkeinoista kaivojen tyhjennys ja lietekuljetus poistuisi, samoin lietteiden sisältämien ravinteiden tehokas hyötykäyttö. Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto päätti 24.4. äänin 5 − 7 muuttaa kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen järjestelmän kunnan järjestämäksi. Tampereen valtakoalitio käveli alueellisessa luottamuselimessä kuntien ylitse. Jaoston seitsemästä tamperelaisjäsenestä äänestin ainoana nykyjärjestelmän puolesta. Vaikka ehdotus muuttui siinä määrin, että yksittäisillä kunnilla on vielä mahdollisuus hakea asian uudelleen käsittelyä jätehuoltojaostossa, mielestäni tehty päätös oli lainvastainen. Liitin pöytäkirjaan eriävän mielipiteeni. Uuden jätelain vaatimat muutokset, kuten tarvittavien tietojen rekisteröinti, on mahdollista toteuttaa täydentämällä nykyistä hyvin toimivaa järjestelmää. Ei ole mitään tarvetta luopua kiinteistöhaltijan järjestämästä kuljetuksesta. Kirjoitus julkaistu Aamulehdessä 29.4.2013 |
Tavara-asemasta voi tulla menestyskohdeSunnuntai 21.4.2013 klo 4.52 Veikko Tervo oli huolestunut (Al 17. 4.) Ratapihankadun linjauksesta. Ongelman ratkaisemiseksi ja korkeatasoisen lopputuloksen saavuttamiseksi on syytä järjestää arkkitehtuurikilpailu. Löytyy ratkaisu jossa tavara-asema säilyy, Ratapihankatu linjataan toimivasti ja paikallisjunaliikennettä on mahdollista kehittää. Ehdotetun toimistorakentamisen sijaan alueelle voisi suunnitella myös asuinrakennuksia. Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 21.4.2013 |
Sako- ja umpikaivolietteen kuljetusLauantai 6.4.2013 klo 23.47 Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto ottaa kevään aikana kantaa siihen, miten sako- ja umpikaivolietteen kuljetus tulevaisuudessa järjestetään. Nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä ja kilpailuttama sopimusperusteinen lietteenkuljetus ollaan lähtökohtaisesti muuttamassa kunnan järjestämäksi ja kilpailuttamaksi. Jaoston toimialueen 17 kunnasta suurin osa arvioi, että hyvin kilpailluilla alueilla kiinteistöhaltijan järjestämät kuljetukset toteutuvat kattavasti ja luetettavasti, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta, tukien jätehuollon alueellista kehittämistä. Kun lisäksi alueelliset lietteen vastaanottoasemat toimivat hyvin eikä lietteen jatkokäytössä ole ilmennyt ongelmia, ei toimivaa nykykäytäntöä ole kyseisten kuntien käsityksen mukaan syytä muuttaa. Se, että osa lietteen ravinteista käytetään alueellisesti, vähentää turhaa ajoneuvoliikennettä. Uudessa kunnan järjestämäksi ja kilpailuttamaksi kutsutussa mallissa Tampereen seudulla Pirkanmaan Jätehuolto Oy valitsee ja jakaa alueet yksityisille jätteenkuljetusyrittäjille. Kaivojen tyhjennykset ja ajot tilattaisiin alueen ainoaksi jätteenkuljettajaksi valitulta yrittäjältä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä. Tämän kaltaisessa monopoliin perustuvassa järjestelmässä suurena vaarana olisi hintojen nousu ja palvelun heikkeneminen. Toimialalla toimivista yrittäjistä suurin osa menettäisi mahdollisuuden kyseisen yritystoiminnan harjoittamiseen. Kaivojen tyhjennys ja lietekuljetus poistuisi maanviljelyn sivuelinkeinoista. Kuntien paikallistuntemuksen hyväksikäyttö on tärkeää, etenkin jos suuri osa päättäjistä ei henkilökohtaisesti tunne ratkaisumalleja. Asiahan koskee viemäriverkoston ulkopuolista asutusta. Maakunnan ja haja-asutuksen kustannuksia ei pidä hallinnollisesti lisätä eikä mahdollisuuksia entisestään kaventaa. Aarne Raevaara Tampereen seudun alueellisen jätehuoltojaoston varajäsen |
Ratapihankadun asemakaavaehdotusLauantai 6.4.2013 klo 23.26 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Tampereen kaupunginvaltuustossa ei ole noudatettu voimassa olevia lakeja ja sääntöjä. Hallinto-oikeus kumosi valtuustossa tehdyn ratkaisun, ettei kaupunkikehitysryhmän esittämästä Ekokumppanit -hankkeen rahoituksesta saanut äänestää valtuustossa. Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on erittäin huono. Menot ylittävät tulot yli sadalla miljoonalla. Säästöjä etsitään muun muassa kaupunkilaisille tärkeistä palveluista. Kestävän kehityksen nimissä yhdistystoimintaan suunnattu yhteensä satojen tuhansien julkinen rahoitus olisi pitänyt voida kyseenalaistaa ilman hallinto-oikeuttakin. Valtuuston tulisi olla se foorumi, jossa asioista keskustellaan ennen päätöksentekoa. Pienen sisäpiirin "on jo sovittu" -politiikka, jossa tietoa pimitetään jopa valtuutetuilta ja päätökset tehdään ilman julkista keskustelua, ei saisi olla nykypäivää. Ei myöskään kaupungin nykyisen valtakoalition tapa vaientaa niin sanottujen ikävien kysymyksien esittäjä äänestämällä hänet pois valtuuston kokouksesta tärkeiden hankkeiden käsittelyn ajaksi. Tamperelaisessa menettelyssä esteellisyydet ratkaistaan poliittisin perustein. Valtuuston tulee voida äänestää jokaisesta ylimääräisestä menosta. Myös ”on jo sovittu” -hankkeista. Valtuutetuilla on oltava mahdollisuus kyseenalaistaa hankkeiden arvopohja ja hyödyllisyys. Kaupungin tukemien hankkeiden tai kaavoituksen tehtävä ei ole esimerkiksi luoda keinotekoisen alhaisia pakkolunastushintoja. Julkisen rahoituksen varaan ei pidä edes kestävän kehityksen nimissä luoda keinotekoisesti lisää velvoitteita. Kaupungin pitää toteuttaa lakisääteisiä palveluja ja esimerkiksi korjata koulujen homeongelmat sen sijaan, että ottaa lisää kustannuksia aiheuttavia korjausvastuita erilaisten eko-hankkeiden nimissä. Tampereen valtakoalitio käyttää hallinnon menettelytapoja vallankäytön muotona. Asia vaikuttaa välillisesti jokaiseen tamperelaiseen. Mitä kyseenalaisempi on valmistelun ja päätösten taso, sitä heikommin järjestelmä tekee kaupunkilaisten edun näkökulmasta hyväksyttäviä päätöksiä. Kirjoitus julkaistu hieman lyhennettynä Aamulehdessä 19.5.2014 |
Eurolla nysseen - Allekirjoita adressiKeskiviikko 6.2.2013 klo 12.09 Demokratiassa tulee ottaa huomioon kansalaismielipide. Jos haluat, että bussilipun hinta alennetaan 0,60 euroon arvolipulla ja 1 euroon rahalla maksettaessa, niin käy allekirjoittamassa asiaa tukeva adressi osoitteessa http://www.adressit.com/bussi_1__aloite_joukkoliikenteen_houkuttelevuuden_lisaamiseksi |
Valtuustoaloite joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksiTiistai 29.1.2013 klo 14.37 Jätin 28.1.2013 kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuutettu Kalevan kanssa aloitteen, jonka tarkoituksena on lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta (=lisätä nyssen käyttöä verrattuna muihin liikkumisen muotoihin). Tampereella asuu jo 40 000 köyhyysrajan alapuolella elävää ihmistä. Noin 10 prosenttia tamperelaisista saa toimeentulotukea, ja määrä kasvaa vauhdilla. Uusien toimeentuloasiakkaiden osuus kasvoi vuoden 2012 tammi–elokuussa 13 prosenttia. Noin joka neljäs hakija on lapsiperhe. Nuorten lipun ikärajan laajennus koskemaan kaikkia 12–24-vuotiaita on tuonut huomattavasti lisää joukkoliikenteen käyttäjiä, nousuja. Lipun hinnalla on merkitystä. Asia on hoidettavissa jo miltei pelkillä Rantaväylän tunnelin käyttökuluilla. Unohtaa ei sovi myöskään lisääntyvän liikkumisen tuomaa keskustan elävöittämistä sekä muutakin piristysruisketta koko kaupungillemme. Henkilöautoliikenteen vähentyessä liikenneonnettomuudet vähenevät ja tiestön välityskapasiteetti riittää pidemmälle. Lassi Kaleva Aarne Raevaara |
Energiatodistus nostaa asumisen hintaa SuomessaPerjantai 4.1.2013 klo 0.51 Kallis suomalainen asuminen tulee jatkossa entistä hintavammaksi. Eduskunta hyväksyi hallituspuolueiden äänin lain kaikille pientaloille myytäessä tai vuokratessa pakollisesta energiatodistuksesta.
|
